Avainsana: turvallisuus

Julkaistu

Hämeenlinna investoi isosti ledeihin

Kaupunginvaltuusto teki tänään merkittävän päätöksen uusia kaikki kaupungin katuvalojen lamput ledeiksi 4 vuoden investointiohjelmalla.

Pidin allaolevan puheen valtuuston kokouksessa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olemme tekemässä tärkeää päätöstä katuvalojen led-investoinneista. Investoimme led-valosiirtymän merkittävään nopeuttamiseen, jotta kaikki kaupungin katuvalot olisivat ledejä neljän vuoden kuluessa.

Päätös tulee säästämään kaupungin menoja vuositasolla lähes puolella miljoonalla eurolla. Summa koostuu sekä energiansäästöstä, että huoltotarpeen vähenemisestä. Päätös on merkittävä apu kaupungin talouden tasapainottamistyössä. Investointi maksaa itsensä takaisin jo 7 vuodessa, eli hyvin nopeasti.

Led-investointi lisää liikenneturvallisuutta ja katuturvallisuutta, koska ledien valaisuteho on huomattavasti vanhakantaisia lamppuja parempi. Investointi myös pienentää riskiä katuvalaistuksen käyttämisestä säästökeinona tulevaisuudessa, ja lisää myös tätä kautta turvallisuuttamme. Toimivampi valaistus parantaa myös kaupunkikuvaa.

Investointi on merkittävä myös Hämeenlinnan vuoteen 2035 asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Kaupungin energiankulutusta, ja siten päästöjä, pystytään leikkaamaan tehokkaasti. Investointi toteuttaa etuajassa Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelmassa päätetyn led-tavoitteen.

Päätös tehtiin alustavasti jo viime syksyn budjettikokouksessa, jolloin päätettiin valmistelun aloittamisesta ja siirrettiin lopullinen päätöksenteko maaliskuun lisäbudjettiin.

Investointi oli yksi Vasemmistoliiton keskeisistä esityksistä budjettineuvotteluissa. On hienoa, että investoinnille saatiin yksimielinen kannatus muiltakin puolueilta. Kiitos siitä!

Kaksi viikkoa sitten Kaupunginhallitus hyväksyi investoinnin toteutussuunnitelman, ja nyt hyväksytään viimeinen sinetti eli rahoitus.

Investoinnin merkittävyydestä kertoo se, että tällä hetkellä ledejä on Hämeenlinnassa vasta alle puolessa valotolpista. Resurssit niiden vaihtamiseksi ovat olleet tähän asti liian pieniä. Nyt tähän tulee muutos. Hämeenlinna hyppää Suomen kaupunkien heikommalta keskitasolta suoraan parhaaseen kärkeen. Tästä päätöksestä meidän kaikkien on syytä olla ylpeä ja tyytyväinen.

Julkaistu

Ukrainan sota, NATO ja energiaomavaraisuus

Ajatuksiani Ukrainan sodasta, NATOsta, energiaomavaraisuudesta ja muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Venäjän julma ja epäinhimillinen hyökkäys on järisyttänyt poliittisia mannerlaattoja. Putin pyrkii sotilaallisen imperialismin keinoin palauttamaan Venäjän menetettyä suurvalta-asemaa, ja kärsijäksi joutuivat demokraattinen Ukraina ja ukrainalaiset sekä tavalliset venäläiset. Hyökkäyksen myötä maat, puolueet ja yksilöt ovat joutuneet miettimään uudestaan kantojaan moniin turvallisuuspolitiikan kysymyksiin. Niin myös minä.

EUn yhtenäisyys ja tehokkaiden talouspakotteiden nopea määrääminen Venäjän diktatuurille ovat olleet positiivisia yllätyksiä. Putin onnistui vahingossa yhdistämään vapaan Euroopan. On myös hienoa, että Suomi päätti aseellisesta ja rahallisesta tuesta Ukrainalle.

On selvää, että Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui hyökkäyksen myötä hetkessä. Putinin Venäjä osoitti hyökkäyksellään arvaamattomuutensa ja vainoharhaisuutensa. Lisäksi Suomen asevienti Ukrainalle hävitti loputkin harhakuvitelmat Suomen puolueettomuudesta. Suomi näytti suoraselkäisesti, kummalla puolella se seisoo. Venäjältä tämä ei ole jäänyt huomaamatta.

Olen ollut vahva NATOn vastustaja. Nyt Venäjän hyökkäys kuitenkin pakotti minutkin pohtimaan kantaani uudelleen. Kritisoin vahvasti Yhdysvaltojen maailmanpoliisi -asennetta ja jatkuvaa imperialistista sodankäyntiä. En myöskään mielelläni olisi samassa sotilasliitossa kurdeja murhaavan Turkin Erdoganin kanssa. Myös Yhdysvaltojen sisäpoliittinen epävakaus ja Trumpin republikaanien kova kannatus mietityttää.

Mutta muuttuneet realiteetit on tunnustettava. Suomi ei ole aidosti liittoutumaton maa, se on EUn jäsen, NATOn kumppanimaa ja nyt myös asemoitui Venäjää vastaan asevientipäätöksellään Ukrainaan. Venäjän silmissä Suomi on käytännössä jo osa länsileiriä, mutta meiltä toistaiseksi puuttuu NATOn sotilaallinen suoja. Uusin Ylen gallup myös näyttää, että yli puolet Suomen kansasta kannattaa jäsenyyttä.

NATOon liittymisestä onkin käytävä laajaa kansalaiskeskustelua. Asiantuntijoiden ja poliitikkojen on punnittava hyötyjä ja riskejä. NATOn ei voi liittyä kiireessä tai kansalaisaloitteen pohjalta, mutta asiaa on aidosti alettava selvittää. Ovi NATOn on pidettävä auki, ja siitä on tarvittaessa uskallettava käydä sisään. Asiassa on edettävä harkiten ja myös NATOn sisäistä kehitystä seuraten.

Suomen on myös mahdollisimman nopeasti katkaistava riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta. Suomen tilanne ei ole yhtä vaikea kuin esimerkiksi Keski-Eurooppalaisten maakaasulla lämpeävien maiden, mutta täälläkään riippuvuuden katkaisu ei ole helppoa. Vihreä siirtymä on tässä olennaisessa asemassa, eli venäläisen fossiilienergian korvaaminen kotimaisella uusiutuvalla energiantuotannolla. Energiaomavaraisuuden kasvattamisesta seuraavaa energian hinnannousua tulee kompensoida ihmisille esimerkiksi verotuksella tai suorilla tuilla. Lisäksi tulee rajoittaa etenkin sähkönsiirtoyhtiöiden voitontavoittelua.