Omaishoidon ja perhehoidon leikkaukset: halpaa tänään, kallista huomenna

Kirjoitimme Ranjith Kumar Prabhakaranin (vas.) kanssa omaishoidosta ja perhehoidosta Hämeen Sanomiin 3.2.2025:

Aluksi positiiviset uutiset. Kanta-Hämeen omaishoidon tukiin tehdään asianmukaiset indeksikorotukset, koska aluehallituksessa vasemmiston aiheesta tekemä esitys voitti reilulla äänimäärällä (SDP, keskusta, PS ja KD sekä osa kokoomuksesta kannatti). Tämä oli pieni erävoitto kamppailussa, jonka merkittävin taisto hävittiin joulukuun budjettivaltuustossa karvaasti yhdellä äänellä.

Tuolloin valtuuston enemmistö päätti rajuista leikkauksista omaishoidon tukien tasoon. Indeksin korotusten tekemättä jättäminen olisi ollut omaishoitajille uusi isku, mutta onneksi aluehallitus valitsi nyt oikeudenmukaisemman linjan ja kannatti korotusten tekemistä.

Toinen positiivinen asia oli aluevaltuuston yksimielinen päätös hylätä ikäihmisten perhehoitajien palkkioihin suunnitellut rajut leikkaukset, ja torjua esitys, joka olisi jättänyt yksinäiset ikäihmiset kokonaan perhehoidon ulkopuolelle.

Päätös ei kuitenkaan ole välttämättä lopullinen, vaan leikkaukset saattavat palata pöydälle jo nyt keväällä.

Kokonaiskuva omaishoidon ja perhehoidon tilanteesta on siis edelleen vakava, ja vaatii aktiivisia toimia. Hyvinvointialueella on talouspaineiden varjolla yritetty leikata omaishoitajien ja perhehoitajien palkkioita sekä palveluiden laajuutta.

Siitä huolimatta, että näistä leikkaaminen on taloudellisesti erittäin lyhytnäköistä kuten esimerkiksi Mika Rönkkö hyvässä mielipiteessään (Häsa 23.1.) perustelee.

Leikkaukset voivat nimittäin vähentää perhehoidon ja omaishoidon käyttöä ja lisätä kalliimpien hoitomuotojen tarvetta. Tämä voi vaarantaa koko järjestelmän kestävyyttä.

Joulukuun valtuustossa tämä lyhytnäköinen ajattelutapa konkretisoitui karulla tavalla, kun kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n enemmistön (11/14 valtuutettua) leikkauslinja voitti omaishoitoa puolustavien valtuutettujen linjan yhdellä äänellä, eli äänin 30–29.

Indeksikorotusten tekeminen toimii tässä lähinnä laastarina. Joulukuun leikkauspäätöstä on vaikea sovittaa kauniisiin puheisiin omaishoidon arvostamisesta, mitä esimerkiksi Aino Närkki (kok.) mielipiteessään (HäSa 28.1.) yritti, varsinkaan kun hän ei kannattanut aluehallituksessa edes indeksikorotusten tekemistä.

Nyt on tärkeää, että poliitikot yli puoluerajojen yhdistävät voimansa ja tekevät kaukonäköisiä päätöksiä omaishoidon ja perhehoidon puolesta. Perhehoidon osalta valtuusto päätti, että perhehoito turvataan ja vaikuttavan toiminnan laajentamisesta koko maakuntaan tehdään suunnitelma.

Ratkaisevaa on tuon suunnitelman sisältö. Voi nimittäin olla, että leikkausyritys uusitaan. Toivomme, että alueemme poliitikoilla on kaukonäköistä viisautta ja inhimillisyyttä puolustaa perhehoitajien tekemää erittäin tärkeää työtä jatkossakin. On poliitikoilta näytön paikka: arvostetaanko omais- ja perhehoitajia vain juhlapuheissa vai myös teoissa?

Kirjoittajista Aapo Reima on Kanta-Hämeen aluehallituksen jäsen (vas.) ja Prabhakaran Ranjithkumar aluevaltuutettu (sd.). Molemmat ovat hämeenlinnalaisia.

Aluevaltuustoraportti 8.3 – hallintosääntö ja ylisuuret palkkiot

Tiistaina oli Kanta-Hämeen aluevaltuuston historiallinen avauskokous.

Tiistain kokouksessa hyväksyttiin vain minimihallintosääntö ja lakisääteisten toimielinten jäsenet, koska suuret päätökset esimerkiksi organisaatiorakenteesta ja johtamisrakenteesta oli siirretty myöhemmäksi.

Eniten keskustelua herättivät valtuutettujen kokous- ja muut palkkiot, joiden ehdotettu taso oli huolestuttavan ja törkeän korkea. Vasemmistoliitto esitti palkkiotason kohtuullistamista, mutta hävisimme molemmat äänestykset suurinpiirtein äänijakaumalla 20-40.

Hyväksytyllä ylisuurella palkkiotasolla yksi yli 3-tuntinen valtuuston kokous esimerkiksi kustantaa alueen asukkaille n. 18 000 euroa pelkkinä valtuutettujen kokouspalkkioina. Jokainen valtuutettu kuittasi tästäkin kokouksesta 300 euroa.

Vasemmisto teki myös vastaesityksen ehdotetulle aluehallituksen puheenjohtajan päätoimisuudelle, ja ehdotti tilalle osa-aikaisuutta max. 2 päivää viikossa. Tämän äänestyksen hävisimme jokseenkin samalla jakaumalla.

Kokouksen lopuksi Vasemmiston valtuustoryhmä jätti Erja Hirviniemen johdolla valtuustoaloitteen mielenterveys- ja päihdeneuvottelukunnan perustamiseksi hyvinvointialueelle.

Seuraavassa kokouksessa maaliskuun lopussa eteen tulevat isot kysymykset organisaatiorakenteesta. Työ jatkuu.

Puhe palkkiotasosta
Vasemmiston aluevaltuutetut