Avainsana: mielipidekirjoitus

Julkaistu

Mihin suuntaat, Hämeensaari?

Allaoleva kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa keskiviikkona 10.5.2023.

Mihin suuntaat, Hämeensaari? – Tavoitteita kirkastettava ja asukkaiden huolet huomioitava

Hämeensaari on kantakaupungin paraatipaikka, jonka kehittämistä on pyöritelty jo useita vuosia. Tuona aikana kehittämishankkeen sisältö ja tavoitteet ovat muuttuneet useaan kertaan, eikä selkeää yhteistä näkemystä kehittämisen suunnasta ole.

Alueen suunnittelua on vetänyt yksityinen kehitysyhtiö, ja tulokset ovat olleet mitättömiä. Nyt yhtiö on jälleen pyytänyt jatkoaikaa omalle varaukselleen, vaikka edellisetkään lisäajat eivät ole tulosta tuottaneet. Kannattaako samaa rumbaa enää jatkaa?

Kehitysyhtiö perustelee jatkoaikatoivettaan hankkeeseen jo käyttämällänsä rahamäärällä ja tiedossaan olevilla ”kumppaneilla”. Perusteet ontuvat. Kaupungilla ei ole velvollisuutta eikä syytä suojella kehitysyhtiötä normaalilta liiketoimintaan liittyvältä riskiltä. Ja yhtiön tiedossa olevien mahdollisten kumppaneiden suhteen olemme vain yhtiön lupausten varassa.

Meidän on korkea aika kirkastaa Hämeensaaren kehittämiselle asetettuja tavoitteita, riippumatta siitä, jatketaanko yhtiön kanssa vai ei. Keskiöön tulee nostaa viihtyisä ympäristö, korkeatasoinen arkkitehtuuri, virkistysarvot, ekologisuus, kaupunkikuvan sopusuhtaisuus sekä taloudellisuus. Lisäksi olisi tärkeää sijoittaa alueelle kovan rahan asuntojen lisäksi myös kohtuuhintaista ja erityisryhmien asumista.

Kaupungilla on velvollisuus laittaa kaupunkilaisten etu kiinteistökehittäjien edun edelle. Hämeensaarta rakennetaan vuosikymmeniksi eteenpäin, joten päätöksentekijät ovat vastuussa myös jälkipolville.

Viime aikoina asukkaita on huolettanut etenkin Hämeensaaren puiston kohtalo sekä suunniteltujen rakennusten arkkitehtuurinen taso ja rakennuskorkeus. Eteläinen puisto on uusimmissa suunnitelmissa säilymässä koskemattomana, ja jatkossakin kaikkien kaupunkilaisten olohuoneena. Muutkin huolet on onneksi vielä täysin mahdollista huomioida.

Paasikiventien varteen tänä vuonna rakennettaviksi aiottujen talojen havainnekuvat ovat varoittava esimerkki epäonnistuneesta suunnittelusta. Muun Hämeensaaren osalta meillä on onneksi mahdollisuus välttää samat virheet. Kehittämisen suunta tulee valita kaupungin kokonaisedun eikä kiinteistösijoittajien ehdoilla!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Julkaistu

Viisautta ja harkintaa hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen!

Otimme Erja Hirviniemen kanssa kantaa hyvinvointialueen talouden tasapainottamisesitykseen maakunnan lehdissä. Kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 8.5 (nettilehti 7.5.). Kirjoituksen voi kokonaisuudessaan lukea alta.

Aapo Reima ja Erja Hirviniemi (vas.): Aluevaltuusto tekee tiistaina lopulliset päätökset: Viisautta ja harkintaa talouden tasapainottamiseen

Hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin aluehallituksen enemmistön äänin lähes sellaisenaan.

Vasemmistoliiton ja keskustan edustajat olivat aktiivisesti etsineet ja esittäneet parannuksia paperiin, mutta he jäivät selvään vähemmistöön. Nyt tuo monin kohdin erittäin ongelmallinen leikkauspaperi etenee aluevaltuustoon, joka tekee lopulliset päätökset. Vielä on siis aikaa korjata esityksen pahimmat ongelmakohdat.

Erityisen ongelmallinen on esityksen merkittävä, 7,8 miljoonan, leikkaus ikäihmisten ympärivuorokautiseen asumiseen 2025 mennessä.

Leikkauksen aikataulu on toteuttamiskelvoton, ja uhkaa aiheuttaa kaaoksen kotihoitoon ja vuodeosastoille sekä ruuhkauttaa päivystykset. Ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevia vanhuksia jää oman kotinsa vangeiksi.

Saadaanko kotisairaalatoiminta ajoissa käyntiin?

Korvaajaksi esitetty kotisairaalatoiminta on hyvä asia, mutta on epävarmaa saadaanko se ajoissa kunnolla käyntiin. Käytännössä noin mittava leikkaus ei luultavasti tule täysin toteutumaan, koska siitä seuraava palvelutarpeen kasvu ja henkilöstön kuormitus pakottanee kalliisiin hätäratkaisuihin lain vaatiman hoidon toteuttamiseksi.

Aluehallituksessa vasemmistoliiton Juhani Lehto esitti vaihtoehtoa, jossa ikäihmisten palveluiden leikkaustahti olisi vähintäänkin puolitettu. Tämä olisi kompensoitu lisäämällä erikoissairaanhoidon säästöjä ennakoiden Assi-siirtymää, leikkaamalla luottamushenkilöiden kokouspalkkioita ja puolueiden ryhmärahoja sekä korvaamalla maltillisesti konsulttipalveluiden ostoja omalla asiantuntijuudella. Lehdon esitys jäi äänestyksessä vähemmistöön.

Vaihtoehtojen löytämisestä teki hankalaa se, että virkajohto ei sellaisia esittänyt. Aiemmista lupauksista ja toistuvista pyynnöistä huolimatta poliitikoille ei tuotu vaihtoehtoja, vaan lopullinen esitys kuvattiin ainoaksi mahdollisuudeksi.

Vaihtoehtojen etsiminen vaikeaa

Vaihtoehtojen etsiminen olikin varmasti vaikeaa, mutta se olisi kuitenkin merkittävästi parantanut valmistelun laatua.

On toki totta, että soten rahoitusmalli sitoo vaikealla tavalla poliitikkojen ja virkajohdon käsiä. Valtio sanelee hyvinvointialueen rahoitustason, alijäämää ei saa kertyä eikä verotusoikeutta ole. Menoleikkausten kokonaismäärä on siis laista ja rahoitusmallista johtuvan pakon sanelema.

Hyvinvointialueella on kuitenkin mahdollisuus valita leikkausten toteuttamistavat, ja ne olisi valittava haittojen ja riskien minimoinnin periaatteella. Nyt aluehallituksen enemmistö ei kuitenkaan halunnut tätä tehdä. Vastuulta ei silti voi piiloutua virkajohdon selän taakse.

Aluevaltuusto tekee tiistaina lopulliset päätökset tasapainottamisohjelmasta.

Valtuutetuilla on mahdollisuus tehdä tarvittavat muutokset aluehallituksen esitykseen, jotta pahimmat skenaariot eivät toteutuisi. Toivomme viisautta ja harkintaa kaikille valtuutetuille.

Kirjoittajat ovat vasemmistoliiton aluevaltuutettuja, Reima Hämeenlinnasta ja Hirviniemi Riihimäeltä.

Julkaistu

Loppu loikkaspekulaatioille!

Vastasin Hämeen Sanomien pääkirjoituksessa pyöriteltyyn loikkaspekulaatioon, ja sitä seuranneisiin huhuihin mielipidekirjoituksessani.

Aapo Reima (vas.): Loppu loikkaspekulaatioille – Puoluevalintani ei ole ”väärä”, vaan minulle juuri oikea

Hämeen Sanomien pääkirjoituksessa 5.4. spekuloitiin ajatuksella, että voisin vaihtaa puoluetta demareihin kansanedustajan paikkaa tavoitellakseni. Jutussa viitattiin Lulu Ranteen vastaavaan loikkaan kokoomuksesta perussuomalaisiin.

Haluan katkaista mahdollisilta huhuilta siivet heti alkuunsa. Ajatus puolueen vaihtamisesta on minulle täysin vieras, ja olen sitoutunut toimimaan Vasemmistoliitossa.

Pääkirjoituksen julkaisupäivänä sain luottamuksen toimia Hämeenlinnan Vasemmistoliiton uutena puheenjohtajana. Luottamuksesta kertoo myös hyvä henkilökohtainen vaalitulos.

Puoluevalintani perustuu arvoihin. Vasemmistoliitto on Suomen vahvin hyvinvointivaltiota, työntekijän etua, ympäristöä, kansainvälistä solidaarisuutta ja ihmisoikeuksia puolustava voima.

Vasemmistoliitto tekee näiden arvojen eteen ahkerasti töitä. Esimerkiksi kaupunkipolitiikassa vaikutusvaltamme on ollut selvästi kokoamme suurempi, osana hyvää yhteistyötä etenkin SDP:n, vihreiden ja kristillisdemokraattien kanssa.

Puoluevalintani ei siis ole ”väärä”, kuten pääkirjoituksessa sanotaan, vaan minulle juuri oikea.

En ole valmis joustamaan arvoistani ja vaihtamaan puoluetta tavoitellakseni omaa etua. Vallantavoittelu keinoja kaihtamatta ei ole hyväksi politiikalle. Puoluevalintani on Vasemmistoliitto, ja se pysyy.

Kannatan vasemmistolaisen liikkeen hyvää ja tiivistä yhteistyötä. Puolueissa on kuitenkin eroja, ja hyvä niin.

Kannustan jokaista lähtemään mukaan toimintaan reilumman yhteiskunnan puolesta, vastavoimaksi valtakunnassa puhaltavia sinimustia ja kylmiä tuulia vastaan.

Aapo Reima

ylpeästi vasemmistoliittolainen

kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, aluevaltuutettu

Hämeenlinna

Julkaistu

Puretaan syrjäyttävät muurit: vammaiset ansaitsevat ihmisarvoista kohtelua!

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa 29.3.

Vaalimielipide | Aapo Reima (vas.): Puretaan syrjäyttävät muurit: vammaiset ansaitsevat ihmisarvoista kohtelua!

Tänä keväänä olemme jälleen saaneet lukea räikeistä epäkohdista vammaisten oikeuksien toteutumisessa. Eteva-kuntayhtymän kahdessa yksikössä kehitysvammaisia lapsia ja nuoria on eristetty, ylilääkitty ja estetty tapaamasta perheenjäseniään.

Yleensä hoito on hyvää ja asiantuntevaa, mutta pahimmillaan se on vakavasti perustavia ihmisoikeuksia rikkovaa. Ongelmat toistuvat vuodesta toiseen, ja resurssi- sekä työntekijäpula pahentavat tilannetta. Päätöksentekijöiden on lopultakin otettava ongelma tosissaan!

Tällaiset räikeät ihmisoikeusrikkomukset ovat vain jäävuoren huippu.

Moni ei huomaa muureja ympärillämme

Vammaisiin kohdistuva tiedostettu ja tiedostamaton syrjintä näkyy kaikessa arjessa. Pyörätuolissa istuva henkilö sivuutetaan ja keskustellaan saattajalle. Neuroepätyypilliselle puhutaan kuin lapselle.

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta ei huomioida tapahtumaa järjestettäessä.

Moni ei edes huomaa näitä puutteita, mutta toimintarajoitteiselle ne voivat olla ylitsepääsemätön muuri.

Suomen vammaisten oikeuksia koskevassa lainsäädännössä on edelleen monia korjaustarpeita. Lisäksi sen toteutumista ei valvota tehokkaasti eikä rikkomuksista seuraa todellisia sanktioita.

Puutteet on korjattava

Käytännössä puutteiden korjaaminen on vaatinut syrjintää kohtaavien omaa aktiivisuutta, mikä on kohtuuton vaade. Tähän tarvitaan muutos.

Sama huomataan myös vaalikampanjoissa. Minulle laitettiin viestiä, jossa todettiin, ettei yhdenkään puolueen tai ehdokkaan viestintä ole kaikille saavutettavaa. Se herätti.

Vaalienkin pitää olla saavutettavat kaikille

Tässä on meillä kaikilla ehdokkailla tekemistä, jotta vaalit ja demokratia olisivat aidosti saavutettavia myös esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisille, sekä autismikirjon häiriöisille.

Esteettömyydestä, saavutettavuudesta ja yhdenvertaisista ihmisoikeuksista hyötyy jokainen. Puretaan syrjäyttävät muurit!

Aapo Reima

Kansanedustajaehdokas (vas.)

Julkaistu

Pelastetaan Yle tuhoisilta leikkauksilta!

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Itä-Hämeessä, Etelä-Suomen Sanomissa, Forssan Lehdessä, ja lyhennettynä myös Hämeen Sanomissa.

Pelastetaan Yle leikkauksilta!

Kokoomuksen ja perussuomalaisten vaalilupaukset Ylen rahoituksen leikkaamiseksi ovat vaarallisia vapaalle tiedonvälitykselle. Esitetyt leikkaukset vastaisivat noin neljäsosaa Yleisradion budjetista. Poliittisesti motivoituneet hyökkäykset Ylen tarjoamaa vapaata tiedonvälitystä kohtaan ovat huolestuttavia ja uhkaavat heikentää suomalaisen mediakentän luotettavuutta sekä suomalaista demokratiaa.

Varsinkin perussuomalaisten motiivi leikkauksille vaikuttaa olevan umpipoliittinen, mikä kuulostaa huolestuttavasti sensuurilta. On myös varsin lyhytnäköistä leikata vapaalta tiedonvälitykseltä vain sen vuoksi, ettei itse pidä kaikista ohjelmista. Kokoomus sentään vetoaa talouden tasapainottamiseen.

Yleisradio on Suomen ainoa täysin epäkaupallinen uutisia, ajankohtaisohjelmia ja viihdettä tarjoava palvelu. 90 prosenttia suomalaisista katsoo Ylen onnistuvan tehtävässään vähintään melko hyvin, ja se on Suomen luotetuin media. Ylen sisällöt ovat itsenäisiä ja poliittisesti riippumattomia.

Yle on paikallislehtien tapaan keskeinen suomalaisen demokratian moottori mahdollistaessaan taloudellisesti ja poliittisesti riippumattoman tiedonvälityksen ja mielipiteenvaihdon. Se on koko kansan areena.

Leikkausten sijaan meidän tulee panostaa Ylen rahankäytön avoimuuteen sekä edelleen vahvistaa Ylen sisältöjen riippumattomuutta valtiosta.

Pelastetaan Yle tuhoisilta leikkauksilta!

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vas.).

Julkaistu

Kuunnellaan nuorten toiveita – tuodaan kuukautistuotteet kouluihin!

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 15.3.-23.

Kuunnellaan nuorten toiveita – tuodaan kuukautistuotteet kouluihin!

Kahdeksasluokkalaisten aloitteet Hämeenlinnan koulujen Vaikuta-päivissä ovat usein todella hyviä ja tarpeellisia. Esimerkiksi viime vuonna idea nuorten mopopajasta nousi esiin V-päivässä, ja Vasemmistoliitto teki asiasta valtuustoaloitteen. Tällä hetkellä idea on edennyt kattavaan selvitysvaiheeseen, ja päätöksiä on luvassa syksyllä.

Tänä keväänä Lammin Hakkalan koulussa nuoret toivoivat kuukautistuotteita saataville koulujen wc-tiloihin. Ehdotus on hyvä ja tärkeä, ja on harmillista, ettei tällainen perusjuttu ole vielä kunnossa. Asia on syytä korjata nopeasti. Ainakin moni Hakkalassa paikalla ollut valtuutettu, poliittisen kentän eri laidoilta, suhtautui nuorten aloitteeseen myönteisesti. Toivottavasti tämä myönteisyys kantaa myös konkreettisiin muutoksiin asti!

”Maksuton ja helppo saatavuus vähentäisi myös kuukautisiin liittyvää tarpeetonta häpeää, sekä osin perheiden taloudellisia vaikeuksia.”

Kuukautistuotteiden helppo saatavuus wc-tiloissa helpottaisi tilanteita, joissa kuukautiset alkavat koulupäivän aikana yllättäen. Maksuton ja helppo saatavuus vähentäisi myös kuukautisiin liittyvää tarpeetonta häpeää, sekä osin perheiden taloudellisia vaikeuksia.

Kuukautisköyhyyteen ja kuukautisista aiheutuvaan stigmaan tulee hakea ratkaisuja myös laajemmin. Wc-tiloissa tarjolla olevat tuotteet auttavat akuutteihin tilanteisiin, mutta eivät suoraan kuukautisköyhyyteen. Hyvinvointivaltiossamme ei ole tavatonta, että ihminen joutuu tekemään valintoja ruoan ja välttämättömien hygieniatuotteiden välillä. Hintojen nousu on ennestään pahentanut myös tätä ongelmaa.

Valtiotasolla kuukautistuotteiden arvonlisävero tulee laskea muiden terveystuotteiden tasolle alennettuun 10 prosentin verokantaan. Helsingissä kokeiltiin viime vuonna kuukautistuotteiden tarjoamista maksutta oppilaitoksissa, ja kokeilun tulokset olivat hyviä. Skotlannissa on taattu maksuttomat kuukausituotteet koko kansalle. Suomessakin niiden laajempi maksuton tarjoaminen oppilaitoksissa ja vähävaraisille olisi tarpeen. Tätä tulee edistää yhdessä hyvinvointialueen kanssa.

Nuorten kuuntelusta on hyvä aloittaa! Vasemmisto tekee töitä sen eteen, että kuukautistuotteita saataisiin tarjolle koulujen wc-tiloihin Hämeenlinnassa.

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Julkaistu

Metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavasti

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Kaupunkiuutisissa 8.3.

Vaalimielipide | Aapo Reima (vas.): Metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavasti – Pääradan väliasemilta kyytiin nousee huomattavasti enemmän matkustajia kuin Tampereelta

Raideliikenne on tulevaisuutta, ja siihen tulee investoida vahvasti. Investoinnit tulee kuitenkin tehdä järkevästi, ilmaston kannalta kestävästi ja kustannustehokkaasti. Metsärata ei täytä yhtäkään näistä ehdoista, mutta pääradan pikainen parantaminen ja lisäraiteet täyttää. Silti metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavin kustannus- ja matkustajamäärälaskelmin.

Metsäratalinjauksen hinta olisi reilu 6 miljardia euroa, pääradan parantamisen reilu 4 miljardia. Eroa kasvattaa kuitenkin entisestään se, että molempiin on leivottu sisään pääkaupunkiseudulle suunnitellun lentoradan hinta eli 3 miljardia. Pääradan parantaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi lentorataa, mutta metsäradan rakentamiselle se on perusedellytys. Tämä huomioon ottaen pääradan parannus maksaisi vain noin miljardin, kun taas metsäratalinjaus edelleen reilu kuusi miljardia. Toki lentorata on tärkeä osa Suomen raideliikenneyhteyksien parantamista, mutta sitä ei tule virheellisesti niputtaa yhteen pääradan parantamisen kanssa.

Nykyinen päärata on pikaisen kunnostamisen ja parantamisen tarpeessa. Tarpeelliset korjaukset ja parannukset tulisi tehdä joka tapauksessa, mikä entisestään lisää pääradan parantamisen kustannustehokkuutta suhteessa metsärataan. Helsinki-Riihimäki-välin kapasiteetin parantamisen 3. vaihe sekä Helsinki-Tampere-välin peruskorjaus ovatkin jo mukana Väyläviraston investointiohjelmassa.

Kustannuslaskelmien lisäksi harhaanjohtava on myös metsäradan myötä luvattu merkittävä matkustajamäärien kasvu. Todellinen vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen, kun väliasemien matkustajapotentiaali ohitettaisiin, lippuhinnat nousisivat ja pääradan palvelutaso laskisi. On hyvä muistaa, että pääradan varren väliasemilta kyytiin nousee huomattavasti enemmän matkustajia kuin Tampereelta.

Pääradan lisäraiteilla ja pääratakäytävän parantamisella voidaan tehokkaasti nopeuttaa matka-aikoja ja lisätä vuoroja, palvellen koko radanvartta aina pohjoiseen Suomeen ja Narvikiin asti. Myös lähijunaliikennettä tulee vahvasti kehittää ja raideliikennettä palauttaa myös alueille, joista se on jo ehditty lakkauttaa.

Julkaistu

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Kanta-Hämeessä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin sekä Aamupostissa (21.3.) että Hämeen Sanomissa (22.3). Juttu käsittelee terveyskeskuslääkäriin pääsyä Kanta-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Päijät-Hämeen lehdissä. Kanta-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Kanta-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2068 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin 2 käyntiä/asukas. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 1003 käyntiin tuhatta asukasta kohti. Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana avohoitokäynnit somaattisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat yli kaksinkertaistuneet ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille lisääntyneet yli 50 %. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Tilasto hätkähdyttää. Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisi edellytys sairauksien ehkäisylle, riittävän varhaiselle hoidolle ja toimivalle erikoissairaanhoidon jälkihoidolle. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella huomio tulee kiinnittää kevään lisäbudjettiin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämistrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu monilla projekteilla, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaaliohjelmissaan ehdottamilla miljardileikkauksilla, jotka toteutuessaan vähentäisivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla. Ratkaisu ei ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Emme tarvitse oikeiston rummuttamaa soten ”hallinnollista korjaussarjaa”, vaan lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Aapo Reima

Kanta-Hämeen aluevaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (vas.)

Julkaistu

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Päijät-Hämeessä

Alla oleva kirjoitukseni julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa 20.2.2023. Kirjoituksen pääpaino on Päijät-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Kanta-Hämeen lehdissä. Päijät-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Ehdokkaalta | Terveyskeskus­lääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Päijät-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2 120 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin kaksi käyntiä asukasta kohti. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 764 käyntiin tuhatta asukasta kohti.

Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana asukkaiden avohoitokäynnit erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat lisääntyneet rajusti. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisivat sairauksien ehkäisyn, riittävän varhaisen hoidon ja toimivan erikoissairaanhoidon jälkihoidon edellytys. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Hyvinvointialueilla huomio tulee kiinnittää mahdollisiin lisäbudjetteihin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämisstrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista miljardileikkauksilla. Ratkaisu eivät ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Tarvitsemme lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vas.).

Julkaistu

Nyt on työntekijän vuoro

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa 31.1.

Nyt on työntekijän vuoro – Ihmisten köyhdyttäminen ei ole järkevää kenellekään

Suomalainen työntekijä köyhtyy. Voimakkaan inflaation takia palkansaajien reaaliansiot ovat pudonneet 5,7 prosenttia vuodentakaisesta tilanteesta. Romahdus on suurin 60 vuoteen, ja erityisen vaikeassa tilanteessa ovat pienipalkkaiset työntekijät.

Nyt palkansaajat oikeutetusti vaativat ostovoiman ja toimeentulon turvaavia palkankorotuksia. Työnantajapuoli taas yrittää edelleen saada työntekijöitä tyytymään mitättömiin korotuksiin.

Neuvottelut palkoista ja työehdoista ovat kesken muun muassa kaupan alalla, teollisuudessa, rakennusalalla ja kuljetusalalla. Tehdyt ratkaisut vaikuttavat myös kunta-alojen palkankorotuksiin, jotka on keväällä tehdyn sopimuksen mukaisesti sidottu vientialojen korotustasoon. Teollisuuden sopimus on nyt avainasemassa ratkaisun löytymisessä.

Hylkäys oli vastuullinen päätös

Viime perjantaina työntekijöiden Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoesityksen, jossa tarjottu 6,6 prosentin korotustaso kahden vuoden aikana olisi laskenut reaaliansioita merkittävästi. Esityksessä oli myös toinen ongelma: kaikille työntekijöille maksettavan yleiskorotuksen määrä oli siinä vain 4,6 prosenttia kahdelle vuodelle. Oli siis vastuullinen päätös, että Teollisuusliitto hylkäsi esityksen, ja neuvotteluja jatketaan.

Suomalainen työntekijä on jo pitkään tyytynyt pieniin palkankorotuksiin maan kilpailukyvyn nimissä. Nyt yritykset ovat takoneet jättivoittoja, eli palkanmaksuvaraa on.

Kilpailukyky ei ole vaarantumassa

Lisäksi Suomen keskeisissä kilpailijamaissa on tehty korkeita palkankorotuspäätöksiä, eli merkittävätkään korotukset eivät vaarantaisi Suomen kilpailukykyä. Olisiko siis viimein työntekijän vuoro saada osansa tuottavuuden ja voittojen kasvusta?

Nykyisessä taloudellisesti epävarmassa tilanteessa työnantajien joustaminen suomalaisten toimeentulon turvaamiseksi olisi talouskehityksen kannalta tärkeää, koska suomalaisten ostovoiman tukeminen palautuu yrityksille kotimaisen kysynnän muodossa. Ihmisten köyhdyttäminen taas ei ole pitkällä aikavälillä järkevää kenellekään.

Kikyn pirullinen häntä

Valtiovallaltakin löytyisi eräitä ratkaisun avaimia. Sipilän hallituksen kiky-sopimuksesta on vielä jäljellä sen pirullinen häntä, työnantajamaksujen siirto työntekijälle reilun 2 prosentin edestä. Näiden palauttaminen työnantajan maksettavaksi kohentaisi palkansaajien toimeentuloa, vähentäisi palkankorotuspainetta ja olisi julkiselle taloudelle kustannusneutraalia.

Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa antaa ihmisten toimeentulon romahtaa. Siksi tarvitaan kunnolliset palkankorotukset. Lopultakin on oltava työntekijän vuoro.

Aapo Reima

kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, kansanedustajaehdokas (vas.)

Hämeenlinna