Avainsana: mielipidekirjoitus

Julkaistu

Orpon-Purran leikkauslinjaa on mahdollista torjua

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa 19.8.2024. Kirjoitus julkaistiin samana päivänä myös Aamupostissa ja Forssan Lehdessä.

Aapo Reima (vas.): Orpon-Purran leikkauslinjaa on mahdollista torjua


Suomalaisten peruspalvelut ovat joutuneet rajun hyökkäyksen kohteeksi Orpon-Purran hallituksen toimesta.

Erityisesti sote-palveluitamme on kuritettu ja ajettu alas rajuilla leikkauksilla ja riittämättömällä rahoituksella. Hyvinvointialueet on työnnetty selkä seinää vasten toteuttamaan hallituksen ideologiaa.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että paikallinen ja alueellinen vastarinta kantaa vähitellen hedelmää. Kanta-Hämeen aluehallitus päätti äänestyksen jälkeen vastustaa hallituksen suunnitelmia vanhusten hoitajamitoituksen alentamisesta.

Kokoomus–perussuomalais-akseli koki äänestyksissä tappion. Päätös on symbolisesti merkittävä, ja takaisku hallituspuolueiden sinimustalle rintamalle.

Voittaneet esitykset teki Tarja Filatov (sd.), Johanna Häggman (kesk.) sekä allekirjoittanut. Näyttää myös siltä, että vastaavia hallituksenvastaisia koalitioita on syntynyt tai syntymässä muillakin alueilla.

Voi toki olla, että Orpon-Purran hallitus ajaa ikäihmisiä ja hoitajia päähän potkivan lakihankkeensa jääräpäisesti läpi, vaikka asiantuntevat hyvinvointialueet sitä vastustavatkin. Muitakin voittoja on kuitenkin saatu.

Paikallinen kunnista nouseva protesti esimerkiksi pakotti hallitusta perääntymään aikeistaan rajata toisen asteen maksuttomuutta.

Myös oman keskussairaalamme alasajoon tähdännyt sairaalaverkkoselvityshanke saatiin torjuttua, vaikka jopa hämeenlinnalainen ministerivaikka jopa hämeenlinnalainen ministeri Lulu Ranne (ps.) asettui hanketta tukemaan.

Tulokset ovat toivoa herättäviä. Emme ole alistuneet hallituksen kurjistamispolitiikalle, vaan pystymme panemaan kampoihin. Ensi kevään kunta- ja aluevaalit tulevatkin olemaan tulikoe Orpon-Purran hallitukselle.

Perussuomalaiset kokivat jo eurovaalien rökäletappiossaan esimakua vaalilupausten syömisen seurauksista. Lisäksi hallituksen luottamus kansan keskuudessa on kyselyissä kyntänyt pohjamudissa.

Meidän on mahdollista tehdä muutos. Ja tuo muutos on paikallisesti jo aloitettu.

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen Kanta-Hämeen aluehallituksen jäsen (vas.).

Julkaistu

Hämeenlinnan lähiöitä ei saa unohtaa

Allaoleva kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 30.7.2024.

Hämeenlinnan lähiöitä ei saa unohtaa

Keskustan kehittäminen. Siihen kiteytyy Hämeenlinnan viimeaikainen poliittinen keskustelu. Mielipiteitä vaihdetaan Ykköskorttelista, Hämeensaaresta, kävelykadun jatkamisesta ja HAMKin keskustakampuksesta.

Keskusta ansaitseekin huomiota, mutta samalla tulisi muistaa, että se on lopulta vain pieni osa kaupunkiamme. Osa tämän tiedostaakin ja kiirehtii nopeasti muistuttamaan pitäjien elinvoiman kehittämisestä, tai uusien keskiluokkaisten omakotitaloalueiden rakentamisen tärkeydestä.

Toki pitäjät ja omakotitaloalueetkin ansaitsevat huomiota. Mutta kuka muistuttaisi olemassaolevista lähiöistä ja niiden kehittämisestä?

Hämeenlinnan keskustaan on käytetty ja ollaan käyttämässä kymmeniä miljoonia euroja. Siihen nähden Hämeenlinnan vanhat lähiöt ja asuinalueet ovat saaneet vain murusia.

Meidän tulisikin jatkossa muistaa kehittää kaupunkia kokonaisuutena, jossa arvostetaan jokaista asukasta tasavertaisesti.

Positiivinen esimerkki löytyy Jukolan ja Nummen alueelta, jota on viime vuosina kehitetty varsin onnistuneesti. Uudet pyöräväylät, puisto- ja liikennehankkeet, suunniteltu lisäasuinrakentaminen ja uusi Assi-sairaala vahvistavat alueen kehittymistä ja asumisviihtyisyyttä.

Muiden lähiöiden osalta tilanne on heikompi. Milloin viimeksi on tehty merkittäviä kehityspanostuksia esimerkiksi Idänpäähän, Katumalle, Ojoisille, Kettumäkeen tai Laaniittyyn? Alueet ansaitsisivat suurempaa huomiota poliittisessa päätöksenteossa.

Muutos on kuitenkin mahdollinen. Kaupunki valmistelee asumisohjelmaa, joka laitettiin alulle SDP:n, Vasemmiston, Vihreiden ja KD:n yhteisestä aloitteesta. Ohjelmassa on erittäin tärkeää huomioida konkreettisesti lähiöiden ja kohtuuhintaisen asumisen näkökulmat.

Emme voi jämähtää vain keskustan kehittämiseen ja rakennusfirmojen mielistelyyn. Tehdään ohjelmasta lähiöiden ohjelma!

Mistä sitten rahat lähiöiden kehittämiseen? Kehittämiseen ei tarvita uusia määrärahoja, vaan olemassaolevien kohdentamista uudelleen. Kaupunkikehittämisen sekä liikenneinvestointien painopistettä voisi vähitellen siirtää keskustasta aluekeskuksiin.

Lisäksi osasta hyödyltään kyseenalaisista ja kalliista hankkeista voitaneen luopua lähiöiden hyväksi. Esimerkiksi Sotkanrannan satamainvestointia ja kaupunginmuseon uutta pääkohdetta on syytä tarkastella kriittisesti.

Pidetään yhdessä lähiöiden puolta!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Julkaistu

Hämeenlinnasta on mahdollisuus tehdä todellinen opiskelukaupunki, jolla on elävä keskusta

Allaoleva kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 20.3.2024.

Hämeen Ammattikorkeakoulun ja kaupungin yhteinen hanke Hamkin keskustakampuksen toteuttamiseksi on rohkea avaus ja toteutuessaan koko vuosikymmenen merkittävin kehityshanke Hämeenlinnassa!

Se laittaisi vauhtia keskustan ja Hämeensaaren yksityisen rahan hankkeisiin, ja Ykköskorttelin pattitilannekin voisi ratketa. Samalla keskustaan saataisiin tuhansia uusia ihmisiä päivittäin.

Olisimme lopultakin kaupunki, jossa myös nuoret näkyvät katukuvassa.

Ennen kaikkea keskustakampus olisi merkittävä parannus opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Kampuksen saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä parantuisi, ja opiskelijoille saatavilla olevat palvelut monipuolistuisivat. Tilaratkaisustakin voidaan tehdä toimiva, kun kampusta suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Kampuksen ehdotettu sijainti linja-autoaseman tontilla olisi hyvä valinta. Suojellun linja-autoasemarakennuksen aiheuttama haaste voitaisiin ratkaista esimerkiksi sisällyttämällä se osaksi uudisrakennusta.

Kampusta rakennettaessa on myös kehitettävä ympäristön kävely- ja pyöräilyinfraa, esimerkiksi jo päätettyjen hidaskatujen kautta, jotta kampuksen saavutettavuus ja viihtyisyys aidosti toteutuisi.

Hankkeen suunnittelun yhteydessä olisi ennakkoluulottomasti tarkasteltava myös kaupungin omistamien tyhjien ja tyhjentyvien tilojen hyötykäyttö Hamkin toiminnassa.

Erityisesti Lyseon lukion vanha päärakennus olisi mahdollisuus. Arvorakennuksen nykyinen rapistuva tila on häpeä Hämeenlinnalle, mutta korjaaminen on erittäin kallista. Lisäksi Lyseon lukiolla on jo toimivat tilat Ammattiopisto Tavastian yhteydessä.

Hamkin keskustakampushankkeessa voitaisiin yrittää ratkaista tätäkin pattitilannetta. Kaupungin on joka tapauksessa jossain vaiheessa korjattava Lyseon rakennus, joten miksi ei lyötäisi kahta kärpästä yhdellä iskulla, yhteistyössä Hamkin kanssa?

Voisiko Lyseon päärakennus olla täydentävä osa Hamkin keskustakampusta modernin uudisrakennuksen lisäksi?

On ollut hieno huomata, että keskustakampus on saanut innostuneen vastaanoton ja laajaa tukea poliittisen kentän kaikilta laidoilta. Tämä on harvinaista nykyisessä ristiriitoja korostavassa poliittisessa ilmapiirissä.

Nyt meillä on mahdollisuus yhteistyöllä tehdä Hämeenlinnasta todellinen opiskelukaupunki, jolla on elävä keskusta!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas,), Hämeenlinna.

Julkaistu

Kaupunginhallitus tarttui toimeen oppimisen tukea uhkaavan romahduksen estämiseksi

Allaoleva Vasemmiston valtuustoryhmän kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 1.11.

Kaupunginhallitus tarttui toimeen oppimisen tukea uhkaavan romahduksen estämiseksi

Tämän lukuvuoden jälkeen Hämeenlinnan oppimisen tuen rahoituksesta on vaarassa hävitä jopa miljoona euroa vuodessa. Se tarkoittaisi romahdusta oppimisen tuen henkilöstön määrässä heti ensi vuoden syksystä lähtien! Kaupunginhallitus onneksi tarttui toimeen tuon romahduksen estämiseksi.

Tämä uhka johtuu määräaikaisten valtionavustusten loppumisesta. Marinin hallitus lisäsi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitusta merkittävästi, osin pysyvästi ja osin määräaikaisesti. Nyt nuo määräaikaiset oppimisen tuen rahoitukset katkeavat ensi kesänä, koska Orpon hallitus päätti olla jatkamatta niitä.

Näiden valtionavustusten loppumisen myötä Hämeenlinna menettää lähes 500 000 euron edestä oppimisen tuen rahoitusta vuodessa sekä perusopetuksesta että varhaiskasvatuksesta. Yhteensä siis vajaan miljoonan euron lovi, joka tulisi näkymään rajusti käytännössä!

Esimerkiksi pandemian jälkihoitorahalla on maksettu kokonaan tai osittain palkkaa 12 opettajalle ja 3 kouluohjaajalle. Päälle tulee vastaava varhaiskasvatuksen osuus.

Kaupunginhallitus tarttui toimeen

Kaupunginhallitus käsitteli maanantaina ensi vuoden budjettia. Vasemmiston esitys oli, että menetettävien valtionavustusten paikkaamiseksi ja oppimisen sekä varhaiskasvatuksen tuen resurssien turvaamiseksi valmistellaan suunnitelma ja tarvittaessa lisätalousarvio ensi vuoden keväällä. Lisätalousarviolla voitaisiin kohdentaa tarvittava määrä lisärahaa tukitoimiin. Iso kiitos koko kaupunginhallitukselle ja kaikille puolueille yksimielisestä tuestanne esitykselle!

Rahaa oppimisen ja varhaiskasvatuksen tukeen panostamiseen olisi löydettävissä, sillä kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä hyvä. Oppimisen tuen heikentyminen sen sijaan näkyisi pian lasten ja nuorten kasvavana pahoinvointina ja sitä kautta myös kasvavina kustannuksina.

Monia vähemmän tärkeitä kokonaisuuksia

Vasemmisto nosti budjetin käsittelyn kuluessa esiin myös monia vähemmän tärkeitä kokonaisuuksia, joista voisi uudelleenkohdentaa rahoitusta oppimisen tukeen. Ehdotimme säästötoimena esimerkiksi luopumista miljoonan euron suuruisesta Sotkanrannan sataman peruskorjausinvestoinnista.

Tällainen elinkeinotoiminta kuuluisi kunnan sijaan luontaisesti yksityisen yrityksen hoidettavaksi. Lisäksi esitimme säästöjä muun muassa vähän liikennöityjen yksityisteiden valaistuksesta ja maltillista säästötavoitetta kiinteistöjen kalustusmäärärahoihin. Nämä säästöesitykset eivät kuitenkaan ainakaan vielä saaneet riittävää kannatusta.

Keväällä valtuuston ja hallituksen on otettava vastuuta oppimisen tuen rahoituksen ja henkilöstön turvaamisesta myös konkreettisin keinoin ja rahasummin! Kaupungin tärkein tehtävä on pitää huolta meidän lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä oppimisesta. Kaupunginhallituksen maanantainen viisas päätös oli hyvä alku, ja keväällä työ jatkuu.

Kirjoittajista Aapo Reima on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen (vas.) ja Pirkko Juurus valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas.).

Julkaistu

Sähköpotkulautayhtiöt leikkivät ihmishengillä

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Kaupunkiuutisissa 4.10.

Hämeenlinnassa sähköpotkulautayhtiöt leikkivät ihmishengillä

Käsittämätöntä vastuuttomuutta! Sähköpotkulautayhtiöt eivät noudata kaupungin asettamia viikonloppuöiden ajokieltoja, vaikka niistä on yritetty sopia yhdessä samojen yhtiöiden kanssa. Yöajan vakavia onnettomuuksia on jälleen sattunut firmojen hälläväliä-asenteen tähden.

Valtaosa vakavista sähköpotkulautaonnettomuuksista tapahtuu yöaikaan, kun laudoilla ajetaan humalassa. Tämän vuoksi Hämeenlinnan Kaupunkirakennelautakunta päätti viime vuonna kieltää ajon viikonloppuöisin kello 00–05. Mallia otimme Helsingistä, jossa yöajon rajoitukset ovat onnistuneet vähentämään onnettomuuksia ja siten edistämään kansanterveyttä. Tätä maltillistakaan sääntelyä ei ole meillä kuitenkaan kattavasti noudatettu.

Sähköpotkulaudat ovat tervetullut lisä Hämeenlinnan liikenteeseen, ja täydentävät joukkoliikennettä. Käytän niitä itsekin. Olisi kuitenkin suotavaa, että yhtiöt noudattaisivat yhteisiä demokraattisesti laadittuja pelisääntöjä. Vai ovatko viikonloppuöiden tulot yhtiöille todella niin suuria, että ne ovat valmiita ottamaan riskin asiakkaiden ja sivullisten vakavista vammautumisista tai jopa kuolemista? Se on raakaa peliä ihmishengillä.

Yhtiöt ovat vedonneet teknisiin vaikeuksiin yöajokiellon toteuttamisessa, mutta se on valetta. Vuorokaudenajan mukaan vaihtuvien nopeusrajoitusten ja yöajon kieltojen toteuttaminen on onnistunut muissakin Suomen kaupungeissa. Se siis onnistuisi myös Hämeenlinnassa, jos yrityksillä olisi siihen aitoa tahtoa.

Yöajan helposti ehkäistävissä olevat lautaonnettomuudet eivät ole haitaksi vain asiakkaille, vaan laajemminkin yhteiskunnalle. Tarpeettomat onnettomuudet kuormittavat päivystyksiä, ja siten pahimmillaan haittaavat muidenkin avunsaantia. Lisäksi veronmaksajille syntyy onnettomuuksista huomattavia kustannuksia niin sairauspoissaolojen kuin terveydenhuollon menojenkin kautta.

Jos vapaaehtoinen sopiminen ja pehmeät keinot eivät auta, on firmojen vastuuttomuuteen puututtava tiukemmin keinoin. Kestävässä liiketoiminnassa ihmisiä ei nimittäin aseteta tarpeettomaan vaaraan oman rahanahneuden tähden. Hävetkää!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Julkaistu

Loppu yhteistyölle miehittäjävaltioiden kanssa!

Allaoleva mielipiteeni julkaistiin Hämeen Sanomissa 7.9.

Hämeenlinnan Vasemmistoliitto vaatii: kaupunkien ja maakuntien katkaistava yhteistyö ihmisoikeuksia rajusti rikkovien maiden kanssa

Hämeenlinnan, Riihimäen ja Hämeen maakuntaliiton ylin johto tapasi viime torstaina vierailulle kutsumansa Israelin suurlähettilään. Häntä kierrätettiin maakuntamme kulttuurikohteissa ja puolustusteollisuuden yrityksissä. Toiminta herättää useita kriittisiä kysymyksiä.

Miksi pidettiin tarkoituksenmukaisena kutsua hyökkäyssotaa käyvän ja Yhdistyneiden Kansakuntien laittomaksi toteamaa miehitystä ylläpitävän maan edustaja vierailulle?

Venäjän edustajat on oikeutetusti suljettu ulos tällaisesta yhteistyöstä, joten miksi Israelia tarkastellaan eri tavoin?

Hämeen maakuntaliiton julkaisemassa tiedotteessa Israelia ylistettiin monisanaisesti, muun muassa start-up -yritysten korkeasta määrästä.

Ihmisoikeuksia taas ei mainittu sanallakaan! Sen sijaan puhuttiin yhteistyömahdollisuuksista ja kumppanuuksista, ja väläyteltiin asevientimahdollisuuksia.

Israel miehittää palestiinalaisalueita laittomasti, ja rajaa kansainvälisen lain vastaisesti palestiinalaisten liikkumisvapautta ja jopa pääsyä elintärkeisiin peruspalveluihin. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on todennut Israelin siirtokunnat laittomiksi. Useat merkittävät ihmisoikeusjärjestöt pitävät Israelin politiikkaa apartheidiin verrattavana.

Käytännössä Israel käy pysyvää hyökkäyssotaa palestiinalaisia kohtaan.

Alueen tilanne on monimutkainen, eikä mustavalkoinen. Kaikista alueen ongelmista ei voi syyttää Israelia. On silti kansainvälisesti tunnustettu fakta, että Israel syyllistyy laittomaan ja julmaan miehitykseen.

Kaiken lisäksi Israelin ihmisoikeustilanne on heikentymässä entisestään. Maan hallitus on vakavasti heikentämässä tuomioistuinten riippumattomuutta ja oikeusvaltion edellytyksiä.

Yhtäläisyyksiä Venäjän kanssa ei ole vaikea löytää.

Yhteistyö laitonta hyökkäyssotaa käyvän maan kanssa tuo erittäin huonoa mainetta koko Hämeelle.

Kansainvälistä lakia rajusti rikkovien maiden, kuten Venäjän, Kiinan, Iranin, Israelin ja Saudi-Arabian, edustajia ei tule jatkossa kutsua vierailulle Hämeeseen.

Meidän ei myöskään tule millään tavalla edistää asevientiä ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Siinä sotkisimme kätemme vereen.

Maakuntaliitossa ja kaupungeissa on tarpeellista tehdä sitova toimintaohje ja julkilausuma, että ihmisoikeuksia rajusti rikkovien, laitonta miehitystä ylläpitävien tai hyökkäyssotaa käyvien maiden edustajia ei kutsuta vierailulle eikä yhteistyötä tehdä. Olemassaoleva yhteistyö tulee katkaista tai jäädyttää, kuten on Venäjän osalta jo toimittu.

Hämeenlinnan Vasemmistoliitto jätti asiasta aloitteen maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Aapo Reima
Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen (vas.), maakuntavaltuutettu

Julkaistu

Opetus ei voi olla säästökohde

Vasemmiston valtuustoryhmän mielipide, joka koskee kaupungin palveluverkkoselvitystä, julkaistiin Hämeen Sanomissa 15.8.2023. Kirjoituksen voi lukea myös alta.

Opetus ei voi olla säästökohde – Kaupungin on osoitettava olevansa aidosti koulukaupunki

Kaupungin johtavat viranhaltijat julkistivat viime tiistaina ehdotuksensa koulu-, päiväkoti- ja kulttuuripalveluverkon tulevista muutoksista. Luolajan, Miemalan, Ortelan ja Alvettulan kouluja esitetään lakkautettaviksi. Kirjasto- ja päiväkotipalveluihin esitetään pienempiä tilamuutoksia. Esitys haastaa jälleen koulurauhaa ja aiheuttaa epävarmuutta. Asukkaille on kuitenkin tarjolla useita vaikuttamiskeinoja, ja palautetta kannattaa antaa rohkeasti ja runsaasti.

Lakkautuksia ja muutoksia perustellaan ensisijaisesti lapsimäärän vähenemisellä sekä talouden tasapainottamisella. 7–12-vuotiaiden lasten ikäluokkien merkittävä kutistuminen on tosiasia koko Suomessa, ja aiheuttaa isoja haasteita. Sen sijaan talouden tasapainottaminen on nähdäksemme heikko peruste palveluheikennyksille. Kaupunki on nimittäin jo nykypäätöksillään onnistunut lähes taittamaan velkaantumisen.

Siksi huomio tulisikin kiinnittää ensisijaisesti opetuksen laadun parantamiseen. Yhtäkään koulua ei tule lakkauttaa säästösyistä. Mahdolliset lakkautukset tulee voida uskottavasti perustella opetuksen laadun parantamisella ja kaupungin oppilaiden yleisellä hyödyllä, esimerkiksi käyttämällä lakkauttamisen myötä säästyvät rahat ja opettajaresurssit suoraan luokkakokojen pienentämiseen ja oppimisen tukeen koko kaupungissa.

Tässä valossa on erittäin vaikea nähdä perusteita Luolajan ja Miemalan koulujen lakkauttamiselle.

Luolajan koulun lakkauttaminen aiheuttaisi kasvavia ongelmia jo entisestään tilanahtaudesta kärsivässä Nummen koulussa, kun taas Miemalan koulun lakkauttaminen aiheuttaisi noin 50 oppilaan siirtymisen koulukuljetuksen piiriin, lisäten kuljetusmenoja ja heikentäen kävellen ja pyöräillen liikkumisen edellytyksiä. Lisäksi sekä läntisessä kantakaupungissa että Miemalassa on suunnitteilla merkittävää asuinrakentamisen kasvua, jonka koulujen lakkautus luultavasti tyrehdyttäisi alkuunsa.

Alvettulan osalta on harmillisesti jälleen jätetty vaihtoehtoiset ratkaisut pohtimatta, ja esitetään sekä koulun että päiväkodin lakkauttamista. Samalla menetettäisiin myös paikallinen harrastus- ja liikuntatila. Vaihtoehtoinen ratkaisu voisi pitää sisällään esimerkiksi päiväkodin ja koulun yhdistämisen samoihin tiloihin, sekä Alvettulan koulun rehtorin ehdottaman konkreettisen ja sitovan oppilasmäärätavoitteen, jonka toistuva alittaminen tietäisi lakkautusta.

Ortelan koulun osalta kysymys on vaikea. Koulu sijaitsee käytännössä Hämeenlinnan Yhteiskoulun vieressä, joten koulumatkat eivät juuri kasvaisi. HYK ja Tuomela on myös mitoitettu siten, että Ortelan koulun oppilaat mahtuisivat sinne ilman tungosta. Ortelan koulu tarvitsisi noin 3,5 miljoonan peruskorjauksen, jos sen toimintaa jatkettaisiin. Voisiko lakkautus tulla kyseeseen, jos säästyvät rahat käytettäisiin täysimääräisesti opetuksen kehittämiseen?

Koululakkautuksia vähemmälle huomiolle on jäänyt palveluverkkoratkaisun kenties tärkein asia eli kysymys henkilöstösäästöistä. Viranhaltijat ovat laskeneet, että lapsimäärän laskun myötä voitaisiin säästösyistä vähitellen luopua 37 luokanopettajasta. Toinen vaihtoehto olisi, että henkilöstöstä säästämisen sijaan parannettaisiin palveluita muun muassa vakansseja uudistamalla.

Mielestämme olisi virhe tavoitella säästöä henkilöstöstä. Meillä on nyt ainutkertainen mahdollisuus parantaa opetuksen laatua lisäämättä rahoitusta nykyisestä. Tuo mahdollisuus tulee käyttää, ja panostaa luokkakokojen pienentämiseen, oppimisen tukeen ja opetustuntimäärien kasvattamiseen. Historiallinen koulukaupunki Hämeenlinna voisi osoittaa olevansa koulukaupunki myös nykyajassa.

Nyt on oppilaiden, asukkaiden ja vanhempien aika vaikuttaa! Tässä kuussa järjestetään useita keskustelutilaisuuksia asukkaille, vanhempainyhdistyksille ja henkilöstölle. Lisäksi kuka tahansa voi jättää lausunnon esityksistä, ja ne toimitetaan poliitikoille. Tilaisuuksien aikataulut ja yhteystiedot lausuntojen antamista varten löytyvät kaupungin verkkosivuilta.

Todistetaan yhdessä, että opetus ei voi olla säästökohde!

Aapo Reima, Kaupunginhallituksen jäsen (vas.)

Pirkko Juurus, Valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas.)

Julkaistu

Anteeksipyyntö vain vallan tähden – ovatko Purran mielipiteet muuttuneet?

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Forssan Lehdessä 15.7. ja Hämeen Sanomissa 13.7. Alla Forssan Lehdessä julkaistu versio.

Anteeksipyyntö vain vallan tähden – ovatko mielipiteet ennallaan?

Hävettää. Ja surettaa. Vallassa oleva oikeistohallitus kulkee rasismi- ja natsikohusta toiseen. Anteeksi pyydetään vasta, kun oma hillotolppa on vaarassa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran vanhat rasistiset ja väkivaltaa ihannoivat kirjoitukset ovat herättäneet viime päivinä oikeutettua tyrmistystä. Vaikka eivätpä ne yllätyksenä tulleet, vaan olivat tiedossa jo hallitusta muodostettaessa. Niistä nyt noussut skandaali on luonnollista jatkumoa oikeistohallituksen aiemmalle räpiköinnille natsisymppauksen, salaliittoteorioiden ja rasismin suossa. Sitä saa, mitä hallitusneuvotteluissa tilaa.

Aluksi Purra totesi seisovansa vanhojen kirjoitustensa takana. Mieleenkään ei tulisi kuulemma alkaa pahoitella vanhoja sanomisia. Ääni kuitenkin muuttui kellossa, kun valtiovarainministerimme huomasi, että ministeri-Audin takapenkki saattaisi olla vaarassa. Yhtäkkiä pyydettiinkin anteeksi. Hyvä, mutta ikävä kyllä vilpittömyys puuttui. Anteeksipyynnöllä ei ole minkäänlaista arvoa, jos se tehdään vain pakon edessä ja oman vallan tähden. Anteeksipyynnöstä ei myöskään käynyt ilmi, ovatko Purran näkemykset todella muuttuneet, vai pahoitteliko hän vain niiden esitystapaa.

Lähtökohtaisesti ketään ei tulisi tuomita 15 vuotta vanhoista kirjoituksista. Ihmiset muuttuvat ja ihmisten ajatukset muuttuvat. Vanhat tekstit kuitenkin muodostuvat ongelmaksi, jos niistä ei suostuta irtisanoutumaan, eli edelleen allekirjoitetaan niissä sanottu. Purran tekstit itsessään eivät siis ole ongelma, vaan Purran nykyinen hyväksyvä asenne niihin. Sitä ei muuta hätäpäissään ja aiemmat linjaukset kumoten tehty anteeksipyyntö.

On huomattavaa, että myöskään perussuomalaisen aatteen tosiuskovaisten uusmessias, Mestarina tunnettu Jussi Halla-Aho, ei ole sanoutunut irti vanhoista väkivaltaa ihannoivista teksteistään. Se kertoo puolueesta paljon. Ehkä Purra yritti ottaa mallia Mestaristaan, mutta kantti petti kesken?

Surullisia ovat olleet myös pääministeripuolue Kokoomuksen reaktiot Perussuomalaisten aiheuttamiin ongelmiin. Vaikuttaa siltä, että Kokoomus on valmis hyväksymään mitä tahansa, jotta pääsee toteuttamaan haluamaansa leikkauspolitiikkaa. Purran rasistisiin kirjoituksiinkin pääministeri Orpo puuttui vasta kansainvälisen kohun ja presidentti Niinistön kommenttien jälkeen. Eli rasismista tuli ongelma vasta, kun hallitus sai siitä negatiivista julkisuutta. Harmillisen kyyninen asenne.

Kokoomuksen suuret suunnitelmat työmarkkinoiden mylläämisestä ja sosiaaliturvaleikkauksista etenevät kohuista huolimatta. Jo syksyllä joutunemme näkemään käytännön kylmää oikeistopolitiikkaa, todennäköisesti edelleen natsivahinkojen ja muiden ihmisvihamielisten lausuntojen ryydittämänä.

Mitä lyhyemmäksi jää tämän hallituksen räpiköinti, sen parempi Suomelle ja suomalaisille.

Julkaistu

Hallitus kurittaa Kanta-Hämeen palveluita

Allaoleva mielipiteeni julkaistiin Hämeen Sanomissa 29.6.2023.

Hallitus kurittaa Kanta-Hämeen palveluita – Vastuu sysätään aluevaltuutetuille ja pestään kädet

Uuden oikeistohallituksen ohjelmaan sisältyy merkittävät leikkaukset hyvinvointivaltion peruspalveluihin eli sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen. Kanta-Hämeen asukkaiden ja palveluiden kannalta se näyttää pahalta.

Ehdottomasti rajuin palveluleikkaus kohdistuu jo ennestäänkin alirahoitettuun soteen.

Hallituskauden aikana leikataan 1,4 miljardia ja vuoteen 2031 mennessä 3 miljardia vuositasolla. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle tämä tarkoittaa karkeasti kahta yli 40 miljoonan euron leikkausta. Summa on iso.

Vertailun vuoksi: keväällä aluevaltuusto päätti vaikean käsittelyn jälkeen reilun 30 miljoonan leikkauksista, jotka pitivät sisällään muun muassa yli 200 vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumispaikan vähennyksen sekä Forssan yöpäivystyksen lakkautuksen. Orpon hallituksen päätökset johtavat vielä rajumpiin leikkauspaineisiin erityisesti terveysasemaverkosta. Lakkautusuhan alle joutunee ainakin Hämeenlinnan pitäjien terveysasemia, Ojoisen ja Idänpään asemat sekä pienempien kuntien asemia.

Vastuun leikkausten käytännön toteuttamisesta hallitus sysää aluevaltuutetuille, jolloin voitaneen pestä omat kädet ikävistä päätöksistä. Samalla vahvistetaan entisestään valtiovarainministeriön niskalenkkiä hyvinvointialueista. Kätevää.

Kuntien valtionosuuksiin säädetään prosentin indeksijarru eli toisin sanoen niitä leikataan. Se näkyy suoraan koulujen, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön, kaavoituksen ja muiden palveluiden laadun heikentymisenä tai kunnallisveron nousuna. Tuttuun tapaan vastuu näiden säästöjen käytännön toteuttamisesta sysätään kunnille.

Ensisilmäyksellä kuitenkin näyttäisi siltä, että kokoomuksen ja perussuomalaisten tavaramerkiksi muodostuneilta koulutusleikkauksilta vältyttäisiin. Todellisuus on ikävä kyllä karumpi. Leikkauksia tehdään opiskelijoiden toimeentuloon, korkeakouluihin, kansanopistoihin ja aikuiskoulutustukeen. Lisäksi kuntien valtionosuuksien leikkaus tulee iskemään suoraan kuntien päätehtävään eli koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

Aluepoliittisesti hallitusohjelma suosii suuria ja kasvavia kaupunkiseutuja ja yliopistokeskuksia. Tässä Kanta-Häme on ikävä kyllä häviäjä. Lisäksi leikkaukset sote-palveluiden ja koulutuksen palveluverkkoon osuvat erityisesti maaseudulle ja pieniin kuntiin.

Heikkenevien palveluiden keskellä tuntuukin käsittämättömältä, että hallitukselta löytyy rahaa keventää hyvätuloisten verotusta ja tukea sote-bisnestä. Maksajiksi joutuvat Kanta-Hämeenkin asukkaat.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja, aluevaltuutettu (vas.)

Hämeenlinna

Julkaistu

Metsäohjelma pelastettu!

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 29.6.2023.

Metsäohjelma pelastettu!

Kaupungin metsänhoito herätti vilkasta poliittista keskustelua kesäkuun alussa. Kaupunginvaltuustossa päätettiin metsäohjelmasta, joka ohjaa kaupungin lähes 6 000 hehtaarin laajuisten metsäomistusten hoitoa.

Metsäohjelma on kokonaisuutena hyvä ja askel oikeaan suuntaan. Se yhdistää metsien kestävän talouskäytön luonnon monimuotoisuuden varjeluun ja hiilinielujen ylläpitoon.

Vasemmistoliiton esiintuomista tavoitteista osa huomioitiin jo ohjelman valmisteluvaiheessa. Erityisen merkittävä oli linjaus, että hakkuita painotetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolelle.

Päätöksenteossa kiistakapulaksi nousi ohjelmaan esitetty tavoite luonnonsuojelualueiden laajentamisesta 300 hehtaarilla pitkällä aikavälillä.

Tällä hetkellä kaupungin metsistä on suojeltu noin 10 prosenttia, ja tavoitteen toteutuessa luku kohoaisi noin 15 prosenttiin.

Tavoite on siis hyvinkin maltillinen, ja ainakin vihreät ja vasemmisto olisivat olleet valmiita kunnianhimoisempaankin tavoitteeseen.

Järkytys oli siis iso, kun kaupunginhallitus päätti kokoomuksen johdolla ja äänin 9–4 poistaa tavoitteen ohjelmasta. Se oli iso pettymys luonnon kannalta.

Kaupunginvaltuusto kuitenkin pelasti tilanteen! Kaupunginhallituksen esityksestä käytiin valtuustossa pitkä keskustelu, ja lopulta erittäin tiukka äänestys. Valtuusto päätti Anne Laatikaisen (sd.) esityksestä palauttaa alkuperäisen suojelutavoitteen ohjelmaan, äänin 25–25. Tasatilanteen ratkaisi demaripuheenjohtajan ääni.

Kaupunginhallituksessa kokoomus oli saanut osan demareista taakseen, mutta valtuustossa SDP onneksi asettui vasemmiston ja vihreiden tavoin kokonaisuudessaan järjen ja luonnon puolelle. Lisäksi suojelutavoite sai tukea kahdelta perussuomalaiselta, yhdeltä kokoomuslaiselta ja yhdeltä kristillisdemokraatilta. Kiitos!

Äänestystulos kuvastaa hyvin demokratian merkitystä. Jokaisella yksittäisellä valtuutetulla on väliä.

Kuntavaaleissa valtuuston viimeiset paikat ratkeavat usein vain yhden tai muutaman äänen erolla. Hyvin pienetkin erot vaalituloksessa voivat siis kääntää tämänkaltaisia tiukkoja äänestyksiä päälaelleen.

Onneksi tällä kertaa luonto ja järki voittivat. Ja siitä voimme kiittää viime kädessä jokaista kuntavaaleissa äänensä antanutta.