Meiltä loppuu aika, mutta toivoa on (Kaupunkiuutiset 23.11.)

Ilmastokriisiä käsittelevä kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa keskiviikkona 23.11.

Meiltä loppuu aika, mutta toivoa on

Ihmiskunnalta loppuu aika. Egyptissä järjestetty YK:n ilmastokokous päättyi odotetun huonosti, mikä ei lupaa hyvää ilmastolle, luonnolle eikä ihmiselle. Maapallo on edelleen tuhon tiellä. Kokouksen suurimmat jarruttajat olivat Kiina, Yhdysvallat ja Intia.

Suurten saastuttajien jarrutus herättää herkästi sen tunteen, että miksi meidän täälläkään kannattaisi tehdä mitään, kun ei nuo muutkaan tee. Kuitenkin kaikkein tuhoisinta juuri nyt olisi EU:n jäsenvaltioiden peruuttaminen ilmastotoimissa. EU:n on mahdollista painostaa muita suuria saastuttajia mukaan ilmastotalkoisiin, mutta se edellyttää että meidän oma tonttimme on puhdas.

Kotimaassa Suomella ja Hämeenlinnalla on edelleen parannettavaa. Metsien hiilinielut romahtivat viime vuonna, mikä uhkaa suureen hiilinieluun tukeutuvia ilmastotavoitteitamme. Hämeenlinnakin on tähän osasyyllinen toistuvasti kestävän tason ylittävillä hakkuillaan.

Toisaalta Hämeenlinnassa myös tartuttiin toimeen. Loput fossiilisilla lämpeävät kohteet muutetaan uusiutuville lämmitysmuodoille vuosina 2023 ja 2024. Led-valosiirtymää nopeutetaan reilusti. Samalla säästetään energiaa ja rahaa. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta kaupungin ilmastotavoitteisiin päästäisiin. On nimittäin niin, että jos ilmastokriisiä ei torjuta päättäväisesti, kustannukset ovat mittaamattoman suuret.

Bonuksena on hyvä muistaa, että ilmastotoimet myös parantavat kaupungin julkisuuskuvaa niin asukkaiksi kaivattujen nuorten aikuisten, kuin sijoittumispäätöstä pohtivien yritysten silmissä. 

Ilmastotoimia tarvitsee nimittäin myös elinkeinoelämä. Esimerkiksi meille tuttu SSAB on maailman edelläkävijä hiilineutraalin teräksen saralla, ja se antaa yhtiölle kilpailuetua jo nyt. Yhtiön mukaan Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden päästöttömiksi muuttamiseen tällä vuosikymmenellä vaadittavat investoinnit edellyttävät päästöttömän ja edullisen energian merkittävää lisätarjontaa. Siinä riittää meille täällä työsarkaa.

Meidän tulee nyt kantaa vastuuta, ja hoitaa oma tonttimme. Tarvitaan päästövähennyksiä ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta, planeetta, luonto, työpaikat ja talous turvaten.

Kaupungin budjetti 2023 – Mitä on luvassa?

Kunnallispolitiikan vuoden tärkein kohta, eli ensi vuoden budjetista päättäminen, on nyt Hämeenlinnan kaupungin osalta takana. Maanantaina kaupunginvaltuusto teki lopulliset päätökset kaupunginhallituksen tekemän esityksen pohjalta. Vasemmisto osallistui budjettikäsittelyyn molemmissa elimissä, ja suurimmat onnistumiset meidän näkökulmasta saavutettiin jo kaupunginhallituksessa.

Kaupungin talousnäkymät ovat suhteellisen valoisat, ja budjetti on reilusti ylijäämäinen. Talouden tasapainottamista tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta velkaantuminen saadaan pysyvästi katki.

Alla listattuna budjetin risuja ja ruusuja. Poliittisesti tehdyt päätökset on merkitty X-llä, loput olivat mukana jo viranhaltijoiden pohjaesityksessä. Poliittiset puolueet on listattu suuruusjärjestyksessä.

✅ Oppilaiden kasvaneeseen tuen tarpeeseen vastataan 4 uudella pienryhmällä.

X Muuta perusopetusta uhannut sadan tuhannen euron koulutusleikkaus peruttiin. Leikkauksen perumisen puolesta SDP, PS, Vihr, Vas, Kd. Vastaan Kok, Kesk.

X Henkilöstön 100e liikunta-, kulttuuri- ja hyvivointisetelistä tehtiin pysyvä jokavuotinen etuus. Puolesta eri asteisesti Kok, SDP, Vihr, Vas, Kd. Vastaan Kesk.

X Omaan varhaiskasvatukseen esitettyä 200 000 euron leikkausta onnistuttiin pienentämään puoleen. Ikävä kyllä leikkausta jäi silti 100 000 euroa. Leikkauksen pienentämisen puolesta olivat SDP, PS, Vihr, Vas, KD. Täyden leikkauksen puolesta olivat Kok, Keskusta.

✅ Loput öljy- ja kaasulämmityskohteet vaihdetaan maalämmölle tai muulle uusiutuvalle 2023 ja 2024 aikana

X Kaupungin ulkovalaistuksen siirtymää led-valoihin nopeutetaan merkittävästi. Tarkemmasta toteutuksesta päätetään keväällä lisätalousarviossa. Yksimielinen päätös

X Tilapäisiin liikennejärjestelyihin lisätään esteettömyysvaatimus. Yksimielinen päätös.

X Keskustan arvorakennuksista tehdään suunnitelma niiden säilyttämisestä ja tulevasta käytöstä. Yksimielinen päätös.

X Asumisneuvonnan kehittämisen mahdollisuuksia selvitetään. Yksimielinen päätös.

X Nuorten mopopajan perustamisesta tehdään tarkka toteutussuunnitelma ja -selvitys, Vasemmiston aiheesta tekemän valtuustoaloitteen pohjalta. Yksimielinen päätös.

X Tyhjillään olevien kiinteistöjen sekä omakotitalotonttien myyntiä vauhditetaan. Yksimielinen päätös.

X Oikeisto sai läpi tahtonsa korottaa varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvoa eli kasvattaa kaupungin yksityisille päiväkotifirmoille maksamaa rahasummaa yli sadalla tuhannella. Korotuksen puolesta Kok, PS, Kesk. Vastaan SDP, Vihr, Vas, Kd

X Metsänmyyntitavoitetta lisättiin Kokoomuksen esityksestä 150 000e, mikä nostaa metsähakkuut yli kestävänä pidetyn tason. Puolesta Kok, SDP, PS, KD. Vastaan Vihr, Vas.

X Koulukuljetusetuutta ei laajennettu lapsen molempien vanhempien koteihin. Laajentamista vastaan Kok, Ps, Kesk. Puolesta SDP, Vihr, Vas, Kd.

X Joukkoliikenteellä rautatieasemalle saapuvia ei päätetty tuettavan, vaikka autolla saapuvia jo tuetaan hiekkaparkin lähes ilmaisen pysäköinnin kokeilulla.

Hämeenlinnassa tarvitaan budjettiviisautta (Häsa 8.11)

Kirjoitukseni Hämeenlinnan budjettikäsittelystä julkaistiin Hämeen Sanomissa tiistaina 8.11.2022. Viimeinen kappale oli lehden tekstistä lyhennetty pois, mutta kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Hämeenlinnassa tarvitaan budjettiviisautta

Ensi vuoden budjettia käsitellessään kaupunginhallitus osoitti kiitettävää viisautta ja kaukonäköisyyttä peruessaan perusopetukseen suunnitellun leikkauksen ja päättäessään henkilöstön 100 euron suuruisen hyvinvointisetelin vakinaistamisesta pysyväksi etuudeksi. Viisas oli myös periaatepäätös katuvalojen led-siirtymän reilusta nopeuttamisesta, mihin rahoitus osoitetaan keväällä annettavassa lisätalousarviossa.

Kaukonäköisyyttä osoittivat yksimieliset päätökset, että tilapäisiin liikennejärjestelyihin tullaan asettamaan esteettömyysvaatimus ja että asumisneuvonnan kehittämistä sekä nuorten mopopajan perustamista selvitetään. Viisasta oli myös kaupungin talouden kestävyydestä huolehtiminen.

Vasemmistoliitolla ei ole tällä hetkellä kaupunginhallituksessa äänivaltaista edustajaa, mutta valtuuston varapuheenjohtajistoon kuuluvana istun kokouksissa puheoikeudella varustettuna. Hyvällä yhteistyöllä ylempänä mainitut Vasemmistollekin tärkeät tavoitteet saatiinkin toteutumaan jo kaupunginhallituksen budjettikäsittelyvaiheessa, mopopajan osalta jo lautakunnassa.

Oli kuitenkin harmillista, että kaupunginhallituksen kaukonäköisyys loppui kokouksessa kesken. Kokoomuksen ja päiväkotifirmojen ristiretki saavutti yhden maalinsa, kun päiväkotifirmojen saamaa rahaa eli palvelusetelin arvoa päätettiin korottaa, lisäten kaupungin menoja reilu 100 tuhatta euroa. Samaan aikaan omista päiväkodeista leikataan 200 000 euroa.

SDP:n maltillinen esitys leikkauksen puolittamiseksi hävisi äänestyksen luvuin 7-6. Sama äänijakauma oli myös palvelusetelin arvon korottamisesta äänestettäessä. Käytännössä nuo seitsemän, eli Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan jäsenet, linjasivat, että kaupungin tulee maksaa firmoille lisää, mutta samalla leikata omasta toiminnasta.

Kaukonäköisyys oli hukassa myös päätöksessä, jossa metsänmyynnin tulotavoitetta nostettiin 150 000 euroa yli kestävän tason. Päätöksen myötä hakkuumäärät voivat jopa ylittää kaupungin talousmetsien vuosittaisen kasvun! Toisaalta hyvänä voidaan pitää edes sitä, että tästä huolimatta metsänmyyntitaso on ensi vuonna matalampi kuin kuluvana vuonna.

Kaupunginvaltuusto tekee ensi maanantaina lopulliset budjettipäätökset. Valtuustolta kaivataan sitä viisautta ja kaukonäköisyyttä, jota kaupunginhallitus ei ihan joka päätöksessään löytänyt. Korjataan valtuustossa varhaiskasvatuksen rahankohdennukset kohdalleen, ja harkitaan uudestaan metsänmyynnin tasoa. Olisi myös syytä panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen, vaikkapa kohdistamalla osin uudestaan pysäköintikokeiluihin kuluvia rahoja.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Etusijalle laadukas varhaiskasvatus (Häsa 21.10)

Kolumnini varhaiskasvatuksen palvelusetelistä herätti vilkasta keskustelua, ja poiki kaksi kokoomuslaisten kirjoittamaa vastinetta. Kirjoitin niihin vastineen, joka julkaistiin jo viime kuussa Hämeen Sanomissa. Pahoittelut myöhäinen päivitys verkkosivuille. Tällä hetkellä ikävä kyllä näyttää siltä, että Kokoomus ja päiväkotiyrittäjät ovat Keskustan ja Perussuomalaisten tuella saavuttamassa ristiretkensä yhden tavoitteen eli palvelusetelin arvon korottamisen. Mutta asiasta tullaan äänestämään vielä ensi viikolla budjettivaltuustossa.

Mielipidekirjoitukseni on kokonaisuutena luettavissa alla:

Etusijalle laadukas varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus puhututtaa kaupungin budjettikäsittelyn lähestyessä. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajan Helena Lehkosen (kok.) vastineessa Kaupunkiuutisissa (12.10) sekä valtuutettu ja päiväkotiyrittäjä Atte Tarrin (kok.) Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessa (12.10) vastataan yksityisen varhaiskasvatuksen perusteetonta suosimista kohtaan esittämääni kritiikkiin.

Siitä olemme Lehkosen kanssa samaa mieltä, että tarvitsemme sekä yksityistä että julkista varhaiskasvatusta. Molemmille on paikkansa. Yksityisen osuuden jatkuva kasvattaminen julkisesta samalla leikkaamalla on kuitenkin ideologinen ja kalliiksi käyvä valinta. Tavoite tulisi olla mahdollisimman laadukas ja edullinen varhaiskasvatus, ei yksityisen osuuden kasvattaminen. On hyvä muistaa, että varhaiskasvatuksen lapsimäärä ei enää juuri laske, ja moniin päiväkoteihin on leikkauspolitiikan takia syntynyt jonoja.

Lehkosen ja Tarrin mukaan yksityinen varhaiskasvatus on kaupungin omaa tuotantoa halvempaa. Tarri jopa esittää luvun: 1,6 miljoonaa vuodessa. Yksinkertaistetut laskelmat eivät kuitenkaan huomioi kolmea seikkaa. Ensinnäkin hintavampaa erityistä tukea tarvitsevat ohjautuvat pääosin kunnalliselle puolelle, mikä aiheuttaa myös lasten eriarvoistumista. Toisekseen yksityisellä puolella palkat ovat pienemmät, eli yksityinen polkee työntekijöiden toimeentuloa. Kolmannekseen palvelusetelin hinnan lisäksi yksityisestä varhaiskasvatuksesta syntyy kaupungille myös muita kustannuksia, kuten valvonta-, asiakasohjaus-, ja asiakasrekisterimenoja.

Selvää dataa hintaeroista ei siis ole. On kuitenkin kiistatonta, että Kokoomuksen ja päiväkotifirmojen vaatima palvelusetelin arvon korotus, eli lisärahan maksaminen firmoille, johtaisi kaupungin kustannusten kasvuun. Kustannusten kasvuun johtaisi myös se, jos kaupungin oikeus tarvittaessa evätä palveluseteli poistettaisiin. Tarrin vastine herättääkin kysymyksiä myös intressiristiriidoista. Edistääkö päiväkotiyrittäjä ja kaupunginvaltuutettu asiassa yrityksensä vai kaupungin etua?

Oman toiminnan supistamisen ja firmojen suosimisen sijaan olisi aika tehdä varhaiskasvatuksen positiivista kehittämistä. Varhaiskasvatuksen jokavuotisista säästöistä olisi syytä luopua. Työntekijöiden hyvinvointiin ja saatavuuteen voitaisiin panostaa esimerkiksi palkkaohjelmalla tai työterveyttä parantamalla. Sillä voitaisiin ehkäistä tilanteen luisuminen Helsingin kaltaiseksi henkilöstöpulaksi, mihin suuntaan Hämeenlinnassakin näkyy jo merkkejä.

Lehkonen viittaa kaikkien puolueiden sitoutuneen yrittäjäystävällisyyteen, mikä on totta. Mielestäni yrittäjäystävällisyyden ei kuitenkaan tule tarkoittaa yritysten tukemista kaupunkilaisten ja lasten etujen vastaisesti. Yksityistä on järkevää hyödyntää maltillisesti, mutta ei rajatta.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Paikallista porinaa: Tuhoisa ristiretki voi tulla kaupunkilaisille kalliiksi (Kaupunkiuutiset 5.10.)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 5.10.2022. Teksti luettavissa kokonaisuudessaan myös alla:

Tuhoisa ristiretki voi tulla kaupunkilaisille kalliiksi

Päiväkotiyritykset ovat lähteneet huolestuttavalle ristiretkelle korkeampien palvelusetelimaksujen puolesta. Yritysten tavoitteena on korottaa tulonlähteensä eli kaupungin maksaman palvelusetelin arvoa. Lisäksi yritykset haluavat poistaa kaupungin oikeuden kieltäytyä palvelusetelin myöntämisestä.

Molemmat tavoitteet tulisivat toteutuessaan kaupunkilaisille kalliiksi. Kokoomus on liittynyt tähän yritysten ristiretkeen, jota käydään niin poliittisissa elimissä kuin oikeussalissakin.

Hämeenlinnassa on pitkään säästetty kunnallisesta varhaiskasvatuksesta, ja samalla palvelusetelimallin kulut ovat kasvaneet. Kaupungin varhaiskasvatuksessa on ollut käytössä vuosittainen säästötavoite, jolla on vastattu laskevaan lapsimäärään.

Enää lapsimäärä ei kuitenkaan ole vähentynyt, ja monella perheellä on vaikeuksia saada päiväkotipaikkaa läheltä. Omasta toiminnasta säästämisen on siis tultava tiensä päähän, ja säästöt on syytä kääntää palveluseteliin.

Jatkuva kunnallisesta varhaiskasvatuksesta leikkaaminen siirtää kysyntää yksityiselle puolelle. Kaupungin riippuvuus yksityisestä palveluntarjonnasta taas tuppaa heikentämään palvelua ja lisäämään kustannuksia.

Palvelusetelituotannolle on asetettu 20 prosentin osuuden tavoite, mutta nyt jo noin 30 prosenttia kaupungin varhaiskasvatuspalveluista on yksityistä.

Palvelusetelissä itsessään ei ole mitään vikaa. Maltillisesti käytettynä se täydentää kaupungin omaa toimintaa. Kuitenkin kalliimpaa erityistä tukea tarvitsevat lapset ohjautuvat yleensä kunnalliselle puolelle, koska yksityinen saa valita asiakkaansa.

Kunnallisella myös henkilöstön palkat ovat korkeampia, eli palvelusetelituotannon kasvattaminen tarkoittaa myös varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkkojen polkemista.

Julkisen varhaiskasvatuksen kuristamisen ja palveluseteliyritysten suosimisen suunta on käännettävä. Ensi vuoden budjettiin tulee esittää palvelusetelituotannon osuuden suunnitelmallista laskemista takaisin 20 prosenttiin ja varhaiskasvatuksen vuosittaisen säästötavoitteen siirtämistä palvelusetelimenoihin.

Budjettikäsittelyssä jokainen valtuutettu pääsee tekemään arvovalinnan kaverien firmojen ja kaupunkilaisten edun välillä.

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Aapo Reima

Puhe asuntopoliittisesta ohjelmasta

Syyskuun valtuustossa päätettiin laatia Hämeenlinnalle asuntopoliittinen ohjelma ensi vuoden aikana. Päätös syntyi Vasemmiston, SDPn, Vihreiden ja KDn valtuustoryhmien yhteisen valtuustoaloitteen pohjalta. Puhuin aiheesta valtuuston kokouksessa. Puheen voi lukea alta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Esitys asuntopoliittisen ohjelman laatimisesta ensi vuonna on erittäin toivottu ja tärkeä. Neljä valtuustoryhmää, SDP, Vas, Vihr ja KD tekivät asiasta aloitteen viime vuonna, ja nyt aloitteen pohjalta ryhdytään käytännön toimiin. Kiitos valmistelijoille!

Ohjelmalla ja linjauksilla on kiire. Yhteiskunnan trendit, väestön ikääntyminen, asumiskustannusten nousu ja ilmastokriisi tuovat painetta asuntopolitiikalle. Tällä hetkellä valtakunnallisesti kaikista asunnoista esteettömiä on vain 15%, mikä on auttamattoman vähän. Asuminen muodostaa tuntuvan taloudellisen rasitteen 20% väestöstä, myös monelle hämeenlinnalaiselle. Yli joka neljäs lapsiperhe joutuu asumaan ahtaasti. 

Alueet eriytyvät tulotason, opintotason, etnisyyden ja työttömyyden suhteen myös Hämeenlinnassa. Esimerkiksi Hämeen Sanomien mukaan Ruununmyllyn ja Katuman alueiden mediaanivuosituloissa on noin kymmenen tuhannen euron ero. Asunnotkin ovat Katumalla noin puolet pienempiä.

Kaupunkia vaivaa myös pula pientalotonteista kantakaupungin suosituimmilla alueilla. Pitäjiä uhkaa väestön ikääntymisen aiheuttama asukasmäärän väheneminen. Kaupungin sosiaalista vuokra-asuntokantaa rasittaa kasvava korjausvelka ja uuden asuntotuotannon puute.

Nämä haasteet ja kysymykset ovat suuria, mutta niihin on mahdollista vastata suunnitelmallisella työllä ja tulevaisuuteen katsovalla otteella.

Tällä hetkellä Hämeenlinnalla ei ole voimassa olevaa asunto-ohjelmaa, ja asuntopolitiikan teko on rajoittunut pistemäiseen tonttimyyntiin ja asemakaavoitukseen. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta. Kaupungin asuntopolitiikan suuria kysymyksiä, kuten keskustan seudun rakentamista, asumisen eriytymistä ja laatua, pientalotonttien saatavuutta ja sosiaalisen vuokra-asuntokannan korjausvelkaongelmaa tulee ratkaista yhtenä pakettina, ei pisteittäin.

Aloitevastauksessa mainitaan muun muassa asunnottomuuden ehkäisy ”asunto ensin” -mallilla, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen turvaaminen myös maksuhäiriömerkinnän kanssa, erityisryhmien asumisen tukeminen sekä ikäystävällinen asuminen. 

Näiden tärkeiden nostojen lisäksi ohjelmassa olisi Vasemmiston mielestä toivottavaa pohtia esimerkiksi lähiöiden yhteisökehittämishankkeita, joukkoliikenteen parantamista, kerrostalojen laatuvaatimusten tiukentamista kaavoituksessa ja pientalotonttien kaavoituksen tehostamista. Myös tiukempien energiatehokkuus-, matalaenergia- ja vihrepeitteisyysvaatimusten sisällyttämistä kaavoihin, lupiin ja rakennustapaohjeisiin on syytä selvittää.

Myös tiiviimpi yhteistyö kaupungin vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa on tarpeen. Korjausvelan pienentämisen rahoittamiseen tarvitaan uutta asuntotuotantoa, jota kaupunki voisi tukea esimerkiksi luovuttamalla keskustan tontteja alhaisempaan hintaan sosiaalista asuntotuotantoa varten.

Näiden toimenpiteiden tarkastelun lisäksi tulevassa ohjelmassa on tärkeää tunnistaa myös koulujen ja päiväkotien sijainnin vaikutus asumiseen ja asuntopolitiikkaan.

Lopuksi muistuttaisin, että asuntopolitiikka ei ole pelkästään pienituloisia varten, vaan se on myös keskiluokalle kriittisen tärkeää. Asumis- ja energiakulut sekä asumisen laatu ovat sidoksissa markkinoiden lisäksi myös julkisen vallan ohjaustoimiin. Vain vastuullisella ja päättäväisellä suunnittelulla saadaan laadukasta, kohtuuhintaista ja viihtyisää asumista, ja asukasluku kasvuun. Siksikin asuntopolitiikkaa on keskeisen tärkeää koordinoida ohjelmatyöllä, jotta voidaan rakentaa toimivampaa kaupunkia.

Kaiken kaikkiaan asunto-ohjelmalla tulee etsiä keinoja valtakunnallisen asunto-olojen kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja tarvittaessa täydentämiseen. Näistä tavoitteista keskeisin kuuluu seuraavasti: ”Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen.” Pidetään siitä kiinni.

Hämeenlinnan kaupungin on edistettävä Evon tiedekansallispuistoa (Häsa 20.8)

Alla oleva kolumnini julkaistiin Hämeen Sanomissa lauantaina 20.8.

Aapo Reima (vas.): Hämeenlinnan kaupungin on edistettävä Evon tiedekansallispuistoa – Edut luonnonsuojelulle ja myös aluetaloudelle ovat kiistattomia

Hämeenlinnan kaupungin olisi järkevää tehdä vahvempaa vaikuttamistyötä tiedekansallispuiston perustamiseksi Evolle. Vaikka kansallispuiston perustaminen on toistaiseksi jumissa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön keskinäisen kiistan vuoksi, niin aktiivinen lobbaus voisi auttaa hanketta etenemään ehkä jo tällä hallituskaudella. Viimeistään ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen Evon kehittämisen kohtalo on auki, ja onnistunut vaikuttaminen ja paineen luominen voisi auttaa saamaan Evon mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Hämeenlinnan Yrittäjät otti vastikään vahvasti kantaa tiedekansallispuiston perustamisen puolesta. Tutustuin heidän laatimaansa ansiokkaaseen vertailevaan raporttiin retkeilyalueena jatkamisen tai kansallispuiston perustamisen hyödyistä ja haitoista. Vertailu vain vahvistaa kuvaa kansallispuiston eduista myös aluetaloudellisesta näkökulmasta.

Kansallispuisto tuo uusia investointeja

Maailman ensimmäisen tiedekansallispuiston perustaminen Evolle on suuri mahdollisuus niin Hämeenlinnalle, kuin koko maakunnalle. Edut luonnon monimuotoisuudelle ja luonnonsuojelulle ovat kiistattomat. Aluetaloudellinen vaikutus on suuri niin työpaikkojen kuin uusien yritysten kautta. Esimerkiksi tänä vuonna avattu uusi Sallan kansallispuisto toi paikkakunnalle heti noin 10 miljoonan euron edestä investointeja, joista valtaosa on yksityisiä.

Lisäksi tiedekansallispuisto olisi piristysruiske Lammin alueen matkailulle, koska retkeilyalueen muuttaminen kansallispuistoksi on aina kasvattanut kävijämääriä. Myös tutkimus- ja opetustoiminta hyötyisi.

Kansallispuistoa vastustavat lähinnä metsästäjät sekä jotkut paikalliset maanomistajat. Kuitenkin jo kansallispuistoa esittänyt työryhmä tarjosi kompromissiratkaisua, jossa hirven- ja villisian metsästys sallittaisiin rajoitettuna. Myös läheiset maanomistajat voivat olla huoleti, koska puisto toteuttaisiin pelkästään valtion maille. Onkin syytä tarkasti miettiä, halutaanko näiden kahden ryhmän vastustuksen vuoksi jäädyttää näin lupaava hanke. Evon suhteen on tärkeää katsoa kokonaisetua, eikä tehdä eturyhmäpolitiikkaa. 

Tiedekansallispuisto on todellinen elinvoimakysymys

Hämeenlinnan politiikassa on viime aikoina otettu aktiivisempi ote elinvoimaan ja elinvoiman kehittämiseen on lähdetty tosissaan. Tiedekansallispuisto on todellinen elinvoimakysymys, jonka eteen olisi järkevää tehdä hartiavoimin töitä. Nyt on elinvoimapuheen näytön paikka.

Ensiaskeleena Evon kehittämisen linjauksia on syytä käsitellä uudestaan kaupunginhallituksessa. Edellinen kaupunginhallitus päätti viime vuonna tukea kansallispuiston perustamista, tietyin reunaehdoin. Tämän linjan vahvistaminen olisi tärkeää, jotta kaupungin johto voisi ryhtyä aktiivisempaan vaikuttamistyöhön valtion suuntaan. Kaupunginhallituksen selkeä kannanotto kirkastaisi myös kaupungin linjaa julkisuudessa.

Hämeenlinnalla ei ole varaa antaa tiedekansallispuiston ja sen mukanaan tuomien investointien, työpaikkojen ja kasvavien matkailijamäärien livetä käsistämme. On aika lobata valtiota tiedekansallispuiston puolesta.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Hämeenlinna

Vastuullisuutta vai populismia? (Kaupunkiuutiset 17.8.2022)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 17.8. Käsittelen siinä ilmastokriisiä ja energiakriisiä sekä inflaatiota. Kolumnissa pyrin haastamaan populistisia ratkaisuja, ja peräänkuuluttamaan vastuullisuutta. Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan myös alta.

Vastuullisuutta vai populismia


Kulunut kesä on ollut vaikea. Venäjän sota, inflaatio ja energiakriisi ovat kurittaneet suomalaisia kotitalouksia ja maamme kansantaloutta. Samalla ilmastokriisi on jälleen iskenyt Eurooppaan toden teolla. Monessa maassa kärsitään vesipulasta ja tuhansia eurooppalaisia on kuollut helteiden takia. Sadot ja teollisuuden toimitusketjut ovat vaarantuneet äärisäiden ja kuivuuden vuoksi.


Ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa


Riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista on juurisyy sekä ilmastokriisille että energiakriisille. Ilmastopolitiikka on tästä syystä mitä suuremmissa määrin myös turvallisuuspolitiikkaa. Energiakriisiä, inflaatiota ja ilmastokriisiä onkin syytä ratkaista mahdollisuuksien mukaan yhtenä pakettina. Julkisen talouden ja ympäristön kestävyyden varjelemiseksi inflaatioon liittyvät tukitoimet on syytä kohdistaa pienituloisille, tehottomien ja populististen veronalennusten sijaan.


Populistit Kremlin puudeleina


Populisti menee vastuuttomuudessaan helposti veronalennuksiakin pidemmälle, ja ehdottaa päästökaupan keskeyttämistä ja fossiilisten käytön lisäämistä muka apuna energiakriisiin. Tälläiset lyhytnäköiset ratkaisut kuitenkin sitoisivat meidät entistä tiukemmin Venäjään ja muihin autoritäärisiin diktatuureihin. Meistä tulisi Kremlin ja saudikuninkaallisten puudeleita. Samalla inflaatio jatkaisi laukkaansa ja ilmasto jatkaisi kuumenemistaan. Ongelmat kansantalouksille, toimitusketjuille ja maataloudelle jatkaisivat kärjistymistään.

Ilmastokriisin torjunta elintärkeää

Tosiasioiden tunnustaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat vastuullisen politiikan tärkeitä ainesosia. Fossiilisista on irtauduttava suunniteltua nopeammin, ja ilmastokriisin kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava.


Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa laatia ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman Vasemmistoliiton aloitteesta. Päätös on merkittävä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tähtäävien toimien lisäksi on tärkeää sopeutua ilmastokriisin negatiivisiin vaikutuksiin, kuten kuivuuteen ja sään ääri-ilmiöihin.


Ilmastokriisin torjunta ja siihen varautuminen on elintärkeää suomalaiselle kansantaloudelle ja suomalaisten kukkaroille. Nyt onkin syytä valita vastuullisuus populismin sijaan.


Aapo Reima

Kirjoittaja on valtuutettu (vas)

Paikallista porinaa: Ei anneta taantumuksen voittaa (Kaupunkiuutiset 29.6)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa kaksi viikkoa sitten Pride-kuukauden loppupuolella. Nyt siitä oli kuitenkin pahoitettu mieltä Kaupunkiuutisten mielipidepalstalla, joten sen kunniaksi jaan kolumnini täällä. Kirjoitukseni sanoma onkin edelleen erittäin ajankohtainen.

Ei anneta taantumuksen voittaa – Tehdään yhdessä töitä yhdenvertaisuuden puolesta

Alkanutta Pride-viikkoa ovat edeltäneet useat surulliset uutiset.

Yhdysvalloissa käännettiin kelloja vuosikymmeniä taaksepäin poistamalla aborttioikeuden perustuslaillinen suoja. Norjassa tehtiin tuhoisa terrori-isku sateenkaariyhteisöä vastaan.

Näiden uutisten keskellä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän Priden merkitys korostuu.

Yhdysvaltojen kehollista itsemääräämisoikeutta loukkaavasta päätöksestä ovat vastuussa kiihkouskonnolliset fanaatikot, ja maan kahtiajako on vahvempaa kuin koskaan.

Taantumuksellisilla voimilla on muuallakin maailmassa huolestuttavaa ja kasvavaa vaikutusvaltaa, mikä näkyy esimerkiksi äärioikeistolaisen ja ääri-islamistisen terrorismin muodoissa.

Suomi ei ole lintukoto

Myös Suomessa on piirejä, jotka edustavat samanlaista taantumuksellisuutta ja ihmisvihaa. Suomi ei ole lintukoto, joka olisi turvassa tälläiseltä ihmisoikeuksia uhkaavalta kehitykseltä.

Yhteiskunnan jakautuminen, ääriliikkeiden nousu ja ihmisoikeuksia väheksyvä poliittinen puhe ovat riskejä ja osin toteutunutta kehitystä myös täällä meillä.

Toimintaa, ei lamaannusta

Huonojen uutisten edessä ei kuitenkaan ole syytä lamaantua, vaan ryhtyä toimintaan ihmisoikeuksien eteen. Paikallisella tasollakin on mahdollista tehdä paljon yhdenvertaisuuden parantamiseksi.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tasolla tehokkaita toimia ovat muun muassa ilmaisen ehkäisyn laajentaminen ja sen piiriin kuuluvien ehkäisyvälineiden valikoiman lisääminen, yhdenvertaisuuskoulutusten järjestäminen henkilöstölle ja sukupuolten moninaisuuden huomioiminen kiinteistöjen suunnittelussa.

Ei olisi pahitteeksi myöskään Hämeenlinnan seudun oma Pride-kulkue.

Puhujan vastuu

Meillä jokaisella on myös vastuu siitä, miten me puhumme kanssaihmisistämme. Esimerkiksi vähemmistöihin kohdistuva vitsailu ja väheksyntä rakentavat ja ylläpitävät vähemmistövihamielisiä asenteita.

Jokaisella on sananvapaus, mutta myös vastuu sanomisistaan. Ihmisoikeuksia murentavaa keskustelua ei kannata ehdoin tahdoin rakentaa.

Ei anneta taantumuksen ja ihmisvihan voittaa. Tehdään yhdessä ja yhtenäisinä töitä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta.

Linna Golfin kaupassa ei suvaittu alihintaa (Häsa 11.6)

Minun ja valtuustotoveri Pirkko Juuruksen mielipidekirjoitus Linna Golfin kaupasta julkaistiin Hämeen Sanomissa tänään 11.6. Teksti on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Linna Golfin kaupassa ei suvaittu alihintaa – Nyt ehdot ovat kaupungin kannalta paremmat

Kaupunginhallitus päätti maanantaina hyväksyä Linna Golfin golfkenttäalueen myynnin, aiempaa paremmin ehdoin.

Ennen nyt tehtyä päätöstä kauppaa oli kolmesti lykätty ja palautettu valmisteluun, koska ehdotettu hinta oli ollut selvästi liian alhainen ja muutkin kaupan ehdot kaupungin kannalta heikkoja.

Osa kaupunginhallituksen jäsenistä kannatti myyntiä julkisuudessa jo aiemmilla, kaupungin kannalta huomattavasti huonommilla ehdoilla. Meidän kaikkien onneksi kaupunginhallitus kuitenkin kokonaisuutena piti pään kylmänä, ja ei suvainnut alihintaa.

Ensimmäisessä päätösesityksessä kauppahinta oli noin miljoonan, ja maksuaikaa kymmenen vuotta.

Nyt hyväksytyssä kaupassa hinta on puoli miljoonaa korkeampi, ja maksuaikaa viisi vuotta.

Ensimmäisen esityksen mukaan omistusoikeus olisi siirtynyt ostajalle jo ennen koko kauppahinnan suorittamista, nyt hyväksytyssä kaupassa tälläistä riskiä ei kaupungille aseteta.

Kaupan ehdot paranivat siis huomattavasti, kun asian kanssa ei hätiköity ja uskallettiin palauttaa heikot tarjoukset bumerangina takaisin.

Alkuperäistä kaupungin edun kannalta kyseenalaista myyntiesitystä perusteltiin riippumattomien arvioijien hinta-arvioilla. Kuitenkin ostajan oli annettu tilata näistä arvioista puolet, syistä joita voimme vain arvailla. Ostajan tilaamat arviot olivat huomattavasti alhaisempia kuin kaupungin tilaamat, mikä painoi ehdotettua kauppahintaa alaspäin. Sattumaako?

Jatkoneuvotteluissa kaupunki perustellusti päätyi kauppahinnan määrittelyyn vain kaupungin itse tilaamien, aidommin riippumattomien, arvioiden pohjalta.

Linna Golf on hyvä esimerkki siitä, että neuvotteluvaraa on lähes aina, ja ensimmäinen tarjous on harvoin viimeinen.

Kaupungin kokonaisetu on pidettävä jatkossakin mielessä, eikä elinvoima- ja yritysmyönteisyyspuheen saada antaa johtaa yksittäisiä yrityksiä perusteettomasti suosiviin diileihin ja kehittämishankkeisiin.

Linna Golfin kauppa kytkeytyy osaksi Vanajanlinnan alueen laajempia tulevaisuudennäkymiä. Kaupungin olisi syytä vähitellen pyrkiä eroon myös Vanajanlinnan kiinteistöistä. Ne keräävät mittavaa, jo miljoonissa liikkuvaa korjausvelkaa, joka uhkaa tulla kaupungille kalliiksi. Kiinteistöt eivät myöskään tuo kaupungille nettotuloja. Hotellikiinteistöjen omistaminen ei ole kaupungin varsinainen tehtävä, joten omistuksesta olisi perusteltua luopua. Tässä vaaditaan samankaltaista kaupungin kokonaisedun pohdintaa, kuin Linna Golf -kaupassa.

Aapo Reima
Kaupungivaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Pirkko Juurus
Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas.)