Rikkaat rikastuvat ja kansa köyhtyy (Häsa 26.7)

Tänään 26.7 Hämeen Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni, jossa käsittelen rikkauden haitallista kasaantumista ja varallisuuseroja. Epäsuhta on valtava. Vähävaraiset joutuvat tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden välillä, samalla kun superrikkaat nauttivat avaruusturismista. Kirjoitukseni voi lukea kokonaisuudessaan myös tästä.

Aapo Reiman (vas.) mielipide: Talousjärjestelmä ei ole oikeudenmukainen – Superrikkaiden välinen avaruuskilpailu on siitä yksi osoitus

Maailman rikkain ihminen Jeff Bezos lensi hiljattain avaruuteen, ja toinen miljardööri Richard Branson ehti jo ennen häntä. Superrikkaiden välinen avaruuskilpailu on yksi osoitus siitä, että vallitseva rikkaita suosiva talousjärjestelmä ei jaa resursseja oikeudenmukaisesti.

Superrikkaat voisivat käyttää miljardiomaisuuttaan myös vaikkapa maailman nälän lieventämiseen tai ilmastokriisin torjumiseen, mutta sen sijaan he käyttävät sitä rikkaille suunnattuun avaruusturismiin.

Kenelläkään ei kuuluisi olla miljardiomaisuutta, koska kukaan ei voi aidosti omalla työllään sellaista ansaita. Jeff Bezosin omaisuuden arvo on euroissa lähes 175 miljardia, mikä on yli kolminkertaisesti Suomen valtion koko vuosibudjettiin verrattuna. Tällainen varallisuuden valtava keskittyminen on talousjärjestelmämme ominaisuus ja valuvika.

”Kylmän ideologinen leikkauspolitiikka”

Varallisuuden haitallista kasaantumista voitaisiin kuitenkin ehkäistä hyvinvointieroja kaventavalla politiikalla. Hyvinvointivaltion rakentaminen on tästä hyvä esimerkki.

Nykyään enemmän muodissa on kuitenkin kylmän ideologinen leikkauspolitiikka, jonka hampaat ylettyvät myös kuntatasolle. Leikkauspolitiikan myötä omaisuus kasaantuu yhä harvemmille, ja valtaosa kansasta köyhtyy.

Suomessakin varallisuuserot ovat revenneet 2000-luvulla ja etenkin Sipilän oikeistohallituksen aikaan vuosina 2016–2019. Varakkain 10 prosenttia on vaurastunut entisestään, kun taas kaikki muut ovat köyhtyneet. Rikkain kymmenys omistaa jo puolet koko Suomen nettovarallisuudesta, kun taas vähävaraisin puolisko omistaa yhteensä vain reilu viisi prosenttia.

Maailmalla tilanne on vielä karumpi. Rikkain prosentti omistaa enemmän kuin kaikki muut yhteensä.

”Verotuksen painopistettä tulisi siirtää”

Varallisuuserot konkretisoituvat arkielämässä. Suomessakin moni vähävarainen joutuu tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden välillä, kun samaan aikaan superrikkaat juhlivat huvijahdeillaan tai leikkivät avaruudessa.

Varallisuus- ja hyvinvointieroja voitaisiin kaventaa määrätietoisella politiikalla.

Verotuksen painopistettä tulisi siirtää sijoitustulojen ja suurten omaisuuksien verottamiseen, ja rikkaita suosivat verotuksen porsaanreiät ja kevennykset pitäisi poistaa. Lisääntyneet verotulot voisi käyttää hyvinvointipalveluiden parantamiseen sekä pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen.

Kuntatasolla on erityisen tärkeää välttää hyvinvointipalveluista leikkaamista, vaikka taloustilanne olisikin haastava. Peruspalveluleikkaukset köyhdyttävät kansaa ja kostautuvat tulevaisuudessa.

Aapo Reima

kaupunginvaltuutettu (vas.)

Hämeenlinna

Ilmastopaketti on välttämättömyys ja mahdollisuus

Euroopan unionin komissio julkaisi viime keskiviikkona esityksensä EU:n uudeksi ilmastolakipaketiksi keskellä ennätyshelteiden, maastopalojen ja muiden sään ääri-ilmiöiden jaksoa. Ilmastopaketissa esitetään keinot, joiden avulla saavutetaan EU:n hiilineutraaliustavoite vuodelle 2050. Paketti on välttämätön, jotta ilmastokriisiä voidaan torjua. Se on myös valtava taloudellinen mahdollisuus Suomelle ja Euroopalle.

Ilmastokriisi on jo täällä. Lähes 200 kuolonuhria vaatineet tuhotulvat Belgiassa ja Saksassa sekä valtavat maastopalot Kanadassa antavat esimakua ilmastokriisin vaikutuksista. Myös Suomessa viime kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin. Jatkossa tämänkaltaiset sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään entisestään, jos ilmastokriisin torjunnassa ei onnistuta.

Ilmastopaketin keinovalikoimaan kuuluu muun muassa teollisuuden päästökaupan kiristäminen ja päästökaupan laajentaminen liikenteeseen ja asumiseen. Päästökaupassa päästöistä joutuu maksamaan, mikä kannustaa niiden vähentämiseen. Lisäksi paketissa esitetään hiilitulleja Euroopan ulkorajoille, lisätään kunnianhimoa liikenteen päästövähennyksiin, vauhditetaan energiatehokkuusinvestointeja, sekä paljon muuta.

Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että paketti haittaisi taloutta tai Suomen kilpailukykyä. Huoli on turha. Todellisuudessa paketti avaa uudenlaisia kestävän talouden mahdollisuuksia ja luo uusia työpaikkoja. Esimerkiksi rakennusalalle ja teollisuuteen syntyisi jo tämän vuosikymmenen aikana miljoona uutta työpaikkaa. Julkisuudessa on oltu huolissaan myös Suomelle tärkeän talvimerenkulun asemasta meriliikenteen uudessa päästökaupassa, mutta tähän on jatkoneuvotteluissa helppo löytää eri maita tasavertaisemmin kohteleva ja ilmaston kannalta yhtä hyvä ratkaisu.

Suunnitellut hiilitullit suojelisivat eurooppalaista teollisuutta saastuttavalta halpatuonnilta, ja kannustaisivat myös EU:n ulkopuolisia maita päästövähennyksiin. Siirtymä kestävään talouteen synnyttää uutta osaamista, innovaatiota ja teknologiaa. Paketti on saanut kehuja myös suomalaisilta elinkeinoelämän etujärjestöiltä, kuten Elinkeinoelämän Keskusliitolta, Teknologiateollisuudelta ja Energiateollisuudelta.

Asumisen ja liikenteen mahdollinen kallistuminen kuitenkin iskee erityisesti pienituloisiin. On ensiarvoisen tärkeää, että vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat eivät joudu ilmastotoimien maksajiksi. Ilmastopaketissa esitetäänkin, että EU perustaisi uuden ilmastorahaston, jolla päästökaupasta saatavia tuloja ohjattaisiin pieni- ja keskituloisten ihmisten tukemiseen siirtymässä.

Ilmastotoimien pitää olla kaikille oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, ja niiden pienituloisille aiheuttamat negatiiviset taloudelliset vaikutukset tulee korvata. Tähän ei pelkkä rahasto kuitenkaan riitä. Suomen tulee huomioida ilmasto-oikeudenmukaisuus myös palkka-, vero- ja sosiaaliturvapolitiikassaan. Lisäksi valtion tulee tukea esimerkiksi käytettyjen vähäpäästöisten autojen hankintaa ja talojen energiaremontteja.

Ilmastotoimien aiheuttamia kustannuksia tulee verrata niihin valtaviin kustannuksiin, jotka syntyvät, jos riittäviä ilmastotoimia ei tehdä. Sitran tilaaman selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen Suomelle aiheuttamat kustannukset ovat vähintään miljardiluokkaa, ja voivat karata käsistä, jos ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä. Puhumattakaan ilmastokriisin aiheuttamasta luonnon köyhtymisestä ja inhimillisestä kärsimyksestä.

Ilmastopaketissa esitetyt toimet ovat välttämättömiä, mutta eivät vielä riittäviä. Ilmaston kuumenemisen rajaaminen ”turvallisena” pidettyyn 1,5 asteeseen vaatii 10 prosenttiyksikön verran suurempia päästövähennyksiä 2030 mennessä, kuin paketissa esitettiin.

Paketti on joka tapauksessa merkittävä askel työssä kohti ilmastokestävää maailmaa ja taloutta. Se lähtee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden välisiin neuvotteluihin. Näissä neuvotteluissa Suomen kannattaa vaatia pakettiin lisää kunnianhimoa, jotta ilmastokriisin pahimmat vaikutukset saadaan torjuttua ja tuo 10% väli tavoitteiden ja keinojen välillä paikattua. Tehokkaat ilmastotoimet ovat ainoa ratkaisu myös talouden kannalta.

Pride-liputus ei yksin riitä (HäSa 5.7)

Alla oleva mielipidekirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa tänään 5.7! Kirjoituksessa vaadin Hämeenlinnan kaupungilta käytännön toimia yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien eteen.

Pride-liputus ei yksin riitä

Sateenkaariliput liehuivat Hämeenlinnassa ihmisoikeuksien puolesta. Pride-sateenkaariliputus on näkyvä ja tärkeä tuenosoitus sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhtäläisille oikeuksille. 

Pelkkä liputus ei kuitenkaan riitä. Hämeenlinnan on myös aktiivisesti toimittava yhdenvertaisemman kaupungin ja yhteiskunnan puolesta. Hämeenlinnalla on vielä paljon työtä tehtävänä tasa-arvon eteen.

Pride-liputuksen lisäksi sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuus on huomioitava kaupungin käytännön toiminnassa ja taloudessa. Esimerkiksi julkisissa tiloissa, kuten kouluissa ja liikuntapaikoissa pitää olla tarjolla myös sukupuolittamattomat wc- ja pukeutumistilat, nykyisten vaihtoehtojen lisäksi. Näin tarjottaisiin jokaiselle turvallinen ja itselle sopiva vaihtoehto, torjuttaisiin syrjintää ja lisättäisiin julkisten tilojen saavutettavuutta. Tämä vaatimus tulee huomioida uudisrakentamisen ja peruskorjausten yhteydessä.

Erityisen tärkeää yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta huolehtiminen on kouluissa ja terveydenhuollon palveluissa. Kaikille kaupungin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan työntekijöille olisi hyvä järjestää palkallista yhdenvertaisuuskoulutusta, jossa käytäisiin läpi myös sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuutta, itsemääräämisoikeuden merkitystä ja syrjimättömyysperiaatetta. Yhdenvertaisuutta edistetään koulussa ja terveydenhuollossa monin tavoin jo nyt, mutta tämänkaltainen laaja koulutus olisi hyvä ja tärkeä lisä muuhun tasa-arvotoimintaan.

Uudistusten valmistelussa ja päätöksenteossa on erittäin tärkeää kuulla niitä ryhmiä, joita päätökset koskevat. Sateenkaari-ihmisten osallisuutta pitää vahvistaa. Etenkin nuorten näkemyksiä yhdenvertaisuudesta on kuultava esimerkiksi nuorisotyön järjestämää toimintaa suunniteltaessa.

Tasa-arvo edellyttää tekoja.

Aapo Reima

Uusi kaupunginvaltuutettu (vas.)

Hämeenlinna