Meiltä loppuu aika, mutta toivoa on (Kaupunkiuutiset 23.11.)

Ilmastokriisiä käsittelevä kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa keskiviikkona 23.11.

Meiltä loppuu aika, mutta toivoa on

Ihmiskunnalta loppuu aika. Egyptissä järjestetty YK:n ilmastokokous päättyi odotetun huonosti, mikä ei lupaa hyvää ilmastolle, luonnolle eikä ihmiselle. Maapallo on edelleen tuhon tiellä. Kokouksen suurimmat jarruttajat olivat Kiina, Yhdysvallat ja Intia.

Suurten saastuttajien jarrutus herättää herkästi sen tunteen, että miksi meidän täälläkään kannattaisi tehdä mitään, kun ei nuo muutkaan tee. Kuitenkin kaikkein tuhoisinta juuri nyt olisi EU:n jäsenvaltioiden peruuttaminen ilmastotoimissa. EU:n on mahdollista painostaa muita suuria saastuttajia mukaan ilmastotalkoisiin, mutta se edellyttää että meidän oma tonttimme on puhdas.

Kotimaassa Suomella ja Hämeenlinnalla on edelleen parannettavaa. Metsien hiilinielut romahtivat viime vuonna, mikä uhkaa suureen hiilinieluun tukeutuvia ilmastotavoitteitamme. Hämeenlinnakin on tähän osasyyllinen toistuvasti kestävän tason ylittävillä hakkuillaan.

Toisaalta Hämeenlinnassa myös tartuttiin toimeen. Loput fossiilisilla lämpeävät kohteet muutetaan uusiutuville lämmitysmuodoille vuosina 2023 ja 2024. Led-valosiirtymää nopeutetaan reilusti. Samalla säästetään energiaa ja rahaa. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta kaupungin ilmastotavoitteisiin päästäisiin. On nimittäin niin, että jos ilmastokriisiä ei torjuta päättäväisesti, kustannukset ovat mittaamattoman suuret.

Bonuksena on hyvä muistaa, että ilmastotoimet myös parantavat kaupungin julkisuuskuvaa niin asukkaiksi kaivattujen nuorten aikuisten, kuin sijoittumispäätöstä pohtivien yritysten silmissä. 

Ilmastotoimia tarvitsee nimittäin myös elinkeinoelämä. Esimerkiksi meille tuttu SSAB on maailman edelläkävijä hiilineutraalin teräksen saralla, ja se antaa yhtiölle kilpailuetua jo nyt. Yhtiön mukaan Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden päästöttömiksi muuttamiseen tällä vuosikymmenellä vaadittavat investoinnit edellyttävät päästöttömän ja edullisen energian merkittävää lisätarjontaa. Siinä riittää meille täällä työsarkaa.

Meidän tulee nyt kantaa vastuuta, ja hoitaa oma tonttimme. Tarvitaan päästövähennyksiä ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta, planeetta, luonto, työpaikat ja talous turvaten.

Kaupungin budjetti 2023 – Mitä on luvassa?

Kunnallispolitiikan vuoden tärkein kohta, eli ensi vuoden budjetista päättäminen, on nyt Hämeenlinnan kaupungin osalta takana. Maanantaina kaupunginvaltuusto teki lopulliset päätökset kaupunginhallituksen tekemän esityksen pohjalta. Vasemmisto osallistui budjettikäsittelyyn molemmissa elimissä, ja suurimmat onnistumiset meidän näkökulmasta saavutettiin jo kaupunginhallituksessa.

Kaupungin talousnäkymät ovat suhteellisen valoisat, ja budjetti on reilusti ylijäämäinen. Talouden tasapainottamista tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta velkaantuminen saadaan pysyvästi katki.

Alla listattuna budjetin risuja ja ruusuja. Poliittisesti tehdyt päätökset on merkitty X-llä, loput olivat mukana jo viranhaltijoiden pohjaesityksessä. Poliittiset puolueet on listattu suuruusjärjestyksessä.

✅ Oppilaiden kasvaneeseen tuen tarpeeseen vastataan 4 uudella pienryhmällä.

X Muuta perusopetusta uhannut sadan tuhannen euron koulutusleikkaus peruttiin. Leikkauksen perumisen puolesta SDP, PS, Vihr, Vas, Kd. Vastaan Kok, Kesk.

X Henkilöstön 100e liikunta-, kulttuuri- ja hyvivointisetelistä tehtiin pysyvä jokavuotinen etuus. Puolesta eri asteisesti Kok, SDP, Vihr, Vas, Kd. Vastaan Kesk.

X Omaan varhaiskasvatukseen esitettyä 200 000 euron leikkausta onnistuttiin pienentämään puoleen. Ikävä kyllä leikkausta jäi silti 100 000 euroa. Leikkauksen pienentämisen puolesta olivat SDP, PS, Vihr, Vas, KD. Täyden leikkauksen puolesta olivat Kok, Keskusta.

✅ Loput öljy- ja kaasulämmityskohteet vaihdetaan maalämmölle tai muulle uusiutuvalle 2023 ja 2024 aikana

X Kaupungin ulkovalaistuksen siirtymää led-valoihin nopeutetaan merkittävästi. Tarkemmasta toteutuksesta päätetään keväällä lisätalousarviossa. Yksimielinen päätös

X Tilapäisiin liikennejärjestelyihin lisätään esteettömyysvaatimus. Yksimielinen päätös.

X Keskustan arvorakennuksista tehdään suunnitelma niiden säilyttämisestä ja tulevasta käytöstä. Yksimielinen päätös.

X Asumisneuvonnan kehittämisen mahdollisuuksia selvitetään. Yksimielinen päätös.

X Nuorten mopopajan perustamisesta tehdään tarkka toteutussuunnitelma ja -selvitys, Vasemmiston aiheesta tekemän valtuustoaloitteen pohjalta. Yksimielinen päätös.

X Tyhjillään olevien kiinteistöjen sekä omakotitalotonttien myyntiä vauhditetaan. Yksimielinen päätös.

X Oikeisto sai läpi tahtonsa korottaa varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvoa eli kasvattaa kaupungin yksityisille päiväkotifirmoille maksamaa rahasummaa yli sadalla tuhannella. Korotuksen puolesta Kok, PS, Kesk. Vastaan SDP, Vihr, Vas, Kd

X Metsänmyyntitavoitetta lisättiin Kokoomuksen esityksestä 150 000e, mikä nostaa metsähakkuut yli kestävänä pidetyn tason. Puolesta Kok, SDP, PS, KD. Vastaan Vihr, Vas.

X Koulukuljetusetuutta ei laajennettu lapsen molempien vanhempien koteihin. Laajentamista vastaan Kok, Ps, Kesk. Puolesta SDP, Vihr, Vas, Kd.

X Joukkoliikenteellä rautatieasemalle saapuvia ei päätetty tuettavan, vaikka autolla saapuvia jo tuetaan hiekkaparkin lähes ilmaisen pysäköinnin kokeilulla.

Hämeenlinnassa tarvitaan budjettiviisautta (Häsa 8.11)

Kirjoitukseni Hämeenlinnan budjettikäsittelystä julkaistiin Hämeen Sanomissa tiistaina 8.11.2022. Viimeinen kappale oli lehden tekstistä lyhennetty pois, mutta kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Hämeenlinnassa tarvitaan budjettiviisautta

Ensi vuoden budjettia käsitellessään kaupunginhallitus osoitti kiitettävää viisautta ja kaukonäköisyyttä peruessaan perusopetukseen suunnitellun leikkauksen ja päättäessään henkilöstön 100 euron suuruisen hyvinvointisetelin vakinaistamisesta pysyväksi etuudeksi. Viisas oli myös periaatepäätös katuvalojen led-siirtymän reilusta nopeuttamisesta, mihin rahoitus osoitetaan keväällä annettavassa lisätalousarviossa.

Kaukonäköisyyttä osoittivat yksimieliset päätökset, että tilapäisiin liikennejärjestelyihin tullaan asettamaan esteettömyysvaatimus ja että asumisneuvonnan kehittämistä sekä nuorten mopopajan perustamista selvitetään. Viisasta oli myös kaupungin talouden kestävyydestä huolehtiminen.

Vasemmistoliitolla ei ole tällä hetkellä kaupunginhallituksessa äänivaltaista edustajaa, mutta valtuuston varapuheenjohtajistoon kuuluvana istun kokouksissa puheoikeudella varustettuna. Hyvällä yhteistyöllä ylempänä mainitut Vasemmistollekin tärkeät tavoitteet saatiinkin toteutumaan jo kaupunginhallituksen budjettikäsittelyvaiheessa, mopopajan osalta jo lautakunnassa.

Oli kuitenkin harmillista, että kaupunginhallituksen kaukonäköisyys loppui kokouksessa kesken. Kokoomuksen ja päiväkotifirmojen ristiretki saavutti yhden maalinsa, kun päiväkotifirmojen saamaa rahaa eli palvelusetelin arvoa päätettiin korottaa, lisäten kaupungin menoja reilu 100 tuhatta euroa. Samaan aikaan omista päiväkodeista leikataan 200 000 euroa.

SDP:n maltillinen esitys leikkauksen puolittamiseksi hävisi äänestyksen luvuin 7-6. Sama äänijakauma oli myös palvelusetelin arvon korottamisesta äänestettäessä. Käytännössä nuo seitsemän, eli Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan jäsenet, linjasivat, että kaupungin tulee maksaa firmoille lisää, mutta samalla leikata omasta toiminnasta.

Kaukonäköisyys oli hukassa myös päätöksessä, jossa metsänmyynnin tulotavoitetta nostettiin 150 000 euroa yli kestävän tason. Päätöksen myötä hakkuumäärät voivat jopa ylittää kaupungin talousmetsien vuosittaisen kasvun! Toisaalta hyvänä voidaan pitää edes sitä, että tästä huolimatta metsänmyyntitaso on ensi vuonna matalampi kuin kuluvana vuonna.

Kaupunginvaltuusto tekee ensi maanantaina lopulliset budjettipäätökset. Valtuustolta kaivataan sitä viisautta ja kaukonäköisyyttä, jota kaupunginhallitus ei ihan joka päätöksessään löytänyt. Korjataan valtuustossa varhaiskasvatuksen rahankohdennukset kohdalleen, ja harkitaan uudestaan metsänmyynnin tasoa. Olisi myös syytä panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen, vaikkapa kohdistamalla osin uudestaan pysäköintikokeiluihin kuluvia rahoja.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Etusijalle laadukas varhaiskasvatus (Häsa 21.10)

Kolumnini varhaiskasvatuksen palvelusetelistä herätti vilkasta keskustelua, ja poiki kaksi kokoomuslaisten kirjoittamaa vastinetta. Kirjoitin niihin vastineen, joka julkaistiin jo viime kuussa Hämeen Sanomissa. Pahoittelut myöhäinen päivitys verkkosivuille. Tällä hetkellä ikävä kyllä näyttää siltä, että Kokoomus ja päiväkotiyrittäjät ovat Keskustan ja Perussuomalaisten tuella saavuttamassa ristiretkensä yhden tavoitteen eli palvelusetelin arvon korottamisen. Mutta asiasta tullaan äänestämään vielä ensi viikolla budjettivaltuustossa.

Mielipidekirjoitukseni on kokonaisuutena luettavissa alla:

Etusijalle laadukas varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus puhututtaa kaupungin budjettikäsittelyn lähestyessä. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajan Helena Lehkosen (kok.) vastineessa Kaupunkiuutisissa (12.10) sekä valtuutettu ja päiväkotiyrittäjä Atte Tarrin (kok.) Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessa (12.10) vastataan yksityisen varhaiskasvatuksen perusteetonta suosimista kohtaan esittämääni kritiikkiin.

Siitä olemme Lehkosen kanssa samaa mieltä, että tarvitsemme sekä yksityistä että julkista varhaiskasvatusta. Molemmille on paikkansa. Yksityisen osuuden jatkuva kasvattaminen julkisesta samalla leikkaamalla on kuitenkin ideologinen ja kalliiksi käyvä valinta. Tavoite tulisi olla mahdollisimman laadukas ja edullinen varhaiskasvatus, ei yksityisen osuuden kasvattaminen. On hyvä muistaa, että varhaiskasvatuksen lapsimäärä ei enää juuri laske, ja moniin päiväkoteihin on leikkauspolitiikan takia syntynyt jonoja.

Lehkosen ja Tarrin mukaan yksityinen varhaiskasvatus on kaupungin omaa tuotantoa halvempaa. Tarri jopa esittää luvun: 1,6 miljoonaa vuodessa. Yksinkertaistetut laskelmat eivät kuitenkaan huomioi kolmea seikkaa. Ensinnäkin hintavampaa erityistä tukea tarvitsevat ohjautuvat pääosin kunnalliselle puolelle, mikä aiheuttaa myös lasten eriarvoistumista. Toisekseen yksityisellä puolella palkat ovat pienemmät, eli yksityinen polkee työntekijöiden toimeentuloa. Kolmannekseen palvelusetelin hinnan lisäksi yksityisestä varhaiskasvatuksesta syntyy kaupungille myös muita kustannuksia, kuten valvonta-, asiakasohjaus-, ja asiakasrekisterimenoja.

Selvää dataa hintaeroista ei siis ole. On kuitenkin kiistatonta, että Kokoomuksen ja päiväkotifirmojen vaatima palvelusetelin arvon korotus, eli lisärahan maksaminen firmoille, johtaisi kaupungin kustannusten kasvuun. Kustannusten kasvuun johtaisi myös se, jos kaupungin oikeus tarvittaessa evätä palveluseteli poistettaisiin. Tarrin vastine herättääkin kysymyksiä myös intressiristiriidoista. Edistääkö päiväkotiyrittäjä ja kaupunginvaltuutettu asiassa yrityksensä vai kaupungin etua?

Oman toiminnan supistamisen ja firmojen suosimisen sijaan olisi aika tehdä varhaiskasvatuksen positiivista kehittämistä. Varhaiskasvatuksen jokavuotisista säästöistä olisi syytä luopua. Työntekijöiden hyvinvointiin ja saatavuuteen voitaisiin panostaa esimerkiksi palkkaohjelmalla tai työterveyttä parantamalla. Sillä voitaisiin ehkäistä tilanteen luisuminen Helsingin kaltaiseksi henkilöstöpulaksi, mihin suuntaan Hämeenlinnassakin näkyy jo merkkejä.

Lehkonen viittaa kaikkien puolueiden sitoutuneen yrittäjäystävällisyyteen, mikä on totta. Mielestäni yrittäjäystävällisyyden ei kuitenkaan tule tarkoittaa yritysten tukemista kaupunkilaisten ja lasten etujen vastaisesti. Yksityistä on järkevää hyödyntää maltillisesti, mutta ei rajatta.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)