Metsäohjelma pelastettu!

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 29.6.2023.

Metsäohjelma pelastettu!

Kaupungin metsänhoito herätti vilkasta poliittista keskustelua kesäkuun alussa. Kaupunginvaltuustossa päätettiin metsäohjelmasta, joka ohjaa kaupungin lähes 6 000 hehtaarin laajuisten metsäomistusten hoitoa.

Metsäohjelma on kokonaisuutena hyvä ja askel oikeaan suuntaan. Se yhdistää metsien kestävän talouskäytön luonnon monimuotoisuuden varjeluun ja hiilinielujen ylläpitoon.

Vasemmistoliiton esiintuomista tavoitteista osa huomioitiin jo ohjelman valmisteluvaiheessa. Erityisen merkittävä oli linjaus, että hakkuita painotetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolelle.

Päätöksenteossa kiistakapulaksi nousi ohjelmaan esitetty tavoite luonnonsuojelualueiden laajentamisesta 300 hehtaarilla pitkällä aikavälillä.

Tällä hetkellä kaupungin metsistä on suojeltu noin 10 prosenttia, ja tavoitteen toteutuessa luku kohoaisi noin 15 prosenttiin.

Tavoite on siis hyvinkin maltillinen, ja ainakin vihreät ja vasemmisto olisivat olleet valmiita kunnianhimoisempaankin tavoitteeseen.

Järkytys oli siis iso, kun kaupunginhallitus päätti kokoomuksen johdolla ja äänin 9–4 poistaa tavoitteen ohjelmasta. Se oli iso pettymys luonnon kannalta.

Kaupunginvaltuusto kuitenkin pelasti tilanteen! Kaupunginhallituksen esityksestä käytiin valtuustossa pitkä keskustelu, ja lopulta erittäin tiukka äänestys. Valtuusto päätti Anne Laatikaisen (sd.) esityksestä palauttaa alkuperäisen suojelutavoitteen ohjelmaan, äänin 25–25. Tasatilanteen ratkaisi demaripuheenjohtajan ääni.

Kaupunginhallituksessa kokoomus oli saanut osan demareista taakseen, mutta valtuustossa SDP onneksi asettui vasemmiston ja vihreiden tavoin kokonaisuudessaan järjen ja luonnon puolelle. Lisäksi suojelutavoite sai tukea kahdelta perussuomalaiselta, yhdeltä kokoomuslaiselta ja yhdeltä kristillisdemokraatilta. Kiitos!

Äänestystulos kuvastaa hyvin demokratian merkitystä. Jokaisella yksittäisellä valtuutetulla on väliä.

Kuntavaaleissa valtuuston viimeiset paikat ratkeavat usein vain yhden tai muutaman äänen erolla. Hyvin pienetkin erot vaalituloksessa voivat siis kääntää tämänkaltaisia tiukkoja äänestyksiä päälaelleen.

Onneksi tällä kertaa luonto ja järki voittivat. Ja siitä voimme kiittää viime kädessä jokaista kuntavaaleissa äänensä antanutta.

Vappupuhe 2023

Pidin työväen vappujuhlan päätössanat torilla. Tori oli lähes ääriään myöten täynnä kuuntelemassa Palefacen esitystä ja poliittista sanomaa💪 Puheeni kokonaisuudessaan alla:

Hyvät toverit!

Kiitos teille kaikille hienosta vapputapahtumasta! Työväen ja opiskelijoiden juhla on yksi vuoden kohokohdista. Nyt kun sinimustat tuulet puhaltavat Suomessa, niin meillä on vahva tarve vasemmistolaisen liikkeen tiiviille yhteistyölle, reilulle vaihtoehdolle ja työväen sekä opiskelijoiden asiaa ajavalle politiikalle.

Jos Kokoomuksen johtamat hallitusneuvottelut onnistuvat, niin Suomeen muodostetaan kaikkein oikeistolaisin hallitus sitten Lapuan liikkeen aikojen. Toivottavasti neuvottelut kariutuvat, eikä sitä tarvitse nähdä. Siihen uhkaan on kuitenkin varauduttava.

Oikeistohallitusta ja leikkauksia on pohjustettu lähes uskonnolliset mittapuut saaneella julistamisella, minkä mukaan leikkaukset olisivat välttämättömyys eikä vaihtoehtoja olisi. Uhkana on Sipilän hallitustakin kylmempi kyyti. Jos näin käy, niin voittajat ovat harvassa. Tavallinen kansa kärsii, suurten pääomasijoittajien nauraessa vieressä.

Synkkyydelle ei kuitenkaan tule antaa sijaa. Vappu on ilon ja toivon juhla. Meidän täytyy olla vahva vastavoima oikeiston fantasioimalle kurjistamispolitiikalle. Emme voi hyväksyä työehtojen ja palkkojen polkemista, ihmisten toimeentulon romuttamista emmekä ihmisoikeuksien ja ympäristöarvojen murentamista. Toimitaan aktiivisesti paremman toimeentulon, kattavamman hyvinvointivaltion ja kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan puolesta. Eli paremman tulevaisuuden puolesta!

Hyvät kuulijat!

Vappu on työväen juhla. Juhlaan on syytä, vaikka ajat eivät ole todellakaan olleet helpot. Toimeentuloa murentava hintojen nousu on edelleen kiivasta, eikä nopeaa ratkaisua ole näköpiirissä. Monen meistä toimeentulo on ollut pahasti koetuksella. Palkkoihin ja sosiaaliturvaan on kyllä saatu reiluja korotuksia, mutta nekään eivät ole riittäneet korvaamaan hintojen nopeaa nousua.

Positiivisena huomiona haluan kuitenkin todeta, että työllisyyden saralla on tapahtunut paljon hyvää. Marinin hallituksen työllisyyspolitiikka on ollut tuloksellista, mikä osoittaa että hyvään työllisyyspolitiikkaan ei keppiä tarvita eikä kaivata. Toivoa sopii, että tämä muistettaisiin myös jatkossa.

Ei kuitenkaan siltä näytä. Sinimusta oikeisto terottaa kynsiään romuttaakseen toimivat työmarkkinat ja riittävän sosiaaliturvan. Työehtosopimusten yleissitovuus, yhdessä sopimisen kulttuuri, sosiaaliturva ja elämiseen riittävät palkat tulevat joutumaan rajun hyökkäyksen kohteeksi, jos maahan tulee oikeistohallitus. Ollaan siis hereillä ja valmiina vastatoimiin niin ay-liikkeessä kuin poliittisessa vasemmistossakin!

Keskeisin pointti on selvä: yhdestä työstä saadulla palkalla täytyy tulla toimeen! Se on normaalia maalaisjärkeä, ja ehdoton edellytys toimivalle yhteiskunnalle!

Hyvät ystävät!

Vappu on myös opiskelijoiden juhla. Itsehän olen siitä onnellisessa asemassa, että kuulun parhaillaan sekä opiskelijoihin että työväkeen. Voinen siis juhlia tuplasti!

Vakavasti puhuen työn ja opiskelun yhdistäminen on tuttu tilanne monelle toimeentulo-ongelmien kanssa painivalle opiskelijalle. Opiskelijoiden toimeentuloa tulee vahvistaa, ja painopistettä palauttaa lainasta opintorahan puolelle.

Erittäin keskeistä on myös vastata nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyskriisiin. Purkkaratkaisujen aika on ohi. Lupaukset mielenterveyspalveluiden parantamisesta ovat pitkään olleet kokoomuslaisittain sanottuna juhlapuheita, vaikka Marinin hallitus onneksi veikin niitä jonkun verran konkretian suuntaan. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää. Meidän pitää laittaa mielenterveyden polku ennaltaehkäisystä aina osastohoitoon asti kerralla kuntoon! Nuoret eivät enää niele yhtäkään puolivillaista lupausta.

Hyvät toverit!

Olen ihmetellyt, että miksi ilmastokriisi ja luontokato ovat jääneet viime aikoina pahasti taka-alalle julkisessa keskustelussa. Kunnollista mediatilaa eivät saaneet edes erittäin huolestuttavat uutiset siitä, että jäätiköiden sulamista ei voi enää estää.

Tarvitsemme päättäväisiä toimia luontokadon ja ilmastokriisin torjumiseksi, jotta meillä olisi jatkossakin neljä vuodenaikaa ja lumiset talvet. Jotta jatkossakin suomalainen luonto olisi kaunista ja puhdasta. Jotta talous ja yhteiskunta kestää. Suomi on pieni maa, mutta voi olla tässä selvästi kokoaan suurempi tekijä.

Meidän pitää varmistaa, että ympäristökriisien torjunta on reilua. Kustannuksia ei saa maksattaa duunareilla, vaan niillä, jotka eniten saastuttavat. 100 suurinta fossiiliyhtiötä on aiheuttanyt yli 70% maailman päästöistä. Miljardööri aiheuttaa tutkitusti miljoonakertaiset päästöt verrattuna keskimääräiseen ihmiseen. Ilmastotoimien maksajana ei siis tule olla tavallinen duunari, vaan rikas suurpääomasijoittaja. 

Hyvät kuulijat!

Solidaarisuus on työväenliikkeen kantava arvo, ja myös kansainvälinen solidaarisuus kuuluu kiinteästi vappuun. Suomen tulee osoittaa vankkumatonta tukea vapauden ja demokratian puolesta taisteleville kansoille ja ihmisille ympäri maailman.

Solidaarisuutta ukrainalaisille, kurdeille, palestiinalaisille ja uiguureille! Solidaarisuutta jokaiselle puolustustaistelua käyvälle, rauhan puolesta kamppailevalle sekä diktatuurin ja sorron ikeen alla elävälle!

Hyvät toverit, ystävät ja kuulijat,

kevät on toivoa täynnä. Kiitos hienosta työväen yhteisestä vapusta ja hyvällä yhteistyöllä kohti parempaa huomista!

Hämeenlinna investoi isosti ledeihin

Kaupunginvaltuusto teki tänään merkittävän päätöksen uusia kaikki kaupungin katuvalojen lamput ledeiksi 4 vuoden investointiohjelmalla.

Pidin allaolevan puheen valtuuston kokouksessa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olemme tekemässä tärkeää päätöstä katuvalojen led-investoinneista. Investoimme led-valosiirtymän merkittävään nopeuttamiseen, jotta kaikki kaupungin katuvalot olisivat ledejä neljän vuoden kuluessa.

Päätös tulee säästämään kaupungin menoja vuositasolla lähes puolella miljoonalla eurolla. Summa koostuu sekä energiansäästöstä, että huoltotarpeen vähenemisestä. Päätös on merkittävä apu kaupungin talouden tasapainottamistyössä. Investointi maksaa itsensä takaisin jo 7 vuodessa, eli hyvin nopeasti.

Led-investointi lisää liikenneturvallisuutta ja katuturvallisuutta, koska ledien valaisuteho on huomattavasti vanhakantaisia lamppuja parempi. Investointi myös pienentää riskiä katuvalaistuksen käyttämisestä säästökeinona tulevaisuudessa, ja lisää myös tätä kautta turvallisuuttamme. Toimivampi valaistus parantaa myös kaupunkikuvaa.

Investointi on merkittävä myös Hämeenlinnan vuoteen 2035 asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Kaupungin energiankulutusta, ja siten päästöjä, pystytään leikkaamaan tehokkaasti. Investointi toteuttaa etuajassa Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelmassa päätetyn led-tavoitteen.

Päätös tehtiin alustavasti jo viime syksyn budjettikokouksessa, jolloin päätettiin valmistelun aloittamisesta ja siirrettiin lopullinen päätöksenteko maaliskuun lisäbudjettiin.

Investointi oli yksi Vasemmistoliiton keskeisistä esityksistä budjettineuvotteluissa. On hienoa, että investoinnille saatiin yksimielinen kannatus muiltakin puolueilta. Kiitos siitä!

Kaksi viikkoa sitten Kaupunginhallitus hyväksyi investoinnin toteutussuunnitelman, ja nyt hyväksytään viimeinen sinetti eli rahoitus.

Investoinnin merkittävyydestä kertoo se, että tällä hetkellä ledejä on Hämeenlinnassa vasta alle puolessa valotolpista. Resurssit niiden vaihtamiseksi ovat olleet tähän asti liian pieniä. Nyt tähän tulee muutos. Hämeenlinna hyppää Suomen kaupunkien heikommalta keskitasolta suoraan parhaaseen kärkeen. Tästä päätöksestä meidän kaikkien on syytä olla ylpeä ja tyytyväinen.

Metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavasti

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Kaupunkiuutisissa 8.3.

Vaalimielipide | Aapo Reima (vas.): Metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavasti – Pääradan väliasemilta kyytiin nousee huomattavasti enemmän matkustajia kuin Tampereelta

Raideliikenne on tulevaisuutta, ja siihen tulee investoida vahvasti. Investoinnit tulee kuitenkin tehdä järkevästi, ilmaston kannalta kestävästi ja kustannustehokkaasti. Metsärata ei täytä yhtäkään näistä ehdoista, mutta pääradan pikainen parantaminen ja lisäraiteet täyttää. Silti metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavin kustannus- ja matkustajamäärälaskelmin.

Metsäratalinjauksen hinta olisi reilu 6 miljardia euroa, pääradan parantamisen reilu 4 miljardia. Eroa kasvattaa kuitenkin entisestään se, että molempiin on leivottu sisään pääkaupunkiseudulle suunnitellun lentoradan hinta eli 3 miljardia. Pääradan parantaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi lentorataa, mutta metsäradan rakentamiselle se on perusedellytys. Tämä huomioon ottaen pääradan parannus maksaisi vain noin miljardin, kun taas metsäratalinjaus edelleen reilu kuusi miljardia. Toki lentorata on tärkeä osa Suomen raideliikenneyhteyksien parantamista, mutta sitä ei tule virheellisesti niputtaa yhteen pääradan parantamisen kanssa.

Nykyinen päärata on pikaisen kunnostamisen ja parantamisen tarpeessa. Tarpeelliset korjaukset ja parannukset tulisi tehdä joka tapauksessa, mikä entisestään lisää pääradan parantamisen kustannustehokkuutta suhteessa metsärataan. Helsinki-Riihimäki-välin kapasiteetin parantamisen 3. vaihe sekä Helsinki-Tampere-välin peruskorjaus ovatkin jo mukana Väyläviraston investointiohjelmassa.

Kustannuslaskelmien lisäksi harhaanjohtava on myös metsäradan myötä luvattu merkittävä matkustajamäärien kasvu. Todellinen vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen, kun väliasemien matkustajapotentiaali ohitettaisiin, lippuhinnat nousisivat ja pääradan palvelutaso laskisi. On hyvä muistaa, että pääradan varren väliasemilta kyytiin nousee huomattavasti enemmän matkustajia kuin Tampereelta.

Pääradan lisäraiteilla ja pääratakäytävän parantamisella voidaan tehokkaasti nopeuttaa matka-aikoja ja lisätä vuoroja, palvellen koko radanvartta aina pohjoiseen Suomeen ja Narvikiin asti. Myös lähijunaliikennettä tulee vahvasti kehittää ja raideliikennettä palauttaa myös alueille, joista se on jo ehditty lakkauttaa.

Oikeudenmukainen siirtymä nyt!

Sitouduin eduskuntavaaliehdokkaana oikeudenmukaisen siirtymän periaatteisiin: Katso periaatteet tästä!

Sitoudun tekemään ilmastokriisiä ja luontokatoa torjuvaa politiikkaa. Vihreät investoinnit tuovat Suomeen uutta työtä ja liiketoimintaa. Nämä mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti, ja vihertyvää teollisuutta suojata hiilitullein.

Panoksia pitää laittaa tuulivoiman, aurinkovoiman ja ydinvoiman edistämiseen sekä energiaomavaraisuuden parantamiseen. Hiilinielut tulee turvata kehittämällä hakkuumenetelmiä, ja lisäämällä metsänomistajien kannusteita hakkuiden rajoittamiseen. Tärkeää on myös muun muassa luonnonsuojelun, joukkoliikenteen, kiertotalouden ja kosteikkoviljelyn edistäminen.

Siirtymän reiluus tulee varmistaa vahvistamalla hyvinvointivaltiota ja korjaamalla koulutuksen sekä soten akuutit ongelmat. Ihmisten työllisyydestä, työpaikoista ja hyvästä palkkakehityksestä tulee huolehtia.

Sitoumukseni kampanjan sivuilla löytyy tästä!

Meiltä loppuu aika, mutta toivoa on (Kaupunkiuutiset 23.11.)

Ilmastokriisiä käsittelevä kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa keskiviikkona 23.11.

Meiltä loppuu aika, mutta toivoa on

Ihmiskunnalta loppuu aika. Egyptissä järjestetty YK:n ilmastokokous päättyi odotetun huonosti, mikä ei lupaa hyvää ilmastolle, luonnolle eikä ihmiselle. Maapallo on edelleen tuhon tiellä. Kokouksen suurimmat jarruttajat olivat Kiina, Yhdysvallat ja Intia.

Suurten saastuttajien jarrutus herättää herkästi sen tunteen, että miksi meidän täälläkään kannattaisi tehdä mitään, kun ei nuo muutkaan tee. Kuitenkin kaikkein tuhoisinta juuri nyt olisi EU:n jäsenvaltioiden peruuttaminen ilmastotoimissa. EU:n on mahdollista painostaa muita suuria saastuttajia mukaan ilmastotalkoisiin, mutta se edellyttää että meidän oma tonttimme on puhdas.

Kotimaassa Suomella ja Hämeenlinnalla on edelleen parannettavaa. Metsien hiilinielut romahtivat viime vuonna, mikä uhkaa suureen hiilinieluun tukeutuvia ilmastotavoitteitamme. Hämeenlinnakin on tähän osasyyllinen toistuvasti kestävän tason ylittävillä hakkuillaan.

Toisaalta Hämeenlinnassa myös tartuttiin toimeen. Loput fossiilisilla lämpeävät kohteet muutetaan uusiutuville lämmitysmuodoille vuosina 2023 ja 2024. Led-valosiirtymää nopeutetaan reilusti. Samalla säästetään energiaa ja rahaa. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta kaupungin ilmastotavoitteisiin päästäisiin. On nimittäin niin, että jos ilmastokriisiä ei torjuta päättäväisesti, kustannukset ovat mittaamattoman suuret.

Bonuksena on hyvä muistaa, että ilmastotoimet myös parantavat kaupungin julkisuuskuvaa niin asukkaiksi kaivattujen nuorten aikuisten, kuin sijoittumispäätöstä pohtivien yritysten silmissä. 

Ilmastotoimia tarvitsee nimittäin myös elinkeinoelämä. Esimerkiksi meille tuttu SSAB on maailman edelläkävijä hiilineutraalin teräksen saralla, ja se antaa yhtiölle kilpailuetua jo nyt. Yhtiön mukaan Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden päästöttömiksi muuttamiseen tällä vuosikymmenellä vaadittavat investoinnit edellyttävät päästöttömän ja edullisen energian merkittävää lisätarjontaa. Siinä riittää meille täällä työsarkaa.

Meidän tulee nyt kantaa vastuuta, ja hoitaa oma tonttimme. Tarvitaan päästövähennyksiä ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta, planeetta, luonto, työpaikat ja talous turvaten.

Vastuullisuutta vai populismia? (Kaupunkiuutiset 17.8.2022)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 17.8. Käsittelen siinä ilmastokriisiä ja energiakriisiä sekä inflaatiota. Kolumnissa pyrin haastamaan populistisia ratkaisuja, ja peräänkuuluttamaan vastuullisuutta. Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan myös alta.

Vastuullisuutta vai populismia


Kulunut kesä on ollut vaikea. Venäjän sota, inflaatio ja energiakriisi ovat kurittaneet suomalaisia kotitalouksia ja maamme kansantaloutta. Samalla ilmastokriisi on jälleen iskenyt Eurooppaan toden teolla. Monessa maassa kärsitään vesipulasta ja tuhansia eurooppalaisia on kuollut helteiden takia. Sadot ja teollisuuden toimitusketjut ovat vaarantuneet äärisäiden ja kuivuuden vuoksi.


Ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa


Riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista on juurisyy sekä ilmastokriisille että energiakriisille. Ilmastopolitiikka on tästä syystä mitä suuremmissa määrin myös turvallisuuspolitiikkaa. Energiakriisiä, inflaatiota ja ilmastokriisiä onkin syytä ratkaista mahdollisuuksien mukaan yhtenä pakettina. Julkisen talouden ja ympäristön kestävyyden varjelemiseksi inflaatioon liittyvät tukitoimet on syytä kohdistaa pienituloisille, tehottomien ja populististen veronalennusten sijaan.


Populistit Kremlin puudeleina


Populisti menee vastuuttomuudessaan helposti veronalennuksiakin pidemmälle, ja ehdottaa päästökaupan keskeyttämistä ja fossiilisten käytön lisäämistä muka apuna energiakriisiin. Tälläiset lyhytnäköiset ratkaisut kuitenkin sitoisivat meidät entistä tiukemmin Venäjään ja muihin autoritäärisiin diktatuureihin. Meistä tulisi Kremlin ja saudikuninkaallisten puudeleita. Samalla inflaatio jatkaisi laukkaansa ja ilmasto jatkaisi kuumenemistaan. Ongelmat kansantalouksille, toimitusketjuille ja maataloudelle jatkaisivat kärjistymistään.

Ilmastokriisin torjunta elintärkeää

Tosiasioiden tunnustaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat vastuullisen politiikan tärkeitä ainesosia. Fossiilisista on irtauduttava suunniteltua nopeammin, ja ilmastokriisin kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava.


Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa laatia ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman Vasemmistoliiton aloitteesta. Päätös on merkittävä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tähtäävien toimien lisäksi on tärkeää sopeutua ilmastokriisin negatiivisiin vaikutuksiin, kuten kuivuuteen ja sään ääri-ilmiöihin.


Ilmastokriisin torjunta ja siihen varautuminen on elintärkeää suomalaiselle kansantaloudelle ja suomalaisten kukkaroille. Nyt onkin syytä valita vastuullisuus populismin sijaan.


Aapo Reima

Kirjoittaja on valtuutettu (vas)

Ukrainan sota, NATO ja energiaomavaraisuus

Ajatuksiani Ukrainan sodasta, NATOsta, energiaomavaraisuudesta ja muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Venäjän julma ja epäinhimillinen hyökkäys on järisyttänyt poliittisia mannerlaattoja. Putin pyrkii sotilaallisen imperialismin keinoin palauttamaan Venäjän menetettyä suurvalta-asemaa, ja kärsijäksi joutuivat demokraattinen Ukraina ja ukrainalaiset sekä tavalliset venäläiset. Hyökkäyksen myötä maat, puolueet ja yksilöt ovat joutuneet miettimään uudestaan kantojaan moniin turvallisuuspolitiikan kysymyksiin. Niin myös minä.

EUn yhtenäisyys ja tehokkaiden talouspakotteiden nopea määrääminen Venäjän diktatuurille ovat olleet positiivisia yllätyksiä. Putin onnistui vahingossa yhdistämään vapaan Euroopan. On myös hienoa, että Suomi päätti aseellisesta ja rahallisesta tuesta Ukrainalle.

On selvää, että Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui hyökkäyksen myötä hetkessä. Putinin Venäjä osoitti hyökkäyksellään arvaamattomuutensa ja vainoharhaisuutensa. Lisäksi Suomen asevienti Ukrainalle hävitti loputkin harhakuvitelmat Suomen puolueettomuudesta. Suomi näytti suoraselkäisesti, kummalla puolella se seisoo. Venäjältä tämä ei ole jäänyt huomaamatta.

Olen ollut vahva NATOn vastustaja. Nyt Venäjän hyökkäys kuitenkin pakotti minutkin pohtimaan kantaani uudelleen. Kritisoin vahvasti Yhdysvaltojen maailmanpoliisi -asennetta ja jatkuvaa imperialistista sodankäyntiä. En myöskään mielelläni olisi samassa sotilasliitossa kurdeja murhaavan Turkin Erdoganin kanssa. Myös Yhdysvaltojen sisäpoliittinen epävakaus ja Trumpin republikaanien kova kannatus mietityttää.

Mutta muuttuneet realiteetit on tunnustettava. Suomi ei ole aidosti liittoutumaton maa, se on EUn jäsen, NATOn kumppanimaa ja nyt myös asemoitui Venäjää vastaan asevientipäätöksellään Ukrainaan. Venäjän silmissä Suomi on käytännössä jo osa länsileiriä, mutta meiltä toistaiseksi puuttuu NATOn sotilaallinen suoja. Uusin Ylen gallup myös näyttää, että yli puolet Suomen kansasta kannattaa jäsenyyttä.

NATOon liittymisestä onkin käytävä laajaa kansalaiskeskustelua. Asiantuntijoiden ja poliitikkojen on punnittava hyötyjä ja riskejä. NATOn ei voi liittyä kiireessä tai kansalaisaloitteen pohjalta, mutta asiaa on aidosti alettava selvittää. Ovi NATOn on pidettävä auki, ja siitä on tarvittaessa uskallettava käydä sisään. Asiassa on edettävä harkiten ja myös NATOn sisäistä kehitystä seuraten.

Suomen on myös mahdollisimman nopeasti katkaistava riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta. Suomen tilanne ei ole yhtä vaikea kuin esimerkiksi Keski-Eurooppalaisten maakaasulla lämpeävien maiden, mutta täälläkään riippuvuuden katkaisu ei ole helppoa. Vihreä siirtymä on tässä olennaisessa asemassa, eli venäläisen fossiilienergian korvaaminen kotimaisella uusiutuvalla energiantuotannolla. Energiaomavaraisuuden kasvattamisesta seuraavaa energian hinnannousua tulee kompensoida ihmisille esimerkiksi verotuksella tai suorilla tuilla. Lisäksi tulee rajoittaa etenkin sähkönsiirtoyhtiöiden voitontavoittelua.

Valtuustoaloite: Ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava

Valtuutetut Juhani Lehto, Aapo Reima (vas), Kylli Kylliäinen (KD), Veera Jussila, Päivi Sieppi, Outi Bottas ja Mirka Soininkoski (Vihr), Tiera Laitinen (ps) ja Prabhakaran Ranjith Kumar (SDP), tekivät 13.12.2021 aloitteen ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumisesta Hämeenlinnassa. Aloitteessa todetaan, että ilmastomuutos ehtii aiheuttaa monia kielteisiä vaikutuksia, vaikka tulevaisuudessa ilmastomuutoksen hillinnässä onnistuttaisiin. Aloite kokonaisuudessaan on seuraava:

”Hämeenlinnalla on Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta ei toistaiseksi ole tehty suunnitelmaa. Tämä on selkeä puute, koska ilmastonmuutos aiheuttaa väistämättä negatiivisia paikallisia vaikutuksia, vaikka sen hillinnässä onnistuttaisiinkin. Ilmasto on jo nyt lämmennyt 2-3 astetta Suomen alueella verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmaston lämpeneminen tulee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia ja riskejä. Hämeenlinna ei toistaiseksi ole riittävällä tavalla varautunut näihin riskeihin.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuivuusjaksoja ja rankkasateita. Lisäksi se kasvattaa mm. tartuntatautien leviämisen ja maailmanlaajuisten pandemioiden riskiä. Se lisää myös mm. tuholaisvahinkoja, ja edesauttaa uusien tuholaisten, taudinaiheuttajien ja kasvitautien leviämistä Suomeen. Tämä aiheuttaa merkittäviä riskejä mm. maataloudelle.

Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä yleistyviä pitkiä ja kuumia hellejaksoja ei ole riittävällä tavalla huomioitu kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat myös merkittäviä terveysriskejä haavoittuville ryhmille, kuten lapsille ja vanhuksille. Kasvava ilmasto-ahdistus aiheuttaa ongelmia hämeenlinnalaisten henkiselle hyvinvoinnille.

Suomella on ollut kansallinen sopeutumisstrategia jo vuodesta 2005, mutta kuntatasolla niitä on vasta muutamalla. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan asian suhteen huomattavasti pidemmällä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki aloittaa ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman laatimisen. Suunnitelmaa varten tulee mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja arvioida merkittävät ilmastonmuutoksesta johtuvat alueelliset riskit, ja esittää toimenpiteet näihin riskeihin varautumiseksi ja niiden minimoimiseksi. Tarvittaessa suunnitelman laadintaa varten perustetaan työryhmä.”

Raportti budjettivaltuustosta (15.11.2021) / Juhani Lehto ja Aapo Reima

Hämeenlinnassa on jo perinne, että valtuuston budjettikokous on pitkä. Tänä vuonna budjetin käsittelyyn käytettiin noin 10 tuntia kokousaikaa. Euromääräiset muutokset kaikkiaan noin puolen miljardin budjettiin olivat pieniä – sekin perinteen mukaista. Sekä budjettiesitys, että siitä käyty keskustelu ja äänestykset kertovat kuitenkin paljon kaupungin poliittisten ryhmien arvoista ja pyrkimyksistä.

Vasemmiston tavoitteista saa hyvän kuvan lukemalla valtuustoryhmän Hämeen Sanomissa julkaistun budjettimielipiteen ja/tai valtuustossa pidetyn ryhmäpuheenvuoron.

Valtuusto päätti jatkaa entisillä tulojen ja kiinteistöjen veroprosenteilla. Budjetti ei sisällä edellisen vuoden kaltaisia henkilöstöön kohdistuvia leikkauslinjauksia eikä päiväkotien, lähikoulujen tai lähiterveysasemien sulkemisia. Myös toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia kyseenalaisia kokoomuksen ”elinvoimahankkeiksi” kutsumia suuria virheinvestointeja ei budjettiin sisälly. Hyvinvointipalvelut turvataan entisellään, tosin myöskään suuria palvelujen kehittämispanostuksia ei niukkaan budjettiin sopinut. Hyvinvointipalvelujen investointimenot sen sijaan ovat merkittävät, sekä koulurakennuksiin että sairaanhoitopiirin kautta Assi-sairaalaan.

Edellä kuvattu budjetin aiempia vuosia myönteisempi yleislinja oli mahdollista ennen muuta siksi, että Marinin hallituksen linjana on ollut lisätä kuntien hyvinvointipalvelujen valtionosuuksia sekä koronapandemiasta huolimatta että pandemiamenot täysimääräisenä korvaten. Hallituksen elvytyspolitiikka on myös turvannut ja nyt parantanut työllisyyttä, mikä merkitsee kaupungin verotulojenkin nopeaa kasvua.

Oikeiston budjettipuheissa Marinin hallitusta ei kuitenkaan kiitelty. Perussuomalaiset vaativat kaupungilta jopa 10 miljoonan euron käyttömenojen leikkaamista muutamassa vuodessa. Kokoomuskin puhui ”tasapainotukseksi” kutsutun leikkauspolitiikan käynnistämisestä ja haikaili veroalennusta tukijoilleen. Linjakamppailu tasapainotuksen sisällöstä jatkuu heti budjettikokouksen jälkeen, ja varsin vaativasta asetelmasta.

Aapo Reima esitti kokouksessa taloussuunnitelmaan kirjattavaksi, että tasapainotuksessa hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja menojen siirtäminen hyvinvointialueen ja valtion vastuulle vuoden 2023 alusta. Tämän muutoksen yhteydessä säästöt voidaan kohdistaa niihin konserni- ja tukipalveluihin ja konsernirakenteisiin, jotka on sopeutettava kaupungin tehtävien ja käyttömenojen supistumiseen noin puoleen nykyisestä. Siksi Aapon esityksen mukaan voidaan linjata, että tasapainotuksessa ei puututa asukkaiden peruspalvelujen menoihin tai henkilöstöön. Valitettavasti tämä esitys hävisi äänin 42-9. Tukea Aapon esitystä sai vasemmiston lisäksi vain kristillisdemokraateilta, muutamalta perussuomalaiselta ja yhdeltä keskustan ja sosialidemokraattien valtuutetulta.

Budjettiesitykseen sisältyy kaivattu lisäys koulujen oppilashuoltoon (uusi psykologi ja kuraattori). Lisäksi hankerahoituksella pyritään saamaan toinen pari. Myös lastensuojelun jälkihuollossa lähdetään liikkeelle kohti suosituksia lisäämällä 3 sosiaalityöntekijää, ja ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan tehdään merkittävä panostus hallituksen säätämän sitovan henkilöstömitoituksen ansiosta.

Jo budjettiesitystä muokattaessa kaupunginhallituksessa oli Vasemmiston, SDP:n, Vihreiden ja KD:n yhteisestä ehdotuksesta lisätty pienryhmäopetuksen lisäämisen mahdollistavaa tuntikehysrahaa. Lähes samalla yhteistyöllä oli saatu läpi myös lisäykset ikääntyneiden kotihoitoon ja omaishoidon tukeen.

Kaupunginhallituksessa emme vielä saaneet läpi esityksiä lastensuojelun sosiaalityöntekijämäärän nostamiseksi lähemmäs suositeltua minimitasoa ja Viipurintien terveysaseman pitkien jonojen purkamiseksi lisäämällä yksi lääkäri-hoitajatyöpari. Valtuustossa näistä molemmista äänestettiin.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden lisäämisehdotus hävisi äänestyksessä pahasti, äänin 45-5. Kylli Kylliäisen (kd) nimissä olleen ehdotuksen puolesta äänestivät Vasemmiston ja kristillisdemokraattien lisäksi vain yksi sosialidemokraatti. Huolestuttavaa.

Viipurintien terveysasema sen sijaan saa uuden lääkäri-hoitaja-työparin äärimmäisen tiukan äänestyksen 25-25 tuloksena, puheenjohtajan(sd.) äänen ratkaistaessa. Ehdotuksemme takana olivat myös sosialidemokraatit, vihreät ja kristillisdemokraatit sekä kolme kymmenestä perussuomalaisesta. Ilahdutti.

On myös mainittava tärkeä hyvinvointipalveluja koskeva torjuntavoittoäänestys. Kokoomus esitti sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa yksityisen varhaiskasvatusbisneksen osuuden lisäämistä Hämeenlinnassa nykyisestä 27 %:sta aina 50 %:in asti. Valtuustossa tämä linjaus ei saanut kuin kokoomuksen omat 14 ääntä taakseen. Tällä esityksellään Kokoomus aloitteli myös hyvinvointialuekampanjaansa, jossa puolueen keskeinen tavoite on taas ”valinnanvapaudeksi” naamioitu yksityisen sote-bisneksen kasvattaminen palvelusetelimäärärahaa lisäämällä, oman henkilöstön tuottaman palvelun kustannuksella. Kaverikapitalismia!

Kiusallisen niukan tappion taas kärsimme äänestettäessä kaupungin järjestöavustusten kasvattamisesta. Järjestöavustuksia oli lautakunnan budjettiesityksessä ensin yksimielisesti esitetty kasvatettavaksi 50 000 eurolla, jotta koronan rasittamaa kansalaistoimintaa saataisiin elvytettyä. Kaupunginhallitus oli nirhaissut esityksestä pois 30 000 euroa ja valtuustossa sitä esitettiin palautettavaksi 50 000 eurolla sosialidemokraattien Mia Heinosen esityksellä. Esitys kaatui äänin 26-25. Vasemmiston, sosialidemokraattien, vihreiden ja kristillisdemokraattien lisäksi vain kaksi keskustan valtuutettua saatiin esitystä tukemaan. Hämmästyttävää.

Budjettikokouksen surullisimmat äänestykset syntyivät, kun kokoomuksen oikeistosiiven ja perussuomalaisten oikeistokonservatiivinen ”yksityisautoilun puolesta, viherpiipertäjät hiljaa”- linja sai huolestuttavassa määrin tukea. Tämä linja oli jo lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla kaatanut 1,4 miljoonan euron valtion rahoituksenkin saaneen pyörätien rakentamisen keskustan Sibeliuksenkadulle. Valtuustossa  tämä menneisyyslinja voitti äänin 29-22

Kokoomus myös esitti, että kaupunkipyörien käyttöönottoa ei edes harkittaisi, vaan ajatus hylättäisiin saman tien. Esitys sentään kaatui, mutta vain äänin 28-22. Kun autolla rautatieasemalle ajaville annettava hinnanalennus nk. hiekkaparkin käyttöön voitti äänin 44-7, valtuustoa muistutettiin siitä, että autolla tulevan vuoden parkkimaksu on tästä lähtien alempi, kuin joukkoliikenteen käyttäjän kuukausimaksu. Lopuksi eräänlaisena viherpesuna valtuusto päätti äänin 31-20, että jonkinlaista ”kevytrakenteista” pyörätietä aletaan valmistella Sibeliuksen- ja Kasarminkaduille. Milloin ja millaisena se toteutuu, jos toteutuu, nähdään joskus tulevaisuudessa.

Harhateille valtuusto lähti myös hyväksyessään ehdotuksen, että kaupungin metsien hakkuita lisätään yli 30 % lisätulojen saamiseksi. Virkamiesarvio on kuitenkin ollut, että kestävän metsänhoidon ja hiilinielujen säilyttämisen kannalta on jo oltu maksimitasolla ennen tätä nousua. Hälyttävää.