Poliitikot päättävät sote-palkoista – Monet pesevät kätensä laukomalla osatotuuksia (Häsa 11.1.2022)

Mielipidekirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa tänään 11.1.2022. Kirjoitus luettavissa kokonaisuudessaan alapuolella:

Aapo Reiman (vas.) aluevaalimielipide: Poliitikot päättävät sote-palkoista – Monet pesevät kätensä laukomalla osatotuuksia

Lähestyvien aluevaalien myötä hoitajien palkat ovat jälleen kuuma peruna poliittisessa keskustelussa. On selvää, että hoitajat ja muut sote-sektorin alipalkatut työntekijät ansaitsevat reilut palkankorotukset.

Alat ovat olleet liian pitkään palkkakuopassa, ja isoin osin sen seurauksena kärsimme nyt vakavasta työntekijäpulasta esimerkiksi kotihoidossa ja lastensuojelussa.

Vaalitenteissä lähes kaikki puolueet sanovat kannattavansa palkankorotuksia, mutta useimmat tuntuvat kuitenkin pakoilevan vastuuta asiassa.

Poliitikkojen käsienpesua osatotuuksia laukomalla

Monet poliitikot pyrkivät pesemään kätensä koko palkkakysymyksestä laukomalla osatotuuksia, joiden mukaan he eivät voisi asiasta päättää. Kulunut mantra kuuluu jokseenkin näin: ”palkoista neuvottelevat työntekijä- ja työnantajajärjestöt, eivät poliitikot”. Kätevä lause, jolla saa vaikeat päätökset ulkoistettua.

Nämä poliitikot kuitenkin yleensä unohtavat mainita, että työehtosopimusneuvotteluissa sote-alan julkisia työnantajia edustaa KT eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, jonka päätösvaltaa käyttää poliittisin perustein valittu valtuuskunta.

Valtuuskunta päättää osaltaan virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä, joten sillä olisi valta hyväksyä myös suuremmat palkankorotukset. Valtuuskunnassa istuu kuuden suurimman eduskuntapuolueen edustajat.

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus korottaa palkkoja

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus päättää korottaa palkkoja työehtosopimuksen määräämää minimiä enemmän. Hyvinvointialueet taas saavat valtaosan rahoituksestaan valtiolta, joten eduskunnassa voidaan päättää kohdentaa hyvinvointialueille lisää varoja palkankorotuksia varten. Poliitikoilla on siis kaikki valta korottaa sote-alan palkkoja.

On myös jokseenkin mielenkiintoista kuunnella kiky-leikkauksista päättämässä olleiden kärkipoliitikkojen vakuuttelua, että poliitikoilla ei olisi sananvaltaa palkkaratkaisuihin.

Sipilän hallitukselle leikkaukset eivät olleet ongelma

Sipilän oikeistohallitukselle ei ollut ongelma tehdä poliittisen paineen avulla ennätysleikkauksia etenkin julkisen sektorin työntekijöiden palkkatuloihin. Nyt kun puhe on palkankorotuksista, yritetään piiloutua työmarkkinajärjestöjen selän taakse.

On pakko lähteä ratkaisemaan työvoimapulaa

Poliitikkojen on pian pakko lähteä ratkaisemaan sote-alan pahenevaa työntekijäpulaa.

Hyvinvointialueiden tulisi tehdä yhdessä valtion ja työmarkkinajärjestöjen kanssa pitkän aikavälin työvoimasuunnitelma, jossa käsitellään myös palkankorotukset ja etsitään niihin tarvittavat rahat. Enää ei ole varaa piiloutua selitysten taakse, ja sysätä vastuuta muille.

Aapo Reima

Aluevaaliehdokas (vas.)

Ulkoistamisen vaara – Janakkalan ja Hattulan tapaus

Hämeen Sanomat uutisoi Janakkalalle ja Hattulalle ateriapalveluita tuottavan Vanajan Juhlapalvelut Oy:n konkurssista ja sen seurauksista. Tapaus on malliesimerkki kokonaisen palvelun ulkoistamiseen liittyvistä vaaroista. Hattula ja Janakkala eivät pysty tarjoamaan kotiateriapalveluidensa asiakkaille kunnollista ruokaa, koska palvelut tuottanut yritys meni konkurssiin.

Tällä kertaa asia ratkesi tarjoamalla asiakkaille kylmiä eineksiä kunnes uusi palveluntuottaja löydetään, mutta mitä jos kyseessä olisikin ollut vaikkapa katujen auraus tai elintärkeä sote-alan palvelu? Palvelut olisi nopeasti sekaisin, jos ja kun kaupunki ei heti pystyisi tarjoamaan korvaavaa palvelua. Siksi julkiset palvelut ovat myös huoltovarmuuden kannalta luotettavampia kuin yksityiset. Pahimmassa tapauksessa yksityistämisen hintana voi siis olla jonkun henki ja terveys.

Äkillinen konkurssi tai sopimuksen purkaminen voisi Hämeenlinnassa syöstä esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon kaaokseen, koska palvelu on täysin ulkoistettu.

Sote-uudistus parantaa tilannetta jonkin verran, koska hyvinvointialueet eivät voi tehdä sote-alan kokonaisulkoistuksia. Näin pyritään turvaamaan peruspalveluiden osaaminen myös julkisella puolella, esimerkiksi tälläisten äkillisten konkurssitilanteiden varalta.

Valtuustoaloite: Ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava

Valtuutetut Juhani Lehto, Aapo Reima (vas), Kylli Kylliäinen (KD), Veera Jussila, Päivi Sieppi, Outi Bottas ja Mirka Soininkoski (Vihr), Tiera Laitinen (ps) ja Prabhakaran Ranjith Kumar (SDP), tekivät 13.12.2021 aloitteen ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumisesta Hämeenlinnassa. Aloitteessa todetaan, että ilmastomuutos ehtii aiheuttaa monia kielteisiä vaikutuksia, vaikka tulevaisuudessa ilmastomuutoksen hillinnässä onnistuttaisiin. Aloite kokonaisuudessaan on seuraava:

”Hämeenlinnalla on Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta ei toistaiseksi ole tehty suunnitelmaa. Tämä on selkeä puute, koska ilmastonmuutos aiheuttaa väistämättä negatiivisia paikallisia vaikutuksia, vaikka sen hillinnässä onnistuttaisiinkin. Ilmasto on jo nyt lämmennyt 2-3 astetta Suomen alueella verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmaston lämpeneminen tulee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia ja riskejä. Hämeenlinna ei toistaiseksi ole riittävällä tavalla varautunut näihin riskeihin.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuivuusjaksoja ja rankkasateita. Lisäksi se kasvattaa mm. tartuntatautien leviämisen ja maailmanlaajuisten pandemioiden riskiä. Se lisää myös mm. tuholaisvahinkoja, ja edesauttaa uusien tuholaisten, taudinaiheuttajien ja kasvitautien leviämistä Suomeen. Tämä aiheuttaa merkittäviä riskejä mm. maataloudelle.

Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä yleistyviä pitkiä ja kuumia hellejaksoja ei ole riittävällä tavalla huomioitu kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat myös merkittäviä terveysriskejä haavoittuville ryhmille, kuten lapsille ja vanhuksille. Kasvava ilmasto-ahdistus aiheuttaa ongelmia hämeenlinnalaisten henkiselle hyvinvoinnille.

Suomella on ollut kansallinen sopeutumisstrategia jo vuodesta 2005, mutta kuntatasolla niitä on vasta muutamalla. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan asian suhteen huomattavasti pidemmällä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki aloittaa ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman laatimisen. Suunnitelmaa varten tulee mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja arvioida merkittävät ilmastonmuutoksesta johtuvat alueelliset riskit, ja esittää toimenpiteet näihin riskeihin varautumiseksi ja niiden minimoimiseksi. Tarvittaessa suunnitelman laadintaa varten perustetaan työryhmä.”

Valtuustoaloite: Hämeenlinna tarvitsee asunto-ohjelman!

Vasemmistoliiton, SDP:n, Vihreiden ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät tekivät joulukuussa yhteisen valtuustoaloitteen toimenpidesuunnitelmasta, jolla turvattaisiin jokaiselle Hämeenlinnan asukkaalla mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Näiden neljän valtuustoryhmän valtuutettujen lisäksi aloitteen allekirjoittivat myös Helana Lehkonen (kokoomus) ja Mika Lartmana (perussuomalaiset).  Aloitetta perusteltiin Hämeenlinnan asunto-olojen monilla merkittävillä muutoksilla 2000-luvulla. Aloite kokonaisuudessaan:


”Laki asunto-olojen kehittämisestä asettaa tavoitteeksi turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Lain mukaan kunnanvaltuusto tarpeen mukaan hyväksyy asunto-ohjelman.

Hämeenlinnan asunto-olojen 2000-luvun muutos on ollut merkittävä. Muutokseen liittyy muun muassa seuraavia ilmiöitä:

– kantakaupungin asuntomäärä kasvaa, laajojen haja-asutusalueiden asuntojen kysyntä hiljentyy,
– asuntokannan peruskorjaustarve lisääntyy, kun suurimman asuntorakentamisen vuosikymmeninä (1970- ja 1980-luvut) rakennettu asuntokanta on peruskorjausikäistä,
– asuntokuntien keskimääräinen koko pienenee nopeasti, erityisesti yksin asuvien osuus kaikista asuntokunnista kasvaa ja on jo lähes 50 % kaikista asuntokunnista,


– vastuu nk. sosiaalisesta vuokra-asuntokannasta on jäänyt miltei pelkästään kaupunkikonsernin asunto-osakeyhtiöille, kun muut sosiaalisen vuokra-asuntotarjonnan toimijat ovat vetäytyneet ja siirtyneet nk. kovan rahan vuokra-asuntomarkkinoille. Samalla vuokratason erot sosiaalisen ja kovan rahan asuntotarjonnan välillä ovat olennaisesti pienentyneet,
– on merkkejä kantakaupungin asumisen segregaationlisääntymisestä, eli huono-osaisuuden ja hyväosaisuuden keskittymisestä eri kaupunginosiin
– ahtaasti asuvia on kaikista asuntokunnista noin 7 %, mutta lapsiperheistä noin 28 %, ja osuudet laskevat erittäin hitaasti


– valtakunnallisesti esteettömiä on asunnoista vain noin 15 %, joka on aivan riittämätön ikääntyneiden ja yksin asuvien ikääntyneiden määrään nähden,
– asumiskustannukset muodostavat valtakunnallisesti tuntuvan taloudellisen rasitteen lähes 20 %:lle. Hämeenlinnassakin nämä ongelmat ovat liian yleisiä,
– asuntojen rakentamisen ja ylläpidon hiilipäästöjen alentaminen on keskeinen ilmastomuutoksen hillinnän keino, johon myös Hämeenlinnan tulee osallistua,
– asumiseen tarjottavien kohtuuhintaisten tonttien tarjonnan ylläpito riittävällä tasolla edellyttää kaupungilta jatkuvaa varautumista. Monipuolisten asumismuotojen ja asumisympäristöjen kaupunki on vetovoimainen vain ylläpitämällä monipuolista tarjontaa.

Kaupungilla ei ole voimassa olevaa asunto-ohjelmaa tai asumispolitiikan toimenpiteiden ja keinojen yleissuunnitelmaa. Edellinen ohjelma oli vuosille 2014-2020. Siksi on tarve tarkastella uudelleen kaupungin asumispolitiikan kokonaisuutta, huomioiden Hämeenlinnan Asunnot Oy:n merkittävä rooli kaupungin asuntopolitiikassa.

Valtakunnallisessa asunto-olojen kehittämisohjelmassa on asetettu seuraavat periaatteet ja tavoitteet:

1. Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen
2. Asuntotarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja asuinalueet ovat sosiaalisesti kestäviä
3. Asuntotarjonta edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja tukee alueiden elinvoimaa
4. Asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys on vakaata
5. Rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöt ovat kestävällä tasolla 
6. Julkisen vallan toimenpiteillä täydennetään markkinoiden toimivuutta ja korjataan markkinapuutteita. Julkinen valta tarjoaa tukea asumiseen niille, joilla on vaikeuksia järjestää asumistaan markkinoilla.
7. Asuntopolitiikalla tasataan suhdanteita ja vastataan asuntomarkkinoiden riskeihin

Näitä valtakunnallisia periaatteita ja tavoitteita soveltaen ja tarvittaessa täydentäen Hämeenlinnalle on syytä kehittää asuntopolitiikkaa ohjaava asunto-ohjelma. Asunto-ohjelmassa tulisi myös pyrkiä asunnottomuuden poistamiseen, ”asunto ensin” -mallin mukaisesti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki käynnistää kevään 2022 aikana asunto-ohjelman valmistelemisen siten, että asia saadaan valtuuston päätettäväksi vuoden loppuun mennessä. Ohjelmaan tulee sisältyä konkreettiset asumisolosuhteiden ja -ympäristön kehittämistoimenpiteet ja näiden toimenpiteiden tavoiteaikataulu. Ohjelman valmistelu tulee tehdä yhteistyössä Hämeenlinnan Asunnot Oy:n kanssa.”

Olen ehdolla sotevaaleissa: ”Lähipalvelut – Mielenterveys – Työolot”

Olen Vasemmistoliiton ehdokkaana aluevaaleissa. 

Vaaleissa päätetään arjen terveys- ja sosiaalipalveluista, kuten terveysasemista, hoivakodeista, mielenterveyspalveluista, päihdepalveluista ja vammaispalveluista. Nämä vaalit ovat siis sote-vaalit.

Joitakin vaalitavoitteitani lyhyesti:

1️⃣  Ihmisläheisten lähipalveluiden turvaaminen

2️⃣  Mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantaminen (hoito- ja terapiatakuu)

3️⃣  Hoitohenkilöstön palkat ja työolot kuntoon

Kaupunginvaltuustossa Vasemmisto on pitänyt laadukkaiden ja tasa-arvoisten sote-palveluiden sekä sote-henkilöstön puolia, ja olemme saaneet tuloksia aikaan. 

Esimerkiksi ensi vuonna palkataan uusi koulupsykologi- ja kuraattori, lisätään kotihoidon rahoitusta ja palkataan Viipurintien terveysasemalle uusi hoitaja-lääkäri -pari. 

Samaa lähipalveluiden puolesta tehtävää työtä tulisin jatkamaan myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, koko maakunta huomioiden. Aluevaltuustossa ei tule edustaa omaa kotikuntaa, vaan tasavertaisesti koko aluetta.

Näissä aluevaaleissa päätetään, rakennetaanko tulevaisuuden sotea ihmisiä varten vai veroparatiiseja hyödyntäville sotebisnesjäteille.

Kanta-Hämeen tulee olla hyvä asuinpaikka kaikille, ei vain harvoille.

Mitkä aluevaalit?

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta uusille hyvinvointialueille. Aluevaltuusto tulee olemaan tulevan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen korkein päättävä elin, ja valtuutetut valitaan tammikuussa käytävillä aluevaaleilla.

Uudistuksen tavoitteena on nopeampi hoitoonpääsy ja laadukkaamman hoidon turvaaminen asuinpaikasta ja lompakon paksuudesta riippumatta. Tavoitteiden toteutuminen vaatii kuitenkin tahtoa myös tulevilta hyvinvointialueiden päättäjiltä. Siksi Kanta-Hämeen aluevaltuustossa tarvitaan tasa-arvoa edistävää politiikkaa.

Paikallista porinaa: Liikkumisen murros on käynnissä – Joukkoliikenne voisi olla merkittävä elinvoimavaltti koko seudulle (Kaupunkiuutiset 1.12)

Kirjoitin Kaupunkiuutisten Paikallista porinaa -kolumnipalstalle joukkoliikenteen kehittämisen keinoista ja Vaasan esimerkistä!

Liikkumisen murros on käynnissä – Joukkoliikenne voisi olla merkittävä elinvoimavaltti koko seudulle

Tehdään Hämeenlinnasta joukkoliikenteen edelläkävijä.

Joukkoliikenne palvelee koko kansaa koululaisista ja työikäisistä eläkeläisiin. Lisäksi se on tärkeä työkalu ilmastokriisin torjuntaan ja liikkumisen helpottamiseen.

Viime vuosina joukkoliikenteen kehittämisen tärkeys on tunnustettu yhä laajemmin. Hämeenlinnan seudulla alkaa perusteellisesti valmistellun joukkoliikenneohjelman poliittinen käsittely. Suunnitelman toimenpiteet ovat hyviä, ja on hienoa että muodostetaan pitkän aikavälin tavoitteet. Kunnianhimoa kuitenkin kaipaisi vielä lisää.

Lisää rohkeutta

Ohjelmassa yhdeksi pääarvoksi nostetaan rohkeus. Sitä tarvittaisiin huomattavasti enemmän, koska nykyisellään ohjelmaluonnosta kuvaisi paremmin sana varovainen. Joukkoliikenteen tehokas kehittäminen vaatii rohkeampia avauksia.

Liikkumisen murros on käynnissä, kohti kestävämpiä liikkumistapoja. Joukkoliikenne voisi olla merkittävä elinvoimavaltti koko Hämeenlinnan seudulle, jos vain rohkeutta sen kehittämiseksi löytyy. Hämeenlinnan tavoite on olla ihan lähellä, ja sen saavuttaminen edellyttää toimivaa ja asiakaslähtöistä joukkoliikennettä.

Bussien käyttäjämäärien reipas nosto vaatii vuorovälien lyhentämistä ja lippuhintojen laskua. Ihminen valitsee yleensä itselleen helpoimman kulkumuodon, joten bussista tulee tehdä yhä useammalle helpoin ja edullisin vaihtoehto. Lisäksi uudet asuinalueet on tärkeä varustaa hyvin joukkoliikenneyhteyksin.

Mallia Vaasasta

Malliesimerkki ennakkoluulottomasta kehittämisestä löytyy Pohjanmaalta. Hämeenlinnan kokoluokkaa olevassa Vaasassa julkiseen liikenteeseen on viime aikoina panostettu rohkeasti.

Vaasa esimerkiksi tarjoaa ilmaiset bussimatkat viikonloppuisin koko marras-joulukuun ajaksi useilla paikallisliikenteen linjoilla. Siellä myös päätettiin linjastouudistuksesta, joka tuplaa ajetut kilometrit eli parantaa merkittävästi palvelutasoa. Vastaavaa rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta kaipaisi myös tänne Hämeeseen.

Elinvoimaa ihan läheltä

Joukkoliikenteen rohkea kehittäminen olisi elinvoimainvestointi parhaimmillaan. Keinoja elinvoiman vahvistamiseen ei aina tarvitse etsiä parkkihalleista tai muista kalliista investoinneista, vaan ratkaisut voidaan löytää ihan läheltä. Esimerkiksi joukkoliikenteestä.

Raportti budjettivaltuustosta (15.11.2021) / Juhani Lehto ja Aapo Reima

Hämeenlinnassa on jo perinne, että valtuuston budjettikokous on pitkä. Tänä vuonna budjetin käsittelyyn käytettiin noin 10 tuntia kokousaikaa. Euromääräiset muutokset kaikkiaan noin puolen miljardin budjettiin olivat pieniä – sekin perinteen mukaista. Sekä budjettiesitys, että siitä käyty keskustelu ja äänestykset kertovat kuitenkin paljon kaupungin poliittisten ryhmien arvoista ja pyrkimyksistä.

Vasemmiston tavoitteista saa hyvän kuvan lukemalla valtuustoryhmän Hämeen Sanomissa julkaistun budjettimielipiteen ja/tai valtuustossa pidetyn ryhmäpuheenvuoron.

Valtuusto päätti jatkaa entisillä tulojen ja kiinteistöjen veroprosenteilla. Budjetti ei sisällä edellisen vuoden kaltaisia henkilöstöön kohdistuvia leikkauslinjauksia eikä päiväkotien, lähikoulujen tai lähiterveysasemien sulkemisia. Myös toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia kyseenalaisia kokoomuksen ”elinvoimahankkeiksi” kutsumia suuria virheinvestointeja ei budjettiin sisälly. Hyvinvointipalvelut turvataan entisellään, tosin myöskään suuria palvelujen kehittämispanostuksia ei niukkaan budjettiin sopinut. Hyvinvointipalvelujen investointimenot sen sijaan ovat merkittävät, sekä koulurakennuksiin että sairaanhoitopiirin kautta Assi-sairaalaan.

Edellä kuvattu budjetin aiempia vuosia myönteisempi yleislinja oli mahdollista ennen muuta siksi, että Marinin hallituksen linjana on ollut lisätä kuntien hyvinvointipalvelujen valtionosuuksia sekä koronapandemiasta huolimatta että pandemiamenot täysimääräisenä korvaten. Hallituksen elvytyspolitiikka on myös turvannut ja nyt parantanut työllisyyttä, mikä merkitsee kaupungin verotulojenkin nopeaa kasvua.

Oikeiston budjettipuheissa Marinin hallitusta ei kuitenkaan kiitelty. Perussuomalaiset vaativat kaupungilta jopa 10 miljoonan euron käyttömenojen leikkaamista muutamassa vuodessa. Kokoomuskin puhui ”tasapainotukseksi” kutsutun leikkauspolitiikan käynnistämisestä ja haikaili veroalennusta tukijoilleen. Linjakamppailu tasapainotuksen sisällöstä jatkuu heti budjettikokouksen jälkeen, ja varsin vaativasta asetelmasta.

Aapo Reima esitti kokouksessa taloussuunnitelmaan kirjattavaksi, että tasapainotuksessa hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja menojen siirtäminen hyvinvointialueen ja valtion vastuulle vuoden 2023 alusta. Tämän muutoksen yhteydessä säästöt voidaan kohdistaa niihin konserni- ja tukipalveluihin ja konsernirakenteisiin, jotka on sopeutettava kaupungin tehtävien ja käyttömenojen supistumiseen noin puoleen nykyisestä. Siksi Aapon esityksen mukaan voidaan linjata, että tasapainotuksessa ei puututa asukkaiden peruspalvelujen menoihin tai henkilöstöön. Valitettavasti tämä esitys hävisi äänin 42-9. Tukea Aapon esitystä sai vasemmiston lisäksi vain kristillisdemokraateilta, muutamalta perussuomalaiselta ja yhdeltä keskustan ja sosialidemokraattien valtuutetulta.

Budjettiesitykseen sisältyy kaivattu lisäys koulujen oppilashuoltoon (uusi psykologi ja kuraattori). Lisäksi hankerahoituksella pyritään saamaan toinen pari. Myös lastensuojelun jälkihuollossa lähdetään liikkeelle kohti suosituksia lisäämällä 3 sosiaalityöntekijää, ja ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan tehdään merkittävä panostus hallituksen säätämän sitovan henkilöstömitoituksen ansiosta.

Jo budjettiesitystä muokattaessa kaupunginhallituksessa oli Vasemmiston, SDP:n, Vihreiden ja KD:n yhteisestä ehdotuksesta lisätty pienryhmäopetuksen lisäämisen mahdollistavaa tuntikehysrahaa. Lähes samalla yhteistyöllä oli saatu läpi myös lisäykset ikääntyneiden kotihoitoon ja omaishoidon tukeen.

Kaupunginhallituksessa emme vielä saaneet läpi esityksiä lastensuojelun sosiaalityöntekijämäärän nostamiseksi lähemmäs suositeltua minimitasoa ja Viipurintien terveysaseman pitkien jonojen purkamiseksi lisäämällä yksi lääkäri-hoitajatyöpari. Valtuustossa näistä molemmista äänestettiin.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden lisäämisehdotus hävisi äänestyksessä pahasti, äänin 45-5. Kylli Kylliäisen (kd) nimissä olleen ehdotuksen puolesta äänestivät Vasemmiston ja kristillisdemokraattien lisäksi vain yksi sosialidemokraatti. Huolestuttavaa.

Viipurintien terveysasema sen sijaan saa uuden lääkäri-hoitaja-työparin äärimmäisen tiukan äänestyksen 25-25 tuloksena, puheenjohtajan(sd.) äänen ratkaistaessa. Ehdotuksemme takana olivat myös sosialidemokraatit, vihreät ja kristillisdemokraatit sekä kolme kymmenestä perussuomalaisesta. Ilahdutti.

On myös mainittava tärkeä hyvinvointipalveluja koskeva torjuntavoittoäänestys. Kokoomus esitti sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa yksityisen varhaiskasvatusbisneksen osuuden lisäämistä Hämeenlinnassa nykyisestä 27 %:sta aina 50 %:in asti. Valtuustossa tämä linjaus ei saanut kuin kokoomuksen omat 14 ääntä taakseen. Tällä esityksellään Kokoomus aloitteli myös hyvinvointialuekampanjaansa, jossa puolueen keskeinen tavoite on taas ”valinnanvapaudeksi” naamioitu yksityisen sote-bisneksen kasvattaminen palvelusetelimäärärahaa lisäämällä, oman henkilöstön tuottaman palvelun kustannuksella. Kaverikapitalismia!

Kiusallisen niukan tappion taas kärsimme äänestettäessä kaupungin järjestöavustusten kasvattamisesta. Järjestöavustuksia oli lautakunnan budjettiesityksessä ensin yksimielisesti esitetty kasvatettavaksi 50 000 eurolla, jotta koronan rasittamaa kansalaistoimintaa saataisiin elvytettyä. Kaupunginhallitus oli nirhaissut esityksestä pois 30 000 euroa ja valtuustossa sitä esitettiin palautettavaksi 50 000 eurolla sosialidemokraattien Mia Heinosen esityksellä. Esitys kaatui äänin 26-25. Vasemmiston, sosialidemokraattien, vihreiden ja kristillisdemokraattien lisäksi vain kaksi keskustan valtuutettua saatiin esitystä tukemaan. Hämmästyttävää.

Budjettikokouksen surullisimmat äänestykset syntyivät, kun kokoomuksen oikeistosiiven ja perussuomalaisten oikeistokonservatiivinen ”yksityisautoilun puolesta, viherpiipertäjät hiljaa”- linja sai huolestuttavassa määrin tukea. Tämä linja oli jo lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla kaatanut 1,4 miljoonan euron valtion rahoituksenkin saaneen pyörätien rakentamisen keskustan Sibeliuksenkadulle. Valtuustossa  tämä menneisyyslinja voitti äänin 29-22

Kokoomus myös esitti, että kaupunkipyörien käyttöönottoa ei edes harkittaisi, vaan ajatus hylättäisiin saman tien. Esitys sentään kaatui, mutta vain äänin 28-22. Kun autolla rautatieasemalle ajaville annettava hinnanalennus nk. hiekkaparkin käyttöön voitti äänin 44-7, valtuustoa muistutettiin siitä, että autolla tulevan vuoden parkkimaksu on tästä lähtien alempi, kuin joukkoliikenteen käyttäjän kuukausimaksu. Lopuksi eräänlaisena viherpesuna valtuusto päätti äänin 31-20, että jonkinlaista ”kevytrakenteista” pyörätietä aletaan valmistella Sibeliuksen- ja Kasarminkaduille. Milloin ja millaisena se toteutuu, jos toteutuu, nähdään joskus tulevaisuudessa.

Harhateille valtuusto lähti myös hyväksyessään ehdotuksen, että kaupungin metsien hakkuita lisätään yli 30 % lisätulojen saamiseksi. Virkamiesarvio on kuitenkin ollut, että kestävän metsänhoidon ja hiilinielujen säilyttämisen kannalta on jo oltu maksimitasolla ennen tätä nousua. Hälyttävää.

Linjapuhe budjetista

Linjapuhe käynnissä

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron kaupunginvaltuuston budjettikokouksen aluksi maanantaina 19.11. Puheessa mainitut tavoitteet toteutuivatkin osittain. Puhe kokonaisuudessaan alla:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunkilaiset.

Talousarvio on valmisteltu laajan yhteistyön hengessä ilman turhaa kriisitunnelmaa ja siinä on hyväksytty joitakin periaatteellisesti tärkeitä pieniä panostuksia peruspalveluihin ja iso panostus erikoissairaanhoitoon. Budjettiesityksessä on vielä jonkin verran korjattavaa.

Vasemmistossa olemme iloisia panostuksista oppilashuoltoon, hoivapalveluihin, tuntikehyksiin ja lastensuojelun jälkihuoltoon.

Ympäristön kannalta esityksessä on korjattavaa. Kaupunginhallituksen pieni enemmistö päätti esittää Sibeliuksenkadun kaivatun pyörätien tyrmäämistä ja 1,4 miljoonan valtiontuen kaatamista kaivoon. Lisäksi metsähakkuiden tulotavoitetta päätettiin kasvattaa runsaat 30% yli viranhaltijaesityksessä määritellyn kestävän tason. Metsän kasvun ylittävät hakkuut heikentäisivät hiilinieluja ja tulevaisuuden hakkuutuloja.

Ensi vuonna ja taloussuunnitelmavuosina tehdään poikkeuksellisen suuria kouluinvestointeja. Korkeatasoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen on elinvoimainvestointi parhaimmillaan. Korkeasta investointitasosta johtuen Hämeenlinna joutuu ottamaan velkaa. Sitä ei kuitenkaan oteta käyttömenoihin, vaan tulevaisuuden talouden pohjan varmistamiseen. Elinvoimaa myös turvataan sillä, että on uskottu asukkaita, jotka ovat vastustaneet lähipalvelujen sulkemisia ja toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia menneen maailman investointeja.

Ensi vuoden taloudelliset lähtökohdat ovat poikkeuksellisen hyvät. Marinin hallitus on sitoutunut korona-aikanakin kuntien hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamiseen. Hallituksen onnistunut suhdannepolitiikka ja työpaikkoja luovat toimet ovat tukeneet myös Hämeenlinnan tulokehitystä. Viime vuosi oli reilusti ylijäämäinen. Tänä vuonna ollaan matkalla kohti nollatulosta tai jopa pientä ylijäämää.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä kaupungin vastuulta poistuvat nopeasti kasvavat sote-menot. Lisäksi uusimpien tietojen mukaan Hämeenlinnan valtionosuudet ovat vuodesta 2023 lähtien yli 4 miljoonaa korkeammat vuosittain, kuin mitä käsittelyssä olevassa talousarviossa esitetään. Valtiovarainministeriö oli aiemmin laskenut uudistuksen jälkeiset valtionosuudet virheellisesti liian pieniksi. Tämä lisäys ei ole vielä mukana tässä taloussuunnitelmassa, kuten eivät muutkaan viimeisen kuukauden aikana ilmentyneet talousennusteita parantaneet muutokset.

Joidenkin poliittisten toimijoiden tavoitteita kuitenkin palvelee tosiseikkojen hämärtäminen ja vanhan paikkansapitämättömän virren toistelu kaupungin heikosta taloustilanteesta. Tälläistä perusteetonta alarmisismia on kuultu myös tänään. Vasemmisto kuitenkin korostaa talousrealismia. Hämeenlinnan talous ei ole kriisissä, päinvastoin sen tila on parempi kuin pitkään aikaan.

Talouden tasapainotusohjelmalle on kuitenkin tarve, koska sote-uudistuksen myötä konserni- ja tukipalveluihin syntyy sopeutusvaraa. Sopeutus on jo alkanut hyvin, kun apulaiskaupunginjohtajan virasta luovuttiin ja kaupunki saa 120 tuhannen vuosisäästöt. Talouden tasapainottaminen ei kuitenkaan saa olla tekosyynä hyvinvointipalveluiden leikkauksille. Vasemmisto tuleekin tänään esittämään, että tulevaan sopeutusohjelmaan ei sisällytetä peruspalveluiden laadun tai määrän heikennyksiä, vaan säästöt etsitään ensisijaisesti konserni- ja tukipalveluista sekä paisuneesta konserniyhteisörakenteesta.

Budjetissa edistyy Vasemmiston tavoitteista kotihoidon ja omaishoidon henkilöstölisäykset, joista osalla myös parannetaan itäisen kantakaupungin vanhusten päivätoiminnan tarjontaa. Hämeenlinnan olisi myös syytä lisätä panostusta kahden sosiaali- ja terveydenhuollon pahimman alibudjetointiongelman korjaamiseksi lisäämällä lastensuojeluun kaksi sosiaalityöntekijän vakanssia ja pääterveysasemalle yksi uusi lääkäri-hoitaja-työpari. Kummastakaan ei synny pysyviä kustannuksia, mutta parempi lähtökohta puolustaa hämeenlinnanlaisten palveluita myös uudella hyvinvointialueella.

Hyvinvointierojen kaventaminen on kaupungille keskeinen strateginen tavoite, mutta sen toteuttamiseksi ei ole määritelty keinoja. Me Vasemmistossa tulemmekin toistamaan kaupunginhallituksessa tehdyn esityksen, jossa tekstiin lisätään konkreettisia keinoja hyvinvointierojen kaventamiseksi.

Lopuksi on hyvä muistaa, että kaupunki on yhtä kuin sen asukkaat. Luottamustoimeen valituilla on vastuu ajaa hyvää kaupunkia kaikille, ei vain harvoille.

Kiitos viranhaltijoille ja kaupungin henkilöstölle tästä vuodesta, ja kohti seuraavaa.”

Maksuttomasta aamupalasta järjestettävä kokeilu (Kaupunkiuutiset 13.11)

Minun ja Hanna Rokkanen (varavaltuutettu, vas.) mielipidekirjoitus maksuttoman kouluaamiaisen puolesta julkaistiin Kaupunkiuutisissa lauantaina 13.11. Teksti on kokonaisuudessaan luettavissa myös alta.

Maksuttomasta aamupalasta järjestettävä kokeilu

Maanantaina kaupunginvaltuustossa käsitellään erästä vähemmän huomiota saanutta, mutta tärkeää asiaa. Vasemmisto jätti keväällä valtuustoaloitteen maksuttoman kouluaamupalan kokeilun aloittamiseksi Hämeenlinnassa.

Kaupunginhallitus päätyi suhteellisen tasaisen äänestyksen myötä esittämään valtuustolle, ettei aamupalakokeilua toteuteta. Valtuusto voi kuitenkin päättää palauttaa asian valmisteluun.

Aamupalakokeiluja on tehty jo mm. Lahdessa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Hämeenlinnan lukioissa ja ammattikoulussa maksuton aamupala on jo käytössä. Kokeilut ovat olleet onnistuneita ja vaikuttaneet positiivisesti sekä työrauhaan että keskittymiseen. Kouluissa tarjottavan aamiaisen on myös todettu lisäävän positiivista suhtautumista kouluruokailuun. Aamupala on vähentänyt koulu-uupumusta, sairauspoissaoloja ja luvattomia poissaoloja. 

Yli 40% 8- ja 9-luokkalaisista ei syö aamupalaa joka päivä. Lapsille koulussa tarjottava aamiainen olisi monelle perheelle merkittävä taloudellinen apu ja helpotus arkeen.

Lahdessa tarjolla olevaa aamupalaa on syönyt n. 20% oppilaista. Kaupungin viranhaltijoiden arvioon pohjautuen aamupalan vuosikustannukset jäisivät tällä käyttöasteella alle 250 tuhannen euron, vaikka aamupala tarjottaisiin kaikissa kouluissa. Muutamassa koulussa toteutettavan kokeilun kustannukset olisivat tuosta pieni osa.

Oikeistovoimat kuitenkin perustelivat aamupalakokeilun torjumista sen kustannuksilla. Samassa kaupunginhallituksen kokouksessa osa heistä kuitenkin yritti toteuttaa maksuttoman pysäköinnin kokeilua, jonka vuosikustannukset olisivat olleet kolminkertaiset aamupalaan verrattuna, noin 700-800 tuhatta euroa.

Hämeenlinna haluaa olla lapsiystävällinen kaupunki. Ilmainen aamupala olisi tärkeä konkreettinen teko sen puolesta. Ylevät tavoitteet ovat pelkkää sanahelinää, jos teot puuttuvat.

Vasemmisto tulee valtuustossa esittämään maksuttoman aamupalan kokeilun toteuttamista

Kriisileikkausten sijaan tulevaisuuden hyvinvointia (Häsa 11.11)

Vasemmiston valtuustoryhmän mielipidekirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa tänään 11.11. Kirjoituksessa pohdimme kaupungin budjettiesitystä, siinä saatuja voittoja ja toisaalta sen ongelmia. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta:

Kriisileikkausten sijaan tulevaisuuden hyvinvointia

Marinin hallituksen sitoutuminen korona-aikanakin kuntien hyvinvointipalvelujen rahoituksen turvaamiseen ja työllisyyttä parantava talouspolitiikka on turvannut myös Hämeenlinnan tulot. Kuntien valtionosuudet ovat kasvaneet sekä pysyvillä että koronaratkaisuilla. Elvyttävä talouspolitiikka on ylläpitänyt asukkaiden tuloja ja niistä maksettavia kuntaveroja.  Hyvinvointialueuudistus siirtää väistämättömien menokasvujen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusvastuun kunnilta valtiolle.

Hämeenlinnan tilinpäätös vuodelta 2020 oli ylijäämäinen. Kun vuoden 2021 ennusteesta poistetaan pessimismin lietsonta, tämäkin vuosi menee vähintään tasapainossa. Vuoden 2022 ennuste ja hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset eivät nekään kerro kriisistä. Pikemminkin tarjolla on niukka mahdollisuus korjata pahimpia hyvinvointipalvelujen ongelmia. 

Tulevaisuusinvestointeihin velkaa

Vuosina 2022-2025 aiotaan toteuttaa noin 50 miljoonan euron investoinnit koulurakennuksiin. Vuonna 2022 on edessä vähintään 8 miljoonan euron investoinnit kunnallistekniikkaan. Poikkeuksellisen suuret investoinnit kouluihin edellyttävät lisävelkaa.  Korkeatasoisen koulutuksen edellytysten takaaminen on mitä tärkein investointi kaupungin tulevaisuuteen, elinvoimaan ja asukasmäärän kasvattamiseen. Kunnallistekniikan kunto on investointi sekä asukkaiden että yritysten toimintaedellytyksiin. Velkaa ei tarvita käyttömenoihin, vaan tulevaisuuden talouden pohjan varmistamiseen. Sellaiseen velkaa ottavat niin yritykset kuin terve julkinen sektorikin.

Hukkainvestointeihin ei ole varaa. Edellinen kaupunginvaltuusto jo torppasikin ”elinvoimainvestoinniksi” harhauttavasti luonnehditun toriparkkihankkeen. Lähiaikoina pysähtynee myös mahtipontinen Hämeensaari-areenahanke. Talousarvioesityksellä ei myöskään edellisten vuosien tapaan yritetä ajaa lähikoulujen tai -terveysasemien lakkauttamisia.

Ympäristöä ei saa unohtaa


Kaupunginvaltuustossa joudutaan kuitenkin vielä kamppailemaan talousarvion kaupungin hiilineutraalisuustavoitteiden käytännön toteuttaminen. Kaupunginhallituksessa niukka enemmistö torjui Sibeliuksenkadun pyörätien – investoinnin, johon oli luvattu merkittävä valtion rahoitustuki. Metsähakkuutulojen tavoitetta lisättiin kuitenkin runsaat 30 % yli sen tason, jota virkamiesesittelyssä oli pidetty hiilinielun ennallaan pitämisen kannalta hyväksyttävänä.

Niukkuuden valintoja

Kaupunginhallituksen budjettikokouksessa poistettiin talousarvioesityksestä edellisen kauden perintönä sinne jäänyt linjaus kohdentamattomasta 5 miljoonan euron leikkauksesta henkilöstömenoihin vuoteen 2025 mennessä. Hallituksen enemmistölle ei kelvannut edes supistettu 2,75 miljoonan euron leikkaus. Kun sote-uudistuksessa puolet henkilöstöstä ja suuri osa ostopalvelusopimuksista ja hankinnoista siirtyy hyvinvointialueen vastuulle, on ilman muuta myös kaupungin keskushallinnossa ja tukipalveluissa muutosten paikka. 

Vuonna 2022 on selvitettävä, mikä osa voidaan tehdä ostopalveluja supistamalla ja henkilöstön tehtävien muutoksilla. Tässä on hyvän henkilöstöyhteistyön eikä irtisanomisilla uhkaamisen paikka. 

Budjettiesitykseen saatiin sisään oppilashuollon henkilöstöön ja tuntikehykseen lisäyksiä, joilla korona-ajan vaurioita voidaan korjata. Ikääntyneiden koti- ja omaishoitoon tehtiin pienet lisäykset, kun hoitajamitoituksen lakisääteinen parantaminen olisi muuten koskenut vain palvelutaloja. Kaupunginvaltuustossa voitaisiin vielä lisätä ainakin lastensuojelun sosiaalityöhön ja pisimpien jonotusaikojen terveysasemiin panostamista. Kaupungin strateginen tavoite on asukkaiden hyvinvointierojen vähentäminen. Sen pitää näkyä myös jokaisessa talousarviossa.

Juhani Lehto, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas)

Aapo Reima, Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja