Kaupunginvaltuuston helmikuun kokouksessa keskusteltiin hämeenlinnalaisesta kestopuheenaiheesta eli pysäköinnistä ja hyväksyttiin joukkoliikenneohjelma. Lisäksi hyväksyttiin Asemantaustan alueen suojelukaava, jonka tarkoitus on tukea historiallisen kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttämistä. Myös vähävaraisten kulttuuriosallisuutta tukevaa Kaikukortti-toimintaa päätettiin jatkaa.
Valtuusto hyväksyi Hämeenlinnan seudun joukkoliikenneohjelman vuodelle 2030 asti. Ohjelma sisältää useita kannatettavia tavoitteita ja toimenpiteitä, mutta siitä ikävä kyllä puuttuu rohkeus suurempiin kehitysaskeliin. Esimerkiksi siinä ei ehdoteta juurikaan lisärahoitusta joukkoliikenteeseen. Ohjelma on kuitenkin hyvä alku joukkoliikenteen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Vasemmiston valtuutetut esittivät päätöksen yhteyteen seuraavaa toimenpidealoitetta:
” Joukkoliikenneohjelmassa päätetyt toimenpiteet ja niiden vaatima rahoitus tulee huomioida jo vuoden 2023 talousarvion valmistelussa, ja niitä tulee mahdollisuuksien mukaan tuoda osaksi vuosien 2024-2025 taloussuunnitelmaa ja vuoden 2023 talousarviota.”
Toimenpidealoite olisi vahvistanut ohjelman ohjaavaa vaikutusta, mutta ikävä kyllä äänestys hävittiin luvuin 21-30. Puolesta äänesti Vasemmisto, Vihreät ja suurin osa SDP:stä sekä toinen kristillisdemokraatti, yksi kokoomuslainen ja yksi perussuomalainen. Muut äänestivät vastaan. Työ joukkoliikenteen kehittämiseksi kuitenkin jatkuu nyt hyväksytyn ohjelman tuella.
Polveilevin ja erikoisin keskustelu käytiin Rataparkin pendelöintipysäköinnin toteuttamisesta. Viime vuonna valtuusto päätti budjettikäsittelyssä, että Rautatieaseman viereinen ns. hiekkaparkki vapautetaan pysäköintimaksuista, ja hämeenlinnalaiset voivat lunastaa sinne pysäköintiluvan 50 euron vuosihintaan. Kyseisestä parkkialueesta vastaava Hämeenlinnan Pysäköinti Oy sen sijaan ehdotti vuoden kokeilua aiheesta.
Valtuuston päätettävänä oli vain tarvittavan lisämäärärahan myöntäminen pysäköintiyhtiölle, mutta keskustelu leimahti sanasta kokeilu. Vihreät halusivat sanan kokeilu mukaan päätökseen, kun taas Kokoomus ei. Molemmat tekivät asiasta oman muutosesityksensä. Lopulta myös valtuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ehdotti varsin pätevää kompromissiratkaisua, mutta se ei ikävä kyllä saanut riittävää kannatusta. Sanamuodoista taistelu sai kokoaan isommat mittasuhteet, koska kumpikaan tehdyistä muutosesityksistä ei varsinaisesti muuttaisi päätöksen vaikutuksia suuntaan tai toiseen. Käytännön toteutuksen nimittäin määrittelee kaupunkirakennelautakunnan ja pysäköintiyhtiön välinen sopimus. Vasemmiston Aapo Reima muistutti tästä kokouksessa. Lopulta kahden äänestyksen jälkeen Kokoomuksen ehdottama lisäys tuli mukaan päätökseen.
Kokouksen seuraava äänestys käytiin Asemantaustan alueen kaavan yhteydessä. Kristillisdemokraatit esittivät, että Pintiälänpuistoa ei esityksen mukaisesti kaavoitettaisi asuinrakentamiseen, vaan se säilytettäisiin puistona. Vasemmiston Juhani Lehto huomautti aiheellisesti, että kyseinen alue on käytännössä pieni rakentamaton tontti, eikä puisto. Puut on kaadettu alueelta, eivätkä edes monet paikalliset asukkaat tiedä puiston olemassaolosta. Alueelle jää useita rakennettuja puistoja: Kirjurinpuisto, Eklofinpuisto, Klerckerinpuisto sekä metsäinen mäkialue Aulangontien ja Vaneritehtaantien kulmassa.