Paikallista porinaa: Hämeenlinnaan tarvitaan oma mopopaja nuorille

Kolumnini nuorten mopopajan ja harjoittelualueen perustamiseksi julkaistiin Kaupunkiuutisissa 15.3. Pahoittelut että blogiin jakamisessa kesti. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on jättänyt mopopajan perustamisesta myös valtuustoaloitteen. Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan alta:

Hämeenlinnaan tarvitaan oma mopopaja nuorille – Mallia voisi ottaa esimerkiksi Hattulasta

Hämeenlinnaan tarvitaan tilat mopoileville nuorille. Monessa kunnassa on perustettu erilaisia mopopaja-nuorisotiloja ja turvallisia harjoittelualueita mopoilla ajeluun.

Tarvetta mopoilijoiden omille tiloille on ollut jo pitkään. Idea mopopajasta nousi esiin myös 8-luokkalaisten V-päivissä, joissa oppilaat tapaavat kaupungin päättäjiä ja viranhaltijoita ja tekevät esityksiä kaupungin kehittämiseksi.

Mopopajasta monia hyötyjä

Mopopajalla nuoret voisivat korjata ja tuunata mopojaan yhdessä kavereiden kanssa, asiantuntevan ohjaajan läsnä ollessa. Nuorten hyvinvoinnin lisäämisen ohella mopopaja edistäisi nuorisotyön tavoitteita. Mopopaja houkuttelisi nuorisotyön pariin myös sellaisia nuoria, joita perinteiset nuorisotilat eivät houkuta.

Harjoittelualueella mopopajan yhteydessä voisi ajella ja kokoontua mopoilla suljetulla ja turvallisella alueella. Siellä voisi luvan kanssa keulia ja testailla mopoja. Se lisäisi mopoilun turvallisuutta, kun ajelu siirtyisi pois yleisiltä teiltä. Tämä myös rauhoittaisi naapurustoja, joten kaikki voittaisivat.

Mopoilu on useille mopoikäisille nuorille tärkeä harrastus, monille ainoa. Pelkän edestakaisin ajelun lisäksi sillä on merkittävä sosiaalinen puoli, kun mopoilla kokoonnutaan tapaamaan kavereita.

Hattula malliesimerkkinä

Mallia mopopajaan voisi ottaa esimerkiksi Hattulasta, jossa toimii joka torstai nuorten moottoripaja. Hattulassa yhteistyökumppanina toimii Lasten ja Nuorten Keskus ry, jolla on vakiintunutta moottoripajatoimintaa useilla paikkakunnilla.

Hattulassa kustannukset ovat maltilliset, ja toiminnalla on tavoitettu useita pudokkuusvaarassa olevia nuoria. Naapurikunnan jo olemassaoleva toiminta tarjoaa myös seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia.

Nuorten toive huomioon

Nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa nuorten äänen kuuntelu on entistäkin tärkeämpää. Synkkien uutisten vastapainoksi on hyvä pyrkiä luomaan lisää ilonaiheita arkeen. Mopopajan perustamisella olisi merkittävä positiivinen vaikutus nuorten hyvinvointiin, ja se myös osoittaisi että kaupunki kuuntelee nuorten ideoita.

Toivottavasti nuorten toive mopoilijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi saa myös laajempaa poliittista tukea, ja asiaa voitaisiin esittää jo ensi vuoden talousarvioon.

Toisen asteen maksuttomuutta laajennettiin Hämeenlinnan seudulla!

Iloisia uutisia monille nuorille: toisen asteen maksuttomuus laajeni Hämeenlinnan seudulla tämän lukuvuoden alusta lähtien!

Toisen asteen koulutuksen (KkTavastia) oppimateriaalien maksuttomuutta laajennettiin koskemaan myös heitä syksyllä aloittaneita opiskelijoita, jotka olivat käyneet välissä esim. kymppiluokan, valma-koulutuksen tai muun nivelvaiheen koulutuksen. Päätöksestä hyötyivät kymmenet nuoret.

Päätöksen taustoja:
Marinin hallitus vei viime vuonna maaliin historiallisen merkittävän koulutuspanostuksen eli oppivelvollisuuden pidentämisen, johon kuuluu myös maksuton toinen aste. Viime syksynä toisella asteella aloittaneet 05-syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jota uudistus koskee. Siirtymävaiheen aikana toinen aste muuttuu ikäluokka kerrallaan täysin maksuttomaksi.

Siirtymävaiheeseen jäi kuitenkin pieni valuvika. Kymppiluokalta tai valma-koulutuksesta syksyllä toiselle asteelle siirtyneet joutuivat eriarvoiseen asemaan, koska he eivät luokkatovereidensa tavoin olleet oikeutettuja ilmaisiin oppimateriaaleihin. Nyt tämä valuvika on kuitenkin Hämeenlinnan seudulla korjattu.

Tämä korjaus oli tärkeä tavoite Hämeenlinnan Vasemmistoliitolle. Myös SDPn panos oli tärkeä asian edistämiseksi. Lopulta KKTavastian hallitus teki asiasta yksimielisen päätöksen!

Olen ehdolla sotevaaleissa: ”Lähipalvelut – Mielenterveys – Työolot”

Olen Vasemmistoliiton ehdokkaana aluevaaleissa. 

Vaaleissa päätetään arjen terveys- ja sosiaalipalveluista, kuten terveysasemista, hoivakodeista, mielenterveyspalveluista, päihdepalveluista ja vammaispalveluista. Nämä vaalit ovat siis sote-vaalit.

Joitakin vaalitavoitteitani lyhyesti:

1️⃣  Ihmisläheisten lähipalveluiden turvaaminen

2️⃣  Mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantaminen (hoito- ja terapiatakuu)

3️⃣  Hoitohenkilöstön palkat ja työolot kuntoon

Kaupunginvaltuustossa Vasemmisto on pitänyt laadukkaiden ja tasa-arvoisten sote-palveluiden sekä sote-henkilöstön puolia, ja olemme saaneet tuloksia aikaan. 

Esimerkiksi ensi vuonna palkataan uusi koulupsykologi- ja kuraattori, lisätään kotihoidon rahoitusta ja palkataan Viipurintien terveysasemalle uusi hoitaja-lääkäri -pari. 

Samaa lähipalveluiden puolesta tehtävää työtä tulisin jatkamaan myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, koko maakunta huomioiden. Aluevaltuustossa ei tule edustaa omaa kotikuntaa, vaan tasavertaisesti koko aluetta.

Näissä aluevaaleissa päätetään, rakennetaanko tulevaisuuden sotea ihmisiä varten vai veroparatiiseja hyödyntäville sotebisnesjäteille.

Kanta-Hämeen tulee olla hyvä asuinpaikka kaikille, ei vain harvoille.

Mitkä aluevaalit?

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta uusille hyvinvointialueille. Aluevaltuusto tulee olemaan tulevan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen korkein päättävä elin, ja valtuutetut valitaan tammikuussa käytävillä aluevaaleilla.

Uudistuksen tavoitteena on nopeampi hoitoonpääsy ja laadukkaamman hoidon turvaaminen asuinpaikasta ja lompakon paksuudesta riippumatta. Tavoitteiden toteutuminen vaatii kuitenkin tahtoa myös tulevilta hyvinvointialueiden päättäjiltä. Siksi Kanta-Hämeen aluevaltuustossa tarvitaan tasa-arvoa edistävää politiikkaa.

Raportti budjettivaltuustosta (15.11.2021) / Juhani Lehto ja Aapo Reima

Hämeenlinnassa on jo perinne, että valtuuston budjettikokous on pitkä. Tänä vuonna budjetin käsittelyyn käytettiin noin 10 tuntia kokousaikaa. Euromääräiset muutokset kaikkiaan noin puolen miljardin budjettiin olivat pieniä – sekin perinteen mukaista. Sekä budjettiesitys, että siitä käyty keskustelu ja äänestykset kertovat kuitenkin paljon kaupungin poliittisten ryhmien arvoista ja pyrkimyksistä.

Vasemmiston tavoitteista saa hyvän kuvan lukemalla valtuustoryhmän Hämeen Sanomissa julkaistun budjettimielipiteen ja/tai valtuustossa pidetyn ryhmäpuheenvuoron.

Valtuusto päätti jatkaa entisillä tulojen ja kiinteistöjen veroprosenteilla. Budjetti ei sisällä edellisen vuoden kaltaisia henkilöstöön kohdistuvia leikkauslinjauksia eikä päiväkotien, lähikoulujen tai lähiterveysasemien sulkemisia. Myös toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia kyseenalaisia kokoomuksen ”elinvoimahankkeiksi” kutsumia suuria virheinvestointeja ei budjettiin sisälly. Hyvinvointipalvelut turvataan entisellään, tosin myöskään suuria palvelujen kehittämispanostuksia ei niukkaan budjettiin sopinut. Hyvinvointipalvelujen investointimenot sen sijaan ovat merkittävät, sekä koulurakennuksiin että sairaanhoitopiirin kautta Assi-sairaalaan.

Edellä kuvattu budjetin aiempia vuosia myönteisempi yleislinja oli mahdollista ennen muuta siksi, että Marinin hallituksen linjana on ollut lisätä kuntien hyvinvointipalvelujen valtionosuuksia sekä koronapandemiasta huolimatta että pandemiamenot täysimääräisenä korvaten. Hallituksen elvytyspolitiikka on myös turvannut ja nyt parantanut työllisyyttä, mikä merkitsee kaupungin verotulojenkin nopeaa kasvua.

Oikeiston budjettipuheissa Marinin hallitusta ei kuitenkaan kiitelty. Perussuomalaiset vaativat kaupungilta jopa 10 miljoonan euron käyttömenojen leikkaamista muutamassa vuodessa. Kokoomuskin puhui ”tasapainotukseksi” kutsutun leikkauspolitiikan käynnistämisestä ja haikaili veroalennusta tukijoilleen. Linjakamppailu tasapainotuksen sisällöstä jatkuu heti budjettikokouksen jälkeen, ja varsin vaativasta asetelmasta.

Aapo Reima esitti kokouksessa taloussuunnitelmaan kirjattavaksi, että tasapainotuksessa hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja menojen siirtäminen hyvinvointialueen ja valtion vastuulle vuoden 2023 alusta. Tämän muutoksen yhteydessä säästöt voidaan kohdistaa niihin konserni- ja tukipalveluihin ja konsernirakenteisiin, jotka on sopeutettava kaupungin tehtävien ja käyttömenojen supistumiseen noin puoleen nykyisestä. Siksi Aapon esityksen mukaan voidaan linjata, että tasapainotuksessa ei puututa asukkaiden peruspalvelujen menoihin tai henkilöstöön. Valitettavasti tämä esitys hävisi äänin 42-9. Tukea Aapon esitystä sai vasemmiston lisäksi vain kristillisdemokraateilta, muutamalta perussuomalaiselta ja yhdeltä keskustan ja sosialidemokraattien valtuutetulta.

Budjettiesitykseen sisältyy kaivattu lisäys koulujen oppilashuoltoon (uusi psykologi ja kuraattori). Lisäksi hankerahoituksella pyritään saamaan toinen pari. Myös lastensuojelun jälkihuollossa lähdetään liikkeelle kohti suosituksia lisäämällä 3 sosiaalityöntekijää, ja ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan tehdään merkittävä panostus hallituksen säätämän sitovan henkilöstömitoituksen ansiosta.

Jo budjettiesitystä muokattaessa kaupunginhallituksessa oli Vasemmiston, SDP:n, Vihreiden ja KD:n yhteisestä ehdotuksesta lisätty pienryhmäopetuksen lisäämisen mahdollistavaa tuntikehysrahaa. Lähes samalla yhteistyöllä oli saatu läpi myös lisäykset ikääntyneiden kotihoitoon ja omaishoidon tukeen.

Kaupunginhallituksessa emme vielä saaneet läpi esityksiä lastensuojelun sosiaalityöntekijämäärän nostamiseksi lähemmäs suositeltua minimitasoa ja Viipurintien terveysaseman pitkien jonojen purkamiseksi lisäämällä yksi lääkäri-hoitajatyöpari. Valtuustossa näistä molemmista äänestettiin.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden lisäämisehdotus hävisi äänestyksessä pahasti, äänin 45-5. Kylli Kylliäisen (kd) nimissä olleen ehdotuksen puolesta äänestivät Vasemmiston ja kristillisdemokraattien lisäksi vain yksi sosialidemokraatti. Huolestuttavaa.

Viipurintien terveysasema sen sijaan saa uuden lääkäri-hoitaja-työparin äärimmäisen tiukan äänestyksen 25-25 tuloksena, puheenjohtajan(sd.) äänen ratkaistaessa. Ehdotuksemme takana olivat myös sosialidemokraatit, vihreät ja kristillisdemokraatit sekä kolme kymmenestä perussuomalaisesta. Ilahdutti.

On myös mainittava tärkeä hyvinvointipalveluja koskeva torjuntavoittoäänestys. Kokoomus esitti sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa yksityisen varhaiskasvatusbisneksen osuuden lisäämistä Hämeenlinnassa nykyisestä 27 %:sta aina 50 %:in asti. Valtuustossa tämä linjaus ei saanut kuin kokoomuksen omat 14 ääntä taakseen. Tällä esityksellään Kokoomus aloitteli myös hyvinvointialuekampanjaansa, jossa puolueen keskeinen tavoite on taas ”valinnanvapaudeksi” naamioitu yksityisen sote-bisneksen kasvattaminen palvelusetelimäärärahaa lisäämällä, oman henkilöstön tuottaman palvelun kustannuksella. Kaverikapitalismia!

Kiusallisen niukan tappion taas kärsimme äänestettäessä kaupungin järjestöavustusten kasvattamisesta. Järjestöavustuksia oli lautakunnan budjettiesityksessä ensin yksimielisesti esitetty kasvatettavaksi 50 000 eurolla, jotta koronan rasittamaa kansalaistoimintaa saataisiin elvytettyä. Kaupunginhallitus oli nirhaissut esityksestä pois 30 000 euroa ja valtuustossa sitä esitettiin palautettavaksi 50 000 eurolla sosialidemokraattien Mia Heinosen esityksellä. Esitys kaatui äänin 26-25. Vasemmiston, sosialidemokraattien, vihreiden ja kristillisdemokraattien lisäksi vain kaksi keskustan valtuutettua saatiin esitystä tukemaan. Hämmästyttävää.

Budjettikokouksen surullisimmat äänestykset syntyivät, kun kokoomuksen oikeistosiiven ja perussuomalaisten oikeistokonservatiivinen ”yksityisautoilun puolesta, viherpiipertäjät hiljaa”- linja sai huolestuttavassa määrin tukea. Tämä linja oli jo lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla kaatanut 1,4 miljoonan euron valtion rahoituksenkin saaneen pyörätien rakentamisen keskustan Sibeliuksenkadulle. Valtuustossa  tämä menneisyyslinja voitti äänin 29-22

Kokoomus myös esitti, että kaupunkipyörien käyttöönottoa ei edes harkittaisi, vaan ajatus hylättäisiin saman tien. Esitys sentään kaatui, mutta vain äänin 28-22. Kun autolla rautatieasemalle ajaville annettava hinnanalennus nk. hiekkaparkin käyttöön voitti äänin 44-7, valtuustoa muistutettiin siitä, että autolla tulevan vuoden parkkimaksu on tästä lähtien alempi, kuin joukkoliikenteen käyttäjän kuukausimaksu. Lopuksi eräänlaisena viherpesuna valtuusto päätti äänin 31-20, että jonkinlaista ”kevytrakenteista” pyörätietä aletaan valmistella Sibeliuksen- ja Kasarminkaduille. Milloin ja millaisena se toteutuu, jos toteutuu, nähdään joskus tulevaisuudessa.

Harhateille valtuusto lähti myös hyväksyessään ehdotuksen, että kaupungin metsien hakkuita lisätään yli 30 % lisätulojen saamiseksi. Virkamiesarvio on kuitenkin ollut, että kestävän metsänhoidon ja hiilinielujen säilyttämisen kannalta on jo oltu maksimitasolla ennen tätä nousua. Hälyttävää.

Linjapuhe budjetista

Linjapuhe käynnissä

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron kaupunginvaltuuston budjettikokouksen aluksi maanantaina 19.11. Puheessa mainitut tavoitteet toteutuivatkin osittain. Puhe kokonaisuudessaan alla:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunkilaiset.

Talousarvio on valmisteltu laajan yhteistyön hengessä ilman turhaa kriisitunnelmaa ja siinä on hyväksytty joitakin periaatteellisesti tärkeitä pieniä panostuksia peruspalveluihin ja iso panostus erikoissairaanhoitoon. Budjettiesityksessä on vielä jonkin verran korjattavaa.

Vasemmistossa olemme iloisia panostuksista oppilashuoltoon, hoivapalveluihin, tuntikehyksiin ja lastensuojelun jälkihuoltoon.

Ympäristön kannalta esityksessä on korjattavaa. Kaupunginhallituksen pieni enemmistö päätti esittää Sibeliuksenkadun kaivatun pyörätien tyrmäämistä ja 1,4 miljoonan valtiontuen kaatamista kaivoon. Lisäksi metsähakkuiden tulotavoitetta päätettiin kasvattaa runsaat 30% yli viranhaltijaesityksessä määritellyn kestävän tason. Metsän kasvun ylittävät hakkuut heikentäisivät hiilinieluja ja tulevaisuuden hakkuutuloja.

Ensi vuonna ja taloussuunnitelmavuosina tehdään poikkeuksellisen suuria kouluinvestointeja. Korkeatasoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen on elinvoimainvestointi parhaimmillaan. Korkeasta investointitasosta johtuen Hämeenlinna joutuu ottamaan velkaa. Sitä ei kuitenkaan oteta käyttömenoihin, vaan tulevaisuuden talouden pohjan varmistamiseen. Elinvoimaa myös turvataan sillä, että on uskottu asukkaita, jotka ovat vastustaneet lähipalvelujen sulkemisia ja toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia menneen maailman investointeja.

Ensi vuoden taloudelliset lähtökohdat ovat poikkeuksellisen hyvät. Marinin hallitus on sitoutunut korona-aikanakin kuntien hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamiseen. Hallituksen onnistunut suhdannepolitiikka ja työpaikkoja luovat toimet ovat tukeneet myös Hämeenlinnan tulokehitystä. Viime vuosi oli reilusti ylijäämäinen. Tänä vuonna ollaan matkalla kohti nollatulosta tai jopa pientä ylijäämää.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä kaupungin vastuulta poistuvat nopeasti kasvavat sote-menot. Lisäksi uusimpien tietojen mukaan Hämeenlinnan valtionosuudet ovat vuodesta 2023 lähtien yli 4 miljoonaa korkeammat vuosittain, kuin mitä käsittelyssä olevassa talousarviossa esitetään. Valtiovarainministeriö oli aiemmin laskenut uudistuksen jälkeiset valtionosuudet virheellisesti liian pieniksi. Tämä lisäys ei ole vielä mukana tässä taloussuunnitelmassa, kuten eivät muutkaan viimeisen kuukauden aikana ilmentyneet talousennusteita parantaneet muutokset.

Joidenkin poliittisten toimijoiden tavoitteita kuitenkin palvelee tosiseikkojen hämärtäminen ja vanhan paikkansapitämättömän virren toistelu kaupungin heikosta taloustilanteesta. Tälläistä perusteetonta alarmisismia on kuultu myös tänään. Vasemmisto kuitenkin korostaa talousrealismia. Hämeenlinnan talous ei ole kriisissä, päinvastoin sen tila on parempi kuin pitkään aikaan.

Talouden tasapainotusohjelmalle on kuitenkin tarve, koska sote-uudistuksen myötä konserni- ja tukipalveluihin syntyy sopeutusvaraa. Sopeutus on jo alkanut hyvin, kun apulaiskaupunginjohtajan virasta luovuttiin ja kaupunki saa 120 tuhannen vuosisäästöt. Talouden tasapainottaminen ei kuitenkaan saa olla tekosyynä hyvinvointipalveluiden leikkauksille. Vasemmisto tuleekin tänään esittämään, että tulevaan sopeutusohjelmaan ei sisällytetä peruspalveluiden laadun tai määrän heikennyksiä, vaan säästöt etsitään ensisijaisesti konserni- ja tukipalveluista sekä paisuneesta konserniyhteisörakenteesta.

Budjetissa edistyy Vasemmiston tavoitteista kotihoidon ja omaishoidon henkilöstölisäykset, joista osalla myös parannetaan itäisen kantakaupungin vanhusten päivätoiminnan tarjontaa. Hämeenlinnan olisi myös syytä lisätä panostusta kahden sosiaali- ja terveydenhuollon pahimman alibudjetointiongelman korjaamiseksi lisäämällä lastensuojeluun kaksi sosiaalityöntekijän vakanssia ja pääterveysasemalle yksi uusi lääkäri-hoitaja-työpari. Kummastakaan ei synny pysyviä kustannuksia, mutta parempi lähtökohta puolustaa hämeenlinnanlaisten palveluita myös uudella hyvinvointialueella.

Hyvinvointierojen kaventaminen on kaupungille keskeinen strateginen tavoite, mutta sen toteuttamiseksi ei ole määritelty keinoja. Me Vasemmistossa tulemmekin toistamaan kaupunginhallituksessa tehdyn esityksen, jossa tekstiin lisätään konkreettisia keinoja hyvinvointierojen kaventamiseksi.

Lopuksi on hyvä muistaa, että kaupunki on yhtä kuin sen asukkaat. Luottamustoimeen valituilla on vastuu ajaa hyvää kaupunkia kaikille, ei vain harvoille.

Kiitos viranhaltijoille ja kaupungin henkilöstölle tästä vuodesta, ja kohti seuraavaa.”

Maksuttomasta aamupalasta järjestettävä kokeilu (Kaupunkiuutiset 13.11)

Minun ja Hanna Rokkanen (varavaltuutettu, vas.) mielipidekirjoitus maksuttoman kouluaamiaisen puolesta julkaistiin Kaupunkiuutisissa lauantaina 13.11. Teksti on kokonaisuudessaan luettavissa myös alta.

Maksuttomasta aamupalasta järjestettävä kokeilu

Maanantaina kaupunginvaltuustossa käsitellään erästä vähemmän huomiota saanutta, mutta tärkeää asiaa. Vasemmisto jätti keväällä valtuustoaloitteen maksuttoman kouluaamupalan kokeilun aloittamiseksi Hämeenlinnassa.

Kaupunginhallitus päätyi suhteellisen tasaisen äänestyksen myötä esittämään valtuustolle, ettei aamupalakokeilua toteuteta. Valtuusto voi kuitenkin päättää palauttaa asian valmisteluun.

Aamupalakokeiluja on tehty jo mm. Lahdessa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Hämeenlinnan lukioissa ja ammattikoulussa maksuton aamupala on jo käytössä. Kokeilut ovat olleet onnistuneita ja vaikuttaneet positiivisesti sekä työrauhaan että keskittymiseen. Kouluissa tarjottavan aamiaisen on myös todettu lisäävän positiivista suhtautumista kouluruokailuun. Aamupala on vähentänyt koulu-uupumusta, sairauspoissaoloja ja luvattomia poissaoloja. 

Yli 40% 8- ja 9-luokkalaisista ei syö aamupalaa joka päivä. Lapsille koulussa tarjottava aamiainen olisi monelle perheelle merkittävä taloudellinen apu ja helpotus arkeen.

Lahdessa tarjolla olevaa aamupalaa on syönyt n. 20% oppilaista. Kaupungin viranhaltijoiden arvioon pohjautuen aamupalan vuosikustannukset jäisivät tällä käyttöasteella alle 250 tuhannen euron, vaikka aamupala tarjottaisiin kaikissa kouluissa. Muutamassa koulussa toteutettavan kokeilun kustannukset olisivat tuosta pieni osa.

Oikeistovoimat kuitenkin perustelivat aamupalakokeilun torjumista sen kustannuksilla. Samassa kaupunginhallituksen kokouksessa osa heistä kuitenkin yritti toteuttaa maksuttoman pysäköinnin kokeilua, jonka vuosikustannukset olisivat olleet kolminkertaiset aamupalaan verrattuna, noin 700-800 tuhatta euroa.

Hämeenlinna haluaa olla lapsiystävällinen kaupunki. Ilmainen aamupala olisi tärkeä konkreettinen teko sen puolesta. Ylevät tavoitteet ovat pelkkää sanahelinää, jos teot puuttuvat.

Vasemmisto tulee valtuustossa esittämään maksuttoman aamupalan kokeilun toteuttamista

Paikallista porinaa: Puheita vai tekoja? – Lasten ja nuorten palvelut kuntoon (Kaupunkiuutiset 13.10)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisten Paikallista Porinaa -palstalla keskiviikkona 13.10. Sen voi lukea ilman maksumuuria alta tai Kaupunkiuutisten sivuilta täältä.

Puheita vai tekoja? – Lasten ja nuorten palvelut kuntoon

Kuuluuko lasten ja nuorten ääni tehdyssä politiikassa?

Viikko sitten valtuuston kokouksessa kuultiin useita hyviä puheenvuoroja, joissa oltiin huolissaan nuorten hyvinvoinnista ja vaadittiin mielenterveyspalveluiden ja oppilashuollon vakavan resurssivajeen korjaamista.

Nämä korjaustarpeet ovat olleet tiedossa jo pitkään, ja niiden korjaamisesta on puhuttu pitkään.

Tulokset ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet laihoiksi. Puheiden ja tekojen välillä on merkittävä epäsuhta.

Yksinäisyyttä ja masennusta

THL:n tekemän kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka neljännellä 8.–9.-luokkalaisella hämeenlinnalaisella nuorella on ollut vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua kyselyn tekohetkellä.

Lähes joka viides on kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta edellisen kahden viikon aikana. Noin 16 prosenttia tuntee itsensä yksinäiseksi.

Pahoinvointi kasvussa

Valtaosalla lapsista ja nuorista menee onneksi edelleen hyvin, mutta pahoinvointi on monella mittarilla kasvussa.

Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaverkko on rispaantunut. Ja mitä pidemmälle verkon korjaamista lykätään, niin sitä vaikeampaa ja kalliimpaa se tulee olemaan.

Ajattelua pitkällä tähtäimellä

Monella päättäjällä menee sormi suuhun, kun resurssivajeiden korjaaminen vaatii rahaa. Järkevä talouspolitiikka kuitenkin edellyttää pitkän tähtäimen ajattelua.

Lasten ja nuorten pahoinvointi tulee kalliiksi, sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Meillä ei ole varaa antaa kenenkään pudota kyydistä. Hyvinvointiin panostaminen on parasta talouspolitiikkaa.

Koko paletin oltava kunnossa

Mielenterveys- ja päidepalveluiden sekä oppilashuollon resurssivajeen korjaamisen lisäksi on huolehdittava muun muassa harrastusmahdollisuuksista, turvallisista kouluista ja esimerkiksi etsivän nuorisotyön toimintamahdollisuuksista.

Puheista tekoihin

Paras aika laittaa nuorten palvelut kuntoon oli eilen, mutta toiseksi paras aika on tänään. Asia on erityisen ajankohtainen nyt, kun kaupungin ensi vuoden budjetin käsittely on täydessä vauhdissa.

Meiltä päättäjiltä vaaditaan nyt selkärankaa ja rohkeutta tehdä tulevaisuuteen katsovia päätöksiä.

Marraskuussa valtuuston budjettikokouksessa voidaan tehdä puheista tekoja.

Nuorten työllisyys -keskustelu

Osallistuin poliittiseen keskusteluun nuorten työllisyydestä ja nuorisotyöttömyydestä. Aihe on erittäin tärkeä, nuorten työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksien parantamiseen pitää panostaa. Alla yksi puheenvuoroni etäkeskustelusta, vastauksena kysymykseen: ”Miten kuntapoliitikkona edistäisit nuorten työllisyyspalveluita?”

Keskustelu oli Satu Heinosen järjestämä vaalikeskustelu, johon osallistui kuntavaaliehdokkaita eri puolueista. Koko tallenteen keskustelusta voi katsoa Satu Heinosen youtube-tililtä tästä linkistä. Alla tiivistelmä omista ajatuksistani:

Miten edistäisin nuorten työllisyyttä?

1) Nuorisotakuu

Jokaiselle nuorelle tulee taata työ-, opiskelu- tai viimesijaisesti työkokeilupaikka 3-4 kuukauden sisään työttömäksi jäämisestä tai valmistumisesta.

Nuorisotakuu on jo periaatteessa käytössä, mutta sen toteuttamiseksi ei ole osoitettu riittävästi resursseja. Takuu on aidosti otettava käyttöön ja osaksi Hämeenlinnan työllisyyspalveluita.

2) Oppilaitosten rahoitus kuntoon

Laadukas koulutusjärjestelmä tekee tulevaisuuden osaajia. Etenkin ammattikoulujen rahoitus on tällä hetkellä liian vähäistä, ja se näkyy opetuksen laadussa. Tilanne on korjattava. Koulutukseen panostaminen on tehokas investointi nuorten hyvinvointiin, työllisyyteen ja talouden tasapainoon.

3) Mielenterveyspalveluiden, oppilashuollon ja nuorisopalveluiden resurssit kuntoon

Nuorten työllisyyttä tulee tarkastella osana nuorten hyvinvoinnin kokonaisuutta. Toimiviin mielenterveyspalveluihin ja nuorisotyöhön panostaminen on ensiarvoisen tärkeää nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Myös oppilashuollon eli koulupsykologien ja -kuraattorien resurssivaje tulee paikata. Tällä hetkellä Hämeenlinnassa yhdellä koulupsykologilla voi olla vastuullaan viisi koulua ja 1200 oppilasta. Ei ihme että ammattilaisten kalenterit ovat täynnä, ja avunsaanti viivästyy.

4) Oppisopimuskoulutuksen edistäminen, yhteistyö oppilaitosten ja paikallisten yritysten välillä

Oppisopimuskoulutus on hyvä koulutusmuoto, jota ovat kehuneet sekä opiskelijat että yrittäjät.

Oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia tulee lisätä tarjoamalla siitä aiempaa enemmän tietoa sekä opiskelemaan hakeville että paikallisille yrittäjille. Oppisopimuskoulutettavia työllistäville yrittäjille on annettava aiempaa laajemmin tukea ja apua koulutukseen liittyvissä asioissa.

Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen? (HäSa 17.3)

Alla oleva mielipidekirjoituksemme julkaistiin Hämeen Sanomissa keskiviikkona 17.3. Kirjoituksen kirjoittivat kanssaehdokas Marja-Leena Ruuskanen ja minä yhteisesti.

Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen?

Suomen lain mukaan jokainen maassa asuva tai oleskeleva on oikeutettu terveydenhuoltoon. Tämä toteutuu psyykkisen terveydenhuollon osalta Suomessa ja Hämeenlinnassa vain vaivoin. Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriötä. Koronakriisi kuormittaa ihmisten mielenterveyttä entisestään ja lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta. Nyt on aika tehdä korjausliike.

Hoidontarpeen arviointiin pääsee Hämeenlinnassa matalalla kynnyksellä. Sitten saattaa kestää 4-6 viikkoa ennen kuin ehkä saa seuraavan ajan terveyskeskuksessa, vaikka mielenterveyden järkkyessä hoitoa pitäisi saada nopeasti. Hoidon saanti ei ole riittävää, koska mielenterveyspalveluita vaivaa henkilöstöpula. Palveluiden nykyinen rahoitus ei riitä parantavan ja tehokkaan hoidon tarjoamiseen.

Varsinkin nuorten tilanne on heikko. Hämeenlinna alittaa Psykologiliiton valtakunnallisen suosituksen koulupsykologien määrästä yli kaksinkertaisesti. Yhdellä koulupsykologilla voi olla vastuullaan jopa kuusi koulua ja jopa 1200 oppilasta. Oppilashuollon resurssit on nostettava suosituksia vastaaviksi. Lisäksi Turusta tulisi ottaa mallia, ja palkata Hämeenlinnan koululaisia varten psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan oppilashuoltoa ja oppilaiden mielenterveyttä.

Toinen erityistä tukea tarvitseva ryhmä on ikääntyneet. Yli 67-vuotiailla ei ole enää oikeutta Kelan mielenterveyskuntoutukseen. Korona-aikana ikääntyneiden yksinäisyys lisää mielenterveyspalvelujen tarvetta. Mielenterveyden kriisi ratkaistaan resursseja lisäämällä ja panostamalla etenkin varhaisen tuen palveluihin. Mielenterveyden ammattilaisten määrää on lisättävä psykiatrian poliklinikalla ja terveyskeskuksissa, jotta laadukasta ja parantavaa hoitoa on saatavilla kaikille maksukyvystä riippumatta.

Mielenterveyspalveluiden parantaminen on taloudellisesti järkevää. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain noin 11 miljardin kustannukset yhteiskunnalle, ja ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttaja. Jokainen mielenterveyteen investoitu euro maksaa itsensä takaisin yli nelinkertaisesti. Sijoittaminen mielenterveyteen on siis mitä vastuullisinta talouspolitiikkaa.

Mielenterveyden järkkyessä ota yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Sieltä saat neuvoa miten toimia. Netissä keskusteluapua tarjoavat esimerkiksi Tukinet ja nuorille suunnattu Sekasin-chat. Akuutissa tilanteessa mene päivystykseen tai soita esimerkiksi MIELI ry:n ympärivuorokautiseen kriisipuhelimeen. Apua löytyy, älä jää yksin!

Vaalivideo ja Hämeenlinnan mielenterveyspalvelut

Ensimmäisellä vaalivideollani keskityn yhteen keskeisistä vaaliteemoistani, mielenterveyteen. Lisäksi kerron miksi olen ehdolla ja hieman muista mulle tärkeistä teemoista.

Joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Silti Hämeenlinnassa mielenterveyspalvelut takkuavat.

Hoidontarpeen arviointiin pääsee periaatteessa matalalla kynnyksellä, mutta sen jälkeen hoidonsaanti on pahimmillaan hidasta ja epävarmaa. Palveluiden nykyinen rahoitus ei aina riitä parantavan ja tehokkaan hoidon tarjoamiseen.

Vakavia ongelmia on myös oppilashuollossa, Psykologiliiton suositukset koulupsykologien määrässä alitetaan yli kaksinkertaisesti. Yhden koulupsykologin vastuulla voi olla jopa 6 koulua ja 1 200 oppilasta. Ei ihme, että ammattilaisten kalenterit ovat täynnä.

Mielenterveyden edistäminen on myös vastuullista taloudenpitoa. Jokainen mielenterveyspalveluihin käytetty euro tuo tutkitusti yli neljän euron tuoton, puhumattakaan inhimillisistä hyödyistä. Investoinnit mielenterveyteen maksavat itsensä nopeasti takaisin.💰

Ratkaisut mielenterveyden edistämiseen Hämeenlinnassa:

1️⃣ Parannetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta lisäämällä niiden resursseja ja parantamalla niistä tiedottamista

2️⃣ Nostetaan oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöresurssit suosituksia vastaaviksi.

4️⃣ Turun mallin mukaisesti palkataan psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan koulujen mielenterveystyötä

5️⃣ Panostetaan nuorten matalan kynnyksen Ohjaamo -toimintaan ja etsivään nuorisotyöhön