Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa 31.1.
Nyt on työntekijän vuoro – Ihmisten köyhdyttäminen ei ole järkevää kenellekään
Suomalainen työntekijä köyhtyy. Voimakkaan inflaation takia palkansaajien reaaliansiot ovat pudonneet 5,7 prosenttia vuodentakaisesta tilanteesta. Romahdus on suurin 60 vuoteen, ja erityisen vaikeassa tilanteessa ovat pienipalkkaiset työntekijät.
Nyt palkansaajat oikeutetusti vaativat ostovoiman ja toimeentulon turvaavia palkankorotuksia. Työnantajapuoli taas yrittää edelleen saada työntekijöitä tyytymään mitättömiin korotuksiin.
Neuvottelut palkoista ja työehdoista ovat kesken muun muassa kaupan alalla, teollisuudessa, rakennusalalla ja kuljetusalalla. Tehdyt ratkaisut vaikuttavat myös kunta-alojen palkankorotuksiin, jotka on keväällä tehdyn sopimuksen mukaisesti sidottu vientialojen korotustasoon. Teollisuuden sopimus on nyt avainasemassa ratkaisun löytymisessä.
Hylkäys oli vastuullinen päätös
Viime perjantaina työntekijöiden Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoesityksen, jossa tarjottu 6,6 prosentin korotustaso kahden vuoden aikana olisi laskenut reaaliansioita merkittävästi. Esityksessä oli myös toinen ongelma: kaikille työntekijöille maksettavan yleiskorotuksen määrä oli siinä vain 4,6 prosenttia kahdelle vuodelle. Oli siis vastuullinen päätös, että Teollisuusliitto hylkäsi esityksen, ja neuvotteluja jatketaan.
Suomalainen työntekijä on jo pitkään tyytynyt pieniin palkankorotuksiin maan kilpailukyvyn nimissä. Nyt yritykset ovat takoneet jättivoittoja, eli palkanmaksuvaraa on.
Kilpailukyky ei ole vaarantumassa
Lisäksi Suomen keskeisissä kilpailijamaissa on tehty korkeita palkankorotuspäätöksiä, eli merkittävätkään korotukset eivät vaarantaisi Suomen kilpailukykyä. Olisiko siis viimein työntekijän vuoro saada osansa tuottavuuden ja voittojen kasvusta?
Nykyisessä taloudellisesti epävarmassa tilanteessa työnantajien joustaminen suomalaisten toimeentulon turvaamiseksi olisi talouskehityksen kannalta tärkeää, koska suomalaisten ostovoiman tukeminen palautuu yrityksille kotimaisen kysynnän muodossa. Ihmisten köyhdyttäminen taas ei ole pitkällä aikavälillä järkevää kenellekään.
Kikyn pirullinen häntä
Valtiovallaltakin löytyisi eräitä ratkaisun avaimia. Sipilän hallituksen kiky-sopimuksesta on vielä jäljellä sen pirullinen häntä, työnantajamaksujen siirto työntekijälle reilun 2 prosentin edestä. Näiden palauttaminen työnantajan maksettavaksi kohentaisi palkansaajien toimeentuloa, vähentäisi palkankorotuspainetta ja olisi julkiselle taloudelle kustannusneutraalia.
Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa antaa ihmisten toimeentulon romahtaa. Siksi tarvitaan kunnolliset palkankorotukset. Lopultakin on oltava työntekijän vuoro.
Aapo Reima
kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, kansanedustajaehdokas (vas.)
Hämeenlinna