Avainsana: aluevaalit

Julkaistu

Omaishoidon ja perhehoidon leikkaukset: halpaa tänään, kallista huomenna

Kirjoitimme Ranjith Kumar Prabhakaranin (vas.) kanssa omaishoidosta ja perhehoidosta Hämeen Sanomiin 3.2.2025:

Aluksi positiiviset uutiset. Kanta-Hämeen omaishoidon tukiin tehdään asianmukaiset indeksikorotukset, koska aluehallituksessa vasemmiston aiheesta tekemä esitys voitti reilulla äänimäärällä (SDP, keskusta, PS ja KD sekä osa kokoomuksesta kannatti). Tämä oli pieni erävoitto kamppailussa, jonka merkittävin taisto hävittiin joulukuun budjettivaltuustossa karvaasti yhdellä äänellä.

Tuolloin valtuuston enemmistö päätti rajuista leikkauksista omaishoidon tukien tasoon. Indeksin korotusten tekemättä jättäminen olisi ollut omaishoitajille uusi isku, mutta onneksi aluehallitus valitsi nyt oikeudenmukaisemman linjan ja kannatti korotusten tekemistä.

Toinen positiivinen asia oli aluevaltuuston yksimielinen päätös hylätä ikäihmisten perhehoitajien palkkioihin suunnitellut rajut leikkaukset, ja torjua esitys, joka olisi jättänyt yksinäiset ikäihmiset kokonaan perhehoidon ulkopuolelle.

Päätös ei kuitenkaan ole välttämättä lopullinen, vaan leikkaukset saattavat palata pöydälle jo nyt keväällä.

Kokonaiskuva omaishoidon ja perhehoidon tilanteesta on siis edelleen vakava, ja vaatii aktiivisia toimia. Hyvinvointialueella on talouspaineiden varjolla yritetty leikata omaishoitajien ja perhehoitajien palkkioita sekä palveluiden laajuutta.

Siitä huolimatta, että näistä leikkaaminen on taloudellisesti erittäin lyhytnäköistä kuten esimerkiksi Mika Rönkkö hyvässä mielipiteessään (Häsa 23.1.) perustelee.

Leikkaukset voivat nimittäin vähentää perhehoidon ja omaishoidon käyttöä ja lisätä kalliimpien hoitomuotojen tarvetta. Tämä voi vaarantaa koko järjestelmän kestävyyttä.

Joulukuun valtuustossa tämä lyhytnäköinen ajattelutapa konkretisoitui karulla tavalla, kun kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n enemmistön (11/14 valtuutettua) leikkauslinja voitti omaishoitoa puolustavien valtuutettujen linjan yhdellä äänellä, eli äänin 30–29.

Indeksikorotusten tekeminen toimii tässä lähinnä laastarina. Joulukuun leikkauspäätöstä on vaikea sovittaa kauniisiin puheisiin omaishoidon arvostamisesta, mitä esimerkiksi Aino Närkki (kok.) mielipiteessään (HäSa 28.1.) yritti, varsinkaan kun hän ei kannattanut aluehallituksessa edes indeksikorotusten tekemistä.

Nyt on tärkeää, että poliitikot yli puoluerajojen yhdistävät voimansa ja tekevät kaukonäköisiä päätöksiä omaishoidon ja perhehoidon puolesta. Perhehoidon osalta valtuusto päätti, että perhehoito turvataan ja vaikuttavan toiminnan laajentamisesta koko maakuntaan tehdään suunnitelma.

Ratkaisevaa on tuon suunnitelman sisältö. Voi nimittäin olla, että leikkausyritys uusitaan. Toivomme, että alueemme poliitikoilla on kaukonäköistä viisautta ja inhimillisyyttä puolustaa perhehoitajien tekemää erittäin tärkeää työtä jatkossakin. On poliitikoilta näytön paikka: arvostetaanko omais- ja perhehoitajia vain juhlapuheissa vai myös teoissa?

Kirjoittajista Aapo Reima on Kanta-Hämeen aluehallituksen jäsen (vas.) ja Prabhakaran Ranjithkumar aluevaltuutettu (sd.). Molemmat ovat hämeenlinnalaisia.

Julkaistu

Byrokratiaslangi uhkaa demokratiaa

Kolumini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 26.2.2025:

Mikä yhdistää sanoja yhtenäistäminen, tehostaminen, yhdenmukaistaminen ja uudistaminen? Niillä kaikilla voidaan politiikan byrokratiaslangissa tarkoittaa leikkaamista ja heikentämistä. Niitä käytetään kiertoilmauksena jollekin, jota ei syystä tai toisesta haluta sanoa suoraan.

Byrokratiaslangi on aina ollut läsnä politiikassa, mutta se näyttää yleistyneen huolestuttavasti. Hyvinvointialueella on tavallista sellainen puhetapa, jossa todelliset palveluiden muutokset ja leikkaukset haudataan byrokraattisten termien ja kiertoilmausten glitterillä koristeltuun suohon.

Poliitikko yrittää tällä peittää näkyvistä äänestäjille epämieluisat päätöksensä ja ennen kaikkea oman vastuunsa niistä. Jos valtuutettu puhuu painokkaasti ikäihmisten hyvinvoinnista ja palveluiden uudistamisesta, niin ehkä asukkaat eivät huomaa saman valtuutetun juuri äänestäneen ikäihmisten palveluiden leikkaamisen puolesta?

Erilaisista toimintaa kuvaavista hallinnon asiakirjoista saa usein ruusunpunaisen kuvan, joka ei useinkaan vastaa asukkaiden ja työntekijöiden arjen kokemusta.

Palveluiden lakkautukset ja leikkaukset naamioidaan yhtenäistämisen tai uudistamisen kuoreen. ”Maineenhallinta” on noussut ohjaavaksi arvoksi, ikään kuin hyvinvointialue olisi liikeyritys eikä julkista palvelua tuottava demokraattinen organisaatio.

Malliesimerkin tästä antoi Kokoomus tämän vuoden budjetin käsittelyssä. Heidän (äänestyksessä kaatunut) esityksensä oli: ”Kokoomus esittää, että sivun 60 viides kappale palautetaan aluehallituksen 9.12. esityslistan mukaiseksi ja tehdään tarvittavat muutokset s. 59 tuloslaskelmaan. Lisäksi poistetaan lisäsäästölistalta kohdasta 15 tarve 2,9 miljoonan euron lisäsäästöihin vuoden 26 aikana.”

Kuinka moni kokouksen seuraaja olisi osannut arvata, että tuo esitys olisi läpimennessään itse asiassa tarkoittanut kahdeksan prosenttia lääkäreistä ja kolme prosenttia hoitajista vähentämistä Kanta-Hämeen perusterveydenhuollosta?

Uudistaminen ja yhtenäistäminen ovat yleensä hyviä ja tarpeellisia asioita. Siksi onkin vaarallista, että näitä termejä käytetään valeasuna negatiivisille ja ei-toivotuille päätöksille. Tällöin asioiden merkitykset hämärtyvät, poliitikkojen vastuunvälttely helpottuu, asukkaiden kiinnostus politiikkaan vähenee ja demokratia kärsii.

Vältetään siis byrokratiaslangin kirousta, ja suhtaudutaan terveellä epäilyksellä slangin käyttäjien puheisiin. Vanha sanontahan kuuluu, että teot puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa.

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Julkaistu

Orpon-Purran leikkauslinjaa on mahdollista torjua

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa 19.8.2024. Kirjoitus julkaistiin samana päivänä myös Aamupostissa ja Forssan Lehdessä.

Aapo Reima (vas.): Orpon-Purran leikkauslinjaa on mahdollista torjua


Suomalaisten peruspalvelut ovat joutuneet rajun hyökkäyksen kohteeksi Orpon-Purran hallituksen toimesta.

Erityisesti sote-palveluitamme on kuritettu ja ajettu alas rajuilla leikkauksilla ja riittämättömällä rahoituksella. Hyvinvointialueet on työnnetty selkä seinää vasten toteuttamaan hallituksen ideologiaa.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että paikallinen ja alueellinen vastarinta kantaa vähitellen hedelmää. Kanta-Hämeen aluehallitus päätti äänestyksen jälkeen vastustaa hallituksen suunnitelmia vanhusten hoitajamitoituksen alentamisesta.

Kokoomus–perussuomalais-akseli koki äänestyksissä tappion. Päätös on symbolisesti merkittävä, ja takaisku hallituspuolueiden sinimustalle rintamalle.

Voittaneet esitykset teki Tarja Filatov (sd.), Johanna Häggman (kesk.) sekä allekirjoittanut. Näyttää myös siltä, että vastaavia hallituksenvastaisia koalitioita on syntynyt tai syntymässä muillakin alueilla.

Voi toki olla, että Orpon-Purran hallitus ajaa ikäihmisiä ja hoitajia päähän potkivan lakihankkeensa jääräpäisesti läpi, vaikka asiantuntevat hyvinvointialueet sitä vastustavatkin. Muitakin voittoja on kuitenkin saatu.

Paikallinen kunnista nouseva protesti esimerkiksi pakotti hallitusta perääntymään aikeistaan rajata toisen asteen maksuttomuutta.

Myös oman keskussairaalamme alasajoon tähdännyt sairaalaverkkoselvityshanke saatiin torjuttua, vaikka jopa hämeenlinnalainen ministerivaikka jopa hämeenlinnalainen ministeri Lulu Ranne (ps.) asettui hanketta tukemaan.

Tulokset ovat toivoa herättäviä. Emme ole alistuneet hallituksen kurjistamispolitiikalle, vaan pystymme panemaan kampoihin. Ensi kevään kunta- ja aluevaalit tulevatkin olemaan tulikoe Orpon-Purran hallitukselle.

Perussuomalaiset kokivat jo eurovaalien rökäletappiossaan esimakua vaalilupausten syömisen seurauksista. Lisäksi hallituksen luottamus kansan keskuudessa on kyselyissä kyntänyt pohjamudissa.

Meidän on mahdollista tehdä muutos. Ja tuo muutos on paikallisesti jo aloitettu.

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen Kanta-Hämeen aluehallituksen jäsen (vas.).

Julkaistu

Kiitos x352!


Kiitos kaikille äänestäjille ja tukijoille! Saamani 352 ääntä vetävät nöyräksi🧡

Vasemmisto sai ison vaalivoiton sekä valtakunnallisesti että Kanta-Hämeessä. Pääsin aluevaltuustoon osana upeaa kuuden vasemmistoliittolaisen porukkaa.

Vasemmiston kannatus Kanta-Hämeessä kasvoi yli 2 prosenttiyksikköä verrattuna kuntavaaleihin, ja oli nyt yli 10%.

Suuri kiitos luottamuksesta äänestäjilleni!

Kiitos myös perheelleni, tukijoilleni ja flaikkujani jakaneille. Kiitos loistaville ehdokastovereille ja Vasemmiston vaalityöryhmälle. Kiitos kaikille onnitteluja lähettäneille. Tämä vaalivoitto tehtiin yhdessä✌️

Tästä on hyvä jatkaa kohti pian alkavaa aluevaltuustotyötä. Pyrin olemaan luottamuksenne arvoinen, ja tekemään töitä lähipalveluiden, mielenterveyden ja parempien työolojen puolesta!

Julkaistu

Pelastustoimi aluevaaleissa

Pelastustoimi on jäänyt aluevaalikampanjoinnissa pienemmälle huomiolle, vaikka se siirtyy sote-palveluiden mukana hyvinvointialueille. Eli näissä vaaleissa päätetään myös pelastustoimesta ja ensihoidosta.

Pelastustoimen ja ensihoidon toimivuus on sosiaali- ja terveydenhuollon ohella erittäin tärkeää. Niissä voi olla kysymys elämästä ja kuolemasta: ehtiikö paloauto tai ambulanssi ajoissa paikalle?

Pelastustoimen osuudesta uudistuksessa on hyvä huomata kolme asiaa: rahoitus, henkilöstön riittävyys ja sopimuspalokuntien asema.

Rahoitus

Pelastustoimen vuosittainen rahoitus on vain pieni siivu hyvinvointialueiden tulevasta rahoituksesta, esimerkiksi Kanta-Hämeessä n. 25 miljoonaa euroa. Koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuosibudjetti tulee olemaan n. 750 miljoonan euron luokkaa.

Sote-palveluiden ja pelastustoimen yhdistäminen saman järjestäjän alle voi parantaa yhteistoimintaa esimerkiksi sairaaloiden ja pelastustoimen välillä. Tällöin saadaan samalla rahalla paremmat palvelut.

Toisaalta uudistuksessa voi piillä riski pelastustoimen rahoitukselle. Aluevaltuutetuilla voi olla kiusaus siirtää rahoitusta pelastustoimesta sote-palveluihin, mutta tähän kiusaukseen ei tule langeta. Molempia tarvitaan.

Henkilöstön riittävyys

Toinen huomio liittyy työoloihin ja henkilöstön riittävyyteen. Sote-alan tavoin myös pelastustoimessa kärsitään työntekijäpulasta. Pelastusalan ammattilaisia jää vuosittain eläkkeelle enemmän, kuin uusia koulutetaan. Pelastajapulan ratkaisuun toimivat osittain samat keinot kuin hoitajapulankin: enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa esim. työvuoroihin, parempi palkka, enemmän koulutuspaikkoja ja johtamisen kehittäminen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös työssä jaksamiseen ja työturvallisuuteen.

Lisäksi pelastusalalla esiintyvään epäasialliseen toimintaan ja seksuaaliseen häirintään pitää puuttua nykyistä tiukemmin ja tehokkaammin, jotta työturvallisuus aidosti toteutuisi.

Sopimuspalokunnat

Kolmas huomio liittyy sopimuspalokuntien asemaan. Sopimuspalokunnat, kuten VPK:t, ovat erittäin tärkeitä etenkin haja-asutusalueilla. Ne ovat mukana n. 60% vuosittaisista hälytystehtävistä. Niiden toimintaedellytykset ja rahoitus tulee turvata myös jatkossa.

Tällä hetkellä sopimuspalokuntien hälytysosastoihin kuuluu Suomessa yli 15 000 ihmistä, ja määrä on kasvussa. Silti monilla sopimuspalokunnilla on rekryongelmia etenkin ikääntyvissä maaseutukylissä. Tähän ongelmaan pitää hyvinvointialueen reagoida, ja pitää sopimuspalokunnat jatkossakin vahvana osana suomalaista pelastusjärjestelmää. Aluevaltuustossa pitää varmistaa, että sopimuspalokuntien rahoituksesta ei lähdetä leikkaamaan.

Huomenna vaalipäivänä päätetään sote-palveluiden ja pelastustoimen tulevaisuudesta. Muista äänestää!

Julkaistu

Olen ehdolla sotevaaleissa: ”Lähipalvelut – Mielenterveys – Työolot”

Olen Vasemmistoliiton ehdokkaana aluevaaleissa. 

Vaaleissa päätetään arjen terveys- ja sosiaalipalveluista, kuten terveysasemista, hoivakodeista, mielenterveyspalveluista, päihdepalveluista ja vammaispalveluista. Nämä vaalit ovat siis sote-vaalit.

Joitakin vaalitavoitteitani lyhyesti:

1️⃣  Ihmisläheisten lähipalveluiden turvaaminen

2️⃣  Mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantaminen (hoito- ja terapiatakuu)

3️⃣  Hoitohenkilöstön palkat ja työolot kuntoon

Kaupunginvaltuustossa Vasemmisto on pitänyt laadukkaiden ja tasa-arvoisten sote-palveluiden sekä sote-henkilöstön puolia, ja olemme saaneet tuloksia aikaan. 

Esimerkiksi ensi vuonna palkataan uusi koulupsykologi- ja kuraattori, lisätään kotihoidon rahoitusta ja palkataan Viipurintien terveysasemalle uusi hoitaja-lääkäri -pari. 

Samaa lähipalveluiden puolesta tehtävää työtä tulisin jatkamaan myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, koko maakunta huomioiden. Aluevaltuustossa ei tule edustaa omaa kotikuntaa, vaan tasavertaisesti koko aluetta.

Näissä aluevaaleissa päätetään, rakennetaanko tulevaisuuden sotea ihmisiä varten vai veroparatiiseja hyödyntäville sotebisnesjäteille.

Kanta-Hämeen tulee olla hyvä asuinpaikka kaikille, ei vain harvoille.

Mitkä aluevaalit?

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta uusille hyvinvointialueille. Aluevaltuusto tulee olemaan tulevan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen korkein päättävä elin, ja valtuutetut valitaan tammikuussa käytävillä aluevaaleilla.

Uudistuksen tavoitteena on nopeampi hoitoonpääsy ja laadukkaamman hoidon turvaaminen asuinpaikasta ja lompakon paksuudesta riippumatta. Tavoitteiden toteutuminen vaatii kuitenkin tahtoa myös tulevilta hyvinvointialueiden päättäjiltä. Siksi Kanta-Hämeen aluevaltuustossa tarvitaan tasa-arvoa edistävää politiikkaa.