Olen ehdolla sotevaaleissa: ”Lähipalvelut – Mielenterveys – Työolot”

Olen Vasemmistoliiton ehdokkaana aluevaaleissa. 

Vaaleissa päätetään arjen terveys- ja sosiaalipalveluista, kuten terveysasemista, hoivakodeista, mielenterveyspalveluista, päihdepalveluista ja vammaispalveluista. Nämä vaalit ovat siis sote-vaalit.

Joitakin vaalitavoitteitani lyhyesti:

1️⃣  Ihmisläheisten lähipalveluiden turvaaminen

2️⃣  Mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantaminen (hoito- ja terapiatakuu)

3️⃣  Hoitohenkilöstön palkat ja työolot kuntoon

Kaupunginvaltuustossa Vasemmisto on pitänyt laadukkaiden ja tasa-arvoisten sote-palveluiden sekä sote-henkilöstön puolia, ja olemme saaneet tuloksia aikaan. 

Esimerkiksi ensi vuonna palkataan uusi koulupsykologi- ja kuraattori, lisätään kotihoidon rahoitusta ja palkataan Viipurintien terveysasemalle uusi hoitaja-lääkäri -pari. 

Samaa lähipalveluiden puolesta tehtävää työtä tulisin jatkamaan myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, koko maakunta huomioiden. Aluevaltuustossa ei tule edustaa omaa kotikuntaa, vaan tasavertaisesti koko aluetta.

Näissä aluevaaleissa päätetään, rakennetaanko tulevaisuuden sotea ihmisiä varten vai veroparatiiseja hyödyntäville sotebisnesjäteille.

Kanta-Hämeen tulee olla hyvä asuinpaikka kaikille, ei vain harvoille.

Mitkä aluevaalit?

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta uusille hyvinvointialueille. Aluevaltuusto tulee olemaan tulevan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen korkein päättävä elin, ja valtuutetut valitaan tammikuussa käytävillä aluevaaleilla.

Uudistuksen tavoitteena on nopeampi hoitoonpääsy ja laadukkaamman hoidon turvaaminen asuinpaikasta ja lompakon paksuudesta riippumatta. Tavoitteiden toteutuminen vaatii kuitenkin tahtoa myös tulevilta hyvinvointialueiden päättäjiltä. Siksi Kanta-Hämeen aluevaltuustossa tarvitaan tasa-arvoa edistävää politiikkaa.

Linjapuhe budjetista

Linjapuhe käynnissä

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron kaupunginvaltuuston budjettikokouksen aluksi maanantaina 19.11. Puheessa mainitut tavoitteet toteutuivatkin osittain. Puhe kokonaisuudessaan alla:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunkilaiset.

Talousarvio on valmisteltu laajan yhteistyön hengessä ilman turhaa kriisitunnelmaa ja siinä on hyväksytty joitakin periaatteellisesti tärkeitä pieniä panostuksia peruspalveluihin ja iso panostus erikoissairaanhoitoon. Budjettiesityksessä on vielä jonkin verran korjattavaa.

Vasemmistossa olemme iloisia panostuksista oppilashuoltoon, hoivapalveluihin, tuntikehyksiin ja lastensuojelun jälkihuoltoon.

Ympäristön kannalta esityksessä on korjattavaa. Kaupunginhallituksen pieni enemmistö päätti esittää Sibeliuksenkadun kaivatun pyörätien tyrmäämistä ja 1,4 miljoonan valtiontuen kaatamista kaivoon. Lisäksi metsähakkuiden tulotavoitetta päätettiin kasvattaa runsaat 30% yli viranhaltijaesityksessä määritellyn kestävän tason. Metsän kasvun ylittävät hakkuut heikentäisivät hiilinieluja ja tulevaisuuden hakkuutuloja.

Ensi vuonna ja taloussuunnitelmavuosina tehdään poikkeuksellisen suuria kouluinvestointeja. Korkeatasoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen on elinvoimainvestointi parhaimmillaan. Korkeasta investointitasosta johtuen Hämeenlinna joutuu ottamaan velkaa. Sitä ei kuitenkaan oteta käyttömenoihin, vaan tulevaisuuden talouden pohjan varmistamiseen. Elinvoimaa myös turvataan sillä, että on uskottu asukkaita, jotka ovat vastustaneet lähipalvelujen sulkemisia ja toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia menneen maailman investointeja.

Ensi vuoden taloudelliset lähtökohdat ovat poikkeuksellisen hyvät. Marinin hallitus on sitoutunut korona-aikanakin kuntien hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamiseen. Hallituksen onnistunut suhdannepolitiikka ja työpaikkoja luovat toimet ovat tukeneet myös Hämeenlinnan tulokehitystä. Viime vuosi oli reilusti ylijäämäinen. Tänä vuonna ollaan matkalla kohti nollatulosta tai jopa pientä ylijäämää.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä kaupungin vastuulta poistuvat nopeasti kasvavat sote-menot. Lisäksi uusimpien tietojen mukaan Hämeenlinnan valtionosuudet ovat vuodesta 2023 lähtien yli 4 miljoonaa korkeammat vuosittain, kuin mitä käsittelyssä olevassa talousarviossa esitetään. Valtiovarainministeriö oli aiemmin laskenut uudistuksen jälkeiset valtionosuudet virheellisesti liian pieniksi. Tämä lisäys ei ole vielä mukana tässä taloussuunnitelmassa, kuten eivät muutkaan viimeisen kuukauden aikana ilmentyneet talousennusteita parantaneet muutokset.

Joidenkin poliittisten toimijoiden tavoitteita kuitenkin palvelee tosiseikkojen hämärtäminen ja vanhan paikkansapitämättömän virren toistelu kaupungin heikosta taloustilanteesta. Tälläistä perusteetonta alarmisismia on kuultu myös tänään. Vasemmisto kuitenkin korostaa talousrealismia. Hämeenlinnan talous ei ole kriisissä, päinvastoin sen tila on parempi kuin pitkään aikaan.

Talouden tasapainotusohjelmalle on kuitenkin tarve, koska sote-uudistuksen myötä konserni- ja tukipalveluihin syntyy sopeutusvaraa. Sopeutus on jo alkanut hyvin, kun apulaiskaupunginjohtajan virasta luovuttiin ja kaupunki saa 120 tuhannen vuosisäästöt. Talouden tasapainottaminen ei kuitenkaan saa olla tekosyynä hyvinvointipalveluiden leikkauksille. Vasemmisto tuleekin tänään esittämään, että tulevaan sopeutusohjelmaan ei sisällytetä peruspalveluiden laadun tai määrän heikennyksiä, vaan säästöt etsitään ensisijaisesti konserni- ja tukipalveluista sekä paisuneesta konserniyhteisörakenteesta.

Budjetissa edistyy Vasemmiston tavoitteista kotihoidon ja omaishoidon henkilöstölisäykset, joista osalla myös parannetaan itäisen kantakaupungin vanhusten päivätoiminnan tarjontaa. Hämeenlinnan olisi myös syytä lisätä panostusta kahden sosiaali- ja terveydenhuollon pahimman alibudjetointiongelman korjaamiseksi lisäämällä lastensuojeluun kaksi sosiaalityöntekijän vakanssia ja pääterveysasemalle yksi uusi lääkäri-hoitaja-työpari. Kummastakaan ei synny pysyviä kustannuksia, mutta parempi lähtökohta puolustaa hämeenlinnanlaisten palveluita myös uudella hyvinvointialueella.

Hyvinvointierojen kaventaminen on kaupungille keskeinen strateginen tavoite, mutta sen toteuttamiseksi ei ole määritelty keinoja. Me Vasemmistossa tulemmekin toistamaan kaupunginhallituksessa tehdyn esityksen, jossa tekstiin lisätään konkreettisia keinoja hyvinvointierojen kaventamiseksi.

Lopuksi on hyvä muistaa, että kaupunki on yhtä kuin sen asukkaat. Luottamustoimeen valituilla on vastuu ajaa hyvää kaupunkia kaikille, ei vain harvoille.

Kiitos viranhaltijoille ja kaupungin henkilöstölle tästä vuodesta, ja kohti seuraavaa.”

Paikallista porinaa: Puheita vai tekoja? – Lasten ja nuorten palvelut kuntoon (Kaupunkiuutiset 13.10)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisten Paikallista Porinaa -palstalla keskiviikkona 13.10. Sen voi lukea ilman maksumuuria alta tai Kaupunkiuutisten sivuilta täältä.

Puheita vai tekoja? – Lasten ja nuorten palvelut kuntoon

Kuuluuko lasten ja nuorten ääni tehdyssä politiikassa?

Viikko sitten valtuuston kokouksessa kuultiin useita hyviä puheenvuoroja, joissa oltiin huolissaan nuorten hyvinvoinnista ja vaadittiin mielenterveyspalveluiden ja oppilashuollon vakavan resurssivajeen korjaamista.

Nämä korjaustarpeet ovat olleet tiedossa jo pitkään, ja niiden korjaamisesta on puhuttu pitkään.

Tulokset ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet laihoiksi. Puheiden ja tekojen välillä on merkittävä epäsuhta.

Yksinäisyyttä ja masennusta

THL:n tekemän kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka neljännellä 8.–9.-luokkalaisella hämeenlinnalaisella nuorella on ollut vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua kyselyn tekohetkellä.

Lähes joka viides on kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta edellisen kahden viikon aikana. Noin 16 prosenttia tuntee itsensä yksinäiseksi.

Pahoinvointi kasvussa

Valtaosalla lapsista ja nuorista menee onneksi edelleen hyvin, mutta pahoinvointi on monella mittarilla kasvussa.

Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaverkko on rispaantunut. Ja mitä pidemmälle verkon korjaamista lykätään, niin sitä vaikeampaa ja kalliimpaa se tulee olemaan.

Ajattelua pitkällä tähtäimellä

Monella päättäjällä menee sormi suuhun, kun resurssivajeiden korjaaminen vaatii rahaa. Järkevä talouspolitiikka kuitenkin edellyttää pitkän tähtäimen ajattelua.

Lasten ja nuorten pahoinvointi tulee kalliiksi, sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Meillä ei ole varaa antaa kenenkään pudota kyydistä. Hyvinvointiin panostaminen on parasta talouspolitiikkaa.

Koko paletin oltava kunnossa

Mielenterveys- ja päidepalveluiden sekä oppilashuollon resurssivajeen korjaamisen lisäksi on huolehdittava muun muassa harrastusmahdollisuuksista, turvallisista kouluista ja esimerkiksi etsivän nuorisotyön toimintamahdollisuuksista.

Puheista tekoihin

Paras aika laittaa nuorten palvelut kuntoon oli eilen, mutta toiseksi paras aika on tänään. Asia on erityisen ajankohtainen nyt, kun kaupungin ensi vuoden budjetin käsittely on täydessä vauhdissa.

Meiltä päättäjiltä vaaditaan nyt selkärankaa ja rohkeutta tehdä tulevaisuuteen katsovia päätöksiä.

Marraskuussa valtuuston budjettikokouksessa voidaan tehdä puheista tekoja.

Terveyspalvelut kuntoon!

Koronapandemian aiheuttama kuormitus on pidentänyt hoitojonoja osassa terveyskeskuksia, ja lisännyt mielenterveyspalveluiden tarvetta. Silti Hämeenlinnassa mielenterveyspalvelut ovat vakavasti alirahoitettuja, ja myös tavanomainen terveydenhuolto kaipaa lisäresursseja. Hämeenlinna tarvitsee sekä terapiatakuun että hoitotakuun, jotta jokainen saa laadukasta hoitoa viikon sisällä palveluiden piiriin hakeutumisesta.

Vasemmistonuoret otti äskettäin valtakunnallisesti kantaa hoitojonojen purkamiseksi ja hoiva- sekä terapiatakuun toteuttamiseksi Suomen kunnissa. Tämän kevään kuntavaaleissa päätetään miten kunnat nousevat koronan aiheuttamasta kriisistä. Laadukas terveydenhuolto on investointi tulevaisuuteen, koska pitkittyessään terveysongelmat vain pahenevat ja tulevat kalliimmiksi.

Terveyspalvelut kuntoon Hämeenlinnassa

Terapiatakuu käyttöön

Terapiatakuu varmistaisi jokaiselle nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Heikentyneeseen tai järkkyneeseen mielenterveyteen on tärkeää saada nopeaa apua. Hämeenlinnassa hoidontarpeen arviointiin pääsee jo nykyisellään matalalla kynnyksellä, mutta sen jälkeen seuraavan ajan saamisessa voi kestää useita viikkoja. Tämä on kestämätön tilanne. Mielenterveyspalveluiden resurssivajeet tulee korjata.

Hoitotakuulla hoivaa viikossa

Hoitojonot ja terveydenhuollon resurssipula korjataan varmistamalla palveluiden riittävät resurssit, jotta laadukasta hoitoa voidaan tarjota. Henkilöstöpulaan vastataan korottamalla hoitajien palkkatasoa ja parantamalla työehtoja. Näin varmistetaan työntekijöiden hyvinvointi ja pysyvyys.

Lähiterveysasemat säilytettävä

Lakkautettaviksi aiotut Idänpään ja Ojoisten terveysasemat tulee säilyttää. Ne palvelevat alueiden lähes 12 000 asukasta erittäin hyvin ja ovat asukkaille tärkeitä lähipalveluita. Mahdolliset lakkautukset on suunniteltu puutteellisesti, eikä niistä ole voitu osoittaa seuraavan kustannussäästöjä. Lakkautukset olisivat erittäin lyhytnäköisiä tilanteessa, jossa terveyspalveluiden järjestäminen on sote-uudistuksen myötä pian siirtymässä maakunnille.

Terveyskeskusmaksut pois ja muut asiakasmaksut pienemmiksi

Terveydenhuollon pitää olla edullista ja saavutettavaa jokaiselle hämeenlinnalaiselle. Terveyskeskusmaksujen poisto hyödyttää kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, koska kaikilla ei ole voimavaroja painia byrokratian kanssa ja hakea maksuvapautusta. Maksujen perintä perintätoimistojen kautta pitää lopettaa.

Itsemääräämisoikeus vanhus- ja vammaispalveluiden lähtökohdaksi

Vammaisten tulee saada päättää omista asioistaan ja omista palveluistaan, ilman byrokratiaa ja kaupungin yksipuolista sanelua. Vanhuksille pitää turvata mahdollisuus sekä palvelukotipaikkaan että kotona asumiseen.

Oppilashuollon resurssit kuntoon

Oppilashuollon eli koulupsykologien ja -kuraattorien resurssivaje tulee paikata. Tällä hetkellä Hämeenlinnassa yhdellä koulupsykologilla on pahimmillaan vastuullaan viisi koulua ja 1200 oppilasta. Ei ihme että ammattilaisten kalenterit ovat täynnä, ja avunsaanti viivästyy. Oppilashuollon resurssit on nostettava suosituksia vastaaviksi eli max. 500 oppilasta yhtä koulupsykologia kohti. Lisäksi Turusta tulisi ottaa mallia, ja palkata Hämeenlinnan koululaisia varten psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan oppilashuoltoa ja oppilaiden mielenterveyttä

Yhdenvertaisuuskoulutusta terveydenhuollon henkilöstölle

Jokaisella on yhdenvertainen oikeus terveyteen ja terveydenhuoltoon. Kaupungin henkilöstölle pitää järjestää koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta sekä rasismin ehkäisemisestä, jotta jokaisella on mahdollisuus turvallisiin palveluihin ilman pelkoa syrjinnästä. Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään.

Humaania päihdepolitiikkaa ja toimivat päihdepalvelut

Päihdeongelmia vähennetään ja päihderiippuvaisia autetaan parhaiten sosiaali- ja terveystyöllä, ei rangaistuksin. Päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä ei tule leimata eikä stigmatisoida. Päihdeongelmat ovat sairauksia, joita tulee hoitaa sellaisina. Hämeenlinnassa esimerkiksi huumeiden valvotut pistotilat lisäisivät huumeidenkäyttäjien ja sivullisten turvallisuutta, jo olemassa olevan neulanvaihtopisteen ohella.

Nuorten työllisyys -keskustelu

Osallistuin poliittiseen keskusteluun nuorten työllisyydestä ja nuorisotyöttömyydestä. Aihe on erittäin tärkeä, nuorten työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksien parantamiseen pitää panostaa. Alla yksi puheenvuoroni etäkeskustelusta, vastauksena kysymykseen: ”Miten kuntapoliitikkona edistäisit nuorten työllisyyspalveluita?”

Keskustelu oli Satu Heinosen järjestämä vaalikeskustelu, johon osallistui kuntavaaliehdokkaita eri puolueista. Koko tallenteen keskustelusta voi katsoa Satu Heinosen youtube-tililtä tästä linkistä. Alla tiivistelmä omista ajatuksistani:

Miten edistäisin nuorten työllisyyttä?

1) Nuorisotakuu

Jokaiselle nuorelle tulee taata työ-, opiskelu- tai viimesijaisesti työkokeilupaikka 3-4 kuukauden sisään työttömäksi jäämisestä tai valmistumisesta.

Nuorisotakuu on jo periaatteessa käytössä, mutta sen toteuttamiseksi ei ole osoitettu riittävästi resursseja. Takuu on aidosti otettava käyttöön ja osaksi Hämeenlinnan työllisyyspalveluita.

2) Oppilaitosten rahoitus kuntoon

Laadukas koulutusjärjestelmä tekee tulevaisuuden osaajia. Etenkin ammattikoulujen rahoitus on tällä hetkellä liian vähäistä, ja se näkyy opetuksen laadussa. Tilanne on korjattava. Koulutukseen panostaminen on tehokas investointi nuorten hyvinvointiin, työllisyyteen ja talouden tasapainoon.

3) Mielenterveyspalveluiden, oppilashuollon ja nuorisopalveluiden resurssit kuntoon

Nuorten työllisyyttä tulee tarkastella osana nuorten hyvinvoinnin kokonaisuutta. Toimiviin mielenterveyspalveluihin ja nuorisotyöhön panostaminen on ensiarvoisen tärkeää nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Myös oppilashuollon eli koulupsykologien ja -kuraattorien resurssivaje tulee paikata. Tällä hetkellä Hämeenlinnassa yhdellä koulupsykologilla voi olla vastuullaan viisi koulua ja 1200 oppilasta. Ei ihme että ammattilaisten kalenterit ovat täynnä, ja avunsaanti viivästyy.

4) Oppisopimuskoulutuksen edistäminen, yhteistyö oppilaitosten ja paikallisten yritysten välillä

Oppisopimuskoulutus on hyvä koulutusmuoto, jota ovat kehuneet sekä opiskelijat että yrittäjät.

Oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia tulee lisätä tarjoamalla siitä aiempaa enemmän tietoa sekä opiskelemaan hakeville että paikallisille yrittäjille. Oppisopimuskoulutettavia työllistäville yrittäjille on annettava aiempaa laajemmin tukea ja apua koulutukseen liittyvissä asioissa.

Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen? (HäSa 17.3)

Alla oleva mielipidekirjoituksemme julkaistiin Hämeen Sanomissa keskiviikkona 17.3. Kirjoituksen kirjoittivat kanssaehdokas Marja-Leena Ruuskanen ja minä yhteisesti.

Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen?

Suomen lain mukaan jokainen maassa asuva tai oleskeleva on oikeutettu terveydenhuoltoon. Tämä toteutuu psyykkisen terveydenhuollon osalta Suomessa ja Hämeenlinnassa vain vaivoin. Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriötä. Koronakriisi kuormittaa ihmisten mielenterveyttä entisestään ja lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta. Nyt on aika tehdä korjausliike.

Hoidontarpeen arviointiin pääsee Hämeenlinnassa matalalla kynnyksellä. Sitten saattaa kestää 4-6 viikkoa ennen kuin ehkä saa seuraavan ajan terveyskeskuksessa, vaikka mielenterveyden järkkyessä hoitoa pitäisi saada nopeasti. Hoidon saanti ei ole riittävää, koska mielenterveyspalveluita vaivaa henkilöstöpula. Palveluiden nykyinen rahoitus ei riitä parantavan ja tehokkaan hoidon tarjoamiseen.

Varsinkin nuorten tilanne on heikko. Hämeenlinna alittaa Psykologiliiton valtakunnallisen suosituksen koulupsykologien määrästä yli kaksinkertaisesti. Yhdellä koulupsykologilla voi olla vastuullaan jopa kuusi koulua ja jopa 1200 oppilasta. Oppilashuollon resurssit on nostettava suosituksia vastaaviksi. Lisäksi Turusta tulisi ottaa mallia, ja palkata Hämeenlinnan koululaisia varten psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan oppilashuoltoa ja oppilaiden mielenterveyttä.

Toinen erityistä tukea tarvitseva ryhmä on ikääntyneet. Yli 67-vuotiailla ei ole enää oikeutta Kelan mielenterveyskuntoutukseen. Korona-aikana ikääntyneiden yksinäisyys lisää mielenterveyspalvelujen tarvetta. Mielenterveyden kriisi ratkaistaan resursseja lisäämällä ja panostamalla etenkin varhaisen tuen palveluihin. Mielenterveyden ammattilaisten määrää on lisättävä psykiatrian poliklinikalla ja terveyskeskuksissa, jotta laadukasta ja parantavaa hoitoa on saatavilla kaikille maksukyvystä riippumatta.

Mielenterveyspalveluiden parantaminen on taloudellisesti järkevää. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain noin 11 miljardin kustannukset yhteiskunnalle, ja ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttaja. Jokainen mielenterveyteen investoitu euro maksaa itsensä takaisin yli nelinkertaisesti. Sijoittaminen mielenterveyteen on siis mitä vastuullisinta talouspolitiikkaa.

Mielenterveyden järkkyessä ota yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Sieltä saat neuvoa miten toimia. Netissä keskusteluapua tarjoavat esimerkiksi Tukinet ja nuorille suunnattu Sekasin-chat. Akuutissa tilanteessa mene päivystykseen tai soita esimerkiksi MIELI ry:n ympärivuorokautiseen kriisipuhelimeen. Apua löytyy, älä jää yksin!

Vaalivideo ja Hämeenlinnan mielenterveyspalvelut

Ensimmäisellä vaalivideollani keskityn yhteen keskeisistä vaaliteemoistani, mielenterveyteen. Lisäksi kerron miksi olen ehdolla ja hieman muista mulle tärkeistä teemoista.

Joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Silti Hämeenlinnassa mielenterveyspalvelut takkuavat.

Hoidontarpeen arviointiin pääsee periaatteessa matalalla kynnyksellä, mutta sen jälkeen hoidonsaanti on pahimmillaan hidasta ja epävarmaa. Palveluiden nykyinen rahoitus ei aina riitä parantavan ja tehokkaan hoidon tarjoamiseen.

Vakavia ongelmia on myös oppilashuollossa, Psykologiliiton suositukset koulupsykologien määrässä alitetaan yli kaksinkertaisesti. Yhden koulupsykologin vastuulla voi olla jopa 6 koulua ja 1 200 oppilasta. Ei ihme, että ammattilaisten kalenterit ovat täynnä.

Mielenterveyden edistäminen on myös vastuullista taloudenpitoa. Jokainen mielenterveyspalveluihin käytetty euro tuo tutkitusti yli neljän euron tuoton, puhumattakaan inhimillisistä hyödyistä. Investoinnit mielenterveyteen maksavat itsensä nopeasti takaisin.💰

Ratkaisut mielenterveyden edistämiseen Hämeenlinnassa:

1️⃣ Parannetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta lisäämällä niiden resursseja ja parantamalla niistä tiedottamista

2️⃣ Nostetaan oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöresurssit suosituksia vastaaviksi.

4️⃣ Turun mallin mukaisesti palkataan psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan koulujen mielenterveystyötä

5️⃣ Panostetaan nuorten matalan kynnyksen Ohjaamo -toimintaan ja etsivään nuorisotyöhön