Aluevaltuuston ryhmäpuheenvuoro 18.6.

Pidin aluevaltuustossa Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron, jonka voi lukea alta.

”Arvoisat alueemme asukkaat ja oman toiminnan sekä ostopalveluiden työntekijät, puheenjohtaja ja valtuutetut. Vasemmistoliiton ryhmän puolesta haluan kiittää teitä kaikkia kuluneesta vuodesta. Tilinpäätös katsoo taaksepäin edelliseen vuoteen, mutta tässä puheenvuorossa luon sen pohjalta myös näkymää tulevaisuuteen.

Tilanteemme on vaikea. Viime vuoden tilinpäätös ja arviointikertomus puhuvat karua kieltä alueemme taloustilanteesta, ja niiden pohjalta nousee esiin myös vakava huoli asukkaillemme elintärkeistä peruspalveluista. Hyvinvointialueen rahoitus on riittämätön lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. Tälläkään hetkellä emme noudata lakia esimerkiksi lastensuojelun, perusterveydenhuollon hoitotakuun, erikoissairaanhoidon hoitotakuun ja useiden henkilöstömitoitusten osalta. Kun Orpon-Purran hallituksen uudet massiiviset rahoitusleikkaukset ja uudet ”kannustimet” alkavat purra, niin tilanne vaikeutuu entisestään. Olemme puun ja kuoren välissä.

Talousongelmien taustalla on sekä Marinin hallituksen laatimaan rahoituslainsäädäntöön jääneet isot valuviat sekä Orpon-Purran hallituksen leikkaustoimet. Kumpikin hallitus on myös ontuvin perustein vastustanut alueiden verotusoikeutta. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo turhaa syyttää alueiden nykyisistä ongelmista edellistä hallitusta, koska pallo ongelmien korjaamisen suhteen on Orpolla eikä Marinilla. Varsinkin, kun Marinin hallitus rahoituslainsäädäntöä laatiessaan korosti valmiutta nopeisiin korjauksiin, jos niitä tarvitaan. Ja nyt niitä tarvittaisiin, mutta Orpon hallitus ei reagoi.

On harmillista, että hyvinvointialueita koskeva julkinen keskustelu mediassa ja valtakunnanpolitiikassa on tasoltaan pääosin kehnoa. Alueiden alijäämälukuja kauhistellaan toistaen kritiikittä valtiovarainministeriön edustajien soopaa. Toisaalta samalla talouskriisin todellinen syvyys ja sen ratkaisumahdollisuudet jäävät pimentoon. On vaarallinen narratiivi, että hyvinvointialueiden talousongelmat olisivat täysin niiden omissa käsissä ja omin toimin korjattavissa. Tämä lehdistössäkin toistettu ajatusmalli ei perustu tosisasioihin. Orpon-Purran hallitus ajaa ohjaus- ja leikkauspolitiikallaan hyvinvointialueita silmät kiinni kohti seinää.

Toisaalta ongelmakeskeisessä julkisessa keskustelussa ja mediassa unohdetaan yleensä hyvinvointialueiden onnistumiset. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä henkilöstön saatavuus on parantunut hyvinvointialueen aloituksen myötä, ja monissa palveluissa hoitoonpääsyä on onnistuttu parantamaan. Olemme kehittäneet uudenlaisia ja toimivia palveluita, kuten GerBiili ja digiklinikka. Lisäksi merkittäviä säästöjäkin olemme jo onnistuneet kovalla työllä saavuttamaan. Meidän on syytä olla ylpeä onnistumisistamme, joista kiitos kuuluu ennen kaikkea hyvinvointialueemme työntekijöille.

Syksystä ja ensi vuodesta on onnistumisista huolimatta tulossa vaikea. Lain vaatima kireä alijäämien kattamisen takaraja tulee vastaan liian pian, eikä talouden tasapainon saavuttaminen ensi vuoden aikanakaan vielä läheskään riitä Valtiovarainministeriön valvovalle silmälle. Tilanne on absurdi, koska talouden tasapainotusvaateen täyttämiseen ei riitä enää talouden tasapaino, vaan tarvitaan yli sadan miljoonan euron ylijäämä vuoteen 2026 mennessä. Käytännössä valtio siis vaatii, että hyvinvointialueen tulisi vuonna 2026 kerätä kassaansa sata miljoonaa euroa ylimääräistä veronmaksajien rahaa, käyttämättä sitä kuitenkaan palveluihin. Tehtävä on paitsi mahdoton, myös täysin käsittämätön.

Jos maan hallitus ei nouse poterostaan ja tule hyvinvointialueita vastaan, niin lisärahoituksen hakeminen tulee ajankohtaisesti jo syksyllä. Tarvittavien leikkausten tekeminen täysimääräisesti hyvinvointialueen toiminnasta on nimittäin täysin mahdotonta, koska se vaarantaisi asukkaidemme perusoikeuksien toteutumisen. Joutuisimme lakkauttamaan kokonaisia palvelukokonaisuuksia, joista valtaosa on lakisääteisiä ja siten lakkauttamiskelvottomia. Varmasti meistä jokainen tiedostaa tämän tilanteen.

Vasemmiston valtuustoryhmän mielestä on meidän velvollisuutemme hakea lisärahoitusta, jos se on tarpeen peruspalveluiden turvaamiseksi. Lain mukaan hyvinvointialueella on ehdoton oikeus lisärahoitukseen, jos rahoituksen taso muuten vaarantaisi perusoikeuksien toteutumisen. Tuo ehto näyttää täyttyvän, ja nähdäksemme se velvoittaa hyvinvointialuetta reagoimaan. Olemme sen velkaa asukkaillemme, asiakkaillemme ja työntekijöillemme. Asiaan tulee palata syksyllä ja tehdä lopullinen päätös lisärahoituksen hakemisesta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että hyvinvointialueen tulee pyrkiä tasapainottamaan talouttaan, eikä lisärahoituskaan säästä meitä siltä. Vasemmistoliitto on sitoutunut talouden tasapainottamiseen kaikilla sellaisilla keinoilla, jotka eivät vaaranna asukkaidemme peruspalveluita ja -oikeuksia. Olemmekin joutuneet hyväksymään monia itsellemme vaikeita ja asukkaille ongelmallisia päätöksiä. On kuitenkin rehellistä tunnustaa lisärahoituksen olevan ainoa tapa tehdä tasapainottamisesta edes mahdollista, ilman että vaarannamme kriittisellä tavalla asukkaidemme perusoikeuksia ja aiheutamme lisääntyvää hätää ja kärsimystä.

Tässäkin taloustilanteessa meidän on syytä muistaa, että sote-palveluissa on kyse muustakin kuin rahasta. On kyse yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta, kansanterveyden kohentamisesta, terveyserojen kaventamisesta, työllisyyden parantamisesta. Yksilön tasolla on kyse terveydestä, hyvinvoinnista ja elämästä. Vasemmiston ryhmä toivoo todella, että nämä muutkin aspektit muistetaan talouden tasapainon ohella sekä täällä hyvinvointialueella että valtion päässä. Rahoitus tulee mitoittaa sen mukaan, että tavoitteet voidaan todella saavuttaa.

Lopuksi haluan Vasemmiston ryhmän puolesta kiittää virkajohtoa ja muita poliittisia ryhmiä yhteistyöstä. Jatkakaamme rakentavaa päätöksentekoa myös jatkossa, asukkaidemme hyväksi ja järjestämiemme palveluiden työntekijöitä aidosti kuunnellen.”