Asiakasmaksuihin kohtuullisuutta, ei ulosottoa

Yle uutisoi tänään sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen aiheuttamista maksuvaikeuksista ja toimeentulo-ongelmista. 85 000 suomalaisen sote-maksut ovat ulosotossa. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuista johtuva ulosottokierre on yleinen ja vakava ongelma.

Kolmasosa eläkeläisistä saa eläkettä alle 1250 euroa kuussa, ja siitä pitäisi maksaa vuokra, ruoka, lääkkeet ja muut menot. Nykyisellään moni pienituloinen eläkeläinen joutuukin tekemään valintoja ruoan, lääkkeiden ja terveydenhuollon välillä. Moni joutuu vähentämään aterioitaan tai jättämään lääkkeet ottamatta talousvaikeuksien takia.

Kunnilla on asiasta iso vastuu. Asiakasmaksulaki vaatii, että maksut jätetään perimättä, jos jos ne vaarantavat ihmisen toimeentulon. Silti kunnat yleensä laittavat maksut ulosottoon yksityisen perintäbisneksen kautta. Tällainen toiminta liikkuu lain rajamailla, ja siitä hyötyvät vain perintäfirmat.

Laki tarjoaa mahdollisuuden hakea vapautusta asiakasmaksuista, mutta prosessi on vaikea eikä monella riitä siihen voimavaroja. Kunnan tulisikin myöntää maksuvapaus automaattisesti, jos riskinä on asiakkaan toimeentulon vakava vaarantuminen.

Hallituksen uudistusten myötä terveyskeskusten hoitajakäynnit ovat heinäkuusta lähtien ilmaisia. Uudistus parantaa tilannetta, mutta ei korjaa perusongelmaa. Kuntatason päättäjillä on iso vastuu asian korjaamiseksi.

Avohakkuut historiaan kaupungin metsissä (Häsa 12.6)

Viikko sitten lauantaina 12.6 Hämeen Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni avohakkuista luopumiseksi kaupungin omistamissa metsissä. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa myös alla:

Avohakkuut historiaan kaupungin metsissä

Tänä vuonna aloitetaan Hämeenlinnan metsänhoidon linjauksien valmistelu. Kaupungin kannattaisi ottaa mallia Turusta ja luopua avohakkuista kaupungin omistamissa metsissä. Vallitseva suuriin avohakkuisiin perustuva metsänhoito heikentää luonnon monimuotoisuutta, ajaa metsälajeja uhanalaisiksi ja kasvattaa ilmastopäästöjä avohakatusta metsämaasta.

Siirtyminen jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon palvelisi luonnon monimuotoisuutta, retkeilyä ja asukkaita. Yhdessä Evon tiedekansallispuiston kanssa se olisi myös maine-etu Hämeenlinnalle.

Jatkuvan kasvatuksen metsät pidetään jatkuvasti puustoisina. Näissä metsissä hakkuita tehdään metsätyypistä riippuen muun muassa erilaisina poiminta- ja pienaukkohakkuina isojen avohakkuiden sijaan. Tällöin metsä myös näyttäisi metsältä. Jatkuva kasvatus suojelee luonnon monimuotoisuutta ja esimerkiksi mustikan kasvua. Menetelmän käyttö on myös merkittävä ilmastoteko.

Tutkimustiedon mukaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoidosta tulisi tehdä eniten käytetty metsänhoitomenetelmä, esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehdyn tuoreen simulaatiotutkimuksen mukaan jatkuvaa kasvatusta tulisi käyttää noin 75% prosentilla Suomen metsäalasta. Tällä hetkellä sen osuus on vain noin 5%.

Hämeenlinna on merkittävä paikallinen metsänomistaja vajaan 6 000 hehtaarin omistuksillaan, ja kaupunki hoitaa jo nyt virkistysalueitaan ja taajamien lähimetsiä pääosin jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Laajentamalla menetelmän käyttöä ja luopumalla avohakkuista kokonaan Hämeenlinna voisi toimia esimerkkinä yksityisille maanomistajille ja myös muille kunnille.

Jatkuva kasvatus voi olla metsänomistajalle jopa tuottoisampaa kuin avohakkuisiin perustuva metsänhoito, joten kaupungin tulot eivät kärsisi. Jatkuvan kasvatuksen metsistä kerätään pääasiassa arvokasta tukkipuuta halvemman kuitupuun sijaan. Hakkuutuloja ei myöskään tarvitse odottaa vuosikymmeniä. Jatkuvan kasvatuksen metsässä myös hoitotarve on pienempi, ja taimien ostoon ja istutukseen ei tarvitse käyttää rahaa. Pystyyn jätetyt puut hoitavat uusien siementen levityksen.

Hämeenlinnan kannattaisi selvittää jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon edellytykset, ja luopua avohakkuista omissa metsissään. Samalla tulee luopua lintujen pesinnänaikaisista hakkuista, jotka aiheuttavat suuria poikastuhoja. Nämä toimet tukisivat luonnon monimuotoisuutta, kaupungin viihtyisyyttä sekä Hiilineutraali Hämeenlinna-ilmastotavoitteita.

260 x kiitos!

260 kertaa kiitos❤️ Äänimäärä oli nuorelle ensikertalaiselle valtavan iloinen yllätys! Aloitan elokuussa Hämeenlinnan nuorimpana kaupunginvaltuutettuna.

Iso kiitos kaikille minua äänestäneille, tsempanneille ja eri tavoin tukeneille😊 Yritän olla luottamuksenne arvoinen ja rakentaa ihmisläheistä ja ilmastokestävää Hämeenlinnaa aivan jokaiselle!🌻

Kiitos myös loistaville ehdokastovereille jotka tekivät tämän mahdolliseksi🧡

Kiitos valtavan työn tehneelle Hämeenlinnan Vasemmiston vaalityöryhmälle eli Johanna Janhuselle ja Arttu Jokikodalle, jotka toteuttivat puolueen yhteistä kampanjaa ja vaalityötä!

Vasemmistoliiton tulos oli olosuhteisiin nähden hyvä, vaikka kolmas paikka Hämeenlinnassa juuri ja juuri menetettiinkin. Onnea valtuustotoveri Juhani Lehto sekä varavaltuutetut Pirkko Juurus ja Hanna Rokkanen🔥Iso kiitos Juhanille myös taloudellisesta tuestasi meidän nuorien ehdokkaiden kampanjoihin!

Nyt pitää keskittyä tähän valtuustokauteen, ja tehdä parhaansa Hämeenlinnan ja sen asukkaiden eteen.

Haluan kiittää jokaista, joka antoi minulle ainoan äänensä! Kiitos myös perheelleni ja ystävilleni, jotka tukivat minua pitkän vaalikevään aikana monin eri tavoin🧡

Erityiskiitokset kampanjan graafisen ilmeen suunnitellut Aleksi Toivonen, epävirallinen kampanjapäällikkö Osmo Reima, valokuvista vastanneet Juuso Tuominen ja äiti sekä flaikkujen jaossa kunnostautunut isä🔥

Tästä on hyvä jatkaa kohti elokuussa alkavaa valtuustokautta, yhteistyötä rakentaen!

Puolitetaan kokouspalkkiot!

Karsitaan valtuutettujen ylisuuria kokouspalkkioita!

Tällä hetkellä Hämeenlinnan kaupunginvaltuutetun saama kokouspalkkio esimerkiksi valtuuston kokouksesta on n. 160 euroa ja lautakunnan kokouksesta n. 110 euroa.

Näiden lisäksi mm. kaupunginhallituksen jäsenet ja valtuuston puheenjohtajisto saavat usean tuhannen euron suuruiset vuosipalkkiot jokainen.

Nykyiset palkkiot ovat nähdäkseni aivan liian suuret, koska kyseessä on luottamustehtävä eikä osa-aikatyö. On myös moraalisesti kyseenalaista, että valtuutetut korottavat omia palkkioitaan valtuustokaudesta toiseen ja samalla päättävät miljoonaleikkauksista kaupungin henkilöstöön.

Hämeenlinnan palkkiot ovat myös kuntienvälisessä vertailussa poikkeuksellisen suuret. Esimerkiksi Lahdessa ja Riihimäellä palkkiot ovat pienemmät, ja Hattulassa jopa lähes puolet pienemmät.

Valtuutettujen kokouspalkkiot ja vuosipalkkiot maksavat kaupungille vuosittain lähes 400 000 euroa. Summa vastaa yli 11 kuntasektorilla töissä olevan lähihoitajan vuosipalkkaa. Rahalle olisi parempaakin käyttöä kuin valtuutettujen taskut.

Mielestäni valtuutettujen palkkioita pitäisi laskea reippaasti. Ne voitaisiin esimerkiksi puolittaa. Vähintäänkin näissä kuntavaaleissa valituilta valtuutetuilla toivoisin suoraselkäisyyttä pidättäytyä palkkioiden korotuksista. Tässä on paikka puoluerajat ylittävälle yhteistyölle.

Kokouspalkkioita ei kuitenkaan tule sekoittaa ansionmenetyskorvauksiin. Valtuutetut saavat korvauksen menetetyistä ansioista, jos vaikkapa työvuoro sattuu valtuuston kokouksen päälle. Tämä on mielestäni hyvä asia, jotta taataan jokaiselle mahdollisuus toimia luottamustehtävässä. Ongelma on ylisuurissa kokouspalkkioissa.

Itse aioin lahjoittaa saamani kokouspalkkiot puolueen keräämän vero-osuuden jälkeen täysimääräisesti hyväntekeväisyyteen, jos tulen valituksi valtuustoon, lautakuntiin tai muihin luottamuselimiin. Tulen lahjoittamaan palkkiot hämeenlinnalaisten vähävaraisten lasten hyväksi.

Junat ja Hämeenlinna

Tällä viikolla kävin parina arkiaamuna Rautatieasemalla jakamassa flaikkuja ja keskustelemassa työmatkalaisten kanssa🙌

Toimivat junayhteydet ovat Hämeenlinnalle erittäin tärkeitä. Meidän valtti on se, että täältä on helppo liikkua raiteita pitkin töihin sekä pääkaupunkiseudulle että Tampereelle. Junalla moni pendelöi töihin myös tänne Hämeenlinnaan

Hämeenlinnan tulee pitää kiinni valttikortistaan ja panostaa ympäristöystävälliseen junamatkustamiseen!

Kaupungin on tehostettava edunvalvontaansa, ja neuvoteltava VR:n kanssa uusia vuoroja keskustan ja Iittalan asemille. Meidän on myös huolehdittava, että uusi pääradan linjaus kulkee Hämeenlinnan kautta.

Joukkoliikenteen käytön houkuttelevuuden lisäämiseksi bussilipun Rautatieasemalle tulisi olla ilmainen, jos matkustaja on jo ostanut junalipun.

Maksuton hiekkakenttäpysäköinti on palautettava asemalle. Pendelöijillä ja junamatkustajilla ei saa maksattaa Pööli-parkkihallin ylisuuria rakennuskustannuksia. Vähäpäästöistä junamatkustamista pitää helpottaa, ei vaikeuttaa.

Nopeassa, viihtyisässä ja kohtuuhintaisessa raideliikenteessä on tulevaisuus!🌍