Häirintätapaus ravisteli paikallista urheilua ja politiikkaa – Mitä opimme Lentopallokerhon tapauksesta?

Allaoleva kolumnini julkaistiin Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 27.1.-23.

Häirintätapaus ravisteli paikallista urheilua ja politiikkaa

Lentopallokerhossa paljastunut häirintätapaus ravisteli hämeenlinnalaista urheilua ja politiikkaa vuodenvaihteen tienoilla. Tapaus kytkeytyi kaupunkiin erityisesti, koska Lentopallokerho on kaupungin tärkeä yhteistyökumppani ja tuensaaja.

Mihin asia lopulta johti, ja mitä siitä opittiin?

Tapaus herätti kaupungin johtoa ja päättäjiä torjumaan urheilumaailmassa esiintyvää epäasiallista käytöstä. Kaupunginjohtaja ja valtaosa kaupungin poliittisesta johdosta otti asian tosissaan, ja toimenpiteisiin ryhdyttiin.

Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen on hoitanut asiaa kiitettävällä tavalla ja tuonut selkeästi esiin kaupungin nollatoleranssin seksuaaliseen häirintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen, myös yhteistyökumppaneita koskien.

Lentopallokerholle tehtiin siis selväksi, että tälläinen peli ei vetele.

Lentopallokerhon ja kaupungin välinen yhteistyösopimus uudistettiin. Naisten urheilun tukisumma pidetään ennallaan, mutta sopimus päivitettiin eettisten kysymysten osalta nykyaikaan. Uudistetussa sopimuksessa edellytetään urheilun eettisten periaatteiden noudattamista ja mekanismien luomista mahdollisiin ongelmatilanteisiin puuttumiseksi.

Sopimusehtojen rikkominen johtaa jatkossa sopimussakkoon, eli käytännössä rahojen perimiseen takaisin. Seuran tulee vuosittain raportoida kaupungille yhteistyön toimivuudesta. Vastaavat ehdot kirjataan jatkossa kaikkiin kaupungin yhteistyösopimuksiin eri urheilutoimijoiden kanssa. Pienin tarkennuksin ehdot viedään myös kulttuuritapahtumien markkinointisopimuksiin.

Tapaus johti parannuksiin myös omassa organisaatiossa. Kaupungin eettiset ohjeet tullaan päivittämään. Kaupungin omia mekanismeja häirintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen puuttumiseksi parannetaan ja ilmoituskanavia kehitetään.

Kaupungissa tapauksesta siis otettiin opiksi ja toimintatapoja korjattiin, jotta vastaavaan voidaan jatkossa puuttua tehokkaammin. Asiassa ei nimittäin ole kyse vain Lentopallokerhosta, vaan kyseessä on laajempi yhteiskunnallinen ongelma.

Työtä häirinnän ja epäasiallisen käytöksen torjumiseksi on syytä jatkaa myös nyt akuutin kriisin laannuttua. Vielä on paljon tehtävää.

Kirjoittaja on on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna

STOP keinottelulle!


Tiesitkö, että Hämeenlinnan kaupunki myy uusimmat paloautot pääomasijoittajille? Ja valmistautuu myös sote-kiinteistöjen ja paloasemien myymiseen?

Kaupunginhallitus teki nämä haitalliset keinottelupäätökset marraskuun lopussa. Tavoitteena niissä on kaupungin kertaluontoinen hyöty, välittämättä sote-palveluille ja veronmaksajille koituvista haitoista. Lyhytnäköistä politiikkaa.

Hämeen Sanomissa 26.11 kritisoin näitä päätöksiä. Mielipidekirjoitukseni voi lukea alta.

Miksi ammumme itseämme jalkaan?

Kaupunginhallitus päätti tällä viikolla siirtää lisää julkista omaisuutta sijoittajien käsiin. Kyse on kahdesta omaisuusjärjestelystä, joita voisi oikeammin kutsua keinotteluksi. Maakunnan uusin pelastustoimen kalusto myydään yksityiselle pääomasijoittajalle, ja sote:n ja pelastustoimen kiinteistöihin tehdään monimutkainen ja keinotekoinen vuokrajärjestely. Myös sen yhtenä tavoitteena on helpottaa useimpien kiinteistöjen myymistä pääomasijoittajille. Toimet ovat uhka asukkaiden peruspalveluille ja veronmaksajien rahoille.

Päätökset ovat jälleen yksi esimerkki kuntien ja uusien hyvinvointialueiden välisestä järjettömästä keskinäisestä nokittelusta. Organisaatiot yrittävät vetää kotiin päin, välittämättä asukkaille koituvista riskeistä ja haitoista. Tämä aiheuttaa merkittäviä julkisen sektorin sisäisiä tehokkuustappioita. Kaupunginhallitukselta tuntuikin unohtuneen, että kuntien asukkaat tarvitsevat jatkossakin sote-palveluita ja pelastustointa, vaikka kunta ei enää ole palveluiden järjestäjä. Asiassa olisi kaivattu asukaskeskeistä ajattelua, mutta sen sijaan päätös tehtiin organisaatiokeskeisen ajattelun kautta. Kaupungin kertaluonteinen hyöty jyräsi asukkaiden ja veronmaksajien edun.

Hämeenlinnan yksipuolinen keinottelu pelastustoimen kaluston suhteen aiheuttaa hyvinvointialueelle puolen miljoonan lisämenon vuosittain. Kyseessä on siis suuri tulonsiirto veronmaksajilta pääomasijoittajille. Tuo puoli miljoonaa vastaa esimerkiksi 15 lähihoitajan palkkaa. Päättäessään keinottelusta kaupunginhallitus päätti siis epäsuorasti myös puolen miljoonan leikkaustarpeesta soteen, tai vastaavasta veronkorotustarpeesta.

Kiinteistöjen vuokrajärjestely ei ole yhtä välittömän vahingollista, kuin kaluston myynti. Siinäkin tarkoituksena on kuitenkin valmistautuminen kiinteistöjen myymiseen sijoittajille. Se aiheuttaisi toteutuessaan useita riskejä, muun muassa kiinteistöjen päätymisestä ulkomaisten sotejättien omistukseen. Vuokrajärjestely itsessäänkin saattaa vaarantaa etenkin Hauhon ja Rengon terveysasemien pysyvyyttä osana hyvinvointialueen tulevaa palveluverkkoa.

Jotain keinottelun vahingollisuudesta kertoo sekin, että sote-uudistuksesta vastaavat ministeriöt ovat voimakkaasti kehottaneet tämänkaltaisesta keinottelusta pidättäytymiseen.

Pelastustoimen kaluston osalta nyt on jo myöhäistä korjata asiaa, mutta kiinteistöt voidaan onneksi vielä päättää jättää myymättä. Mahdollinen myynti on nimittäin käsiteltävä uudestaan kaupungihallituksessa. Ei ammuta itseämme vapaaehtoisesti jalkaan!

Kaupungin budjetti 2023 – Mitä on luvassa?

Kunnallispolitiikan vuoden tärkein kohta, eli ensi vuoden budjetista päättäminen, on nyt Hämeenlinnan kaupungin osalta takana. Maanantaina kaupunginvaltuusto teki lopulliset päätökset kaupunginhallituksen tekemän esityksen pohjalta. Vasemmisto osallistui budjettikäsittelyyn molemmissa elimissä, ja suurimmat onnistumiset meidän näkökulmasta saavutettiin jo kaupunginhallituksessa.

Kaupungin talousnäkymät ovat suhteellisen valoisat, ja budjetti on reilusti ylijäämäinen. Talouden tasapainottamista tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta velkaantuminen saadaan pysyvästi katki.

Alla listattuna budjetin risuja ja ruusuja. Poliittisesti tehdyt päätökset on merkitty X-llä, loput olivat mukana jo viranhaltijoiden pohjaesityksessä. Poliittiset puolueet on listattu suuruusjärjestyksessä.

✅ Oppilaiden kasvaneeseen tuen tarpeeseen vastataan 4 uudella pienryhmällä.

X Muuta perusopetusta uhannut sadan tuhannen euron koulutusleikkaus peruttiin. Leikkauksen perumisen puolesta SDP, PS, Vihr, Vas, Kd. Vastaan Kok, Kesk.

X Henkilöstön 100e liikunta-, kulttuuri- ja hyvivointisetelistä tehtiin pysyvä jokavuotinen etuus. Puolesta eri asteisesti Kok, SDP, Vihr, Vas, Kd. Vastaan Kesk.

X Omaan varhaiskasvatukseen esitettyä 200 000 euron leikkausta onnistuttiin pienentämään puoleen. Ikävä kyllä leikkausta jäi silti 100 000 euroa. Leikkauksen pienentämisen puolesta olivat SDP, PS, Vihr, Vas, KD. Täyden leikkauksen puolesta olivat Kok, Keskusta.

✅ Loput öljy- ja kaasulämmityskohteet vaihdetaan maalämmölle tai muulle uusiutuvalle 2023 ja 2024 aikana

X Kaupungin ulkovalaistuksen siirtymää led-valoihin nopeutetaan merkittävästi. Tarkemmasta toteutuksesta päätetään keväällä lisätalousarviossa. Yksimielinen päätös

X Tilapäisiin liikennejärjestelyihin lisätään esteettömyysvaatimus. Yksimielinen päätös.

X Keskustan arvorakennuksista tehdään suunnitelma niiden säilyttämisestä ja tulevasta käytöstä. Yksimielinen päätös.

X Asumisneuvonnan kehittämisen mahdollisuuksia selvitetään. Yksimielinen päätös.

X Nuorten mopopajan perustamisesta tehdään tarkka toteutussuunnitelma ja -selvitys, Vasemmiston aiheesta tekemän valtuustoaloitteen pohjalta. Yksimielinen päätös.

X Tyhjillään olevien kiinteistöjen sekä omakotitalotonttien myyntiä vauhditetaan. Yksimielinen päätös.

X Oikeisto sai läpi tahtonsa korottaa varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvoa eli kasvattaa kaupungin yksityisille päiväkotifirmoille maksamaa rahasummaa yli sadalla tuhannella. Korotuksen puolesta Kok, PS, Kesk. Vastaan SDP, Vihr, Vas, Kd

X Metsänmyyntitavoitetta lisättiin Kokoomuksen esityksestä 150 000e, mikä nostaa metsähakkuut yli kestävänä pidetyn tason. Puolesta Kok, SDP, PS, KD. Vastaan Vihr, Vas.

X Koulukuljetusetuutta ei laajennettu lapsen molempien vanhempien koteihin. Laajentamista vastaan Kok, Ps, Kesk. Puolesta SDP, Vihr, Vas, Kd.

X Joukkoliikenteellä rautatieasemalle saapuvia ei päätetty tuettavan, vaikka autolla saapuvia jo tuetaan hiekkaparkin lähes ilmaisen pysäköinnin kokeilulla.

Puhe asuntopoliittisesta ohjelmasta

Syyskuun valtuustossa päätettiin laatia Hämeenlinnalle asuntopoliittinen ohjelma ensi vuoden aikana. Päätös syntyi Vasemmiston, SDPn, Vihreiden ja KDn valtuustoryhmien yhteisen valtuustoaloitteen pohjalta. Puhuin aiheesta valtuuston kokouksessa. Puheen voi lukea alta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Esitys asuntopoliittisen ohjelman laatimisesta ensi vuonna on erittäin toivottu ja tärkeä. Neljä valtuustoryhmää, SDP, Vas, Vihr ja KD tekivät asiasta aloitteen viime vuonna, ja nyt aloitteen pohjalta ryhdytään käytännön toimiin. Kiitos valmistelijoille!

Ohjelmalla ja linjauksilla on kiire. Yhteiskunnan trendit, väestön ikääntyminen, asumiskustannusten nousu ja ilmastokriisi tuovat painetta asuntopolitiikalle. Tällä hetkellä valtakunnallisesti kaikista asunnoista esteettömiä on vain 15%, mikä on auttamattoman vähän. Asuminen muodostaa tuntuvan taloudellisen rasitteen 20% väestöstä, myös monelle hämeenlinnalaiselle. Yli joka neljäs lapsiperhe joutuu asumaan ahtaasti. 

Alueet eriytyvät tulotason, opintotason, etnisyyden ja työttömyyden suhteen myös Hämeenlinnassa. Esimerkiksi Hämeen Sanomien mukaan Ruununmyllyn ja Katuman alueiden mediaanivuosituloissa on noin kymmenen tuhannen euron ero. Asunnotkin ovat Katumalla noin puolet pienempiä.

Kaupunkia vaivaa myös pula pientalotonteista kantakaupungin suosituimmilla alueilla. Pitäjiä uhkaa väestön ikääntymisen aiheuttama asukasmäärän väheneminen. Kaupungin sosiaalista vuokra-asuntokantaa rasittaa kasvava korjausvelka ja uuden asuntotuotannon puute.

Nämä haasteet ja kysymykset ovat suuria, mutta niihin on mahdollista vastata suunnitelmallisella työllä ja tulevaisuuteen katsovalla otteella.

Tällä hetkellä Hämeenlinnalla ei ole voimassa olevaa asunto-ohjelmaa, ja asuntopolitiikan teko on rajoittunut pistemäiseen tonttimyyntiin ja asemakaavoitukseen. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta. Kaupungin asuntopolitiikan suuria kysymyksiä, kuten keskustan seudun rakentamista, asumisen eriytymistä ja laatua, pientalotonttien saatavuutta ja sosiaalisen vuokra-asuntokannan korjausvelkaongelmaa tulee ratkaista yhtenä pakettina, ei pisteittäin.

Aloitevastauksessa mainitaan muun muassa asunnottomuuden ehkäisy ”asunto ensin” -mallilla, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen turvaaminen myös maksuhäiriömerkinnän kanssa, erityisryhmien asumisen tukeminen sekä ikäystävällinen asuminen. 

Näiden tärkeiden nostojen lisäksi ohjelmassa olisi Vasemmiston mielestä toivottavaa pohtia esimerkiksi lähiöiden yhteisökehittämishankkeita, joukkoliikenteen parantamista, kerrostalojen laatuvaatimusten tiukentamista kaavoituksessa ja pientalotonttien kaavoituksen tehostamista. Myös tiukempien energiatehokkuus-, matalaenergia- ja vihrepeitteisyysvaatimusten sisällyttämistä kaavoihin, lupiin ja rakennustapaohjeisiin on syytä selvittää.

Myös tiiviimpi yhteistyö kaupungin vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa on tarpeen. Korjausvelan pienentämisen rahoittamiseen tarvitaan uutta asuntotuotantoa, jota kaupunki voisi tukea esimerkiksi luovuttamalla keskustan tontteja alhaisempaan hintaan sosiaalista asuntotuotantoa varten.

Näiden toimenpiteiden tarkastelun lisäksi tulevassa ohjelmassa on tärkeää tunnistaa myös koulujen ja päiväkotien sijainnin vaikutus asumiseen ja asuntopolitiikkaan.

Lopuksi muistuttaisin, että asuntopolitiikka ei ole pelkästään pienituloisia varten, vaan se on myös keskiluokalle kriittisen tärkeää. Asumis- ja energiakulut sekä asumisen laatu ovat sidoksissa markkinoiden lisäksi myös julkisen vallan ohjaustoimiin. Vain vastuullisella ja päättäväisellä suunnittelulla saadaan laadukasta, kohtuuhintaista ja viihtyisää asumista, ja asukasluku kasvuun. Siksikin asuntopolitiikkaa on keskeisen tärkeää koordinoida ohjelmatyöllä, jotta voidaan rakentaa toimivampaa kaupunkia.

Kaiken kaikkiaan asunto-ohjelmalla tulee etsiä keinoja valtakunnallisen asunto-olojen kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja tarvittaessa täydentämiseen. Näistä tavoitteista keskeisin kuuluu seuraavasti: ”Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen.” Pidetään siitä kiinni.

Hämeenlinnan kaupungin on edistettävä Evon tiedekansallispuistoa (Häsa 20.8)

Alla oleva kolumnini julkaistiin Hämeen Sanomissa lauantaina 20.8.

Aapo Reima (vas.): Hämeenlinnan kaupungin on edistettävä Evon tiedekansallispuistoa – Edut luonnonsuojelulle ja myös aluetaloudelle ovat kiistattomia

Hämeenlinnan kaupungin olisi järkevää tehdä vahvempaa vaikuttamistyötä tiedekansallispuiston perustamiseksi Evolle. Vaikka kansallispuiston perustaminen on toistaiseksi jumissa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön keskinäisen kiistan vuoksi, niin aktiivinen lobbaus voisi auttaa hanketta etenemään ehkä jo tällä hallituskaudella. Viimeistään ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen Evon kehittämisen kohtalo on auki, ja onnistunut vaikuttaminen ja paineen luominen voisi auttaa saamaan Evon mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Hämeenlinnan Yrittäjät otti vastikään vahvasti kantaa tiedekansallispuiston perustamisen puolesta. Tutustuin heidän laatimaansa ansiokkaaseen vertailevaan raporttiin retkeilyalueena jatkamisen tai kansallispuiston perustamisen hyödyistä ja haitoista. Vertailu vain vahvistaa kuvaa kansallispuiston eduista myös aluetaloudellisesta näkökulmasta.

Kansallispuisto tuo uusia investointeja

Maailman ensimmäisen tiedekansallispuiston perustaminen Evolle on suuri mahdollisuus niin Hämeenlinnalle, kuin koko maakunnalle. Edut luonnon monimuotoisuudelle ja luonnonsuojelulle ovat kiistattomat. Aluetaloudellinen vaikutus on suuri niin työpaikkojen kuin uusien yritysten kautta. Esimerkiksi tänä vuonna avattu uusi Sallan kansallispuisto toi paikkakunnalle heti noin 10 miljoonan euron edestä investointeja, joista valtaosa on yksityisiä.

Lisäksi tiedekansallispuisto olisi piristysruiske Lammin alueen matkailulle, koska retkeilyalueen muuttaminen kansallispuistoksi on aina kasvattanut kävijämääriä. Myös tutkimus- ja opetustoiminta hyötyisi.

Kansallispuistoa vastustavat lähinnä metsästäjät sekä jotkut paikalliset maanomistajat. Kuitenkin jo kansallispuistoa esittänyt työryhmä tarjosi kompromissiratkaisua, jossa hirven- ja villisian metsästys sallittaisiin rajoitettuna. Myös läheiset maanomistajat voivat olla huoleti, koska puisto toteuttaisiin pelkästään valtion maille. Onkin syytä tarkasti miettiä, halutaanko näiden kahden ryhmän vastustuksen vuoksi jäädyttää näin lupaava hanke. Evon suhteen on tärkeää katsoa kokonaisetua, eikä tehdä eturyhmäpolitiikkaa. 

Tiedekansallispuisto on todellinen elinvoimakysymys

Hämeenlinnan politiikassa on viime aikoina otettu aktiivisempi ote elinvoimaan ja elinvoiman kehittämiseen on lähdetty tosissaan. Tiedekansallispuisto on todellinen elinvoimakysymys, jonka eteen olisi järkevää tehdä hartiavoimin töitä. Nyt on elinvoimapuheen näytön paikka.

Ensiaskeleena Evon kehittämisen linjauksia on syytä käsitellä uudestaan kaupunginhallituksessa. Edellinen kaupunginhallitus päätti viime vuonna tukea kansallispuiston perustamista, tietyin reunaehdoin. Tämän linjan vahvistaminen olisi tärkeää, jotta kaupungin johto voisi ryhtyä aktiivisempaan vaikuttamistyöhön valtion suuntaan. Kaupunginhallituksen selkeä kannanotto kirkastaisi myös kaupungin linjaa julkisuudessa.

Hämeenlinnalla ei ole varaa antaa tiedekansallispuiston ja sen mukanaan tuomien investointien, työpaikkojen ja kasvavien matkailijamäärien livetä käsistämme. On aika lobata valtiota tiedekansallispuiston puolesta.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Hämeenlinna

Linna Golfin kaupassa ei suvaittu alihintaa (Häsa 11.6)

Minun ja valtuustotoveri Pirkko Juuruksen mielipidekirjoitus Linna Golfin kaupasta julkaistiin Hämeen Sanomissa tänään 11.6. Teksti on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Linna Golfin kaupassa ei suvaittu alihintaa – Nyt ehdot ovat kaupungin kannalta paremmat

Kaupunginhallitus päätti maanantaina hyväksyä Linna Golfin golfkenttäalueen myynnin, aiempaa paremmin ehdoin.

Ennen nyt tehtyä päätöstä kauppaa oli kolmesti lykätty ja palautettu valmisteluun, koska ehdotettu hinta oli ollut selvästi liian alhainen ja muutkin kaupan ehdot kaupungin kannalta heikkoja.

Osa kaupunginhallituksen jäsenistä kannatti myyntiä julkisuudessa jo aiemmilla, kaupungin kannalta huomattavasti huonommilla ehdoilla. Meidän kaikkien onneksi kaupunginhallitus kuitenkin kokonaisuutena piti pään kylmänä, ja ei suvainnut alihintaa.

Ensimmäisessä päätösesityksessä kauppahinta oli noin miljoonan, ja maksuaikaa kymmenen vuotta.

Nyt hyväksytyssä kaupassa hinta on puoli miljoonaa korkeampi, ja maksuaikaa viisi vuotta.

Ensimmäisen esityksen mukaan omistusoikeus olisi siirtynyt ostajalle jo ennen koko kauppahinnan suorittamista, nyt hyväksytyssä kaupassa tälläistä riskiä ei kaupungille aseteta.

Kaupan ehdot paranivat siis huomattavasti, kun asian kanssa ei hätiköity ja uskallettiin palauttaa heikot tarjoukset bumerangina takaisin.

Alkuperäistä kaupungin edun kannalta kyseenalaista myyntiesitystä perusteltiin riippumattomien arvioijien hinta-arvioilla. Kuitenkin ostajan oli annettu tilata näistä arvioista puolet, syistä joita voimme vain arvailla. Ostajan tilaamat arviot olivat huomattavasti alhaisempia kuin kaupungin tilaamat, mikä painoi ehdotettua kauppahintaa alaspäin. Sattumaako?

Jatkoneuvotteluissa kaupunki perustellusti päätyi kauppahinnan määrittelyyn vain kaupungin itse tilaamien, aidommin riippumattomien, arvioiden pohjalta.

Linna Golf on hyvä esimerkki siitä, että neuvotteluvaraa on lähes aina, ja ensimmäinen tarjous on harvoin viimeinen.

Kaupungin kokonaisetu on pidettävä jatkossakin mielessä, eikä elinvoima- ja yritysmyönteisyyspuheen saada antaa johtaa yksittäisiä yrityksiä perusteettomasti suosiviin diileihin ja kehittämishankkeisiin.

Linna Golfin kauppa kytkeytyy osaksi Vanajanlinnan alueen laajempia tulevaisuudennäkymiä. Kaupungin olisi syytä vähitellen pyrkiä eroon myös Vanajanlinnan kiinteistöistä. Ne keräävät mittavaa, jo miljoonissa liikkuvaa korjausvelkaa, joka uhkaa tulla kaupungille kalliiksi. Kiinteistöt eivät myöskään tuo kaupungille nettotuloja. Hotellikiinteistöjen omistaminen ei ole kaupungin varsinainen tehtävä, joten omistuksesta olisi perusteltua luopua. Tässä vaaditaan samankaltaista kaupungin kokonaisedun pohdintaa, kuin Linna Golf -kaupassa.

Aapo Reima
Kaupungivaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Pirkko Juurus
Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas.)

Sähköpotkulautailun turvallisuus paranee Hämeenlinnassa!

Kaupunkirakennelautakunta päätti viime viikolla kannattaa tekemääni esitystä, jolla Hämeenlinnassa toimivia sähköpotkulautayrityksiä ohjeistetaan asettamaan laudat ajokieltoon viikonloppuöisin klo 00-05. Päätös on voitto liikenneturvallisuudelle, ja se syntyi äänin 9-2.

Lautakunta käsitteli sääntöjä sähköpotkulautojen vuokraamistoiminnasta Hämeenlinnassa. Kaupungissa on vastikään aloittanut kaksi vuokrapotkulautoja tarjoavaa yritystä, ja sääntöjen muotoileminen tuli siksi ajankohtaiseksi.

Viikonloppuöiden ajokielto on Helsingin kaupungin mallin mukainen, ja lisää merkittävästi liikenneturvallisuutta kun laudoilla humalassa ajo vähentyy. Sähköpotkulaudoilla tapahtuvat onnettomuudet ovat yleisiä etenkin yöaikaan, ja niistä seuraa pahimmillaan vakaviakin vammautumisia. Hämeenlinnakaan ei ole säästynyt onnettomuuksilta.

Hyväksytty päätös tulee toivottavasti jatkossa ennaltaehkäisemään näitä turhia onnettomuuksia.

On silti hyvä huomata, että hyväksytyt potkulautojen vuokraustoiminnan säännöt ovat ohjeellisia, eivätkä sido yrityksiä lain edessä. Kuitenkin muiden kaupunkien kokemusten perusteella yritykset yleensä noudattavat sääntöjä. Noudattamatta jättäminen olisikin yritykselle merkittävä mainehaitta.

Paikallista porinaa: Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä (Kaupunkiuutiset 26.1)

Kirjoitin Kaupunkiuutisten Paikallista Porinaa -kolumnipalstalle 26.1 kaupungin asuntopolitiikasta, ja joulukuussa jättämästämme valtuustoaloitteesta asuntopoliittisen ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Kirjoituksen voi lukea Kaupunkiuutisten sivuilta, tai kokonaisuudessaan alta:

Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä – On suuri ongelma, jos parhaille paikoille rakennetaan vain kovan rahan asuntoja

Hämeenlinnan asuntopolitiikassa tarvitaan selkeää tavoitetilaa tulevaisuuteen.

Haasteita ovat kaupungin vuokra-asuntojen kasvava korjausvelka, kohtuuhintaisen asuntotarjonnan väheneminen ja asumiskustannusten kasvu.

Joulukuussa SDP, Vihreät, Vasemmisto ja KD jättivät yhteisen valtuustoaloitteen asunto-ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Asunto-ohjelmassa tulisi löytää toimenpiteet, joilla turvataan jokaiselle hämeenlinnalaiselle mahdollisuus kohtuulliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen

Hyvä- ja huono-osaisuus kasautuvat

Kantakaupungissa suunnitellaan vauhdilla uutta asuinrakentamista. Tarjonnan lisääminen on tärkeää, mutta tulisi kiinnittää huomiota myös tarjonnan laatuun.

On suuri ongelma, jos kaupungin parhaille paikoille Hämeensaareen, Asemanrantaan ja Ykköskortteliin rakennetaan vain kovan rahan asuntoja. Tämä johtaisi kantakaupungin alueelliseen eriytymiseen, kun hyväosaisuus ja huono-osaisuus kasautuvat eri alueille.

Tämän haitallisen kehityskulun torjumiseksi on huolehdittava monipuolisesta asumisesta: kaikille uusille kaavoitettaville ja rakennettaville alueille on rakennettava myös kohtuuhintaista asumista.

Kohtuullisuus huomioon jo kaavoituksessa

Jo kaavoituksessa tulisi huomioida monipuoliset asumisen mahdollisuudet. Kaikkia tontteja ei tule myydä kiinteistösijoittajille vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon.

Kaupunki voisi tukea monipuolista asumista myymällä omistamiaan kerrostalotontteja markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla kohtuuhintaista asumista tarjoaville kaupungin ja kolmannen sektorin yhteisöille.

Tarvitaan myös korjausliike

Ryhtiliikkeen lisäksi tarvitaan korjausliike. Kaupungin asuntoyhtiön Hämeenlinnan Asunnot Oy:n asunnoista lähes 80 prosenttia on vain tyydyttävässä tai sitä huonommassa kunnossa, eli korjausvelkaa on paljon.

Korjausrakentamisen lisääminen on välttämätöntä, ja se lisää asumisen laatua ja viihtyisyyttä.

Myös asuntojen esteettömyys ja energiatehokkuus kaipaavat parannusta. Kaupungin olisi syytä tukea yhtiötä rahallisesti korjausten nopeuttamiseksi

Voimaa myös yhteistyöstä

Yhteistyö on voimaa myös asuntopolitiikassa. Monet kolmannen sektorin toimijat tarjoavat kohtuuhintaista ja sosiaalista asumista.

Asunto-ohjelma tulisikin valmistella yhteistyössä asumisen eri toimijoiden kanssa.

Valtuustoaloite: Ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava

Valtuutetut Juhani Lehto, Aapo Reima (vas), Kylli Kylliäinen (KD), Veera Jussila, Päivi Sieppi, Outi Bottas ja Mirka Soininkoski (Vihr), Tiera Laitinen (ps) ja Prabhakaran Ranjith Kumar (SDP), tekivät 13.12.2021 aloitteen ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumisesta Hämeenlinnassa. Aloitteessa todetaan, että ilmastomuutos ehtii aiheuttaa monia kielteisiä vaikutuksia, vaikka tulevaisuudessa ilmastomuutoksen hillinnässä onnistuttaisiin. Aloite kokonaisuudessaan on seuraava:

”Hämeenlinnalla on Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta ei toistaiseksi ole tehty suunnitelmaa. Tämä on selkeä puute, koska ilmastonmuutos aiheuttaa väistämättä negatiivisia paikallisia vaikutuksia, vaikka sen hillinnässä onnistuttaisiinkin. Ilmasto on jo nyt lämmennyt 2-3 astetta Suomen alueella verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmaston lämpeneminen tulee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia ja riskejä. Hämeenlinna ei toistaiseksi ole riittävällä tavalla varautunut näihin riskeihin.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuivuusjaksoja ja rankkasateita. Lisäksi se kasvattaa mm. tartuntatautien leviämisen ja maailmanlaajuisten pandemioiden riskiä. Se lisää myös mm. tuholaisvahinkoja, ja edesauttaa uusien tuholaisten, taudinaiheuttajien ja kasvitautien leviämistä Suomeen. Tämä aiheuttaa merkittäviä riskejä mm. maataloudelle.

Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä yleistyviä pitkiä ja kuumia hellejaksoja ei ole riittävällä tavalla huomioitu kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat myös merkittäviä terveysriskejä haavoittuville ryhmille, kuten lapsille ja vanhuksille. Kasvava ilmasto-ahdistus aiheuttaa ongelmia hämeenlinnalaisten henkiselle hyvinvoinnille.

Suomella on ollut kansallinen sopeutumisstrategia jo vuodesta 2005, mutta kuntatasolla niitä on vasta muutamalla. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan asian suhteen huomattavasti pidemmällä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki aloittaa ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman laatimisen. Suunnitelmaa varten tulee mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja arvioida merkittävät ilmastonmuutoksesta johtuvat alueelliset riskit, ja esittää toimenpiteet näihin riskeihin varautumiseksi ja niiden minimoimiseksi. Tarvittaessa suunnitelman laadintaa varten perustetaan työryhmä.”

Valtuustoaloite: Hämeenlinna tarvitsee asunto-ohjelman!

Vasemmistoliiton, SDP:n, Vihreiden ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät tekivät joulukuussa yhteisen valtuustoaloitteen toimenpidesuunnitelmasta, jolla turvattaisiin jokaiselle Hämeenlinnan asukkaalla mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Näiden neljän valtuustoryhmän valtuutettujen lisäksi aloitteen allekirjoittivat myös Helana Lehkonen (kokoomus) ja Mika Lartmana (perussuomalaiset).  Aloitetta perusteltiin Hämeenlinnan asunto-olojen monilla merkittävillä muutoksilla 2000-luvulla. Aloite kokonaisuudessaan:


”Laki asunto-olojen kehittämisestä asettaa tavoitteeksi turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Lain mukaan kunnanvaltuusto tarpeen mukaan hyväksyy asunto-ohjelman.

Hämeenlinnan asunto-olojen 2000-luvun muutos on ollut merkittävä. Muutokseen liittyy muun muassa seuraavia ilmiöitä:

– kantakaupungin asuntomäärä kasvaa, laajojen haja-asutusalueiden asuntojen kysyntä hiljentyy,
– asuntokannan peruskorjaustarve lisääntyy, kun suurimman asuntorakentamisen vuosikymmeninä (1970- ja 1980-luvut) rakennettu asuntokanta on peruskorjausikäistä,
– asuntokuntien keskimääräinen koko pienenee nopeasti, erityisesti yksin asuvien osuus kaikista asuntokunnista kasvaa ja on jo lähes 50 % kaikista asuntokunnista,


– vastuu nk. sosiaalisesta vuokra-asuntokannasta on jäänyt miltei pelkästään kaupunkikonsernin asunto-osakeyhtiöille, kun muut sosiaalisen vuokra-asuntotarjonnan toimijat ovat vetäytyneet ja siirtyneet nk. kovan rahan vuokra-asuntomarkkinoille. Samalla vuokratason erot sosiaalisen ja kovan rahan asuntotarjonnan välillä ovat olennaisesti pienentyneet,
– on merkkejä kantakaupungin asumisen segregaationlisääntymisestä, eli huono-osaisuuden ja hyväosaisuuden keskittymisestä eri kaupunginosiin
– ahtaasti asuvia on kaikista asuntokunnista noin 7 %, mutta lapsiperheistä noin 28 %, ja osuudet laskevat erittäin hitaasti


– valtakunnallisesti esteettömiä on asunnoista vain noin 15 %, joka on aivan riittämätön ikääntyneiden ja yksin asuvien ikääntyneiden määrään nähden,
– asumiskustannukset muodostavat valtakunnallisesti tuntuvan taloudellisen rasitteen lähes 20 %:lle. Hämeenlinnassakin nämä ongelmat ovat liian yleisiä,
– asuntojen rakentamisen ja ylläpidon hiilipäästöjen alentaminen on keskeinen ilmastomuutoksen hillinnän keino, johon myös Hämeenlinnan tulee osallistua,
– asumiseen tarjottavien kohtuuhintaisten tonttien tarjonnan ylläpito riittävällä tasolla edellyttää kaupungilta jatkuvaa varautumista. Monipuolisten asumismuotojen ja asumisympäristöjen kaupunki on vetovoimainen vain ylläpitämällä monipuolista tarjontaa.

Kaupungilla ei ole voimassa olevaa asunto-ohjelmaa tai asumispolitiikan toimenpiteiden ja keinojen yleissuunnitelmaa. Edellinen ohjelma oli vuosille 2014-2020. Siksi on tarve tarkastella uudelleen kaupungin asumispolitiikan kokonaisuutta, huomioiden Hämeenlinnan Asunnot Oy:n merkittävä rooli kaupungin asuntopolitiikassa.

Valtakunnallisessa asunto-olojen kehittämisohjelmassa on asetettu seuraavat periaatteet ja tavoitteet:

1. Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen
2. Asuntotarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja asuinalueet ovat sosiaalisesti kestäviä
3. Asuntotarjonta edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja tukee alueiden elinvoimaa
4. Asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys on vakaata
5. Rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöt ovat kestävällä tasolla 
6. Julkisen vallan toimenpiteillä täydennetään markkinoiden toimivuutta ja korjataan markkinapuutteita. Julkinen valta tarjoaa tukea asumiseen niille, joilla on vaikeuksia järjestää asumistaan markkinoilla.
7. Asuntopolitiikalla tasataan suhdanteita ja vastataan asuntomarkkinoiden riskeihin

Näitä valtakunnallisia periaatteita ja tavoitteita soveltaen ja tarvittaessa täydentäen Hämeenlinnalle on syytä kehittää asuntopolitiikkaa ohjaava asunto-ohjelma. Asunto-ohjelmassa tulisi myös pyrkiä asunnottomuuden poistamiseen, ”asunto ensin” -mallin mukaisesti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki käynnistää kevään 2022 aikana asunto-ohjelman valmistelemisen siten, että asia saadaan valtuuston päätettäväksi vuoden loppuun mennessä. Ohjelmaan tulee sisältyä konkreettiset asumisolosuhteiden ja -ympäristön kehittämistoimenpiteet ja näiden toimenpiteiden tavoiteaikataulu. Ohjelman valmistelu tulee tehdä yhteistyössä Hämeenlinnan Asunnot Oy:n kanssa.”