Leikataan päästöjä, ei palveluita

Kuntavaalikeskusteluissa puhutaan paljon leikkaamisesta. Valitettavan usein se tarkoittaa vastuuttomia leikkauksia koulutukseen, terveydenhuoltoon, nuorisotoimeen ja muihin peruspalveluihin.

Jatkossa tulee leikata ilmastopäästöjä eikä palveluita. Ilmastokriisi on aikamme suurin uhka, jonka ratkaiseminen on elintärkeää. Samalla kun vähennetään päästöjä, on tehtävä hyvinvointivaltiota tukevaa politiikkaa. Uuden ilmastokestävän yhteiskunnan on oltava oikeudenmukainen kaikille asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Oikein tehtynä ilmastokriisin torjuminen lisää asukastyytyväisyyttä ja tasa-arvoa, luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa taloutta.

Hämeenlinnalla on Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma, jossa hiilineutraaliuden tavoitevuodeksi on valittu 2035. On tärkeää, että kaupunki sitoutuu tekemään tavoitteen saavuttamiseen tarvittavat päästövähennykset. Vasemmistoliiton mielestä tavoitevuotta pitäisi myös kirittää vuoteen 2030, ja tehdä Hämeenlinnasta vihreän siirtymän edelläkävijä.

Askeleet ilmastokestävään Hämeenlinnaan:

1. Joukkoliikenne edullisemmaksi ja kattavammaksi

Hämeenlinnan bussien tulee olla merkittävästi nykyistä edullisempia ja vuorojen sekä reittien määrää on lisättävä. Lisäksi lipunostotapoja on edelleen monipuolistettava. Hyvät joukkoliikenneyhteydet on saatava myös pitäjiin. Joukkoliikenteestä on tehtävä yhä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle. Bussiliikenteessä on siirryttävä biokaasu- ja sähköbusseihin.

2. Lämmitys ja sähköntuotanto vähäpäästöiseksi

Aurinkopaneeleja on asennettava kaupungin rakennuksiin ja rakennusten öljylämmitys on korvattava maalämmöllä. Geotermisen energian ja tuulivoiman edellytyksiä tulee tutkia ja parantaa. Kaukolämmössä hukkalämpö on hyödynnettävä aiempaa tehokkaammin mm. lämpöpumppujen avulla. Lopuistakin fossiilisista on ripeästi luovuttava kaukolämmöntuotannossa, ja keskipitkällä tähtäimellä on luovuttava myös pääosin puun polttoon perustuvista väliaikaisratkaisuista.

3. Lisää puurakentamista

Puurakentaminen on huomattavasti vähäpäästöisempää kuin betonirakentaminen. Kaupungin julkisessa rakentamisessa tulee suosia mahdollisuuksien mukaan puurakentamista. Kaavoituksen keinoin voidaan ohjata yritykset rakentamaan uudet kerrostalot betonin sijaan puusta. Puurakentamista tulee edistää hyödyntäen paikallista yrittäjyyttä ja osaamista.

4. Energiatehokkuuden parantaminen

Kaupungin rakennusten energiatehokkuus on jo matkalla hyvään suuntaan mm. kuntien energiantehokkuussopimuksen toimintaohjelman myötä. Hyvää työtä on jatkettava ja nopeutettava.

5. Pyöräilyn edistäminen

Keskustaan on rakennettava pitkään odotetut pyöräväylät, ja kantakaupungin ulkopuolella tulee lisätä kevyen liikenteen väyliä. Pyöräilyreittien talvikunnossapitoon on panostettava nykyistä enemmän, ja katujen kunnossapidon resurssivaje tulee paikata. Toimivat pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät on saatava myös pitäjiin ja maaseudulle.

6. Kasvisruokailun edistäminen julkisissa ruokailuissa

Kouluruokailuissa ja muissa julkisissa ruokailuissa kasvisvaihtoehdon tulee olla helposti saatavilla lihavaihtoehdon vieressä. Kasvissyönti ei ole erikoisruokavalio! Myös kasvisruoan makuun on panostettava.

Kotimaisten kasvisten ja kotimaisen järvikalan määrää tulee lisätä ruokalistoilla.

7. Avohakkuut historiaan kaupungin metsissä

Avohakkuut tulee korvata jatkuvaan kasvatukseen perustuvalla metsänhoidolla. Jatkuva kasvatus tarkoittaa suurista avohakkuista luopumista, ja metsän pitämistä puustoisena. Jatkuva kasvatus tukee metsien hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi se on usein rahallisesti kannattavampaa kuin avohakkuut. Muun muassa Turku on jo luopunut avohakkuista omistamissaan metsissä.

8. Evon tiedekansallispuistohanke toteutettava

Evon retkeilyalue on ainutlaatuinen metsäalue Etelä-Suomessa. Tiedekansallispuisto suojelisi alueen arvokkaan luonnon ja vahvistaisi luonnon monimuotoisuutta sekä metsän hiilinieluja. Kansallispuisto tukisi alueen matkailua ja paikallista elinkeinoelämää, sekä loisi jopa n. 1 000 uutta työpaikkaa. Kansallispuistoa perustettaessa on huomioitava paikallisten mielipiteet, sekä Evon metsäoppilaitoksen tarpeet.

9. Lähipalvelut turvattava

On tärkeää, että palvelut ovat helposti saavutettavissa. Tällöin myös autolla liikkumisen tarve vähenee, ja päästöt pienenevät.

Antirasistinen Suomi ja Hämeenlinna

Tänään vietetään Yhdistyneiden Kansakuntien julistamaa rasismin vastaista päivää. Suomi ei ole vapaa rasismista ja rakenteellisesta syrjinnästä. Esimerkiksi ulkomaalainen nimi vaikeuttaa merkittävästi mahdollisuuksia päästä työhaastatteluun, vaikka hakijan ammattipätevyys olisi kunnossa. Suomi olikin EU-maiden keskinäisessä vertailussa kaikkein rasistisin maa. Vertailun mukaan 63% Suomessa asuvista tummaihoisista henkilöistä on kokenut rasistista häirintää viimeisen viiden vuoden aikana.

Rakenteellista rasismia on muun muassa työelämässä, koulutuksessa ja julkisissa palveluissa. Rasismi on yhteiskunnallinen ongelma, johon tulee jokaisen henkilökohtaisen vastuun lisäksi puuttua myös valtion ja kuntien tasolla.

Keinoja puuttua rakenteelliseen rasismiin kunnissa:

1. Anonyymi rekrytointi
Hämeenlinnan on otettava käyttöön anonyymi rekrytointi. Se ehkäisisi syrjintää työnhakutilanteissa ja takaisi jokaiselle yhdenvertaisen mahdollisuuden päästä työhaastatteluun. Anonyymissa rekrytoinnissa hakijan työnhaun kannalta epäoleelliset tiedot eli nimi, sukupuoli, syntymäaika tai äidinkieli ei tule työnantajan tietoon ennen haastatteluvaihetta.

Anonyymi rekrytointi on käytössä esimerkiksi Helsingissä ja Vaasassa. Lisäksi muun muassa Janakkalassa käynnistyi viime vuonna aiheesta kokeilu. Hämeenlinnan tulisi ottaa mallia naapuristaan ja ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi työnhakijoiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

2. Antirasistista koulutusta kaupungin henkilöstölle
Etenkin koulujen, terveydenhuollon ja nuorisotoimen henkilöstölle tulee järjestää laajaa koulutusta rasismin tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Koulutukseen osallistumisen tulee olla osa työnkuvaa. Esimerkiksi Helsingissä opetushenkilöstölle on järjestetty laajaa antirasistista koulutusta.

3. Palkka-avoimuus
Julkisen hallinnon, kuten kaupungin, palkat ovat jo nyt julkisia. Palkka-avoimuus varmistaa, että samasta työstä maksetaan sama palkka riippumatta esim. sukupuolesta tai ihonväristä. Palkka-avoimuutta on edellytettävä myös kaupungin konserniyhtiöiltä sekä yksityisiltä yhteistyötoimijoilta.

4. Hallituksen rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman toteuttaminen
Nykyinen vasemmistohallitus on sitoutunut muodostamaan ja toteuttamaan rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman. Toimintaohjelman toteuttamiseen on sitouduttava myös Hämeenlinnassa ja muissa kunnissa.

5. Asuinalueiden eriytymisen torjuminen
Asuinalueiden eriytymistä asukkaiden taustan tai tulotason mukaan on ehkäistävä. Tärkeää on rakentaa kohtuuhintaista vuokra-asumista myös ns. kalliimmille alueille, kuten rakenteilla olevaan Asemanrantaan. Lisäksi Hämeenlinnan Vasemmisto ehdottaa Hämeenlinnan lähiöiden elinvoiman turvaamista erityisillä lähiöprojekteilla, joilla parannetaan alueiden asukastyytyväisyyttä, palvelutasoa, lähiluonnon saavutettavuutta sekä esimerkiksi julkisen liikenteen yhteyksiä. Kohtuuhintainen ja viihtyisä asuminen hyödyttää kaikkia hämeenlinnalaisia.

6. Uusille valtuutetuille koulutusta rasismin ilmenemisestä ja torjumisesta kunnissa
Päätöksentekijöillä tulee olla tietoa rakenteellisesta rasismista, jotta sitä voidaan tehokkaasti torjua. Valtuutetuille järjestettävä koulutus tukee yhdenvertaisuuden edistämistä kunnan toiminnassa.

Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen? (HäSa 17.3)

Alla oleva mielipidekirjoituksemme julkaistiin Hämeen Sanomissa keskiviikkona 17.3. Kirjoituksen kirjoittivat kanssaehdokas Marja-Leena Ruuskanen ja minä yhteisesti.

Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen?

Suomen lain mukaan jokainen maassa asuva tai oleskeleva on oikeutettu terveydenhuoltoon. Tämä toteutuu psyykkisen terveydenhuollon osalta Suomessa ja Hämeenlinnassa vain vaivoin. Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriötä. Koronakriisi kuormittaa ihmisten mielenterveyttä entisestään ja lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta. Nyt on aika tehdä korjausliike.

Hoidontarpeen arviointiin pääsee Hämeenlinnassa matalalla kynnyksellä. Sitten saattaa kestää 4-6 viikkoa ennen kuin ehkä saa seuraavan ajan terveyskeskuksessa, vaikka mielenterveyden järkkyessä hoitoa pitäisi saada nopeasti. Hoidon saanti ei ole riittävää, koska mielenterveyspalveluita vaivaa henkilöstöpula. Palveluiden nykyinen rahoitus ei riitä parantavan ja tehokkaan hoidon tarjoamiseen.

Varsinkin nuorten tilanne on heikko. Hämeenlinna alittaa Psykologiliiton valtakunnallisen suosituksen koulupsykologien määrästä yli kaksinkertaisesti. Yhdellä koulupsykologilla voi olla vastuullaan jopa kuusi koulua ja jopa 1200 oppilasta. Oppilashuollon resurssit on nostettava suosituksia vastaaviksi. Lisäksi Turusta tulisi ottaa mallia, ja palkata Hämeenlinnan koululaisia varten psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan oppilashuoltoa ja oppilaiden mielenterveyttä.

Toinen erityistä tukea tarvitseva ryhmä on ikääntyneet. Yli 67-vuotiailla ei ole enää oikeutta Kelan mielenterveyskuntoutukseen. Korona-aikana ikääntyneiden yksinäisyys lisää mielenterveyspalvelujen tarvetta. Mielenterveyden kriisi ratkaistaan resursseja lisäämällä ja panostamalla etenkin varhaisen tuen palveluihin. Mielenterveyden ammattilaisten määrää on lisättävä psykiatrian poliklinikalla ja terveyskeskuksissa, jotta laadukasta ja parantavaa hoitoa on saatavilla kaikille maksukyvystä riippumatta.

Mielenterveyspalveluiden parantaminen on taloudellisesti järkevää. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain noin 11 miljardin kustannukset yhteiskunnalle, ja ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttaja. Jokainen mielenterveyteen investoitu euro maksaa itsensä takaisin yli nelinkertaisesti. Sijoittaminen mielenterveyteen on siis mitä vastuullisinta talouspolitiikkaa.

Mielenterveyden järkkyessä ota yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Sieltä saat neuvoa miten toimia. Netissä keskusteluapua tarjoavat esimerkiksi Tukinet ja nuorille suunnattu Sekasin-chat. Akuutissa tilanteessa mene päivystykseen tai soita esimerkiksi MIELI ry:n ympärivuorokautiseen kriisipuhelimeen. Apua löytyy, älä jää yksin!

Vaalivideo ja Hämeenlinnan mielenterveyspalvelut

Ensimmäisellä vaalivideollani keskityn yhteen keskeisistä vaaliteemoistani, mielenterveyteen. Lisäksi kerron miksi olen ehdolla ja hieman muista mulle tärkeistä teemoista.

Joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Silti Hämeenlinnassa mielenterveyspalvelut takkuavat.

Hoidontarpeen arviointiin pääsee periaatteessa matalalla kynnyksellä, mutta sen jälkeen hoidonsaanti on pahimmillaan hidasta ja epävarmaa. Palveluiden nykyinen rahoitus ei aina riitä parantavan ja tehokkaan hoidon tarjoamiseen.

Vakavia ongelmia on myös oppilashuollossa, Psykologiliiton suositukset koulupsykologien määrässä alitetaan yli kaksinkertaisesti. Yhden koulupsykologin vastuulla voi olla jopa 6 koulua ja 1 200 oppilasta. Ei ihme, että ammattilaisten kalenterit ovat täynnä.

Mielenterveyden edistäminen on myös vastuullista taloudenpitoa. Jokainen mielenterveyspalveluihin käytetty euro tuo tutkitusti yli neljän euron tuoton, puhumattakaan inhimillisistä hyödyistä. Investoinnit mielenterveyteen maksavat itsensä nopeasti takaisin.💰

Ratkaisut mielenterveyden edistämiseen Hämeenlinnassa:

1️⃣ Parannetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta lisäämällä niiden resursseja ja parantamalla niistä tiedottamista

2️⃣ Nostetaan oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöresurssit suosituksia vastaaviksi.

4️⃣ Turun mallin mukaisesti palkataan psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan koulujen mielenterveystyötä

5️⃣ Panostetaan nuorten matalan kynnyksen Ohjaamo -toimintaan ja etsivään nuorisotyöhön