Oikeudenmukainen siirtymä nyt!

Sitouduin eduskuntavaaliehdokkaana oikeudenmukaisen siirtymän periaatteisiin: Katso periaatteet tästä!

Sitoudun tekemään ilmastokriisiä ja luontokatoa torjuvaa politiikkaa. Vihreät investoinnit tuovat Suomeen uutta työtä ja liiketoimintaa. Nämä mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti, ja vihertyvää teollisuutta suojata hiilitullein.

Panoksia pitää laittaa tuulivoiman, aurinkovoiman ja ydinvoiman edistämiseen sekä energiaomavaraisuuden parantamiseen. Hiilinielut tulee turvata kehittämällä hakkuumenetelmiä, ja lisäämällä metsänomistajien kannusteita hakkuiden rajoittamiseen. Tärkeää on myös muun muassa luonnonsuojelun, joukkoliikenteen, kiertotalouden ja kosteikkoviljelyn edistäminen.

Siirtymän reiluus tulee varmistaa vahvistamalla hyvinvointivaltiota ja korjaamalla koulutuksen sekä soten akuutit ongelmat. Ihmisten työllisyydestä, työpaikoista ja hyvästä palkkakehityksestä tulee huolehtia.

Sitoumukseni kampanjan sivuilla löytyy tästä!

Meiltä loppuu aika, mutta toivoa on (Kaupunkiuutiset 23.11.)

Ilmastokriisiä käsittelevä kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa keskiviikkona 23.11.

Meiltä loppuu aika, mutta toivoa on

Ihmiskunnalta loppuu aika. Egyptissä järjestetty YK:n ilmastokokous päättyi odotetun huonosti, mikä ei lupaa hyvää ilmastolle, luonnolle eikä ihmiselle. Maapallo on edelleen tuhon tiellä. Kokouksen suurimmat jarruttajat olivat Kiina, Yhdysvallat ja Intia.

Suurten saastuttajien jarrutus herättää herkästi sen tunteen, että miksi meidän täälläkään kannattaisi tehdä mitään, kun ei nuo muutkaan tee. Kuitenkin kaikkein tuhoisinta juuri nyt olisi EU:n jäsenvaltioiden peruuttaminen ilmastotoimissa. EU:n on mahdollista painostaa muita suuria saastuttajia mukaan ilmastotalkoisiin, mutta se edellyttää että meidän oma tonttimme on puhdas.

Kotimaassa Suomella ja Hämeenlinnalla on edelleen parannettavaa. Metsien hiilinielut romahtivat viime vuonna, mikä uhkaa suureen hiilinieluun tukeutuvia ilmastotavoitteitamme. Hämeenlinnakin on tähän osasyyllinen toistuvasti kestävän tason ylittävillä hakkuillaan.

Toisaalta Hämeenlinnassa myös tartuttiin toimeen. Loput fossiilisilla lämpeävät kohteet muutetaan uusiutuville lämmitysmuodoille vuosina 2023 ja 2024. Led-valosiirtymää nopeutetaan reilusti. Samalla säästetään energiaa ja rahaa. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta kaupungin ilmastotavoitteisiin päästäisiin. On nimittäin niin, että jos ilmastokriisiä ei torjuta päättäväisesti, kustannukset ovat mittaamattoman suuret.

Bonuksena on hyvä muistaa, että ilmastotoimet myös parantavat kaupungin julkisuuskuvaa niin asukkaiksi kaivattujen nuorten aikuisten, kuin sijoittumispäätöstä pohtivien yritysten silmissä. 

Ilmastotoimia tarvitsee nimittäin myös elinkeinoelämä. Esimerkiksi meille tuttu SSAB on maailman edelläkävijä hiilineutraalin teräksen saralla, ja se antaa yhtiölle kilpailuetua jo nyt. Yhtiön mukaan Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden päästöttömiksi muuttamiseen tällä vuosikymmenellä vaadittavat investoinnit edellyttävät päästöttömän ja edullisen energian merkittävää lisätarjontaa. Siinä riittää meille täällä työsarkaa.

Meidän tulee nyt kantaa vastuuta, ja hoitaa oma tonttimme. Tarvitaan päästövähennyksiä ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta, planeetta, luonto, työpaikat ja talous turvaten.

Vastuullisuutta vai populismia? (Kaupunkiuutiset 17.8.2022)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 17.8. Käsittelen siinä ilmastokriisiä ja energiakriisiä sekä inflaatiota. Kolumnissa pyrin haastamaan populistisia ratkaisuja, ja peräänkuuluttamaan vastuullisuutta. Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan myös alta.

Vastuullisuutta vai populismia


Kulunut kesä on ollut vaikea. Venäjän sota, inflaatio ja energiakriisi ovat kurittaneet suomalaisia kotitalouksia ja maamme kansantaloutta. Samalla ilmastokriisi on jälleen iskenyt Eurooppaan toden teolla. Monessa maassa kärsitään vesipulasta ja tuhansia eurooppalaisia on kuollut helteiden takia. Sadot ja teollisuuden toimitusketjut ovat vaarantuneet äärisäiden ja kuivuuden vuoksi.


Ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa


Riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista on juurisyy sekä ilmastokriisille että energiakriisille. Ilmastopolitiikka on tästä syystä mitä suuremmissa määrin myös turvallisuuspolitiikkaa. Energiakriisiä, inflaatiota ja ilmastokriisiä onkin syytä ratkaista mahdollisuuksien mukaan yhtenä pakettina. Julkisen talouden ja ympäristön kestävyyden varjelemiseksi inflaatioon liittyvät tukitoimet on syytä kohdistaa pienituloisille, tehottomien ja populististen veronalennusten sijaan.


Populistit Kremlin puudeleina


Populisti menee vastuuttomuudessaan helposti veronalennuksiakin pidemmälle, ja ehdottaa päästökaupan keskeyttämistä ja fossiilisten käytön lisäämistä muka apuna energiakriisiin. Tälläiset lyhytnäköiset ratkaisut kuitenkin sitoisivat meidät entistä tiukemmin Venäjään ja muihin autoritäärisiin diktatuureihin. Meistä tulisi Kremlin ja saudikuninkaallisten puudeleita. Samalla inflaatio jatkaisi laukkaansa ja ilmasto jatkaisi kuumenemistaan. Ongelmat kansantalouksille, toimitusketjuille ja maataloudelle jatkaisivat kärjistymistään.

Ilmastokriisin torjunta elintärkeää

Tosiasioiden tunnustaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat vastuullisen politiikan tärkeitä ainesosia. Fossiilisista on irtauduttava suunniteltua nopeammin, ja ilmastokriisin kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava.


Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa laatia ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman Vasemmistoliiton aloitteesta. Päätös on merkittävä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tähtäävien toimien lisäksi on tärkeää sopeutua ilmastokriisin negatiivisiin vaikutuksiin, kuten kuivuuteen ja sään ääri-ilmiöihin.


Ilmastokriisin torjunta ja siihen varautuminen on elintärkeää suomalaiselle kansantaloudelle ja suomalaisten kukkaroille. Nyt onkin syytä valita vastuullisuus populismin sijaan.


Aapo Reima

Kirjoittaja on valtuutettu (vas)

Ukrainan sota, NATO ja energiaomavaraisuus

Ajatuksiani Ukrainan sodasta, NATOsta, energiaomavaraisuudesta ja muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Venäjän julma ja epäinhimillinen hyökkäys on järisyttänyt poliittisia mannerlaattoja. Putin pyrkii sotilaallisen imperialismin keinoin palauttamaan Venäjän menetettyä suurvalta-asemaa, ja kärsijäksi joutuivat demokraattinen Ukraina ja ukrainalaiset sekä tavalliset venäläiset. Hyökkäyksen myötä maat, puolueet ja yksilöt ovat joutuneet miettimään uudestaan kantojaan moniin turvallisuuspolitiikan kysymyksiin. Niin myös minä.

EUn yhtenäisyys ja tehokkaiden talouspakotteiden nopea määrääminen Venäjän diktatuurille ovat olleet positiivisia yllätyksiä. Putin onnistui vahingossa yhdistämään vapaan Euroopan. On myös hienoa, että Suomi päätti aseellisesta ja rahallisesta tuesta Ukrainalle.

On selvää, että Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui hyökkäyksen myötä hetkessä. Putinin Venäjä osoitti hyökkäyksellään arvaamattomuutensa ja vainoharhaisuutensa. Lisäksi Suomen asevienti Ukrainalle hävitti loputkin harhakuvitelmat Suomen puolueettomuudesta. Suomi näytti suoraselkäisesti, kummalla puolella se seisoo. Venäjältä tämä ei ole jäänyt huomaamatta.

Olen ollut vahva NATOn vastustaja. Nyt Venäjän hyökkäys kuitenkin pakotti minutkin pohtimaan kantaani uudelleen. Kritisoin vahvasti Yhdysvaltojen maailmanpoliisi -asennetta ja jatkuvaa imperialistista sodankäyntiä. En myöskään mielelläni olisi samassa sotilasliitossa kurdeja murhaavan Turkin Erdoganin kanssa. Myös Yhdysvaltojen sisäpoliittinen epävakaus ja Trumpin republikaanien kova kannatus mietityttää.

Mutta muuttuneet realiteetit on tunnustettava. Suomi ei ole aidosti liittoutumaton maa, se on EUn jäsen, NATOn kumppanimaa ja nyt myös asemoitui Venäjää vastaan asevientipäätöksellään Ukrainaan. Venäjän silmissä Suomi on käytännössä jo osa länsileiriä, mutta meiltä toistaiseksi puuttuu NATOn sotilaallinen suoja. Uusin Ylen gallup myös näyttää, että yli puolet Suomen kansasta kannattaa jäsenyyttä.

NATOon liittymisestä onkin käytävä laajaa kansalaiskeskustelua. Asiantuntijoiden ja poliitikkojen on punnittava hyötyjä ja riskejä. NATOn ei voi liittyä kiireessä tai kansalaisaloitteen pohjalta, mutta asiaa on aidosti alettava selvittää. Ovi NATOn on pidettävä auki, ja siitä on tarvittaessa uskallettava käydä sisään. Asiassa on edettävä harkiten ja myös NATOn sisäistä kehitystä seuraten.

Suomen on myös mahdollisimman nopeasti katkaistava riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta. Suomen tilanne ei ole yhtä vaikea kuin esimerkiksi Keski-Eurooppalaisten maakaasulla lämpeävien maiden, mutta täälläkään riippuvuuden katkaisu ei ole helppoa. Vihreä siirtymä on tässä olennaisessa asemassa, eli venäläisen fossiilienergian korvaaminen kotimaisella uusiutuvalla energiantuotannolla. Energiaomavaraisuuden kasvattamisesta seuraavaa energian hinnannousua tulee kompensoida ihmisille esimerkiksi verotuksella tai suorilla tuilla. Lisäksi tulee rajoittaa etenkin sähkönsiirtoyhtiöiden voitontavoittelua.

Valtuustoaloite: Ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava

Valtuutetut Juhani Lehto, Aapo Reima (vas), Kylli Kylliäinen (KD), Veera Jussila, Päivi Sieppi, Outi Bottas ja Mirka Soininkoski (Vihr), Tiera Laitinen (ps) ja Prabhakaran Ranjith Kumar (SDP), tekivät 13.12.2021 aloitteen ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumisesta Hämeenlinnassa. Aloitteessa todetaan, että ilmastomuutos ehtii aiheuttaa monia kielteisiä vaikutuksia, vaikka tulevaisuudessa ilmastomuutoksen hillinnässä onnistuttaisiin. Aloite kokonaisuudessaan on seuraava:

”Hämeenlinnalla on Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta ei toistaiseksi ole tehty suunnitelmaa. Tämä on selkeä puute, koska ilmastonmuutos aiheuttaa väistämättä negatiivisia paikallisia vaikutuksia, vaikka sen hillinnässä onnistuttaisiinkin. Ilmasto on jo nyt lämmennyt 2-3 astetta Suomen alueella verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmaston lämpeneminen tulee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia ja riskejä. Hämeenlinna ei toistaiseksi ole riittävällä tavalla varautunut näihin riskeihin.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuivuusjaksoja ja rankkasateita. Lisäksi se kasvattaa mm. tartuntatautien leviämisen ja maailmanlaajuisten pandemioiden riskiä. Se lisää myös mm. tuholaisvahinkoja, ja edesauttaa uusien tuholaisten, taudinaiheuttajien ja kasvitautien leviämistä Suomeen. Tämä aiheuttaa merkittäviä riskejä mm. maataloudelle.

Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä yleistyviä pitkiä ja kuumia hellejaksoja ei ole riittävällä tavalla huomioitu kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat myös merkittäviä terveysriskejä haavoittuville ryhmille, kuten lapsille ja vanhuksille. Kasvava ilmasto-ahdistus aiheuttaa ongelmia hämeenlinnalaisten henkiselle hyvinvoinnille.

Suomella on ollut kansallinen sopeutumisstrategia jo vuodesta 2005, mutta kuntatasolla niitä on vasta muutamalla. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan asian suhteen huomattavasti pidemmällä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki aloittaa ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman laatimisen. Suunnitelmaa varten tulee mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja arvioida merkittävät ilmastonmuutoksesta johtuvat alueelliset riskit, ja esittää toimenpiteet näihin riskeihin varautumiseksi ja niiden minimoimiseksi. Tarvittaessa suunnitelman laadintaa varten perustetaan työryhmä.”

Raportti budjettivaltuustosta (15.11.2021) / Juhani Lehto ja Aapo Reima

Hämeenlinnassa on jo perinne, että valtuuston budjettikokous on pitkä. Tänä vuonna budjetin käsittelyyn käytettiin noin 10 tuntia kokousaikaa. Euromääräiset muutokset kaikkiaan noin puolen miljardin budjettiin olivat pieniä – sekin perinteen mukaista. Sekä budjettiesitys, että siitä käyty keskustelu ja äänestykset kertovat kuitenkin paljon kaupungin poliittisten ryhmien arvoista ja pyrkimyksistä.

Vasemmiston tavoitteista saa hyvän kuvan lukemalla valtuustoryhmän Hämeen Sanomissa julkaistun budjettimielipiteen ja/tai valtuustossa pidetyn ryhmäpuheenvuoron.

Valtuusto päätti jatkaa entisillä tulojen ja kiinteistöjen veroprosenteilla. Budjetti ei sisällä edellisen vuoden kaltaisia henkilöstöön kohdistuvia leikkauslinjauksia eikä päiväkotien, lähikoulujen tai lähiterveysasemien sulkemisia. Myös toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia kyseenalaisia kokoomuksen ”elinvoimahankkeiksi” kutsumia suuria virheinvestointeja ei budjettiin sisälly. Hyvinvointipalvelut turvataan entisellään, tosin myöskään suuria palvelujen kehittämispanostuksia ei niukkaan budjettiin sopinut. Hyvinvointipalvelujen investointimenot sen sijaan ovat merkittävät, sekä koulurakennuksiin että sairaanhoitopiirin kautta Assi-sairaalaan.

Edellä kuvattu budjetin aiempia vuosia myönteisempi yleislinja oli mahdollista ennen muuta siksi, että Marinin hallituksen linjana on ollut lisätä kuntien hyvinvointipalvelujen valtionosuuksia sekä koronapandemiasta huolimatta että pandemiamenot täysimääräisenä korvaten. Hallituksen elvytyspolitiikka on myös turvannut ja nyt parantanut työllisyyttä, mikä merkitsee kaupungin verotulojenkin nopeaa kasvua.

Oikeiston budjettipuheissa Marinin hallitusta ei kuitenkaan kiitelty. Perussuomalaiset vaativat kaupungilta jopa 10 miljoonan euron käyttömenojen leikkaamista muutamassa vuodessa. Kokoomuskin puhui ”tasapainotukseksi” kutsutun leikkauspolitiikan käynnistämisestä ja haikaili veroalennusta tukijoilleen. Linjakamppailu tasapainotuksen sisällöstä jatkuu heti budjettikokouksen jälkeen, ja varsin vaativasta asetelmasta.

Aapo Reima esitti kokouksessa taloussuunnitelmaan kirjattavaksi, että tasapainotuksessa hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja menojen siirtäminen hyvinvointialueen ja valtion vastuulle vuoden 2023 alusta. Tämän muutoksen yhteydessä säästöt voidaan kohdistaa niihin konserni- ja tukipalveluihin ja konsernirakenteisiin, jotka on sopeutettava kaupungin tehtävien ja käyttömenojen supistumiseen noin puoleen nykyisestä. Siksi Aapon esityksen mukaan voidaan linjata, että tasapainotuksessa ei puututa asukkaiden peruspalvelujen menoihin tai henkilöstöön. Valitettavasti tämä esitys hävisi äänin 42-9. Tukea Aapon esitystä sai vasemmiston lisäksi vain kristillisdemokraateilta, muutamalta perussuomalaiselta ja yhdeltä keskustan ja sosialidemokraattien valtuutetulta.

Budjettiesitykseen sisältyy kaivattu lisäys koulujen oppilashuoltoon (uusi psykologi ja kuraattori). Lisäksi hankerahoituksella pyritään saamaan toinen pari. Myös lastensuojelun jälkihuollossa lähdetään liikkeelle kohti suosituksia lisäämällä 3 sosiaalityöntekijää, ja ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan tehdään merkittävä panostus hallituksen säätämän sitovan henkilöstömitoituksen ansiosta.

Jo budjettiesitystä muokattaessa kaupunginhallituksessa oli Vasemmiston, SDP:n, Vihreiden ja KD:n yhteisestä ehdotuksesta lisätty pienryhmäopetuksen lisäämisen mahdollistavaa tuntikehysrahaa. Lähes samalla yhteistyöllä oli saatu läpi myös lisäykset ikääntyneiden kotihoitoon ja omaishoidon tukeen.

Kaupunginhallituksessa emme vielä saaneet läpi esityksiä lastensuojelun sosiaalityöntekijämäärän nostamiseksi lähemmäs suositeltua minimitasoa ja Viipurintien terveysaseman pitkien jonojen purkamiseksi lisäämällä yksi lääkäri-hoitajatyöpari. Valtuustossa näistä molemmista äänestettiin.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden lisäämisehdotus hävisi äänestyksessä pahasti, äänin 45-5. Kylli Kylliäisen (kd) nimissä olleen ehdotuksen puolesta äänestivät Vasemmiston ja kristillisdemokraattien lisäksi vain yksi sosialidemokraatti. Huolestuttavaa.

Viipurintien terveysasema sen sijaan saa uuden lääkäri-hoitaja-työparin äärimmäisen tiukan äänestyksen 25-25 tuloksena, puheenjohtajan(sd.) äänen ratkaistaessa. Ehdotuksemme takana olivat myös sosialidemokraatit, vihreät ja kristillisdemokraatit sekä kolme kymmenestä perussuomalaisesta. Ilahdutti.

On myös mainittava tärkeä hyvinvointipalveluja koskeva torjuntavoittoäänestys. Kokoomus esitti sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa yksityisen varhaiskasvatusbisneksen osuuden lisäämistä Hämeenlinnassa nykyisestä 27 %:sta aina 50 %:in asti. Valtuustossa tämä linjaus ei saanut kuin kokoomuksen omat 14 ääntä taakseen. Tällä esityksellään Kokoomus aloitteli myös hyvinvointialuekampanjaansa, jossa puolueen keskeinen tavoite on taas ”valinnanvapaudeksi” naamioitu yksityisen sote-bisneksen kasvattaminen palvelusetelimäärärahaa lisäämällä, oman henkilöstön tuottaman palvelun kustannuksella. Kaverikapitalismia!

Kiusallisen niukan tappion taas kärsimme äänestettäessä kaupungin järjestöavustusten kasvattamisesta. Järjestöavustuksia oli lautakunnan budjettiesityksessä ensin yksimielisesti esitetty kasvatettavaksi 50 000 eurolla, jotta koronan rasittamaa kansalaistoimintaa saataisiin elvytettyä. Kaupunginhallitus oli nirhaissut esityksestä pois 30 000 euroa ja valtuustossa sitä esitettiin palautettavaksi 50 000 eurolla sosialidemokraattien Mia Heinosen esityksellä. Esitys kaatui äänin 26-25. Vasemmiston, sosialidemokraattien, vihreiden ja kristillisdemokraattien lisäksi vain kaksi keskustan valtuutettua saatiin esitystä tukemaan. Hämmästyttävää.

Budjettikokouksen surullisimmat äänestykset syntyivät, kun kokoomuksen oikeistosiiven ja perussuomalaisten oikeistokonservatiivinen ”yksityisautoilun puolesta, viherpiipertäjät hiljaa”- linja sai huolestuttavassa määrin tukea. Tämä linja oli jo lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla kaatanut 1,4 miljoonan euron valtion rahoituksenkin saaneen pyörätien rakentamisen keskustan Sibeliuksenkadulle. Valtuustossa  tämä menneisyyslinja voitti äänin 29-22

Kokoomus myös esitti, että kaupunkipyörien käyttöönottoa ei edes harkittaisi, vaan ajatus hylättäisiin saman tien. Esitys sentään kaatui, mutta vain äänin 28-22. Kun autolla rautatieasemalle ajaville annettava hinnanalennus nk. hiekkaparkin käyttöön voitti äänin 44-7, valtuustoa muistutettiin siitä, että autolla tulevan vuoden parkkimaksu on tästä lähtien alempi, kuin joukkoliikenteen käyttäjän kuukausimaksu. Lopuksi eräänlaisena viherpesuna valtuusto päätti äänin 31-20, että jonkinlaista ”kevytrakenteista” pyörätietä aletaan valmistella Sibeliuksen- ja Kasarminkaduille. Milloin ja millaisena se toteutuu, jos toteutuu, nähdään joskus tulevaisuudessa.

Harhateille valtuusto lähti myös hyväksyessään ehdotuksen, että kaupungin metsien hakkuita lisätään yli 30 % lisätulojen saamiseksi. Virkamiesarvio on kuitenkin ollut, että kestävän metsänhoidon ja hiilinielujen säilyttämisen kannalta on jo oltu maksimitasolla ennen tätä nousua. Hälyttävää.

Sibeliuksenkadun pyörätiehen löydettävä ratkaisu

Viime aikoina Hämeenlinnassa on puhututtanut pyöräily, ja etenkin Sibeliuksenkadun pyörätiestä tehty päätös.

Sibeliuksenkadulle suunniteltu pyörätie eli keskustan pohjois-etelä -suuntainen pääväylä äänestettiin kumoon Kaupunkirakennelautakunnassa viime viikolla. 

Äänestys oli tiukka, äänet jakaantuivat 6-5. Kokoomus oli kaatamassa pyörätietä PSn ja Keskustan tuella. Sen sijaan Vasemmisto, SDP ja Vihreät kannattivat hanketta.

Valtionavustus heitettiin hukkaan

Pyörätiehen oli myönnetty n. 1,4 miljoonaa euroa valtionavustusta, joka kaadettiin nyt kaivoon. Kokoomus on pyrkinyt esiintymään talouspuolueena, mutta tämä päätös ei varsinaisesti vahvista sitä kuvaa.

Pyörätietä vastustettiin, koska se olisi vienyt teiden varsilta vajaakäytöllä olevia parkkipaikkoja. Valtiontuen menetys tarkoittaa, että jokainen näistä 42 parkkipaikasta käytännössä maksoi kaupungille yli 33 tuhatta euroa kappale. Lisäksi iso osa pyörätien tieltä poistuvista parkkipaikoista olisi saatu korvattua lähialueilta.

Korvaavat parkkipaikat Raatihuoneelta?

Nyt tulisi etsiä ratkaisu, johon enemmistö voisi sitoutua. Lähes puoltatoista miljoonaa euroa ei kannata heittää hukkaan. Pyörätien vastustajat ovat huolissaan erityisesti parkkipaikoista. Korvaavia parkkipaikkoja täytyy siis etsiä entistä kovemmin.

Uusia parkkipaikkoja löytyisikin mm. Hallituskadulta, Keskuskoululta ja Linja-autoasemalta. Nämä eivät kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi riittäneet Kokoomukselle.

Kokoomuksen sinivihreää siipeä edustava Sari Rautio ehdotti Raatihuoneen parkkialueen avaamista yleiseen pysäköintikäyttöön. Sieltä löytyisi helposti Kokoomuksen vaatimat korvaavat paikat. Nykyisellään kyseinen parkkipaikka on vain kaupungin työntekijöiden ja valtuutettujen käytössä, mikä on jo itsessään epätehokasta ja epätasa-arvoista. Siksi sen avaaminen yleiseen pysäköintikäyttöön olisi tehokas ratkaisu parkkipaikkakysymykseen.

Toivottavasti Kokoomus lähtee mukaan etsimään kompromissia, jolla kaupunkilaisten toivoma pyörätie voitaisiin toteuttaa.

Pyörätielle iso tarve

Nykyisellään keskustassa ei ole ollenkaan pohjois-etelä -suuntaista pyörätietä, ja mukulakiviteillä autojen seassa pyöräily on sekä epämukavaa että vaarallista. Pyörätien puute johtaa myös jalkakäytävillä pyöräilyyn, joka heikentää jalankulkijoiden ja esim. liikuntarajoitteisten liikenneturvallisuutta.

Pyörätie parantaisi kaikkien liikkumismahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta sekä edistäisi ilmastotavoitteita ja keskustan elinvoimaa.

Keskustan Liikennesuunnitelman valmistelun yhteydessä toteutetun asukaskyselyn vastaajista lähes puolet nosti keskustan pahimmaksi ongelmaksi pyöräteiden vähäisen määrän.

Aiemmat päätökset puoltavat pyörätietä

Lautakunnassa tehty kielteinen päätös on ristiriidassa valtuuston aiempien päätösten kanssa. Pyöräväylän rakentamiseen on sitouduttu mm. keskustavisiossa ja pyöräilyn edistämisohjelmassa.

Vaihtoehtona on esitetty pyörätien rakentamista Sibeliuksenkadun sijaan Kasarmikadulle. Tähän ei kuitenkaan saisi valtionavustusta, ja lisäksi parkkipaikkoja poistuisi 14 enemmän.

Lautakunnan päätös ei ole välttämättä lopullinen

Pyörätie on osa käsittelyssä olevaa ensi vuoden budjettiehdotusta. Siihen siis tullaan palaamaan sekä kaupunginhallituksessa että valtuustossa. Lautakunnan päätös ei onneksi siis ole lopullinen. Olisi järkevää palauttaa asia lautakuntaan, ja velvoittaa etsimään korvaavat parkkipaikat esim. Raatihuoneelta. Toivottavasti kompromissi saadaan tehtyä, ja pyörätie rakennettua. Se olisi kaupunkilaisten etu.

Kirjoitin aiemmin tänä vuonna Hämeenlinnan potentiaalista kehittyä pyöräilykaupungiksi. Se vaatii myös Sibeliuksenkadun pyörätietä. Kirjoituksen voi lukea täältä.

Valtuuston avauskokous

Eilen oli Hämeenlinnan uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous . Oli hieno, arvokas ja jännittävä hetki uudelle valtuutetulle!

Kokouksen isoin asia oli luottamuspaikkojen jako ja henkilövalinnat. Allekirjoittanut valittiin kaupunkirakennelautakunnan varajäseneksi!

Tämän luottamustoimen lisäksi toimin Vasemmiston uuden valtuustoryhmän puheenjohtajana ja maakuntatasolla minua esitetään maakuntavaltuuston jäseneksi.

Kokouksessa päästiin melko pian äänestämään kaupunginhallituksen koon kasvattamisesta aiemmasta 11 jäsenestä 13 jäseneen. Puolueidenvälisen kompromissin pohjalta tehtyä kasvattamisehdotusta kannattivat kaikki paitsi Perussuomalaiset.

Käytin kokouksessa myös ensimmäiset puheenvuoroni valtuutettuna.

Kaupunginhallituksen koon kasvattamisesta syntyneessä keskustelussa esitettiin useaan kertaan huoli kaupunginjohdon kasvavista menoista. Tähän liittyen ehdotinkin puheenvuorossani valtuutettujen ylisuurten kokouspalkkioiden (160€/kokous) puolittamista niitä seuraavaksi käsiteltäessä, mikä olisi todellinen säästötoimi ja osoittaisi moraalista suoraselkäisyyttä.

Lisäksi pidin puheenvuoron Hämeensaaren alueen puurakenteisen kehittämisen puolesta, kun käsiteltiin siihen liittyvää valtuustoaloitetta. Puu- ja teräsrunkoisen rakentamisen edistäminen on erittäin tärkeää sekä ilmaston että työllisyyden kannalta.

Kokous sujui hyvässä hengessä, tästä on hyvä jatkaa kohti syksyn budjettineuvotteluja!

Ilmastopaketti on välttämättömyys ja mahdollisuus

Euroopan unionin komissio julkaisi viime keskiviikkona esityksensä EU:n uudeksi ilmastolakipaketiksi keskellä ennätyshelteiden, maastopalojen ja muiden sään ääri-ilmiöiden jaksoa. Ilmastopaketissa esitetään keinot, joiden avulla saavutetaan EU:n hiilineutraaliustavoite vuodelle 2050. Paketti on välttämätön, jotta ilmastokriisiä voidaan torjua. Se on myös valtava taloudellinen mahdollisuus Suomelle ja Euroopalle.

Ilmastokriisi on jo täällä. Lähes 200 kuolonuhria vaatineet tuhotulvat Belgiassa ja Saksassa sekä valtavat maastopalot Kanadassa antavat esimakua ilmastokriisin vaikutuksista. Myös Suomessa viime kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin. Jatkossa tämänkaltaiset sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään entisestään, jos ilmastokriisin torjunnassa ei onnistuta.

Ilmastopaketin keinovalikoimaan kuuluu muun muassa teollisuuden päästökaupan kiristäminen ja päästökaupan laajentaminen liikenteeseen ja asumiseen. Päästökaupassa päästöistä joutuu maksamaan, mikä kannustaa niiden vähentämiseen. Lisäksi paketissa esitetään hiilitulleja Euroopan ulkorajoille, lisätään kunnianhimoa liikenteen päästövähennyksiin, vauhditetaan energiatehokkuusinvestointeja, sekä paljon muuta.

Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että paketti haittaisi taloutta tai Suomen kilpailukykyä. Huoli on turha. Todellisuudessa paketti avaa uudenlaisia kestävän talouden mahdollisuuksia ja luo uusia työpaikkoja. Esimerkiksi rakennusalalle ja teollisuuteen syntyisi jo tämän vuosikymmenen aikana miljoona uutta työpaikkaa. Julkisuudessa on oltu huolissaan myös Suomelle tärkeän talvimerenkulun asemasta meriliikenteen uudessa päästökaupassa, mutta tähän on jatkoneuvotteluissa helppo löytää eri maita tasavertaisemmin kohteleva ja ilmaston kannalta yhtä hyvä ratkaisu.

Suunnitellut hiilitullit suojelisivat eurooppalaista teollisuutta saastuttavalta halpatuonnilta, ja kannustaisivat myös EU:n ulkopuolisia maita päästövähennyksiin. Siirtymä kestävään talouteen synnyttää uutta osaamista, innovaatiota ja teknologiaa. Paketti on saanut kehuja myös suomalaisilta elinkeinoelämän etujärjestöiltä, kuten Elinkeinoelämän Keskusliitolta, Teknologiateollisuudelta ja Energiateollisuudelta.

Asumisen ja liikenteen mahdollinen kallistuminen kuitenkin iskee erityisesti pienituloisiin. On ensiarvoisen tärkeää, että vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat eivät joudu ilmastotoimien maksajiksi. Ilmastopaketissa esitetäänkin, että EU perustaisi uuden ilmastorahaston, jolla päästökaupasta saatavia tuloja ohjattaisiin pieni- ja keskituloisten ihmisten tukemiseen siirtymässä.

Ilmastotoimien pitää olla kaikille oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, ja niiden pienituloisille aiheuttamat negatiiviset taloudelliset vaikutukset tulee korvata. Tähän ei pelkkä rahasto kuitenkaan riitä. Suomen tulee huomioida ilmasto-oikeudenmukaisuus myös palkka-, vero- ja sosiaaliturvapolitiikassaan. Lisäksi valtion tulee tukea esimerkiksi käytettyjen vähäpäästöisten autojen hankintaa ja talojen energiaremontteja.

Ilmastotoimien aiheuttamia kustannuksia tulee verrata niihin valtaviin kustannuksiin, jotka syntyvät, jos riittäviä ilmastotoimia ei tehdä. Sitran tilaaman selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen Suomelle aiheuttamat kustannukset ovat vähintään miljardiluokkaa, ja voivat karata käsistä, jos ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä. Puhumattakaan ilmastokriisin aiheuttamasta luonnon köyhtymisestä ja inhimillisestä kärsimyksestä.

Ilmastopaketissa esitetyt toimet ovat välttämättömiä, mutta eivät vielä riittäviä. Ilmaston kuumenemisen rajaaminen ”turvallisena” pidettyyn 1,5 asteeseen vaatii 10 prosenttiyksikön verran suurempia päästövähennyksiä 2030 mennessä, kuin paketissa esitettiin.

Paketti on joka tapauksessa merkittävä askel työssä kohti ilmastokestävää maailmaa ja taloutta. Se lähtee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden välisiin neuvotteluihin. Näissä neuvotteluissa Suomen kannattaa vaatia pakettiin lisää kunnianhimoa, jotta ilmastokriisin pahimmat vaikutukset saadaan torjuttua ja tuo 10% väli tavoitteiden ja keinojen välillä paikattua. Tehokkaat ilmastotoimet ovat ainoa ratkaisu myös talouden kannalta.

Turvealaa ei kannata tekohengittää (HäSa 5.5)

Tänään 5.5 Hämeen Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni turpeen energiakäytöstä luopumiseksi. Kirjoitus on kokonaisuudessaan myös alla:

Mielipide: Kuolevan turvealan tekohengittäminen ei ole järkevää

”Monelle alan yrittäjälle ja työntekijälle löytyy uusia työmahdollisuuksia soiden ennallistamisesta ja soiden kasvatuskäytöstä.”

Matti Hietala kritisoi mielipiteessään (Häsa 26.4.) Suomen ilmastotavoitteita ja turpeenpoltosta luopumista. Hänen mukaansa Suomen tulisi luopua vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Hän väittää virheellisesti, että tavoitteet eivät perustuisi kansainvälisiin sitoumuksiin ja että asettamillamme tavoitepäivämäärillä ei olisi ilmaston kannalta merkitystä.

Suomi on Pariisin ilmastosopimuksessa sitoutunut pyrkimään toimiin, joilla ilmaston lämpeneminen rajataan 1,5 asteeseen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi hiilineutraalius on saavutettava mahdollisimman nopeasti. Turpeen poltosta luopuminen on tärkeä askel kohti ilmastokestävyyttä.

Turpeella tuotetaan vain vajaa viisi prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa yli 10 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Se on ilmastolle jopa kivihiiltä haitallisempi polttoaine. Turpeenpoltosta luopuminen on helpoin suuri ilmastoteko, jonka Suomi voi tehdä hiilineutraaliuden eteen. Turpeelle säilyy edelleen markkinoita mm. maatalouden kuivikkeena ja kasvihuoneiden kasvualustana.

Turvealan omien laskelmien mukaan turve työllistää Suomessa välilliset vaikutukset mukaan lukien vain 4 200 ihmistä. Tätä voi verrata esimerkiksi koronan vuoksi vaikeuksissa olevaan tapahtuma-alaan, joka työllistää lähes 200 000 ihmistä.

Turvealan työntekijät tarvitsevat luonnollisesti muutosturvaa ja tukea uudelleenkoulutukseen. Monelle alan yrittäjälle ja työntekijälle löytyy uusia työmahdollisuuksia soiden ennallistamisesta ja soiden kasvatuskäytöstä. Kuolevan turvealan tekohengittäminen ei ole järkevää.

Hietalan teksti sisältää myös asiavirheitä. Hän väittää, että Suomen tavoitteena on lopettaa turpeenpoltto vuoteen 2030 mennessä, vaikka todellisuudessa hallituksen tavoite on energiaturpeen käytön puolittaminen siihen mennessä. Tällä hetkellä turpeen käyttö toki vähentyy huomattavasti nopeammin ilman valtion toimiakin. Hallituksen tavoitetta voidaankin perustellusti kritisoida liian lepsuksi, ilmaston kannalta olisi tärkeää todellakin saada turpeenpoltto loppumaan mahdollisimman nopeasti.

Hietalan huoli energiaturpeen korvaamisesta tuontihakkeella on aiheellinen, ja Suomessa onkin panostettava polttoon perustumattomiin ratkaisuihin kaukolämmöntuotannossa. Puun ja muun uusiutuvan biomassan polton tulee olla vain siirtymävaiheen ratkaisu. Erityisesti lämpöpumppujen käyttöä ja hukkalämmön talteenottoa tulee edistää.

On tärkeää luoda yrityksille ennakoitava toimintaympäristö, jossa vähähiiliseen tuotantoon investointiin kannustetaan. Turve ei kuulu osaksi tulevaisuuden energiapalettia.

Aapo Reima

kuntavaaliehdokas (vas.)

Hämeenlinna