Hämeenlinnan kaupungin on edistettävä Evon tiedekansallispuistoa (Häsa 20.8)

Alla oleva kolumnini julkaistiin Hämeen Sanomissa lauantaina 20.8.

Aapo Reima (vas.): Hämeenlinnan kaupungin on edistettävä Evon tiedekansallispuistoa – Edut luonnonsuojelulle ja myös aluetaloudelle ovat kiistattomia

Hämeenlinnan kaupungin olisi järkevää tehdä vahvempaa vaikuttamistyötä tiedekansallispuiston perustamiseksi Evolle. Vaikka kansallispuiston perustaminen on toistaiseksi jumissa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön keskinäisen kiistan vuoksi, niin aktiivinen lobbaus voisi auttaa hanketta etenemään ehkä jo tällä hallituskaudella. Viimeistään ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen Evon kehittämisen kohtalo on auki, ja onnistunut vaikuttaminen ja paineen luominen voisi auttaa saamaan Evon mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Hämeenlinnan Yrittäjät otti vastikään vahvasti kantaa tiedekansallispuiston perustamisen puolesta. Tutustuin heidän laatimaansa ansiokkaaseen vertailevaan raporttiin retkeilyalueena jatkamisen tai kansallispuiston perustamisen hyödyistä ja haitoista. Vertailu vain vahvistaa kuvaa kansallispuiston eduista myös aluetaloudellisesta näkökulmasta.

Kansallispuisto tuo uusia investointeja

Maailman ensimmäisen tiedekansallispuiston perustaminen Evolle on suuri mahdollisuus niin Hämeenlinnalle, kuin koko maakunnalle. Edut luonnon monimuotoisuudelle ja luonnonsuojelulle ovat kiistattomat. Aluetaloudellinen vaikutus on suuri niin työpaikkojen kuin uusien yritysten kautta. Esimerkiksi tänä vuonna avattu uusi Sallan kansallispuisto toi paikkakunnalle heti noin 10 miljoonan euron edestä investointeja, joista valtaosa on yksityisiä.

Lisäksi tiedekansallispuisto olisi piristysruiske Lammin alueen matkailulle, koska retkeilyalueen muuttaminen kansallispuistoksi on aina kasvattanut kävijämääriä. Myös tutkimus- ja opetustoiminta hyötyisi.

Kansallispuistoa vastustavat lähinnä metsästäjät sekä jotkut paikalliset maanomistajat. Kuitenkin jo kansallispuistoa esittänyt työryhmä tarjosi kompromissiratkaisua, jossa hirven- ja villisian metsästys sallittaisiin rajoitettuna. Myös läheiset maanomistajat voivat olla huoleti, koska puisto toteuttaisiin pelkästään valtion maille. Onkin syytä tarkasti miettiä, halutaanko näiden kahden ryhmän vastustuksen vuoksi jäädyttää näin lupaava hanke. Evon suhteen on tärkeää katsoa kokonaisetua, eikä tehdä eturyhmäpolitiikkaa. 

Tiedekansallispuisto on todellinen elinvoimakysymys

Hämeenlinnan politiikassa on viime aikoina otettu aktiivisempi ote elinvoimaan ja elinvoiman kehittämiseen on lähdetty tosissaan. Tiedekansallispuisto on todellinen elinvoimakysymys, jonka eteen olisi järkevää tehdä hartiavoimin töitä. Nyt on elinvoimapuheen näytön paikka.

Ensiaskeleena Evon kehittämisen linjauksia on syytä käsitellä uudestaan kaupunginhallituksessa. Edellinen kaupunginhallitus päätti viime vuonna tukea kansallispuiston perustamista, tietyin reunaehdoin. Tämän linjan vahvistaminen olisi tärkeää, jotta kaupungin johto voisi ryhtyä aktiivisempaan vaikuttamistyöhön valtion suuntaan. Kaupunginhallituksen selkeä kannanotto kirkastaisi myös kaupungin linjaa julkisuudessa.

Hämeenlinnalla ei ole varaa antaa tiedekansallispuiston ja sen mukanaan tuomien investointien, työpaikkojen ja kasvavien matkailijamäärien livetä käsistämme. On aika lobata valtiota tiedekansallispuiston puolesta.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Hämeenlinna

Vastuullisuutta vai populismia? (Kaupunkiuutiset 17.8.2022)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 17.8. Käsittelen siinä ilmastokriisiä ja energiakriisiä sekä inflaatiota. Kolumnissa pyrin haastamaan populistisia ratkaisuja, ja peräänkuuluttamaan vastuullisuutta. Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan myös alta.

Vastuullisuutta vai populismia


Kulunut kesä on ollut vaikea. Venäjän sota, inflaatio ja energiakriisi ovat kurittaneet suomalaisia kotitalouksia ja maamme kansantaloutta. Samalla ilmastokriisi on jälleen iskenyt Eurooppaan toden teolla. Monessa maassa kärsitään vesipulasta ja tuhansia eurooppalaisia on kuollut helteiden takia. Sadot ja teollisuuden toimitusketjut ovat vaarantuneet äärisäiden ja kuivuuden vuoksi.


Ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa


Riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista on juurisyy sekä ilmastokriisille että energiakriisille. Ilmastopolitiikka on tästä syystä mitä suuremmissa määrin myös turvallisuuspolitiikkaa. Energiakriisiä, inflaatiota ja ilmastokriisiä onkin syytä ratkaista mahdollisuuksien mukaan yhtenä pakettina. Julkisen talouden ja ympäristön kestävyyden varjelemiseksi inflaatioon liittyvät tukitoimet on syytä kohdistaa pienituloisille, tehottomien ja populististen veronalennusten sijaan.


Populistit Kremlin puudeleina


Populisti menee vastuuttomuudessaan helposti veronalennuksiakin pidemmälle, ja ehdottaa päästökaupan keskeyttämistä ja fossiilisten käytön lisäämistä muka apuna energiakriisiin. Tälläiset lyhytnäköiset ratkaisut kuitenkin sitoisivat meidät entistä tiukemmin Venäjään ja muihin autoritäärisiin diktatuureihin. Meistä tulisi Kremlin ja saudikuninkaallisten puudeleita. Samalla inflaatio jatkaisi laukkaansa ja ilmasto jatkaisi kuumenemistaan. Ongelmat kansantalouksille, toimitusketjuille ja maataloudelle jatkaisivat kärjistymistään.

Ilmastokriisin torjunta elintärkeää

Tosiasioiden tunnustaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat vastuullisen politiikan tärkeitä ainesosia. Fossiilisista on irtauduttava suunniteltua nopeammin, ja ilmastokriisin kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava.


Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa laatia ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman Vasemmistoliiton aloitteesta. Päätös on merkittävä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tähtäävien toimien lisäksi on tärkeää sopeutua ilmastokriisin negatiivisiin vaikutuksiin, kuten kuivuuteen ja sään ääri-ilmiöihin.


Ilmastokriisin torjunta ja siihen varautuminen on elintärkeää suomalaiselle kansantaloudelle ja suomalaisten kukkaroille. Nyt onkin syytä valita vastuullisuus populismin sijaan.


Aapo Reima

Kirjoittaja on valtuutettu (vas)