Hämeenlinnan lähiöitä ei saa unohtaa

Allaoleva kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 30.7.2024.

Hämeenlinnan lähiöitä ei saa unohtaa

Keskustan kehittäminen. Siihen kiteytyy Hämeenlinnan viimeaikainen poliittinen keskustelu. Mielipiteitä vaihdetaan Ykköskorttelista, Hämeensaaresta, kävelykadun jatkamisesta ja HAMKin keskustakampuksesta.

Keskusta ansaitseekin huomiota, mutta samalla tulisi muistaa, että se on lopulta vain pieni osa kaupunkiamme. Osa tämän tiedostaakin ja kiirehtii nopeasti muistuttamaan pitäjien elinvoiman kehittämisestä, tai uusien keskiluokkaisten omakotitaloalueiden rakentamisen tärkeydestä.

Toki pitäjät ja omakotitaloalueetkin ansaitsevat huomiota. Mutta kuka muistuttaisi olemassaolevista lähiöistä ja niiden kehittämisestä?

Hämeenlinnan keskustaan on käytetty ja ollaan käyttämässä kymmeniä miljoonia euroja. Siihen nähden Hämeenlinnan vanhat lähiöt ja asuinalueet ovat saaneet vain murusia.

Meidän tulisikin jatkossa muistaa kehittää kaupunkia kokonaisuutena, jossa arvostetaan jokaista asukasta tasavertaisesti.

Positiivinen esimerkki löytyy Jukolan ja Nummen alueelta, jota on viime vuosina kehitetty varsin onnistuneesti. Uudet pyöräväylät, puisto- ja liikennehankkeet, suunniteltu lisäasuinrakentaminen ja uusi Assi-sairaala vahvistavat alueen kehittymistä ja asumisviihtyisyyttä.

Muiden lähiöiden osalta tilanne on heikompi. Milloin viimeksi on tehty merkittäviä kehityspanostuksia esimerkiksi Idänpäähän, Katumalle, Ojoisille, Kettumäkeen tai Laaniittyyn? Alueet ansaitsisivat suurempaa huomiota poliittisessa päätöksenteossa.

Muutos on kuitenkin mahdollinen. Kaupunki valmistelee asumisohjelmaa, joka laitettiin alulle SDP:n, Vasemmiston, Vihreiden ja KD:n yhteisestä aloitteesta. Ohjelmassa on erittäin tärkeää huomioida konkreettisesti lähiöiden ja kohtuuhintaisen asumisen näkökulmat.

Emme voi jämähtää vain keskustan kehittämiseen ja rakennusfirmojen mielistelyyn. Tehdään ohjelmasta lähiöiden ohjelma!

Mistä sitten rahat lähiöiden kehittämiseen? Kehittämiseen ei tarvita uusia määrärahoja, vaan olemassaolevien kohdentamista uudelleen. Kaupunkikehittämisen sekä liikenneinvestointien painopistettä voisi vähitellen siirtää keskustasta aluekeskuksiin.

Lisäksi osasta hyödyltään kyseenalaisista ja kalliista hankkeista voitaneen luopua lähiöiden hyväksi. Esimerkiksi Sotkanrannan satamainvestointia ja kaupunginmuseon uutta pääkohdetta on syytä tarkastella kriittisesti.

Pidetään yhdessä lähiöiden puolta!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Hämeenlinna ei voi sulkea silmiään Gazan sodalta

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 22.5.

Hämeenlinna ei voi sulkea silmiään Gazan sodalta – Myös paikallisilla ratkaisuilla on painoarvoa

Viimeksi kaupunginvaltuustossa keskusteltiin Israelin sodasta Gazassa. Sodan aloitti terroristijärjestö Hamas julmalla hyökkäyksellään, mutta Israelin kostotoimet ylittivät hyvin pian oikeutetun itsepuolustuksen rajat.

Gazassa on lyhyessä ajassa kuollut ainakin 35 000 ihmistä, joista yli puolet lapsia ja naisia. Avustusjärjestöt ovat ottaneet käyttöön kirjainlyhenteen WCNSF, joka on lyhenne englanninkielisistä sanoista ”haavoittunut lapsi, ei hengissäselvinnyttä perhettä”. Toin nämä asiat esiin valtuustossa.

Kokoomuksen Kirsi Lehto oli huolissaan kansainvälisen politiikan ”eksymisestä” paikallistasolle, ja epäili että valtuusto ei välttämättä ole oikea paikka arvokeskustelulle.

Olen eri mieltä. Hämeenlinna ei voi elää kuplassa, jossa suljetaan silmät siviilien kärsimykseltä ja sotarikoksilta.

Me uskalsimme täällä paikallistasolla tuomita Venäjän ja Hamasin julmat hyökkäykset ja sotarikokset. Olemme aktiivisesti tukeneet Ukrainaa sekä sanoin että avustuskuljetuksin. Olemme myös saaneet uuden ystävyyskaupungin Ukrainasta.

Toivonkin, että emme Hämeenlinnassa olisi kaksinaismoralistisia, vaan seisoisimme historian oikealla puolella myös suhteessa Israelin toimiin.

Gazan sota ei ole vain kansainvälisen politiikan kysymys, vaan myös paikallisilla ratkaisuilla on merkittävää painoarvoa.

Hämeenlinna voisi rahoittaa Gazaan suuntautuvaa humanitaarista apua, samaan tapaan kuin rahoitamme Ukraina-apua. Voisimme myös tavoitella ystävyyskaupunkia Palestiinasta ja liittyä kasvavaan joukkoon eurooppalaisia kaupunkeja. Voisimme myös selväsanaisesti vaatia alueelle pysyvää tulitaukoa, panttivankien vapauttamista ja miehityshallinnon purkamista.

Suomen kansan mielipide Israelin sotatoimista on selvä. Ylen teettämän kyselyn mukaan 60 prosenttia suomalaisista ei hyväksy Israelin sotatoimia, ja vain 20 prosenttia ne hyväksyy.

Toivon todella, että myös poliitikot kuulevat tämän viestin, niin paikallistasolla kuin maamme hallituksen kabineteissakin.

Valtuustossa pitämässäni puheessa kysyin Israelin toimien puolustajilta: ”Kuinka pitkään Hamasin viattomia siviilejä tappaneella terrori-iskulla voidaan oikeuttaa niinikään viattomien siviilien tappamista?”

Tähän kysymykseen on hyvä lopettaa myös tämä kolumni.

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Hämeenlinnasta on mahdollisuus tehdä todellinen opiskelukaupunki, jolla on elävä keskusta

Allaoleva kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 20.3.2024.

Hämeen Ammattikorkeakoulun ja kaupungin yhteinen hanke Hamkin keskustakampuksen toteuttamiseksi on rohkea avaus ja toteutuessaan koko vuosikymmenen merkittävin kehityshanke Hämeenlinnassa!

Se laittaisi vauhtia keskustan ja Hämeensaaren yksityisen rahan hankkeisiin, ja Ykköskorttelin pattitilannekin voisi ratketa. Samalla keskustaan saataisiin tuhansia uusia ihmisiä päivittäin.

Olisimme lopultakin kaupunki, jossa myös nuoret näkyvät katukuvassa.

Ennen kaikkea keskustakampus olisi merkittävä parannus opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Kampuksen saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä parantuisi, ja opiskelijoille saatavilla olevat palvelut monipuolistuisivat. Tilaratkaisustakin voidaan tehdä toimiva, kun kampusta suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Kampuksen ehdotettu sijainti linja-autoaseman tontilla olisi hyvä valinta. Suojellun linja-autoasemarakennuksen aiheuttama haaste voitaisiin ratkaista esimerkiksi sisällyttämällä se osaksi uudisrakennusta.

Kampusta rakennettaessa on myös kehitettävä ympäristön kävely- ja pyöräilyinfraa, esimerkiksi jo päätettyjen hidaskatujen kautta, jotta kampuksen saavutettavuus ja viihtyisyys aidosti toteutuisi.

Hankkeen suunnittelun yhteydessä olisi ennakkoluulottomasti tarkasteltava myös kaupungin omistamien tyhjien ja tyhjentyvien tilojen hyötykäyttö Hamkin toiminnassa.

Erityisesti Lyseon lukion vanha päärakennus olisi mahdollisuus. Arvorakennuksen nykyinen rapistuva tila on häpeä Hämeenlinnalle, mutta korjaaminen on erittäin kallista. Lisäksi Lyseon lukiolla on jo toimivat tilat Ammattiopisto Tavastian yhteydessä.

Hamkin keskustakampushankkeessa voitaisiin yrittää ratkaista tätäkin pattitilannetta. Kaupungin on joka tapauksessa jossain vaiheessa korjattava Lyseon rakennus, joten miksi ei lyötäisi kahta kärpästä yhdellä iskulla, yhteistyössä Hamkin kanssa?

Voisiko Lyseon päärakennus olla täydentävä osa Hamkin keskustakampusta modernin uudisrakennuksen lisäksi?

On ollut hieno huomata, että keskustakampus on saanut innostuneen vastaanoton ja laajaa tukea poliittisen kentän kaikilta laidoilta. Tämä on harvinaista nykyisessä ristiriitoja korostavassa poliittisessa ilmapiirissä.

Nyt meillä on mahdollisuus yhteistyöllä tehdä Hämeenlinnasta todellinen opiskelukaupunki, jolla on elävä keskusta!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas,), Hämeenlinna.

Sähköpotkulautayhtiöt leikkivät ihmishengillä

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Kaupunkiuutisissa 4.10.

Hämeenlinnassa sähköpotkulautayhtiöt leikkivät ihmishengillä

Käsittämätöntä vastuuttomuutta! Sähköpotkulautayhtiöt eivät noudata kaupungin asettamia viikonloppuöiden ajokieltoja, vaikka niistä on yritetty sopia yhdessä samojen yhtiöiden kanssa. Yöajan vakavia onnettomuuksia on jälleen sattunut firmojen hälläväliä-asenteen tähden.

Valtaosa vakavista sähköpotkulautaonnettomuuksista tapahtuu yöaikaan, kun laudoilla ajetaan humalassa. Tämän vuoksi Hämeenlinnan Kaupunkirakennelautakunta päätti viime vuonna kieltää ajon viikonloppuöisin kello 00–05. Mallia otimme Helsingistä, jossa yöajon rajoitukset ovat onnistuneet vähentämään onnettomuuksia ja siten edistämään kansanterveyttä. Tätä maltillistakaan sääntelyä ei ole meillä kuitenkaan kattavasti noudatettu.

Sähköpotkulaudat ovat tervetullut lisä Hämeenlinnan liikenteeseen, ja täydentävät joukkoliikennettä. Käytän niitä itsekin. Olisi kuitenkin suotavaa, että yhtiöt noudattaisivat yhteisiä demokraattisesti laadittuja pelisääntöjä. Vai ovatko viikonloppuöiden tulot yhtiöille todella niin suuria, että ne ovat valmiita ottamaan riskin asiakkaiden ja sivullisten vakavista vammautumisista tai jopa kuolemista? Se on raakaa peliä ihmishengillä.

Yhtiöt ovat vedonneet teknisiin vaikeuksiin yöajokiellon toteuttamisessa, mutta se on valetta. Vuorokaudenajan mukaan vaihtuvien nopeusrajoitusten ja yöajon kieltojen toteuttaminen on onnistunut muissakin Suomen kaupungeissa. Se siis onnistuisi myös Hämeenlinnassa, jos yrityksillä olisi siihen aitoa tahtoa.

Yöajan helposti ehkäistävissä olevat lautaonnettomuudet eivät ole haitaksi vain asiakkaille, vaan laajemminkin yhteiskunnalle. Tarpeettomat onnettomuudet kuormittavat päivystyksiä, ja siten pahimmillaan haittaavat muidenkin avunsaantia. Lisäksi veronmaksajille syntyy onnettomuuksista huomattavia kustannuksia niin sairauspoissaolojen kuin terveydenhuollon menojenkin kautta.

Jos vapaaehtoinen sopiminen ja pehmeät keinot eivät auta, on firmojen vastuuttomuuteen puututtava tiukemmin keinoin. Kestävässä liiketoiminnassa ihmisiä ei nimittäin aseteta tarpeettomaan vaaraan oman rahanahneuden tähden. Hävetkää!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Metsäohjelma pelastettu!

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 29.6.2023.

Metsäohjelma pelastettu!

Kaupungin metsänhoito herätti vilkasta poliittista keskustelua kesäkuun alussa. Kaupunginvaltuustossa päätettiin metsäohjelmasta, joka ohjaa kaupungin lähes 6 000 hehtaarin laajuisten metsäomistusten hoitoa.

Metsäohjelma on kokonaisuutena hyvä ja askel oikeaan suuntaan. Se yhdistää metsien kestävän talouskäytön luonnon monimuotoisuuden varjeluun ja hiilinielujen ylläpitoon.

Vasemmistoliiton esiintuomista tavoitteista osa huomioitiin jo ohjelman valmisteluvaiheessa. Erityisen merkittävä oli linjaus, että hakkuita painotetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolelle.

Päätöksenteossa kiistakapulaksi nousi ohjelmaan esitetty tavoite luonnonsuojelualueiden laajentamisesta 300 hehtaarilla pitkällä aikavälillä.

Tällä hetkellä kaupungin metsistä on suojeltu noin 10 prosenttia, ja tavoitteen toteutuessa luku kohoaisi noin 15 prosenttiin.

Tavoite on siis hyvinkin maltillinen, ja ainakin vihreät ja vasemmisto olisivat olleet valmiita kunnianhimoisempaankin tavoitteeseen.

Järkytys oli siis iso, kun kaupunginhallitus päätti kokoomuksen johdolla ja äänin 9–4 poistaa tavoitteen ohjelmasta. Se oli iso pettymys luonnon kannalta.

Kaupunginvaltuusto kuitenkin pelasti tilanteen! Kaupunginhallituksen esityksestä käytiin valtuustossa pitkä keskustelu, ja lopulta erittäin tiukka äänestys. Valtuusto päätti Anne Laatikaisen (sd.) esityksestä palauttaa alkuperäisen suojelutavoitteen ohjelmaan, äänin 25–25. Tasatilanteen ratkaisi demaripuheenjohtajan ääni.

Kaupunginhallituksessa kokoomus oli saanut osan demareista taakseen, mutta valtuustossa SDP onneksi asettui vasemmiston ja vihreiden tavoin kokonaisuudessaan järjen ja luonnon puolelle. Lisäksi suojelutavoite sai tukea kahdelta perussuomalaiselta, yhdeltä kokoomuslaiselta ja yhdeltä kristillisdemokraatilta. Kiitos!

Äänestystulos kuvastaa hyvin demokratian merkitystä. Jokaisella yksittäisellä valtuutetulla on väliä.

Kuntavaaleissa valtuuston viimeiset paikat ratkeavat usein vain yhden tai muutaman äänen erolla. Hyvin pienetkin erot vaalituloksessa voivat siis kääntää tämänkaltaisia tiukkoja äänestyksiä päälaelleen.

Onneksi tällä kertaa luonto ja järki voittivat. Ja siitä voimme kiittää viime kädessä jokaista kuntavaaleissa äänensä antanutta.

Mihin suuntaat, Hämeensaari?

Allaoleva kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa keskiviikkona 10.5.2023.

Mihin suuntaat, Hämeensaari? – Tavoitteita kirkastettava ja asukkaiden huolet huomioitava

Hämeensaari on kantakaupungin paraatipaikka, jonka kehittämistä on pyöritelty jo useita vuosia. Tuona aikana kehittämishankkeen sisältö ja tavoitteet ovat muuttuneet useaan kertaan, eikä selkeää yhteistä näkemystä kehittämisen suunnasta ole.

Alueen suunnittelua on vetänyt yksityinen kehitysyhtiö, ja tulokset ovat olleet mitättömiä. Nyt yhtiö on jälleen pyytänyt jatkoaikaa omalle varaukselleen, vaikka edellisetkään lisäajat eivät ole tulosta tuottaneet. Kannattaako samaa rumbaa enää jatkaa?

Kehitysyhtiö perustelee jatkoaikatoivettaan hankkeeseen jo käyttämällänsä rahamäärällä ja tiedossaan olevilla ”kumppaneilla”. Perusteet ontuvat. Kaupungilla ei ole velvollisuutta eikä syytä suojella kehitysyhtiötä normaalilta liiketoimintaan liittyvältä riskiltä. Ja yhtiön tiedossa olevien mahdollisten kumppaneiden suhteen olemme vain yhtiön lupausten varassa.

Meidän on korkea aika kirkastaa Hämeensaaren kehittämiselle asetettuja tavoitteita, riippumatta siitä, jatketaanko yhtiön kanssa vai ei. Keskiöön tulee nostaa viihtyisä ympäristö, korkeatasoinen arkkitehtuuri, virkistysarvot, ekologisuus, kaupunkikuvan sopusuhtaisuus sekä taloudellisuus. Lisäksi olisi tärkeää sijoittaa alueelle kovan rahan asuntojen lisäksi myös kohtuuhintaista ja erityisryhmien asumista.

Kaupungilla on velvollisuus laittaa kaupunkilaisten etu kiinteistökehittäjien edun edelle. Hämeensaarta rakennetaan vuosikymmeniksi eteenpäin, joten päätöksentekijät ovat vastuussa myös jälkipolville.

Viime aikoina asukkaita on huolettanut etenkin Hämeensaaren puiston kohtalo sekä suunniteltujen rakennusten arkkitehtuurinen taso ja rakennuskorkeus. Eteläinen puisto on uusimmissa suunnitelmissa säilymässä koskemattomana, ja jatkossakin kaikkien kaupunkilaisten olohuoneena. Muutkin huolet on onneksi vielä täysin mahdollista huomioida.

Paasikiventien varteen tänä vuonna rakennettaviksi aiottujen talojen havainnekuvat ovat varoittava esimerkki epäonnistuneesta suunnittelusta. Muun Hämeensaaren osalta meillä on onneksi mahdollisuus välttää samat virheet. Kehittämisen suunta tulee valita kaupungin kokonaisedun eikä kiinteistösijoittajien ehdoilla!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Kuunnellaan nuorten toiveita – tuodaan kuukautistuotteet kouluihin!

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 15.3.-23.

Kuunnellaan nuorten toiveita – tuodaan kuukautistuotteet kouluihin!

Kahdeksasluokkalaisten aloitteet Hämeenlinnan koulujen Vaikuta-päivissä ovat usein todella hyviä ja tarpeellisia. Esimerkiksi viime vuonna idea nuorten mopopajasta nousi esiin V-päivässä, ja Vasemmistoliitto teki asiasta valtuustoaloitteen. Tällä hetkellä idea on edennyt kattavaan selvitysvaiheeseen, ja päätöksiä on luvassa syksyllä.

Tänä keväänä Lammin Hakkalan koulussa nuoret toivoivat kuukautistuotteita saataville koulujen wc-tiloihin. Ehdotus on hyvä ja tärkeä, ja on harmillista, ettei tällainen perusjuttu ole vielä kunnossa. Asia on syytä korjata nopeasti. Ainakin moni Hakkalassa paikalla ollut valtuutettu, poliittisen kentän eri laidoilta, suhtautui nuorten aloitteeseen myönteisesti. Toivottavasti tämä myönteisyys kantaa myös konkreettisiin muutoksiin asti!

”Maksuton ja helppo saatavuus vähentäisi myös kuukautisiin liittyvää tarpeetonta häpeää, sekä osin perheiden taloudellisia vaikeuksia.”

Kuukautistuotteiden helppo saatavuus wc-tiloissa helpottaisi tilanteita, joissa kuukautiset alkavat koulupäivän aikana yllättäen. Maksuton ja helppo saatavuus vähentäisi myös kuukautisiin liittyvää tarpeetonta häpeää, sekä osin perheiden taloudellisia vaikeuksia.

Kuukautisköyhyyteen ja kuukautisista aiheutuvaan stigmaan tulee hakea ratkaisuja myös laajemmin. Wc-tiloissa tarjolla olevat tuotteet auttavat akuutteihin tilanteisiin, mutta eivät suoraan kuukautisköyhyyteen. Hyvinvointivaltiossamme ei ole tavatonta, että ihminen joutuu tekemään valintoja ruoan ja välttämättömien hygieniatuotteiden välillä. Hintojen nousu on ennestään pahentanut myös tätä ongelmaa.

Valtiotasolla kuukautistuotteiden arvonlisävero tulee laskea muiden terveystuotteiden tasolle alennettuun 10 prosentin verokantaan. Helsingissä kokeiltiin viime vuonna kuukautistuotteiden tarjoamista maksutta oppilaitoksissa, ja kokeilun tulokset olivat hyviä. Skotlannissa on taattu maksuttomat kuukausituotteet koko kansalle. Suomessakin niiden laajempi maksuton tarjoaminen oppilaitoksissa ja vähävaraisille olisi tarpeen. Tätä tulee edistää yhdessä hyvinvointialueen kanssa.

Nuorten kuuntelusta on hyvä aloittaa! Vasemmisto tekee töitä sen eteen, että kuukautistuotteita saataisiin tarjolle koulujen wc-tiloihin Hämeenlinnassa.

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Häirintätapaus ravisteli paikallista urheilua ja politiikkaa – Mitä opimme Lentopallokerhon tapauksesta?

Allaoleva kolumnini julkaistiin Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 27.1.-23.

Häirintätapaus ravisteli paikallista urheilua ja politiikkaa

Lentopallokerhossa paljastunut häirintätapaus ravisteli hämeenlinnalaista urheilua ja politiikkaa vuodenvaihteen tienoilla. Tapaus kytkeytyi kaupunkiin erityisesti, koska Lentopallokerho on kaupungin tärkeä yhteistyökumppani ja tuensaaja.

Mihin asia lopulta johti, ja mitä siitä opittiin?

Tapaus herätti kaupungin johtoa ja päättäjiä torjumaan urheilumaailmassa esiintyvää epäasiallista käytöstä. Kaupunginjohtaja ja valtaosa kaupungin poliittisesta johdosta otti asian tosissaan, ja toimenpiteisiin ryhdyttiin.

Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen on hoitanut asiaa kiitettävällä tavalla ja tuonut selkeästi esiin kaupungin nollatoleranssin seksuaaliseen häirintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen, myös yhteistyökumppaneita koskien.

Lentopallokerholle tehtiin siis selväksi, että tälläinen peli ei vetele.

Lentopallokerhon ja kaupungin välinen yhteistyösopimus uudistettiin. Naisten urheilun tukisumma pidetään ennallaan, mutta sopimus päivitettiin eettisten kysymysten osalta nykyaikaan. Uudistetussa sopimuksessa edellytetään urheilun eettisten periaatteiden noudattamista ja mekanismien luomista mahdollisiin ongelmatilanteisiin puuttumiseksi.

Sopimusehtojen rikkominen johtaa jatkossa sopimussakkoon, eli käytännössä rahojen perimiseen takaisin. Seuran tulee vuosittain raportoida kaupungille yhteistyön toimivuudesta. Vastaavat ehdot kirjataan jatkossa kaikkiin kaupungin yhteistyösopimuksiin eri urheilutoimijoiden kanssa. Pienin tarkennuksin ehdot viedään myös kulttuuritapahtumien markkinointisopimuksiin.

Tapaus johti parannuksiin myös omassa organisaatiossa. Kaupungin eettiset ohjeet tullaan päivittämään. Kaupungin omia mekanismeja häirintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen puuttumiseksi parannetaan ja ilmoituskanavia kehitetään.

Kaupungissa tapauksesta siis otettiin opiksi ja toimintatapoja korjattiin, jotta vastaavaan voidaan jatkossa puuttua tehokkaammin. Asiassa ei nimittäin ole kyse vain Lentopallokerhosta, vaan kyseessä on laajempi yhteiskunnallinen ongelma.

Työtä häirinnän ja epäasiallisen käytöksen torjumiseksi on syytä jatkaa myös nyt akuutin kriisin laannuttua. Vielä on paljon tehtävää.

Kirjoittaja on on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna

Paikallista porinaa: Tuhoisa ristiretki voi tulla kaupunkilaisille kalliiksi (Kaupunkiuutiset 5.10.)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 5.10.2022. Teksti luettavissa kokonaisuudessaan myös alla:

Tuhoisa ristiretki voi tulla kaupunkilaisille kalliiksi

Päiväkotiyritykset ovat lähteneet huolestuttavalle ristiretkelle korkeampien palvelusetelimaksujen puolesta. Yritysten tavoitteena on korottaa tulonlähteensä eli kaupungin maksaman palvelusetelin arvoa. Lisäksi yritykset haluavat poistaa kaupungin oikeuden kieltäytyä palvelusetelin myöntämisestä.

Molemmat tavoitteet tulisivat toteutuessaan kaupunkilaisille kalliiksi. Kokoomus on liittynyt tähän yritysten ristiretkeen, jota käydään niin poliittisissa elimissä kuin oikeussalissakin.

Hämeenlinnassa on pitkään säästetty kunnallisesta varhaiskasvatuksesta, ja samalla palvelusetelimallin kulut ovat kasvaneet. Kaupungin varhaiskasvatuksessa on ollut käytössä vuosittainen säästötavoite, jolla on vastattu laskevaan lapsimäärään.

Enää lapsimäärä ei kuitenkaan ole vähentynyt, ja monella perheellä on vaikeuksia saada päiväkotipaikkaa läheltä. Omasta toiminnasta säästämisen on siis tultava tiensä päähän, ja säästöt on syytä kääntää palveluseteliin.

Jatkuva kunnallisesta varhaiskasvatuksesta leikkaaminen siirtää kysyntää yksityiselle puolelle. Kaupungin riippuvuus yksityisestä palveluntarjonnasta taas tuppaa heikentämään palvelua ja lisäämään kustannuksia.

Palvelusetelituotannolle on asetettu 20 prosentin osuuden tavoite, mutta nyt jo noin 30 prosenttia kaupungin varhaiskasvatuspalveluista on yksityistä.

Palvelusetelissä itsessään ei ole mitään vikaa. Maltillisesti käytettynä se täydentää kaupungin omaa toimintaa. Kuitenkin kalliimpaa erityistä tukea tarvitsevat lapset ohjautuvat yleensä kunnalliselle puolelle, koska yksityinen saa valita asiakkaansa.

Kunnallisella myös henkilöstön palkat ovat korkeampia, eli palvelusetelituotannon kasvattaminen tarkoittaa myös varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkkojen polkemista.

Julkisen varhaiskasvatuksen kuristamisen ja palveluseteliyritysten suosimisen suunta on käännettävä. Ensi vuoden budjettiin tulee esittää palvelusetelituotannon osuuden suunnitelmallista laskemista takaisin 20 prosenttiin ja varhaiskasvatuksen vuosittaisen säästötavoitteen siirtämistä palvelusetelimenoihin.

Budjettikäsittelyssä jokainen valtuutettu pääsee tekemään arvovalinnan kaverien firmojen ja kaupunkilaisten edun välillä.

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Aapo Reima

Vastuullisuutta vai populismia? (Kaupunkiuutiset 17.8.2022)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 17.8. Käsittelen siinä ilmastokriisiä ja energiakriisiä sekä inflaatiota. Kolumnissa pyrin haastamaan populistisia ratkaisuja, ja peräänkuuluttamaan vastuullisuutta. Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan myös alta.

Vastuullisuutta vai populismia


Kulunut kesä on ollut vaikea. Venäjän sota, inflaatio ja energiakriisi ovat kurittaneet suomalaisia kotitalouksia ja maamme kansantaloutta. Samalla ilmastokriisi on jälleen iskenyt Eurooppaan toden teolla. Monessa maassa kärsitään vesipulasta ja tuhansia eurooppalaisia on kuollut helteiden takia. Sadot ja teollisuuden toimitusketjut ovat vaarantuneet äärisäiden ja kuivuuden vuoksi.


Ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa


Riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista on juurisyy sekä ilmastokriisille että energiakriisille. Ilmastopolitiikka on tästä syystä mitä suuremmissa määrin myös turvallisuuspolitiikkaa. Energiakriisiä, inflaatiota ja ilmastokriisiä onkin syytä ratkaista mahdollisuuksien mukaan yhtenä pakettina. Julkisen talouden ja ympäristön kestävyyden varjelemiseksi inflaatioon liittyvät tukitoimet on syytä kohdistaa pienituloisille, tehottomien ja populististen veronalennusten sijaan.


Populistit Kremlin puudeleina


Populisti menee vastuuttomuudessaan helposti veronalennuksiakin pidemmälle, ja ehdottaa päästökaupan keskeyttämistä ja fossiilisten käytön lisäämistä muka apuna energiakriisiin. Tälläiset lyhytnäköiset ratkaisut kuitenkin sitoisivat meidät entistä tiukemmin Venäjään ja muihin autoritäärisiin diktatuureihin. Meistä tulisi Kremlin ja saudikuninkaallisten puudeleita. Samalla inflaatio jatkaisi laukkaansa ja ilmasto jatkaisi kuumenemistaan. Ongelmat kansantalouksille, toimitusketjuille ja maataloudelle jatkaisivat kärjistymistään.

Ilmastokriisin torjunta elintärkeää

Tosiasioiden tunnustaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat vastuullisen politiikan tärkeitä ainesosia. Fossiilisista on irtauduttava suunniteltua nopeammin, ja ilmastokriisin kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava.


Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa laatia ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman Vasemmistoliiton aloitteesta. Päätös on merkittävä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tähtäävien toimien lisäksi on tärkeää sopeutua ilmastokriisin negatiivisiin vaikutuksiin, kuten kuivuuteen ja sään ääri-ilmiöihin.


Ilmastokriisin torjunta ja siihen varautuminen on elintärkeää suomalaiselle kansantaloudelle ja suomalaisten kukkaroille. Nyt onkin syytä valita vastuullisuus populismin sijaan.


Aapo Reima

Kirjoittaja on valtuutettu (vas)