Metsäohjelma pelastettu!

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 29.6.2023.

Metsäohjelma pelastettu!

Kaupungin metsänhoito herätti vilkasta poliittista keskustelua kesäkuun alussa. Kaupunginvaltuustossa päätettiin metsäohjelmasta, joka ohjaa kaupungin lähes 6 000 hehtaarin laajuisten metsäomistusten hoitoa.

Metsäohjelma on kokonaisuutena hyvä ja askel oikeaan suuntaan. Se yhdistää metsien kestävän talouskäytön luonnon monimuotoisuuden varjeluun ja hiilinielujen ylläpitoon.

Vasemmistoliiton esiintuomista tavoitteista osa huomioitiin jo ohjelman valmisteluvaiheessa. Erityisen merkittävä oli linjaus, että hakkuita painotetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolelle.

Päätöksenteossa kiistakapulaksi nousi ohjelmaan esitetty tavoite luonnonsuojelualueiden laajentamisesta 300 hehtaarilla pitkällä aikavälillä.

Tällä hetkellä kaupungin metsistä on suojeltu noin 10 prosenttia, ja tavoitteen toteutuessa luku kohoaisi noin 15 prosenttiin.

Tavoite on siis hyvinkin maltillinen, ja ainakin vihreät ja vasemmisto olisivat olleet valmiita kunnianhimoisempaankin tavoitteeseen.

Järkytys oli siis iso, kun kaupunginhallitus päätti kokoomuksen johdolla ja äänin 9–4 poistaa tavoitteen ohjelmasta. Se oli iso pettymys luonnon kannalta.

Kaupunginvaltuusto kuitenkin pelasti tilanteen! Kaupunginhallituksen esityksestä käytiin valtuustossa pitkä keskustelu, ja lopulta erittäin tiukka äänestys. Valtuusto päätti Anne Laatikaisen (sd.) esityksestä palauttaa alkuperäisen suojelutavoitteen ohjelmaan, äänin 25–25. Tasatilanteen ratkaisi demaripuheenjohtajan ääni.

Kaupunginhallituksessa kokoomus oli saanut osan demareista taakseen, mutta valtuustossa SDP onneksi asettui vasemmiston ja vihreiden tavoin kokonaisuudessaan järjen ja luonnon puolelle. Lisäksi suojelutavoite sai tukea kahdelta perussuomalaiselta, yhdeltä kokoomuslaiselta ja yhdeltä kristillisdemokraatilta. Kiitos!

Äänestystulos kuvastaa hyvin demokratian merkitystä. Jokaisella yksittäisellä valtuutetulla on väliä.

Kuntavaaleissa valtuuston viimeiset paikat ratkeavat usein vain yhden tai muutaman äänen erolla. Hyvin pienetkin erot vaalituloksessa voivat siis kääntää tämänkaltaisia tiukkoja äänestyksiä päälaelleen.

Onneksi tällä kertaa luonto ja järki voittivat. Ja siitä voimme kiittää viime kädessä jokaista kuntavaaleissa äänensä antanutta.

Mihin suuntaat, Hämeensaari?

Allaoleva kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa keskiviikkona 10.5.2023.

Mihin suuntaat, Hämeensaari? – Tavoitteita kirkastettava ja asukkaiden huolet huomioitava

Hämeensaari on kantakaupungin paraatipaikka, jonka kehittämistä on pyöritelty jo useita vuosia. Tuona aikana kehittämishankkeen sisältö ja tavoitteet ovat muuttuneet useaan kertaan, eikä selkeää yhteistä näkemystä kehittämisen suunnasta ole.

Alueen suunnittelua on vetänyt yksityinen kehitysyhtiö, ja tulokset ovat olleet mitättömiä. Nyt yhtiö on jälleen pyytänyt jatkoaikaa omalle varaukselleen, vaikka edellisetkään lisäajat eivät ole tulosta tuottaneet. Kannattaako samaa rumbaa enää jatkaa?

Kehitysyhtiö perustelee jatkoaikatoivettaan hankkeeseen jo käyttämällänsä rahamäärällä ja tiedossaan olevilla ”kumppaneilla”. Perusteet ontuvat. Kaupungilla ei ole velvollisuutta eikä syytä suojella kehitysyhtiötä normaalilta liiketoimintaan liittyvältä riskiltä. Ja yhtiön tiedossa olevien mahdollisten kumppaneiden suhteen olemme vain yhtiön lupausten varassa.

Meidän on korkea aika kirkastaa Hämeensaaren kehittämiselle asetettuja tavoitteita, riippumatta siitä, jatketaanko yhtiön kanssa vai ei. Keskiöön tulee nostaa viihtyisä ympäristö, korkeatasoinen arkkitehtuuri, virkistysarvot, ekologisuus, kaupunkikuvan sopusuhtaisuus sekä taloudellisuus. Lisäksi olisi tärkeää sijoittaa alueelle kovan rahan asuntojen lisäksi myös kohtuuhintaista ja erityisryhmien asumista.

Kaupungilla on velvollisuus laittaa kaupunkilaisten etu kiinteistökehittäjien edun edelle. Hämeensaarta rakennetaan vuosikymmeniksi eteenpäin, joten päätöksentekijät ovat vastuussa myös jälkipolville.

Viime aikoina asukkaita on huolettanut etenkin Hämeensaaren puiston kohtalo sekä suunniteltujen rakennusten arkkitehtuurinen taso ja rakennuskorkeus. Eteläinen puisto on uusimmissa suunnitelmissa säilymässä koskemattomana, ja jatkossakin kaikkien kaupunkilaisten olohuoneena. Muutkin huolet on onneksi vielä täysin mahdollista huomioida.

Paasikiventien varteen tänä vuonna rakennettaviksi aiottujen talojen havainnekuvat ovat varoittava esimerkki epäonnistuneesta suunnittelusta. Muun Hämeensaaren osalta meillä on onneksi mahdollisuus välttää samat virheet. Kehittämisen suunta tulee valita kaupungin kokonaisedun eikä kiinteistösijoittajien ehdoilla!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Kuunnellaan nuorten toiveita – tuodaan kuukautistuotteet kouluihin!

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 15.3.-23.

Kuunnellaan nuorten toiveita – tuodaan kuukautistuotteet kouluihin!

Kahdeksasluokkalaisten aloitteet Hämeenlinnan koulujen Vaikuta-päivissä ovat usein todella hyviä ja tarpeellisia. Esimerkiksi viime vuonna idea nuorten mopopajasta nousi esiin V-päivässä, ja Vasemmistoliitto teki asiasta valtuustoaloitteen. Tällä hetkellä idea on edennyt kattavaan selvitysvaiheeseen, ja päätöksiä on luvassa syksyllä.

Tänä keväänä Lammin Hakkalan koulussa nuoret toivoivat kuukautistuotteita saataville koulujen wc-tiloihin. Ehdotus on hyvä ja tärkeä, ja on harmillista, ettei tällainen perusjuttu ole vielä kunnossa. Asia on syytä korjata nopeasti. Ainakin moni Hakkalassa paikalla ollut valtuutettu, poliittisen kentän eri laidoilta, suhtautui nuorten aloitteeseen myönteisesti. Toivottavasti tämä myönteisyys kantaa myös konkreettisiin muutoksiin asti!

”Maksuton ja helppo saatavuus vähentäisi myös kuukautisiin liittyvää tarpeetonta häpeää, sekä osin perheiden taloudellisia vaikeuksia.”

Kuukautistuotteiden helppo saatavuus wc-tiloissa helpottaisi tilanteita, joissa kuukautiset alkavat koulupäivän aikana yllättäen. Maksuton ja helppo saatavuus vähentäisi myös kuukautisiin liittyvää tarpeetonta häpeää, sekä osin perheiden taloudellisia vaikeuksia.

Kuukautisköyhyyteen ja kuukautisista aiheutuvaan stigmaan tulee hakea ratkaisuja myös laajemmin. Wc-tiloissa tarjolla olevat tuotteet auttavat akuutteihin tilanteisiin, mutta eivät suoraan kuukautisköyhyyteen. Hyvinvointivaltiossamme ei ole tavatonta, että ihminen joutuu tekemään valintoja ruoan ja välttämättömien hygieniatuotteiden välillä. Hintojen nousu on ennestään pahentanut myös tätä ongelmaa.

Valtiotasolla kuukautistuotteiden arvonlisävero tulee laskea muiden terveystuotteiden tasolle alennettuun 10 prosentin verokantaan. Helsingissä kokeiltiin viime vuonna kuukautistuotteiden tarjoamista maksutta oppilaitoksissa, ja kokeilun tulokset olivat hyviä. Skotlannissa on taattu maksuttomat kuukausituotteet koko kansalle. Suomessakin niiden laajempi maksuton tarjoaminen oppilaitoksissa ja vähävaraisille olisi tarpeen. Tätä tulee edistää yhdessä hyvinvointialueen kanssa.

Nuorten kuuntelusta on hyvä aloittaa! Vasemmisto tekee töitä sen eteen, että kuukautistuotteita saataisiin tarjolle koulujen wc-tiloihin Hämeenlinnassa.

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Häirintätapaus ravisteli paikallista urheilua ja politiikkaa – Mitä opimme Lentopallokerhon tapauksesta?

Allaoleva kolumnini julkaistiin Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 27.1.-23.

Häirintätapaus ravisteli paikallista urheilua ja politiikkaa

Lentopallokerhossa paljastunut häirintätapaus ravisteli hämeenlinnalaista urheilua ja politiikkaa vuodenvaihteen tienoilla. Tapaus kytkeytyi kaupunkiin erityisesti, koska Lentopallokerho on kaupungin tärkeä yhteistyökumppani ja tuensaaja.

Mihin asia lopulta johti, ja mitä siitä opittiin?

Tapaus herätti kaupungin johtoa ja päättäjiä torjumaan urheilumaailmassa esiintyvää epäasiallista käytöstä. Kaupunginjohtaja ja valtaosa kaupungin poliittisesta johdosta otti asian tosissaan, ja toimenpiteisiin ryhdyttiin.

Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen on hoitanut asiaa kiitettävällä tavalla ja tuonut selkeästi esiin kaupungin nollatoleranssin seksuaaliseen häirintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen, myös yhteistyökumppaneita koskien.

Lentopallokerholle tehtiin siis selväksi, että tälläinen peli ei vetele.

Lentopallokerhon ja kaupungin välinen yhteistyösopimus uudistettiin. Naisten urheilun tukisumma pidetään ennallaan, mutta sopimus päivitettiin eettisten kysymysten osalta nykyaikaan. Uudistetussa sopimuksessa edellytetään urheilun eettisten periaatteiden noudattamista ja mekanismien luomista mahdollisiin ongelmatilanteisiin puuttumiseksi.

Sopimusehtojen rikkominen johtaa jatkossa sopimussakkoon, eli käytännössä rahojen perimiseen takaisin. Seuran tulee vuosittain raportoida kaupungille yhteistyön toimivuudesta. Vastaavat ehdot kirjataan jatkossa kaikkiin kaupungin yhteistyösopimuksiin eri urheilutoimijoiden kanssa. Pienin tarkennuksin ehdot viedään myös kulttuuritapahtumien markkinointisopimuksiin.

Tapaus johti parannuksiin myös omassa organisaatiossa. Kaupungin eettiset ohjeet tullaan päivittämään. Kaupungin omia mekanismeja häirintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen puuttumiseksi parannetaan ja ilmoituskanavia kehitetään.

Kaupungissa tapauksesta siis otettiin opiksi ja toimintatapoja korjattiin, jotta vastaavaan voidaan jatkossa puuttua tehokkaammin. Asiassa ei nimittäin ole kyse vain Lentopallokerhosta, vaan kyseessä on laajempi yhteiskunnallinen ongelma.

Työtä häirinnän ja epäasiallisen käytöksen torjumiseksi on syytä jatkaa myös nyt akuutin kriisin laannuttua. Vielä on paljon tehtävää.

Kirjoittaja on on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna

Paikallista porinaa: Tuhoisa ristiretki voi tulla kaupunkilaisille kalliiksi (Kaupunkiuutiset 5.10.)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 5.10.2022. Teksti luettavissa kokonaisuudessaan myös alla:

Tuhoisa ristiretki voi tulla kaupunkilaisille kalliiksi

Päiväkotiyritykset ovat lähteneet huolestuttavalle ristiretkelle korkeampien palvelusetelimaksujen puolesta. Yritysten tavoitteena on korottaa tulonlähteensä eli kaupungin maksaman palvelusetelin arvoa. Lisäksi yritykset haluavat poistaa kaupungin oikeuden kieltäytyä palvelusetelin myöntämisestä.

Molemmat tavoitteet tulisivat toteutuessaan kaupunkilaisille kalliiksi. Kokoomus on liittynyt tähän yritysten ristiretkeen, jota käydään niin poliittisissa elimissä kuin oikeussalissakin.

Hämeenlinnassa on pitkään säästetty kunnallisesta varhaiskasvatuksesta, ja samalla palvelusetelimallin kulut ovat kasvaneet. Kaupungin varhaiskasvatuksessa on ollut käytössä vuosittainen säästötavoite, jolla on vastattu laskevaan lapsimäärään.

Enää lapsimäärä ei kuitenkaan ole vähentynyt, ja monella perheellä on vaikeuksia saada päiväkotipaikkaa läheltä. Omasta toiminnasta säästämisen on siis tultava tiensä päähän, ja säästöt on syytä kääntää palveluseteliin.

Jatkuva kunnallisesta varhaiskasvatuksesta leikkaaminen siirtää kysyntää yksityiselle puolelle. Kaupungin riippuvuus yksityisestä palveluntarjonnasta taas tuppaa heikentämään palvelua ja lisäämään kustannuksia.

Palvelusetelituotannolle on asetettu 20 prosentin osuuden tavoite, mutta nyt jo noin 30 prosenttia kaupungin varhaiskasvatuspalveluista on yksityistä.

Palvelusetelissä itsessään ei ole mitään vikaa. Maltillisesti käytettynä se täydentää kaupungin omaa toimintaa. Kuitenkin kalliimpaa erityistä tukea tarvitsevat lapset ohjautuvat yleensä kunnalliselle puolelle, koska yksityinen saa valita asiakkaansa.

Kunnallisella myös henkilöstön palkat ovat korkeampia, eli palvelusetelituotannon kasvattaminen tarkoittaa myös varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkkojen polkemista.

Julkisen varhaiskasvatuksen kuristamisen ja palveluseteliyritysten suosimisen suunta on käännettävä. Ensi vuoden budjettiin tulee esittää palvelusetelituotannon osuuden suunnitelmallista laskemista takaisin 20 prosenttiin ja varhaiskasvatuksen vuosittaisen säästötavoitteen siirtämistä palvelusetelimenoihin.

Budjettikäsittelyssä jokainen valtuutettu pääsee tekemään arvovalinnan kaverien firmojen ja kaupunkilaisten edun välillä.

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Aapo Reima

Vastuullisuutta vai populismia? (Kaupunkiuutiset 17.8.2022)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 17.8. Käsittelen siinä ilmastokriisiä ja energiakriisiä sekä inflaatiota. Kolumnissa pyrin haastamaan populistisia ratkaisuja, ja peräänkuuluttamaan vastuullisuutta. Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan myös alta.

Vastuullisuutta vai populismia


Kulunut kesä on ollut vaikea. Venäjän sota, inflaatio ja energiakriisi ovat kurittaneet suomalaisia kotitalouksia ja maamme kansantaloutta. Samalla ilmastokriisi on jälleen iskenyt Eurooppaan toden teolla. Monessa maassa kärsitään vesipulasta ja tuhansia eurooppalaisia on kuollut helteiden takia. Sadot ja teollisuuden toimitusketjut ovat vaarantuneet äärisäiden ja kuivuuden vuoksi.


Ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa


Riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista on juurisyy sekä ilmastokriisille että energiakriisille. Ilmastopolitiikka on tästä syystä mitä suuremmissa määrin myös turvallisuuspolitiikkaa. Energiakriisiä, inflaatiota ja ilmastokriisiä onkin syytä ratkaista mahdollisuuksien mukaan yhtenä pakettina. Julkisen talouden ja ympäristön kestävyyden varjelemiseksi inflaatioon liittyvät tukitoimet on syytä kohdistaa pienituloisille, tehottomien ja populististen veronalennusten sijaan.


Populistit Kremlin puudeleina


Populisti menee vastuuttomuudessaan helposti veronalennuksiakin pidemmälle, ja ehdottaa päästökaupan keskeyttämistä ja fossiilisten käytön lisäämistä muka apuna energiakriisiin. Tälläiset lyhytnäköiset ratkaisut kuitenkin sitoisivat meidät entistä tiukemmin Venäjään ja muihin autoritäärisiin diktatuureihin. Meistä tulisi Kremlin ja saudikuninkaallisten puudeleita. Samalla inflaatio jatkaisi laukkaansa ja ilmasto jatkaisi kuumenemistaan. Ongelmat kansantalouksille, toimitusketjuille ja maataloudelle jatkaisivat kärjistymistään.

Ilmastokriisin torjunta elintärkeää

Tosiasioiden tunnustaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat vastuullisen politiikan tärkeitä ainesosia. Fossiilisista on irtauduttava suunniteltua nopeammin, ja ilmastokriisin kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava.


Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa laatia ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman Vasemmistoliiton aloitteesta. Päätös on merkittävä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tähtäävien toimien lisäksi on tärkeää sopeutua ilmastokriisin negatiivisiin vaikutuksiin, kuten kuivuuteen ja sään ääri-ilmiöihin.


Ilmastokriisin torjunta ja siihen varautuminen on elintärkeää suomalaiselle kansantaloudelle ja suomalaisten kukkaroille. Nyt onkin syytä valita vastuullisuus populismin sijaan.


Aapo Reima

Kirjoittaja on valtuutettu (vas)

Paikallista porinaa: Ei anneta taantumuksen voittaa (Kaupunkiuutiset 29.6)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa kaksi viikkoa sitten Pride-kuukauden loppupuolella. Nyt siitä oli kuitenkin pahoitettu mieltä Kaupunkiuutisten mielipidepalstalla, joten sen kunniaksi jaan kolumnini täällä. Kirjoitukseni sanoma onkin edelleen erittäin ajankohtainen.

Ei anneta taantumuksen voittaa – Tehdään yhdessä töitä yhdenvertaisuuden puolesta

Alkanutta Pride-viikkoa ovat edeltäneet useat surulliset uutiset.

Yhdysvalloissa käännettiin kelloja vuosikymmeniä taaksepäin poistamalla aborttioikeuden perustuslaillinen suoja. Norjassa tehtiin tuhoisa terrori-isku sateenkaariyhteisöä vastaan.

Näiden uutisten keskellä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän Priden merkitys korostuu.

Yhdysvaltojen kehollista itsemääräämisoikeutta loukkaavasta päätöksestä ovat vastuussa kiihkouskonnolliset fanaatikot, ja maan kahtiajako on vahvempaa kuin koskaan.

Taantumuksellisilla voimilla on muuallakin maailmassa huolestuttavaa ja kasvavaa vaikutusvaltaa, mikä näkyy esimerkiksi äärioikeistolaisen ja ääri-islamistisen terrorismin muodoissa.

Suomi ei ole lintukoto

Myös Suomessa on piirejä, jotka edustavat samanlaista taantumuksellisuutta ja ihmisvihaa. Suomi ei ole lintukoto, joka olisi turvassa tälläiseltä ihmisoikeuksia uhkaavalta kehitykseltä.

Yhteiskunnan jakautuminen, ääriliikkeiden nousu ja ihmisoikeuksia väheksyvä poliittinen puhe ovat riskejä ja osin toteutunutta kehitystä myös täällä meillä.

Toimintaa, ei lamaannusta

Huonojen uutisten edessä ei kuitenkaan ole syytä lamaantua, vaan ryhtyä toimintaan ihmisoikeuksien eteen. Paikallisella tasollakin on mahdollista tehdä paljon yhdenvertaisuuden parantamiseksi.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tasolla tehokkaita toimia ovat muun muassa ilmaisen ehkäisyn laajentaminen ja sen piiriin kuuluvien ehkäisyvälineiden valikoiman lisääminen, yhdenvertaisuuskoulutusten järjestäminen henkilöstölle ja sukupuolten moninaisuuden huomioiminen kiinteistöjen suunnittelussa.

Ei olisi pahitteeksi myöskään Hämeenlinnan seudun oma Pride-kulkue.

Puhujan vastuu

Meillä jokaisella on myös vastuu siitä, miten me puhumme kanssaihmisistämme. Esimerkiksi vähemmistöihin kohdistuva vitsailu ja väheksyntä rakentavat ja ylläpitävät vähemmistövihamielisiä asenteita.

Jokaisella on sananvapaus, mutta myös vastuu sanomisistaan. Ihmisoikeuksia murentavaa keskustelua ei kannata ehdoin tahdoin rakentaa.

Ei anneta taantumuksen ja ihmisvihan voittaa. Tehdään yhdessä ja yhtenäisinä töitä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta.

Paikallista porinaa: Muutoksen merkkejä on ilmassa – Siirrytään oman edun ajasta yhteisen hyvän aikaan (Kaupunkiuutiset 11.5)

Kolumnini julkaistiin keskiviikon Kaupunkiuutisissa 11.5. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Muutoksen merkkejä on ilmassa – Siirrytään oman edun ajasta yhteisen hyvän aikaan 

Arvokeskustelu herättää usein vahvojakin tunteita, ja siksi sitä joskus pelätään. Se on kuitenkin tärkeää, koska se muokkaa koko yhteiskunnan arvoilmapiiriä.

Viime aikoina muodissa on ollut kylmä yksilökeskeisyys, mutta muutoksen merkkejä on ilmassa. Maailma tarvitsee lisää myötätuntoa, yhteisöllisyyttä ja heikommista huolehtimista.

Kova työ ei takaa vaurautta

Nykyään mediatilaa hallitsevat huippumenestyjät ja miljardöörit, Björn Wahlroosin ja Elon Muskin kaltaiset länsimaiden oligarkit.

Me kaikki tunnemme tarinan omalla työllään miljoonaomaisuuden keränneistä huippuyksilöistä. Tarina on tavallaan lohdullinen, koska se antaa ymmärtää kenellä tahansa olevan mahdollisuus rikastua ja menestyä.

Ikävä kyllä tarina on useimmiten myös valheellinen. Kova työ ei takaa vaurautta hyvinvointivaltio Suomessakaan, puhumattakaan köyhemmistä maista.

Lisää myötätuntoa keskusteluun

Omalla ahkeruudella on toki paljon merkitystä vaurastumisen kannalta, mutta niin on myös lähtökohdilla ja sattumalla.

Keskiluokkainen suomalainen on paljon lähempänä koditonta, kuin monimiljonääriä. Siksi julkiseen keskusteluun kaipaisi lisää myötätuntoa: kaikkien ei tarvitse olla huippujohtajia tai kunnianhimoisia työnarkomaaneja.

Suomi ja maailma tarvitsee lisää yhdessä tekemisen ja yhteistyön henkeä. Se kuulostaa perinteiseltä konsulttijargonilta, mutta en tarkoita sillä laimeaa kompromissihakuisuutta enkä elinvoimapöhinää. Vaan yhteisöllisyyttä ja suoraselkäistä heikommista huolehtimista.

Yksilökeskeisyys vai yhteiskuntavastuu?

Hämeenlinnan strategian valmistelu lähestyy loppusuoraa. Strategia tulee ohjaamaan koko valtuustokauden suuntaa, ja siinäkin näkyy ajan henki. Elinvoimaa ja yritysmyönteisyyttä korostetaan, kun taas sosiaalinen ja ekologinen vastuu on jätetty sivuosaan.

Annetaanko yksilökeskeisyyden voittaa yhteiskuntavastuu myös Hämeenlinnassa? Korvaako epämääräinen menestyspöhinä kaupungin perustehtävän, laadukkaiden palveluiden tuottamisen ja paikallisdemokratian edistämisen?

Siirtykäämme oman edun tavoittelun ajasta yhteisen hyvän aikaan, ja aloitetaan kaupungin strategiasta.

Paikallista porinaa: Hämeenlinnaan tarvitaan oma mopopaja nuorille

Kolumnini nuorten mopopajan ja harjoittelualueen perustamiseksi julkaistiin Kaupunkiuutisissa 15.3. Pahoittelut että blogiin jakamisessa kesti. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on jättänyt mopopajan perustamisesta myös valtuustoaloitteen. Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan alta:

Hämeenlinnaan tarvitaan oma mopopaja nuorille – Mallia voisi ottaa esimerkiksi Hattulasta

Hämeenlinnaan tarvitaan tilat mopoileville nuorille. Monessa kunnassa on perustettu erilaisia mopopaja-nuorisotiloja ja turvallisia harjoittelualueita mopoilla ajeluun.

Tarvetta mopoilijoiden omille tiloille on ollut jo pitkään. Idea mopopajasta nousi esiin myös 8-luokkalaisten V-päivissä, joissa oppilaat tapaavat kaupungin päättäjiä ja viranhaltijoita ja tekevät esityksiä kaupungin kehittämiseksi.

Mopopajasta monia hyötyjä

Mopopajalla nuoret voisivat korjata ja tuunata mopojaan yhdessä kavereiden kanssa, asiantuntevan ohjaajan läsnä ollessa. Nuorten hyvinvoinnin lisäämisen ohella mopopaja edistäisi nuorisotyön tavoitteita. Mopopaja houkuttelisi nuorisotyön pariin myös sellaisia nuoria, joita perinteiset nuorisotilat eivät houkuta.

Harjoittelualueella mopopajan yhteydessä voisi ajella ja kokoontua mopoilla suljetulla ja turvallisella alueella. Siellä voisi luvan kanssa keulia ja testailla mopoja. Se lisäisi mopoilun turvallisuutta, kun ajelu siirtyisi pois yleisiltä teiltä. Tämä myös rauhoittaisi naapurustoja, joten kaikki voittaisivat.

Mopoilu on useille mopoikäisille nuorille tärkeä harrastus, monille ainoa. Pelkän edestakaisin ajelun lisäksi sillä on merkittävä sosiaalinen puoli, kun mopoilla kokoonnutaan tapaamaan kavereita.

Hattula malliesimerkkinä

Mallia mopopajaan voisi ottaa esimerkiksi Hattulasta, jossa toimii joka torstai nuorten moottoripaja. Hattulassa yhteistyökumppanina toimii Lasten ja Nuorten Keskus ry, jolla on vakiintunutta moottoripajatoimintaa useilla paikkakunnilla.

Hattulassa kustannukset ovat maltilliset, ja toiminnalla on tavoitettu useita pudokkuusvaarassa olevia nuoria. Naapurikunnan jo olemassaoleva toiminta tarjoaa myös seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia.

Nuorten toive huomioon

Nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa nuorten äänen kuuntelu on entistäkin tärkeämpää. Synkkien uutisten vastapainoksi on hyvä pyrkiä luomaan lisää ilonaiheita arkeen. Mopopajan perustamisella olisi merkittävä positiivinen vaikutus nuorten hyvinvointiin, ja se myös osoittaisi että kaupunki kuuntelee nuorten ideoita.

Toivottavasti nuorten toive mopoilijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi saa myös laajempaa poliittista tukea, ja asiaa voitaisiin esittää jo ensi vuoden talousarvioon.

Paikallista porinaa: Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä (Kaupunkiuutiset 26.1)

Kirjoitin Kaupunkiuutisten Paikallista Porinaa -kolumnipalstalle 26.1 kaupungin asuntopolitiikasta, ja joulukuussa jättämästämme valtuustoaloitteesta asuntopoliittisen ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Kirjoituksen voi lukea Kaupunkiuutisten sivuilta, tai kokonaisuudessaan alta:

Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä – On suuri ongelma, jos parhaille paikoille rakennetaan vain kovan rahan asuntoja

Hämeenlinnan asuntopolitiikassa tarvitaan selkeää tavoitetilaa tulevaisuuteen.

Haasteita ovat kaupungin vuokra-asuntojen kasvava korjausvelka, kohtuuhintaisen asuntotarjonnan väheneminen ja asumiskustannusten kasvu.

Joulukuussa SDP, Vihreät, Vasemmisto ja KD jättivät yhteisen valtuustoaloitteen asunto-ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Asunto-ohjelmassa tulisi löytää toimenpiteet, joilla turvataan jokaiselle hämeenlinnalaiselle mahdollisuus kohtuulliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen

Hyvä- ja huono-osaisuus kasautuvat

Kantakaupungissa suunnitellaan vauhdilla uutta asuinrakentamista. Tarjonnan lisääminen on tärkeää, mutta tulisi kiinnittää huomiota myös tarjonnan laatuun.

On suuri ongelma, jos kaupungin parhaille paikoille Hämeensaareen, Asemanrantaan ja Ykköskortteliin rakennetaan vain kovan rahan asuntoja. Tämä johtaisi kantakaupungin alueelliseen eriytymiseen, kun hyväosaisuus ja huono-osaisuus kasautuvat eri alueille.

Tämän haitallisen kehityskulun torjumiseksi on huolehdittava monipuolisesta asumisesta: kaikille uusille kaavoitettaville ja rakennettaville alueille on rakennettava myös kohtuuhintaista asumista.

Kohtuullisuus huomioon jo kaavoituksessa

Jo kaavoituksessa tulisi huomioida monipuoliset asumisen mahdollisuudet. Kaikkia tontteja ei tule myydä kiinteistösijoittajille vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon.

Kaupunki voisi tukea monipuolista asumista myymällä omistamiaan kerrostalotontteja markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla kohtuuhintaista asumista tarjoaville kaupungin ja kolmannen sektorin yhteisöille.

Tarvitaan myös korjausliike

Ryhtiliikkeen lisäksi tarvitaan korjausliike. Kaupungin asuntoyhtiön Hämeenlinnan Asunnot Oy:n asunnoista lähes 80 prosenttia on vain tyydyttävässä tai sitä huonommassa kunnossa, eli korjausvelkaa on paljon.

Korjausrakentamisen lisääminen on välttämätöntä, ja se lisää asumisen laatua ja viihtyisyyttä.

Myös asuntojen esteettömyys ja energiatehokkuus kaipaavat parannusta. Kaupungin olisi syytä tukea yhtiötä rahallisesti korjausten nopeuttamiseksi

Voimaa myös yhteistyöstä

Yhteistyö on voimaa myös asuntopolitiikassa. Monet kolmannen sektorin toimijat tarjoavat kohtuuhintaista ja sosiaalista asumista.

Asunto-ohjelma tulisikin valmistella yhteistyössä asumisen eri toimijoiden kanssa.