Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron aluevaltuuston talousarviokokouksessa 19.12.2023. Alla puhe:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkajohto ja erityisesti alueemme työntekijät ja asukkaat.

Kuluva vuosi on ollut hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi ja nopeiden muutosten aikaa. Haluan tässä yhteydessä esittää ryhmämme puolesta anteeksipyynnön asukkaille, jotka ovat kokeneet nopean muutosvaiheen mukanaan tuomia haitallisia vaikutuksia. Toisaalta haluan ryhmämme puolesta myös kiittää saaduista hyvistä palautteista, sekä työntekijöidemme toteuttamista monista onnistuneista kehittämistoimista jo ensimmäisen toimintavuoden aikana.

Erityisen kiitoksen Vasemmistoliiton ryhmä haluaa esittää hyvinvointialueemme työntekijöille, jotka ovat nopeiden muutosten keskelläkin tehneet ensiluokkaisen laadukasta ja tarpeellista työtä. Henkilöstö sekä etenkin lähijohtajat ovat joutuneet tänä vuonna venymään enemmän, kuin voitaisiin mitenkään kohtuudella odottaa.

Pelkät henkilöstölle osoitetut kiitokset eivät siis yksin riitä, vaan henkilöstö on otettava tosissaan mukaan toiminnan kehittämiseen ja palveluiden muutosten suunnitteluun. Meidän on annettava työntekijöille aitoa vaikutusvaltaa oman työnsä tekoon. Toivomme ja vaadimme, että henkilöstölle esitetyt kiitokset eivät jää tyhjien korulauseiden tasolle, vaan arvostaisimme henkilöstöä myös aidosti. Poliittinen johto ja virkajohto on henkilöstölle sen velkaa.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen on kriittisen tärkeää nyt, kun työhyvinvoinnin vahvistamisesta, ylitöiden ja vuokratyön vähentämisestä, työvuorosuunnittelun uudistamisesta, henkilöstön liikkuvuuden lisäämisestä ja muista henkilöstöön kohdistuvista toimista pyritään hakemaan merkittäviä säästöjä. Tavoitteet ovat hyviä, kunhan toteutus tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa eikä ylhäältäpäin sanellen!

Vasemmiston valtuustoryhmä haluaa kiittää myös johtoryhmää, joka on antanut hyvinvointialueen kehittämiselle ja johtamiselle kaikkensa ja vielä vähän enemmänkin.

Työ ei kuitenkaan ole ohi, päinvastoin! Tänään teemme useita erittäin tärkeitä talouspäätöksiä.

Hyvinvointialueemme on isojen haasteiden edessä, pääosin valtion taholta tulevien vaarallisen suurten leikkausvaatimusten vuoksi. Valtiovarainministeriö ja Orpon-Purran hallitus painostaa meitä yhä rajumpiin leikkaustoimiin, mutta meidän tulee siitä huolimatta järjestää elintärkeät peruspalvelut laadukkaasti ja tarpeen sekä lain mukaan.

Me valtuutetut edustamme hyvinvointialueemme asukkaita. Meidän on huolehdittava siitä, että perustuslaissa turvatut perusoikeudet, kuten oikeus riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, turvataan jokaiselle vauvasta vaariin. Emme voi jättää ketään yksin.

Meidän on myös huolehdittava talouden tasapainosta lakiin kirjattujen velvoitteidemme mukaisesti, vaikka jokaiselle lieneekin varsin selvää että se ei useimmilla hyvinvointialueilla tule onnistumaan. On huolestuttavaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat maamme hallituksen toimimattomuudesta johtuen vajonneet tälläisen pelivälineen asemaan, jota pompotellaan ympäriinsä.

Taloudesta käytävissä keskusteluissa korostetaan yleensä talouden tasapainottamisvaatimusta ja siihen liittyvää kolmen vuoden aikarajaa. Hyvinvointialueella on kuitenkin myös muita lakisääteisiä velvoitteita, kuten riittävien määrärahojen varaaminen lakisääteisiin tehtäviin ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, sekä lainsäädännössä turvattujen palveluiden asianmukainen järjestäminen. Valtion talousvaatimukset ja asukkaiden oikeus sote-palveluihin uhkaavatkin olla keskenään ristiriidassa. 

Hyvinvointialueemme tekemien selvitysten perusteella näyttää selvältä, että taloutta ei ole mahdollista tasapainottaa valtion vaatimassa aikataulussa ilman hallitsemattomia riskejä ja asukkaiden perusoikeuksien toteutumisen vakavaa vaarantumista.

Tänään me käsittelemme merkittäviä talouden tasapainottamistoimia eli käytännössä leikkauksia, joita tarkennetaan vielä keväällä. Toimiin liittyy merkittäviä riskejä sekä niiden toteuttamiskelpoisuuden että asukkaidemme perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Asiaa vaikeuttaa entisestään se, että asukkaiden oikeudet peruspalveluihin ovat joiltain osin vaarantuneet jo nyt, eli kyse ei enää ole pelkästä uhkakuvasta, vaan myös nykyhetkestä.

Vasemmiston valtuustoryhmä korostaa, että viime kädessä perustuslaissa turvatut perusoikeudet painavat vaakakupissa rahoituslainsäädäntöä enemmän.

Vasemmisto tulee tänään tekemään esityksiä, joilla pyritään perusoikeuksien toteutumiseen liittyvien riskien pienentämiseen ja asukkaille tärkeiden peruspalveluiden turvaamiseen, kuitenkaan rikkomatta laissa säädettyjä talouden tasapainotusvaatimuksia.

Keväällä, kun tasapainotustoimet tarkentuvat, on aidosti harkittava myös lisärahoituksen hakemista. Rahoitusta voi lainsäädännön mukaan hakea ennakoivasti, jos rahoitustaso muuten vaarantaisi perusoikeuksien toteutumisen. Jos perusoikeudet ovat ehtineet vaarantua, emmekä ole hakeneet lisärahoitusta, niin olemme laiminlyöneet velvollisuuksiamme. Rahoituksen hakemista on kuitenkin järkevintä tarkastella vasta ensi keväänä tasapainotustoimien tarkentamisen yhteydessä, ei vielä nyt.

Tänään tehtäväksi ehdotettujen säästötoimien, eli leikkausten, vaikutuksia on syytä konkretisoida! Vaikka tarkemmista toimista päätetään pääosin vasta keväällä, niin osviittaa on helppo saada jo nyt. Moneen elintärkeään palveluun kohdistetaan epärealistisia säästövaatimuksia ja useita terveysasemia uhkaa lakkautus. Tilanne johtaa tutkitusti vaikuttavien ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden karsimiseen. Vielä ei kuitenkaan ole syytä luovuttaa tai vaipua synkkyyteen. Uhkakuvat eivät välttämättä toteudu, koska aina on vaihtoehtoja. Meidän on etsittävä niitä yhdessä.

Asukkaat ja kansalaisyhteiskunta, pian on teidän aikanne vaikuttaa, jotta tuhoisimmilta leikkauksilta vältytään. Ensisijainen kohde on Orpon-Purran -hallitus, jonka politiikka tietää myös hyvinvointialueille kylmää kyytiä. Orpon-Purran linja uhkaa tällä hetkellä koko suomalaisen hyvinvointivaltion peruspilareita. Toivottavasti keväällä hyvinvointialueidemme poliittiset toimijat ja kansalaisyhteiskunta löytävät yhteisen rintaman, ja pääsemme aidosti toimimaan yhteisten sote-palveluidemme puolesta!

Lopuksi haluaisin hetkeksi pysähtyä tänään tehtävien erittäin merkittävien päätösten äärelle. Kuntapäättäjinä valtaosa meistä ei ole tottunut seurauksiltaan näin vakavien päätösten tekemiseen. Talouspaineiden keskelläkin meidän on muistettava, että sote-alan ja pelastustoimen päätöksissä on viime kädessä kyse ihmishengistä, on kyse terveydestä, on kyse elämästä. Toivon ja uskon, että tänäänkin tunnemme vastuumme. Erityinen vastuu on aluehallituksella, jonka tulee huolehtia valtuuston todellisesta vaikutusvallasta tehtäviin päätöksiin, ja ennakkovaikutusten arviointien kattavasta järjestämisestä.

Tehdään yhdessä töitä paremman huomisen eteen täällä hyvinvointialueella!

Lopuksi haluan vielä Vasemmistoliiton ryhmän puolesta kiittää muita poliittisia ryhmiä ja kanssavaltuutettuja hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä niin aluehallituksessa, lautakunnissa kuin valtuustossakin.

Loppu yhteistyölle miehittäjävaltioiden kanssa!

Allaoleva mielipiteeni julkaistiin Hämeen Sanomissa 7.9.

Hämeenlinnan Vasemmistoliitto vaatii: kaupunkien ja maakuntien katkaistava yhteistyö ihmisoikeuksia rajusti rikkovien maiden kanssa

Hämeenlinnan, Riihimäen ja Hämeen maakuntaliiton ylin johto tapasi viime torstaina vierailulle kutsumansa Israelin suurlähettilään. Häntä kierrätettiin maakuntamme kulttuurikohteissa ja puolustusteollisuuden yrityksissä. Toiminta herättää useita kriittisiä kysymyksiä.

Miksi pidettiin tarkoituksenmukaisena kutsua hyökkäyssotaa käyvän ja Yhdistyneiden Kansakuntien laittomaksi toteamaa miehitystä ylläpitävän maan edustaja vierailulle?

Venäjän edustajat on oikeutetusti suljettu ulos tällaisesta yhteistyöstä, joten miksi Israelia tarkastellaan eri tavoin?

Hämeen maakuntaliiton julkaisemassa tiedotteessa Israelia ylistettiin monisanaisesti, muun muassa start-up -yritysten korkeasta määrästä.

Ihmisoikeuksia taas ei mainittu sanallakaan! Sen sijaan puhuttiin yhteistyömahdollisuuksista ja kumppanuuksista, ja väläyteltiin asevientimahdollisuuksia.

Israel miehittää palestiinalaisalueita laittomasti, ja rajaa kansainvälisen lain vastaisesti palestiinalaisten liikkumisvapautta ja jopa pääsyä elintärkeisiin peruspalveluihin. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on todennut Israelin siirtokunnat laittomiksi. Useat merkittävät ihmisoikeusjärjestöt pitävät Israelin politiikkaa apartheidiin verrattavana.

Käytännössä Israel käy pysyvää hyökkäyssotaa palestiinalaisia kohtaan.

Alueen tilanne on monimutkainen, eikä mustavalkoinen. Kaikista alueen ongelmista ei voi syyttää Israelia. On silti kansainvälisesti tunnustettu fakta, että Israel syyllistyy laittomaan ja julmaan miehitykseen.

Kaiken lisäksi Israelin ihmisoikeustilanne on heikentymässä entisestään. Maan hallitus on vakavasti heikentämässä tuomioistuinten riippumattomuutta ja oikeusvaltion edellytyksiä.

Yhtäläisyyksiä Venäjän kanssa ei ole vaikea löytää.

Yhteistyö laitonta hyökkäyssotaa käyvän maan kanssa tuo erittäin huonoa mainetta koko Hämeelle.

Kansainvälistä lakia rajusti rikkovien maiden, kuten Venäjän, Kiinan, Iranin, Israelin ja Saudi-Arabian, edustajia ei tule jatkossa kutsua vierailulle Hämeeseen.

Meidän ei myöskään tule millään tavalla edistää asevientiä ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Siinä sotkisimme kätemme vereen.

Maakuntaliitossa ja kaupungeissa on tarpeellista tehdä sitova toimintaohje ja julkilausuma, että ihmisoikeuksia rajusti rikkovien, laitonta miehitystä ylläpitävien tai hyökkäyssotaa käyvien maiden edustajia ei kutsuta vierailulle eikä yhteistyötä tehdä. Olemassaoleva yhteistyö tulee katkaista tai jäädyttää, kuten on Venäjän osalta jo toimittu.

Hämeenlinnan Vasemmistoliitto jätti asiasta aloitteen maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Aapo Reima
Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen (vas.), maakuntavaltuutettu

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Kanta-Hämeessä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin sekä Aamupostissa (21.3.) että Hämeen Sanomissa (22.3). Juttu käsittelee terveyskeskuslääkäriin pääsyä Kanta-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Päijät-Hämeen lehdissä. Kanta-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Kanta-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2068 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin 2 käyntiä/asukas. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 1003 käyntiin tuhatta asukasta kohti. Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana avohoitokäynnit somaattisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat yli kaksinkertaistuneet ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille lisääntyneet yli 50 %. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Tilasto hätkähdyttää. Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisi edellytys sairauksien ehkäisylle, riittävän varhaiselle hoidolle ja toimivalle erikoissairaanhoidon jälkihoidolle. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella huomio tulee kiinnittää kevään lisäbudjettiin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämistrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu monilla projekteilla, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaaliohjelmissaan ehdottamilla miljardileikkauksilla, jotka toteutuessaan vähentäisivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla. Ratkaisu ei ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Emme tarvitse oikeiston rummuttamaa soten ”hallinnollista korjaussarjaa”, vaan lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Aapo Reima

Kanta-Hämeen aluevaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (vas.)

Puhe asuntopoliittisesta ohjelmasta

Syyskuun valtuustossa päätettiin laatia Hämeenlinnalle asuntopoliittinen ohjelma ensi vuoden aikana. Päätös syntyi Vasemmiston, SDPn, Vihreiden ja KDn valtuustoryhmien yhteisen valtuustoaloitteen pohjalta. Puhuin aiheesta valtuuston kokouksessa. Puheen voi lukea alta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Esitys asuntopoliittisen ohjelman laatimisesta ensi vuonna on erittäin toivottu ja tärkeä. Neljä valtuustoryhmää, SDP, Vas, Vihr ja KD tekivät asiasta aloitteen viime vuonna, ja nyt aloitteen pohjalta ryhdytään käytännön toimiin. Kiitos valmistelijoille!

Ohjelmalla ja linjauksilla on kiire. Yhteiskunnan trendit, väestön ikääntyminen, asumiskustannusten nousu ja ilmastokriisi tuovat painetta asuntopolitiikalle. Tällä hetkellä valtakunnallisesti kaikista asunnoista esteettömiä on vain 15%, mikä on auttamattoman vähän. Asuminen muodostaa tuntuvan taloudellisen rasitteen 20% väestöstä, myös monelle hämeenlinnalaiselle. Yli joka neljäs lapsiperhe joutuu asumaan ahtaasti. 

Alueet eriytyvät tulotason, opintotason, etnisyyden ja työttömyyden suhteen myös Hämeenlinnassa. Esimerkiksi Hämeen Sanomien mukaan Ruununmyllyn ja Katuman alueiden mediaanivuosituloissa on noin kymmenen tuhannen euron ero. Asunnotkin ovat Katumalla noin puolet pienempiä.

Kaupunkia vaivaa myös pula pientalotonteista kantakaupungin suosituimmilla alueilla. Pitäjiä uhkaa väestön ikääntymisen aiheuttama asukasmäärän väheneminen. Kaupungin sosiaalista vuokra-asuntokantaa rasittaa kasvava korjausvelka ja uuden asuntotuotannon puute.

Nämä haasteet ja kysymykset ovat suuria, mutta niihin on mahdollista vastata suunnitelmallisella työllä ja tulevaisuuteen katsovalla otteella.

Tällä hetkellä Hämeenlinnalla ei ole voimassa olevaa asunto-ohjelmaa, ja asuntopolitiikan teko on rajoittunut pistemäiseen tonttimyyntiin ja asemakaavoitukseen. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta. Kaupungin asuntopolitiikan suuria kysymyksiä, kuten keskustan seudun rakentamista, asumisen eriytymistä ja laatua, pientalotonttien saatavuutta ja sosiaalisen vuokra-asuntokannan korjausvelkaongelmaa tulee ratkaista yhtenä pakettina, ei pisteittäin.

Aloitevastauksessa mainitaan muun muassa asunnottomuuden ehkäisy ”asunto ensin” -mallilla, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen turvaaminen myös maksuhäiriömerkinnän kanssa, erityisryhmien asumisen tukeminen sekä ikäystävällinen asuminen. 

Näiden tärkeiden nostojen lisäksi ohjelmassa olisi Vasemmiston mielestä toivottavaa pohtia esimerkiksi lähiöiden yhteisökehittämishankkeita, joukkoliikenteen parantamista, kerrostalojen laatuvaatimusten tiukentamista kaavoituksessa ja pientalotonttien kaavoituksen tehostamista. Myös tiukempien energiatehokkuus-, matalaenergia- ja vihrepeitteisyysvaatimusten sisällyttämistä kaavoihin, lupiin ja rakennustapaohjeisiin on syytä selvittää.

Myös tiiviimpi yhteistyö kaupungin vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa on tarpeen. Korjausvelan pienentämisen rahoittamiseen tarvitaan uutta asuntotuotantoa, jota kaupunki voisi tukea esimerkiksi luovuttamalla keskustan tontteja alhaisempaan hintaan sosiaalista asuntotuotantoa varten.

Näiden toimenpiteiden tarkastelun lisäksi tulevassa ohjelmassa on tärkeää tunnistaa myös koulujen ja päiväkotien sijainnin vaikutus asumiseen ja asuntopolitiikkaan.

Lopuksi muistuttaisin, että asuntopolitiikka ei ole pelkästään pienituloisia varten, vaan se on myös keskiluokalle kriittisen tärkeää. Asumis- ja energiakulut sekä asumisen laatu ovat sidoksissa markkinoiden lisäksi myös julkisen vallan ohjaustoimiin. Vain vastuullisella ja päättäväisellä suunnittelulla saadaan laadukasta, kohtuuhintaista ja viihtyisää asumista, ja asukasluku kasvuun. Siksikin asuntopolitiikkaa on keskeisen tärkeää koordinoida ohjelmatyöllä, jotta voidaan rakentaa toimivampaa kaupunkia.

Kaiken kaikkiaan asunto-ohjelmalla tulee etsiä keinoja valtakunnallisen asunto-olojen kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja tarvittaessa täydentämiseen. Näistä tavoitteista keskeisin kuuluu seuraavasti: ”Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen.” Pidetään siitä kiinni.

Paikallista porinaa: Muutoksen merkkejä on ilmassa – Siirrytään oman edun ajasta yhteisen hyvän aikaan (Kaupunkiuutiset 11.5)

Kolumnini julkaistiin keskiviikon Kaupunkiuutisissa 11.5. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Muutoksen merkkejä on ilmassa – Siirrytään oman edun ajasta yhteisen hyvän aikaan 

Arvokeskustelu herättää usein vahvojakin tunteita, ja siksi sitä joskus pelätään. Se on kuitenkin tärkeää, koska se muokkaa koko yhteiskunnan arvoilmapiiriä.

Viime aikoina muodissa on ollut kylmä yksilökeskeisyys, mutta muutoksen merkkejä on ilmassa. Maailma tarvitsee lisää myötätuntoa, yhteisöllisyyttä ja heikommista huolehtimista.

Kova työ ei takaa vaurautta

Nykyään mediatilaa hallitsevat huippumenestyjät ja miljardöörit, Björn Wahlroosin ja Elon Muskin kaltaiset länsimaiden oligarkit.

Me kaikki tunnemme tarinan omalla työllään miljoonaomaisuuden keränneistä huippuyksilöistä. Tarina on tavallaan lohdullinen, koska se antaa ymmärtää kenellä tahansa olevan mahdollisuus rikastua ja menestyä.

Ikävä kyllä tarina on useimmiten myös valheellinen. Kova työ ei takaa vaurautta hyvinvointivaltio Suomessakaan, puhumattakaan köyhemmistä maista.

Lisää myötätuntoa keskusteluun

Omalla ahkeruudella on toki paljon merkitystä vaurastumisen kannalta, mutta niin on myös lähtökohdilla ja sattumalla.

Keskiluokkainen suomalainen on paljon lähempänä koditonta, kuin monimiljonääriä. Siksi julkiseen keskusteluun kaipaisi lisää myötätuntoa: kaikkien ei tarvitse olla huippujohtajia tai kunnianhimoisia työnarkomaaneja.

Suomi ja maailma tarvitsee lisää yhdessä tekemisen ja yhteistyön henkeä. Se kuulostaa perinteiseltä konsulttijargonilta, mutta en tarkoita sillä laimeaa kompromissihakuisuutta enkä elinvoimapöhinää. Vaan yhteisöllisyyttä ja suoraselkäistä heikommista huolehtimista.

Yksilökeskeisyys vai yhteiskuntavastuu?

Hämeenlinnan strategian valmistelu lähestyy loppusuoraa. Strategia tulee ohjaamaan koko valtuustokauden suuntaa, ja siinäkin näkyy ajan henki. Elinvoimaa ja yritysmyönteisyyttä korostetaan, kun taas sosiaalinen ja ekologinen vastuu on jätetty sivuosaan.

Annetaanko yksilökeskeisyyden voittaa yhteiskuntavastuu myös Hämeenlinnassa? Korvaako epämääräinen menestyspöhinä kaupungin perustehtävän, laadukkaiden palveluiden tuottamisen ja paikallisdemokratian edistämisen?

Siirtykäämme oman edun tavoittelun ajasta yhteisen hyvän aikaan, ja aloitetaan kaupungin strategiasta.

Rikkaat rikastuvat ja kansa köyhtyy (Häsa 26.7)

Tänään 26.7 Hämeen Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni, jossa käsittelen rikkauden haitallista kasaantumista ja varallisuuseroja. Epäsuhta on valtava. Vähävaraiset joutuvat tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden välillä, samalla kun superrikkaat nauttivat avaruusturismista. Kirjoitukseni voi lukea kokonaisuudessaan myös tästä.

Aapo Reiman (vas.) mielipide: Talousjärjestelmä ei ole oikeudenmukainen – Superrikkaiden välinen avaruuskilpailu on siitä yksi osoitus

Maailman rikkain ihminen Jeff Bezos lensi hiljattain avaruuteen, ja toinen miljardööri Richard Branson ehti jo ennen häntä. Superrikkaiden välinen avaruuskilpailu on yksi osoitus siitä, että vallitseva rikkaita suosiva talousjärjestelmä ei jaa resursseja oikeudenmukaisesti.

Superrikkaat voisivat käyttää miljardiomaisuuttaan myös vaikkapa maailman nälän lieventämiseen tai ilmastokriisin torjumiseen, mutta sen sijaan he käyttävät sitä rikkaille suunnattuun avaruusturismiin.

Kenelläkään ei kuuluisi olla miljardiomaisuutta, koska kukaan ei voi aidosti omalla työllään sellaista ansaita. Jeff Bezosin omaisuuden arvo on euroissa lähes 175 miljardia, mikä on yli kolminkertaisesti Suomen valtion koko vuosibudjettiin verrattuna. Tällainen varallisuuden valtava keskittyminen on talousjärjestelmämme ominaisuus ja valuvika.

”Kylmän ideologinen leikkauspolitiikka”

Varallisuuden haitallista kasaantumista voitaisiin kuitenkin ehkäistä hyvinvointieroja kaventavalla politiikalla. Hyvinvointivaltion rakentaminen on tästä hyvä esimerkki.

Nykyään enemmän muodissa on kuitenkin kylmän ideologinen leikkauspolitiikka, jonka hampaat ylettyvät myös kuntatasolle. Leikkauspolitiikan myötä omaisuus kasaantuu yhä harvemmille, ja valtaosa kansasta köyhtyy.

Suomessakin varallisuuserot ovat revenneet 2000-luvulla ja etenkin Sipilän oikeistohallituksen aikaan vuosina 2016–2019. Varakkain 10 prosenttia on vaurastunut entisestään, kun taas kaikki muut ovat köyhtyneet. Rikkain kymmenys omistaa jo puolet koko Suomen nettovarallisuudesta, kun taas vähävaraisin puolisko omistaa yhteensä vain reilu viisi prosenttia.

Maailmalla tilanne on vielä karumpi. Rikkain prosentti omistaa enemmän kuin kaikki muut yhteensä.

”Verotuksen painopistettä tulisi siirtää”

Varallisuuserot konkretisoituvat arkielämässä. Suomessakin moni vähävarainen joutuu tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden välillä, kun samaan aikaan superrikkaat juhlivat huvijahdeillaan tai leikkivät avaruudessa.

Varallisuus- ja hyvinvointieroja voitaisiin kaventaa määrätietoisella politiikalla.

Verotuksen painopistettä tulisi siirtää sijoitustulojen ja suurten omaisuuksien verottamiseen, ja rikkaita suosivat verotuksen porsaanreiät ja kevennykset pitäisi poistaa. Lisääntyneet verotulot voisi käyttää hyvinvointipalveluiden parantamiseen sekä pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen.

Kuntatasolla on erityisen tärkeää välttää hyvinvointipalveluista leikkaamista, vaikka taloustilanne olisikin haastava. Peruspalveluleikkaukset köyhdyttävät kansaa ja kostautuvat tulevaisuudessa.

Aapo Reima

kaupunginvaltuutettu (vas.)

Hämeenlinna