Kuukausi: joulukuu 2021

Julkaistu

Valtuustoaloite: Ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava

Valtuutetut Juhani Lehto, Aapo Reima (vas), Kylli Kylliäinen (KD), Veera Jussila, Päivi Sieppi, Outi Bottas ja Mirka Soininkoski (Vihr), Tiera Laitinen (ps) ja Prabhakaran Ranjith Kumar (SDP), tekivät 13.12.2021 aloitteen ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumisesta Hämeenlinnassa. Aloitteessa todetaan, että ilmastomuutos ehtii aiheuttaa monia kielteisiä vaikutuksia, vaikka tulevaisuudessa ilmastomuutoksen hillinnässä onnistuttaisiin. Aloite kokonaisuudessaan on seuraava:

”Hämeenlinnalla on Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta ei toistaiseksi ole tehty suunnitelmaa. Tämä on selkeä puute, koska ilmastonmuutos aiheuttaa väistämättä negatiivisia paikallisia vaikutuksia, vaikka sen hillinnässä onnistuttaisiinkin. Ilmasto on jo nyt lämmennyt 2-3 astetta Suomen alueella verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmaston lämpeneminen tulee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia ja riskejä. Hämeenlinna ei toistaiseksi ole riittävällä tavalla varautunut näihin riskeihin.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuivuusjaksoja ja rankkasateita. Lisäksi se kasvattaa mm. tartuntatautien leviämisen ja maailmanlaajuisten pandemioiden riskiä. Se lisää myös mm. tuholaisvahinkoja, ja edesauttaa uusien tuholaisten, taudinaiheuttajien ja kasvitautien leviämistä Suomeen. Tämä aiheuttaa merkittäviä riskejä mm. maataloudelle.

Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä yleistyviä pitkiä ja kuumia hellejaksoja ei ole riittävällä tavalla huomioitu kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat myös merkittäviä terveysriskejä haavoittuville ryhmille, kuten lapsille ja vanhuksille. Kasvava ilmasto-ahdistus aiheuttaa ongelmia hämeenlinnalaisten henkiselle hyvinvoinnille.

Suomella on ollut kansallinen sopeutumisstrategia jo vuodesta 2005, mutta kuntatasolla niitä on vasta muutamalla. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan asian suhteen huomattavasti pidemmällä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki aloittaa ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman laatimisen. Suunnitelmaa varten tulee mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja arvioida merkittävät ilmastonmuutoksesta johtuvat alueelliset riskit, ja esittää toimenpiteet näihin riskeihin varautumiseksi ja niiden minimoimiseksi. Tarvittaessa suunnitelman laadintaa varten perustetaan työryhmä.”

Julkaistu

Valtuustoaloite: Hämeenlinna tarvitsee asunto-ohjelman!

Vasemmistoliiton, SDP:n, Vihreiden ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät tekivät joulukuussa yhteisen valtuustoaloitteen toimenpidesuunnitelmasta, jolla turvattaisiin jokaiselle Hämeenlinnan asukkaalla mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Näiden neljän valtuustoryhmän valtuutettujen lisäksi aloitteen allekirjoittivat myös Helana Lehkonen (kokoomus) ja Mika Lartmana (perussuomalaiset).  Aloitetta perusteltiin Hämeenlinnan asunto-olojen monilla merkittävillä muutoksilla 2000-luvulla. Aloite kokonaisuudessaan:


”Laki asunto-olojen kehittämisestä asettaa tavoitteeksi turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Lain mukaan kunnanvaltuusto tarpeen mukaan hyväksyy asunto-ohjelman.

Hämeenlinnan asunto-olojen 2000-luvun muutos on ollut merkittävä. Muutokseen liittyy muun muassa seuraavia ilmiöitä:

– kantakaupungin asuntomäärä kasvaa, laajojen haja-asutusalueiden asuntojen kysyntä hiljentyy,
– asuntokannan peruskorjaustarve lisääntyy, kun suurimman asuntorakentamisen vuosikymmeninä (1970- ja 1980-luvut) rakennettu asuntokanta on peruskorjausikäistä,
– asuntokuntien keskimääräinen koko pienenee nopeasti, erityisesti yksin asuvien osuus kaikista asuntokunnista kasvaa ja on jo lähes 50 % kaikista asuntokunnista,


– vastuu nk. sosiaalisesta vuokra-asuntokannasta on jäänyt miltei pelkästään kaupunkikonsernin asunto-osakeyhtiöille, kun muut sosiaalisen vuokra-asuntotarjonnan toimijat ovat vetäytyneet ja siirtyneet nk. kovan rahan vuokra-asuntomarkkinoille. Samalla vuokratason erot sosiaalisen ja kovan rahan asuntotarjonnan välillä ovat olennaisesti pienentyneet,
– on merkkejä kantakaupungin asumisen segregaationlisääntymisestä, eli huono-osaisuuden ja hyväosaisuuden keskittymisestä eri kaupunginosiin
– ahtaasti asuvia on kaikista asuntokunnista noin 7 %, mutta lapsiperheistä noin 28 %, ja osuudet laskevat erittäin hitaasti


– valtakunnallisesti esteettömiä on asunnoista vain noin 15 %, joka on aivan riittämätön ikääntyneiden ja yksin asuvien ikääntyneiden määrään nähden,
– asumiskustannukset muodostavat valtakunnallisesti tuntuvan taloudellisen rasitteen lähes 20 %:lle. Hämeenlinnassakin nämä ongelmat ovat liian yleisiä,
– asuntojen rakentamisen ja ylläpidon hiilipäästöjen alentaminen on keskeinen ilmastomuutoksen hillinnän keino, johon myös Hämeenlinnan tulee osallistua,
– asumiseen tarjottavien kohtuuhintaisten tonttien tarjonnan ylläpito riittävällä tasolla edellyttää kaupungilta jatkuvaa varautumista. Monipuolisten asumismuotojen ja asumisympäristöjen kaupunki on vetovoimainen vain ylläpitämällä monipuolista tarjontaa.

Kaupungilla ei ole voimassa olevaa asunto-ohjelmaa tai asumispolitiikan toimenpiteiden ja keinojen yleissuunnitelmaa. Edellinen ohjelma oli vuosille 2014-2020. Siksi on tarve tarkastella uudelleen kaupungin asumispolitiikan kokonaisuutta, huomioiden Hämeenlinnan Asunnot Oy:n merkittävä rooli kaupungin asuntopolitiikassa.

Valtakunnallisessa asunto-olojen kehittämisohjelmassa on asetettu seuraavat periaatteet ja tavoitteet:

1. Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen
2. Asuntotarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja asuinalueet ovat sosiaalisesti kestäviä
3. Asuntotarjonta edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja tukee alueiden elinvoimaa
4. Asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys on vakaata
5. Rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöt ovat kestävällä tasolla 
6. Julkisen vallan toimenpiteillä täydennetään markkinoiden toimivuutta ja korjataan markkinapuutteita. Julkinen valta tarjoaa tukea asumiseen niille, joilla on vaikeuksia järjestää asumistaan markkinoilla.
7. Asuntopolitiikalla tasataan suhdanteita ja vastataan asuntomarkkinoiden riskeihin

Näitä valtakunnallisia periaatteita ja tavoitteita soveltaen ja tarvittaessa täydentäen Hämeenlinnalle on syytä kehittää asuntopolitiikkaa ohjaava asunto-ohjelma. Asunto-ohjelmassa tulisi myös pyrkiä asunnottomuuden poistamiseen, ”asunto ensin” -mallin mukaisesti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki käynnistää kevään 2022 aikana asunto-ohjelman valmistelemisen siten, että asia saadaan valtuuston päätettäväksi vuoden loppuun mennessä. Ohjelmaan tulee sisältyä konkreettiset asumisolosuhteiden ja -ympäristön kehittämistoimenpiteet ja näiden toimenpiteiden tavoiteaikataulu. Ohjelman valmistelu tulee tehdä yhteistyössä Hämeenlinnan Asunnot Oy:n kanssa.”

Julkaistu

Olen ehdolla sotevaaleissa: ”Lähipalvelut – Mielenterveys – Työolot”

Olen Vasemmistoliiton ehdokkaana aluevaaleissa. 

Vaaleissa päätetään arjen terveys- ja sosiaalipalveluista, kuten terveysasemista, hoivakodeista, mielenterveyspalveluista, päihdepalveluista ja vammaispalveluista. Nämä vaalit ovat siis sote-vaalit.

Joitakin vaalitavoitteitani lyhyesti:

1️⃣  Ihmisläheisten lähipalveluiden turvaaminen

2️⃣  Mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantaminen (hoito- ja terapiatakuu)

3️⃣  Hoitohenkilöstön palkat ja työolot kuntoon

Kaupunginvaltuustossa Vasemmisto on pitänyt laadukkaiden ja tasa-arvoisten sote-palveluiden sekä sote-henkilöstön puolia, ja olemme saaneet tuloksia aikaan. 

Esimerkiksi ensi vuonna palkataan uusi koulupsykologi- ja kuraattori, lisätään kotihoidon rahoitusta ja palkataan Viipurintien terveysasemalle uusi hoitaja-lääkäri -pari. 

Samaa lähipalveluiden puolesta tehtävää työtä tulisin jatkamaan myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, koko maakunta huomioiden. Aluevaltuustossa ei tule edustaa omaa kotikuntaa, vaan tasavertaisesti koko aluetta.

Näissä aluevaaleissa päätetään, rakennetaanko tulevaisuuden sotea ihmisiä varten vai veroparatiiseja hyödyntäville sotebisnesjäteille.

Kanta-Hämeen tulee olla hyvä asuinpaikka kaikille, ei vain harvoille.

Mitkä aluevaalit?

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta uusille hyvinvointialueille. Aluevaltuusto tulee olemaan tulevan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen korkein päättävä elin, ja valtuutetut valitaan tammikuussa käytävillä aluevaaleilla.

Uudistuksen tavoitteena on nopeampi hoitoonpääsy ja laadukkaamman hoidon turvaaminen asuinpaikasta ja lompakon paksuudesta riippumatta. Tavoitteiden toteutuminen vaatii kuitenkin tahtoa myös tulevilta hyvinvointialueiden päättäjiltä. Siksi Kanta-Hämeen aluevaltuustossa tarvitaan tasa-arvoa edistävää politiikkaa.