Paikallista porinaa: Tuhoisa ristiretki voi tulla kaupunkilaisille kalliiksi (Kaupunkiuutiset 5.10.)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 5.10.2022. Teksti luettavissa kokonaisuudessaan myös alla:

Tuhoisa ristiretki voi tulla kaupunkilaisille kalliiksi

Päiväkotiyritykset ovat lähteneet huolestuttavalle ristiretkelle korkeampien palvelusetelimaksujen puolesta. Yritysten tavoitteena on korottaa tulonlähteensä eli kaupungin maksaman palvelusetelin arvoa. Lisäksi yritykset haluavat poistaa kaupungin oikeuden kieltäytyä palvelusetelin myöntämisestä.

Molemmat tavoitteet tulisivat toteutuessaan kaupunkilaisille kalliiksi. Kokoomus on liittynyt tähän yritysten ristiretkeen, jota käydään niin poliittisissa elimissä kuin oikeussalissakin.

Hämeenlinnassa on pitkään säästetty kunnallisesta varhaiskasvatuksesta, ja samalla palvelusetelimallin kulut ovat kasvaneet. Kaupungin varhaiskasvatuksessa on ollut käytössä vuosittainen säästötavoite, jolla on vastattu laskevaan lapsimäärään.

Enää lapsimäärä ei kuitenkaan ole vähentynyt, ja monella perheellä on vaikeuksia saada päiväkotipaikkaa läheltä. Omasta toiminnasta säästämisen on siis tultava tiensä päähän, ja säästöt on syytä kääntää palveluseteliin.

Jatkuva kunnallisesta varhaiskasvatuksesta leikkaaminen siirtää kysyntää yksityiselle puolelle. Kaupungin riippuvuus yksityisestä palveluntarjonnasta taas tuppaa heikentämään palvelua ja lisäämään kustannuksia.

Palvelusetelituotannolle on asetettu 20 prosentin osuuden tavoite, mutta nyt jo noin 30 prosenttia kaupungin varhaiskasvatuspalveluista on yksityistä.

Palvelusetelissä itsessään ei ole mitään vikaa. Maltillisesti käytettynä se täydentää kaupungin omaa toimintaa. Kuitenkin kalliimpaa erityistä tukea tarvitsevat lapset ohjautuvat yleensä kunnalliselle puolelle, koska yksityinen saa valita asiakkaansa.

Kunnallisella myös henkilöstön palkat ovat korkeampia, eli palvelusetelituotannon kasvattaminen tarkoittaa myös varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkkojen polkemista.

Julkisen varhaiskasvatuksen kuristamisen ja palveluseteliyritysten suosimisen suunta on käännettävä. Ensi vuoden budjettiin tulee esittää palvelusetelituotannon osuuden suunnitelmallista laskemista takaisin 20 prosenttiin ja varhaiskasvatuksen vuosittaisen säästötavoitteen siirtämistä palvelusetelimenoihin.

Budjettikäsittelyssä jokainen valtuutettu pääsee tekemään arvovalinnan kaverien firmojen ja kaupunkilaisten edun välillä.

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Aapo Reima

Ulkoistamisen vaara – Janakkalan ja Hattulan tapaus

Hämeen Sanomat uutisoi Janakkalalle ja Hattulalle ateriapalveluita tuottavan Vanajan Juhlapalvelut Oy:n konkurssista ja sen seurauksista. Tapaus on malliesimerkki kokonaisen palvelun ulkoistamiseen liittyvistä vaaroista. Hattula ja Janakkala eivät pysty tarjoamaan kotiateriapalveluidensa asiakkaille kunnollista ruokaa, koska palvelut tuottanut yritys meni konkurssiin.

Tällä kertaa asia ratkesi tarjoamalla asiakkaille kylmiä eineksiä kunnes uusi palveluntuottaja löydetään, mutta mitä jos kyseessä olisikin ollut vaikkapa katujen auraus tai elintärkeä sote-alan palvelu? Palvelut olisi nopeasti sekaisin, jos ja kun kaupunki ei heti pystyisi tarjoamaan korvaavaa palvelua. Siksi julkiset palvelut ovat myös huoltovarmuuden kannalta luotettavampia kuin yksityiset. Pahimmassa tapauksessa yksityistämisen hintana voi siis olla jonkun henki ja terveys.

Äkillinen konkurssi tai sopimuksen purkaminen voisi Hämeenlinnassa syöstä esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon kaaokseen, koska palvelu on täysin ulkoistettu.

Sote-uudistus parantaa tilannetta jonkin verran, koska hyvinvointialueet eivät voi tehdä sote-alan kokonaisulkoistuksia. Näin pyritään turvaamaan peruspalveluiden osaaminen myös julkisella puolella, esimerkiksi tälläisten äkillisten konkurssitilanteiden varalta.