Euroopan unionin komissio julkaisi viime keskiviikkona esityksensä EU:n uudeksi ilmastolakipaketiksi keskellä ennätyshelteiden, maastopalojen ja muiden sään ääri-ilmiöiden jaksoa. Ilmastopaketissa esitetään keinot, joiden avulla saavutetaan EU:n hiilineutraaliustavoite vuodelle 2050. Paketti on välttämätön, jotta ilmastokriisiä voidaan torjua. Se on myös valtava taloudellinen mahdollisuus Suomelle ja Euroopalle.
Ilmastokriisi on jo täällä. Lähes 200 kuolonuhria vaatineet tuhotulvat Belgiassa ja Saksassa sekä valtavat maastopalot Kanadassa antavat esimakua ilmastokriisin vaikutuksista. Myös Suomessa viime kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin. Jatkossa tämänkaltaiset sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään entisestään, jos ilmastokriisin torjunnassa ei onnistuta.
Ilmastopaketin keinovalikoimaan kuuluu muun muassa teollisuuden päästökaupan kiristäminen ja päästökaupan laajentaminen liikenteeseen ja asumiseen. Päästökaupassa päästöistä joutuu maksamaan, mikä kannustaa niiden vähentämiseen. Lisäksi paketissa esitetään hiilitulleja Euroopan ulkorajoille, lisätään kunnianhimoa liikenteen päästövähennyksiin, vauhditetaan energiatehokkuusinvestointeja, sekä paljon muuta.
Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että paketti haittaisi taloutta tai Suomen kilpailukykyä. Huoli on turha. Todellisuudessa paketti avaa uudenlaisia kestävän talouden mahdollisuuksia ja luo uusia työpaikkoja. Esimerkiksi rakennusalalle ja teollisuuteen syntyisi jo tämän vuosikymmenen aikana miljoona uutta työpaikkaa. Julkisuudessa on oltu huolissaan myös Suomelle tärkeän talvimerenkulun asemasta meriliikenteen uudessa päästökaupassa, mutta tähän on jatkoneuvotteluissa helppo löytää eri maita tasavertaisemmin kohteleva ja ilmaston kannalta yhtä hyvä ratkaisu.
Suunnitellut hiilitullit suojelisivat eurooppalaista teollisuutta saastuttavalta halpatuonnilta, ja kannustaisivat myös EU:n ulkopuolisia maita päästövähennyksiin. Siirtymä kestävään talouteen synnyttää uutta osaamista, innovaatiota ja teknologiaa. Paketti on saanut kehuja myös suomalaisilta elinkeinoelämän etujärjestöiltä, kuten Elinkeinoelämän Keskusliitolta, Teknologiateollisuudelta ja Energiateollisuudelta.
Asumisen ja liikenteen mahdollinen kallistuminen kuitenkin iskee erityisesti pienituloisiin. On ensiarvoisen tärkeää, että vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat eivät joudu ilmastotoimien maksajiksi. Ilmastopaketissa esitetäänkin, että EU perustaisi uuden ilmastorahaston, jolla päästökaupasta saatavia tuloja ohjattaisiin pieni- ja keskituloisten ihmisten tukemiseen siirtymässä.
Ilmastotoimien pitää olla kaikille oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, ja niiden pienituloisille aiheuttamat negatiiviset taloudelliset vaikutukset tulee korvata. Tähän ei pelkkä rahasto kuitenkaan riitä. Suomen tulee huomioida ilmasto-oikeudenmukaisuus myös palkka-, vero- ja sosiaaliturvapolitiikassaan. Lisäksi valtion tulee tukea esimerkiksi käytettyjen vähäpäästöisten autojen hankintaa ja talojen energiaremontteja.
Ilmastotoimien aiheuttamia kustannuksia tulee verrata niihin valtaviin kustannuksiin, jotka syntyvät, jos riittäviä ilmastotoimia ei tehdä. Sitran tilaaman selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen Suomelle aiheuttamat kustannukset ovat vähintään miljardiluokkaa, ja voivat karata käsistä, jos ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä. Puhumattakaan ilmastokriisin aiheuttamasta luonnon köyhtymisestä ja inhimillisestä kärsimyksestä.
Ilmastopaketissa esitetyt toimet ovat välttämättömiä, mutta eivät vielä riittäviä. Ilmaston kuumenemisen rajaaminen ”turvallisena” pidettyyn 1,5 asteeseen vaatii 10 prosenttiyksikön verran suurempia päästövähennyksiä 2030 mennessä, kuin paketissa esitettiin.
Paketti on joka tapauksessa merkittävä askel työssä kohti ilmastokestävää maailmaa ja taloutta. Se lähtee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden välisiin neuvotteluihin. Näissä neuvotteluissa Suomen kannattaa vaatia pakettiin lisää kunnianhimoa, jotta ilmastokriisin pahimmat vaikutukset saadaan torjuttua ja tuo 10% väli tavoitteiden ja keinojen välillä paikattua. Tehokkaat ilmastotoimet ovat ainoa ratkaisu myös talouden kannalta.
