Paikallista porinaa: Liikkumisen murros on käynnissä – Joukkoliikenne voisi olla merkittävä elinvoimavaltti koko seudulle (Kaupunkiuutiset 1.12)

Kirjoitin Kaupunkiuutisten Paikallista porinaa -kolumnipalstalle joukkoliikenteen kehittämisen keinoista ja Vaasan esimerkistä!

Liikkumisen murros on käynnissä – Joukkoliikenne voisi olla merkittävä elinvoimavaltti koko seudulle

Tehdään Hämeenlinnasta joukkoliikenteen edelläkävijä.

Joukkoliikenne palvelee koko kansaa koululaisista ja työikäisistä eläkeläisiin. Lisäksi se on tärkeä työkalu ilmastokriisin torjuntaan ja liikkumisen helpottamiseen.

Viime vuosina joukkoliikenteen kehittämisen tärkeys on tunnustettu yhä laajemmin. Hämeenlinnan seudulla alkaa perusteellisesti valmistellun joukkoliikenneohjelman poliittinen käsittely. Suunnitelman toimenpiteet ovat hyviä, ja on hienoa että muodostetaan pitkän aikavälin tavoitteet. Kunnianhimoa kuitenkin kaipaisi vielä lisää.

Lisää rohkeutta

Ohjelmassa yhdeksi pääarvoksi nostetaan rohkeus. Sitä tarvittaisiin huomattavasti enemmän, koska nykyisellään ohjelmaluonnosta kuvaisi paremmin sana varovainen. Joukkoliikenteen tehokas kehittäminen vaatii rohkeampia avauksia.

Liikkumisen murros on käynnissä, kohti kestävämpiä liikkumistapoja. Joukkoliikenne voisi olla merkittävä elinvoimavaltti koko Hämeenlinnan seudulle, jos vain rohkeutta sen kehittämiseksi löytyy. Hämeenlinnan tavoite on olla ihan lähellä, ja sen saavuttaminen edellyttää toimivaa ja asiakaslähtöistä joukkoliikennettä.

Bussien käyttäjämäärien reipas nosto vaatii vuorovälien lyhentämistä ja lippuhintojen laskua. Ihminen valitsee yleensä itselleen helpoimman kulkumuodon, joten bussista tulee tehdä yhä useammalle helpoin ja edullisin vaihtoehto. Lisäksi uudet asuinalueet on tärkeä varustaa hyvin joukkoliikenneyhteyksin.

Mallia Vaasasta

Malliesimerkki ennakkoluulottomasta kehittämisestä löytyy Pohjanmaalta. Hämeenlinnan kokoluokkaa olevassa Vaasassa julkiseen liikenteeseen on viime aikoina panostettu rohkeasti.

Vaasa esimerkiksi tarjoaa ilmaiset bussimatkat viikonloppuisin koko marras-joulukuun ajaksi useilla paikallisliikenteen linjoilla. Siellä myös päätettiin linjastouudistuksesta, joka tuplaa ajetut kilometrit eli parantaa merkittävästi palvelutasoa. Vastaavaa rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta kaipaisi myös tänne Hämeeseen.

Elinvoimaa ihan läheltä

Joukkoliikenteen rohkea kehittäminen olisi elinvoimainvestointi parhaimmillaan. Keinoja elinvoiman vahvistamiseen ei aina tarvitse etsiä parkkihalleista tai muista kalliista investoinneista, vaan ratkaisut voidaan löytää ihan läheltä. Esimerkiksi joukkoliikenteestä.

Raportti budjettivaltuustosta (15.11.2021) / Juhani Lehto ja Aapo Reima

Hämeenlinnassa on jo perinne, että valtuuston budjettikokous on pitkä. Tänä vuonna budjetin käsittelyyn käytettiin noin 10 tuntia kokousaikaa. Euromääräiset muutokset kaikkiaan noin puolen miljardin budjettiin olivat pieniä – sekin perinteen mukaista. Sekä budjettiesitys, että siitä käyty keskustelu ja äänestykset kertovat kuitenkin paljon kaupungin poliittisten ryhmien arvoista ja pyrkimyksistä.

Vasemmiston tavoitteista saa hyvän kuvan lukemalla valtuustoryhmän Hämeen Sanomissa julkaistun budjettimielipiteen ja/tai valtuustossa pidetyn ryhmäpuheenvuoron.

Valtuusto päätti jatkaa entisillä tulojen ja kiinteistöjen veroprosenteilla. Budjetti ei sisällä edellisen vuoden kaltaisia henkilöstöön kohdistuvia leikkauslinjauksia eikä päiväkotien, lähikoulujen tai lähiterveysasemien sulkemisia. Myös toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia kyseenalaisia kokoomuksen ”elinvoimahankkeiksi” kutsumia suuria virheinvestointeja ei budjettiin sisälly. Hyvinvointipalvelut turvataan entisellään, tosin myöskään suuria palvelujen kehittämispanostuksia ei niukkaan budjettiin sopinut. Hyvinvointipalvelujen investointimenot sen sijaan ovat merkittävät, sekä koulurakennuksiin että sairaanhoitopiirin kautta Assi-sairaalaan.

Edellä kuvattu budjetin aiempia vuosia myönteisempi yleislinja oli mahdollista ennen muuta siksi, että Marinin hallituksen linjana on ollut lisätä kuntien hyvinvointipalvelujen valtionosuuksia sekä koronapandemiasta huolimatta että pandemiamenot täysimääräisenä korvaten. Hallituksen elvytyspolitiikka on myös turvannut ja nyt parantanut työllisyyttä, mikä merkitsee kaupungin verotulojenkin nopeaa kasvua.

Oikeiston budjettipuheissa Marinin hallitusta ei kuitenkaan kiitelty. Perussuomalaiset vaativat kaupungilta jopa 10 miljoonan euron käyttömenojen leikkaamista muutamassa vuodessa. Kokoomuskin puhui ”tasapainotukseksi” kutsutun leikkauspolitiikan käynnistämisestä ja haikaili veroalennusta tukijoilleen. Linjakamppailu tasapainotuksen sisällöstä jatkuu heti budjettikokouksen jälkeen, ja varsin vaativasta asetelmasta.

Aapo Reima esitti kokouksessa taloussuunnitelmaan kirjattavaksi, että tasapainotuksessa hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja menojen siirtäminen hyvinvointialueen ja valtion vastuulle vuoden 2023 alusta. Tämän muutoksen yhteydessä säästöt voidaan kohdistaa niihin konserni- ja tukipalveluihin ja konsernirakenteisiin, jotka on sopeutettava kaupungin tehtävien ja käyttömenojen supistumiseen noin puoleen nykyisestä. Siksi Aapon esityksen mukaan voidaan linjata, että tasapainotuksessa ei puututa asukkaiden peruspalvelujen menoihin tai henkilöstöön. Valitettavasti tämä esitys hävisi äänin 42-9. Tukea Aapon esitystä sai vasemmiston lisäksi vain kristillisdemokraateilta, muutamalta perussuomalaiselta ja yhdeltä keskustan ja sosialidemokraattien valtuutetulta.

Budjettiesitykseen sisältyy kaivattu lisäys koulujen oppilashuoltoon (uusi psykologi ja kuraattori). Lisäksi hankerahoituksella pyritään saamaan toinen pari. Myös lastensuojelun jälkihuollossa lähdetään liikkeelle kohti suosituksia lisäämällä 3 sosiaalityöntekijää, ja ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan tehdään merkittävä panostus hallituksen säätämän sitovan henkilöstömitoituksen ansiosta.

Jo budjettiesitystä muokattaessa kaupunginhallituksessa oli Vasemmiston, SDP:n, Vihreiden ja KD:n yhteisestä ehdotuksesta lisätty pienryhmäopetuksen lisäämisen mahdollistavaa tuntikehysrahaa. Lähes samalla yhteistyöllä oli saatu läpi myös lisäykset ikääntyneiden kotihoitoon ja omaishoidon tukeen.

Kaupunginhallituksessa emme vielä saaneet läpi esityksiä lastensuojelun sosiaalityöntekijämäärän nostamiseksi lähemmäs suositeltua minimitasoa ja Viipurintien terveysaseman pitkien jonojen purkamiseksi lisäämällä yksi lääkäri-hoitajatyöpari. Valtuustossa näistä molemmista äänestettiin.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden lisäämisehdotus hävisi äänestyksessä pahasti, äänin 45-5. Kylli Kylliäisen (kd) nimissä olleen ehdotuksen puolesta äänestivät Vasemmiston ja kristillisdemokraattien lisäksi vain yksi sosialidemokraatti. Huolestuttavaa.

Viipurintien terveysasema sen sijaan saa uuden lääkäri-hoitaja-työparin äärimmäisen tiukan äänestyksen 25-25 tuloksena, puheenjohtajan(sd.) äänen ratkaistaessa. Ehdotuksemme takana olivat myös sosialidemokraatit, vihreät ja kristillisdemokraatit sekä kolme kymmenestä perussuomalaisesta. Ilahdutti.

On myös mainittava tärkeä hyvinvointipalveluja koskeva torjuntavoittoäänestys. Kokoomus esitti sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa yksityisen varhaiskasvatusbisneksen osuuden lisäämistä Hämeenlinnassa nykyisestä 27 %:sta aina 50 %:in asti. Valtuustossa tämä linjaus ei saanut kuin kokoomuksen omat 14 ääntä taakseen. Tällä esityksellään Kokoomus aloitteli myös hyvinvointialuekampanjaansa, jossa puolueen keskeinen tavoite on taas ”valinnanvapaudeksi” naamioitu yksityisen sote-bisneksen kasvattaminen palvelusetelimäärärahaa lisäämällä, oman henkilöstön tuottaman palvelun kustannuksella. Kaverikapitalismia!

Kiusallisen niukan tappion taas kärsimme äänestettäessä kaupungin järjestöavustusten kasvattamisesta. Järjestöavustuksia oli lautakunnan budjettiesityksessä ensin yksimielisesti esitetty kasvatettavaksi 50 000 eurolla, jotta koronan rasittamaa kansalaistoimintaa saataisiin elvytettyä. Kaupunginhallitus oli nirhaissut esityksestä pois 30 000 euroa ja valtuustossa sitä esitettiin palautettavaksi 50 000 eurolla sosialidemokraattien Mia Heinosen esityksellä. Esitys kaatui äänin 26-25. Vasemmiston, sosialidemokraattien, vihreiden ja kristillisdemokraattien lisäksi vain kaksi keskustan valtuutettua saatiin esitystä tukemaan. Hämmästyttävää.

Budjettikokouksen surullisimmat äänestykset syntyivät, kun kokoomuksen oikeistosiiven ja perussuomalaisten oikeistokonservatiivinen ”yksityisautoilun puolesta, viherpiipertäjät hiljaa”- linja sai huolestuttavassa määrin tukea. Tämä linja oli jo lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla kaatanut 1,4 miljoonan euron valtion rahoituksenkin saaneen pyörätien rakentamisen keskustan Sibeliuksenkadulle. Valtuustossa  tämä menneisyyslinja voitti äänin 29-22

Kokoomus myös esitti, että kaupunkipyörien käyttöönottoa ei edes harkittaisi, vaan ajatus hylättäisiin saman tien. Esitys sentään kaatui, mutta vain äänin 28-22. Kun autolla rautatieasemalle ajaville annettava hinnanalennus nk. hiekkaparkin käyttöön voitti äänin 44-7, valtuustoa muistutettiin siitä, että autolla tulevan vuoden parkkimaksu on tästä lähtien alempi, kuin joukkoliikenteen käyttäjän kuukausimaksu. Lopuksi eräänlaisena viherpesuna valtuusto päätti äänin 31-20, että jonkinlaista ”kevytrakenteista” pyörätietä aletaan valmistella Sibeliuksen- ja Kasarminkaduille. Milloin ja millaisena se toteutuu, jos toteutuu, nähdään joskus tulevaisuudessa.

Harhateille valtuusto lähti myös hyväksyessään ehdotuksen, että kaupungin metsien hakkuita lisätään yli 30 % lisätulojen saamiseksi. Virkamiesarvio on kuitenkin ollut, että kestävän metsänhoidon ja hiilinielujen säilyttämisen kannalta on jo oltu maksimitasolla ennen tätä nousua. Hälyttävää.

Linjapuhe budjetista

Linjapuhe käynnissä

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron kaupunginvaltuuston budjettikokouksen aluksi maanantaina 19.11. Puheessa mainitut tavoitteet toteutuivatkin osittain. Puhe kokonaisuudessaan alla:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunkilaiset.

Talousarvio on valmisteltu laajan yhteistyön hengessä ilman turhaa kriisitunnelmaa ja siinä on hyväksytty joitakin periaatteellisesti tärkeitä pieniä panostuksia peruspalveluihin ja iso panostus erikoissairaanhoitoon. Budjettiesityksessä on vielä jonkin verran korjattavaa.

Vasemmistossa olemme iloisia panostuksista oppilashuoltoon, hoivapalveluihin, tuntikehyksiin ja lastensuojelun jälkihuoltoon.

Ympäristön kannalta esityksessä on korjattavaa. Kaupunginhallituksen pieni enemmistö päätti esittää Sibeliuksenkadun kaivatun pyörätien tyrmäämistä ja 1,4 miljoonan valtiontuen kaatamista kaivoon. Lisäksi metsähakkuiden tulotavoitetta päätettiin kasvattaa runsaat 30% yli viranhaltijaesityksessä määritellyn kestävän tason. Metsän kasvun ylittävät hakkuut heikentäisivät hiilinieluja ja tulevaisuuden hakkuutuloja.

Ensi vuonna ja taloussuunnitelmavuosina tehdään poikkeuksellisen suuria kouluinvestointeja. Korkeatasoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen on elinvoimainvestointi parhaimmillaan. Korkeasta investointitasosta johtuen Hämeenlinna joutuu ottamaan velkaa. Sitä ei kuitenkaan oteta käyttömenoihin, vaan tulevaisuuden talouden pohjan varmistamiseen. Elinvoimaa myös turvataan sillä, että on uskottu asukkaita, jotka ovat vastustaneet lähipalvelujen sulkemisia ja toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia menneen maailman investointeja.

Ensi vuoden taloudelliset lähtökohdat ovat poikkeuksellisen hyvät. Marinin hallitus on sitoutunut korona-aikanakin kuntien hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamiseen. Hallituksen onnistunut suhdannepolitiikka ja työpaikkoja luovat toimet ovat tukeneet myös Hämeenlinnan tulokehitystä. Viime vuosi oli reilusti ylijäämäinen. Tänä vuonna ollaan matkalla kohti nollatulosta tai jopa pientä ylijäämää.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä kaupungin vastuulta poistuvat nopeasti kasvavat sote-menot. Lisäksi uusimpien tietojen mukaan Hämeenlinnan valtionosuudet ovat vuodesta 2023 lähtien yli 4 miljoonaa korkeammat vuosittain, kuin mitä käsittelyssä olevassa talousarviossa esitetään. Valtiovarainministeriö oli aiemmin laskenut uudistuksen jälkeiset valtionosuudet virheellisesti liian pieniksi. Tämä lisäys ei ole vielä mukana tässä taloussuunnitelmassa, kuten eivät muutkaan viimeisen kuukauden aikana ilmentyneet talousennusteita parantaneet muutokset.

Joidenkin poliittisten toimijoiden tavoitteita kuitenkin palvelee tosiseikkojen hämärtäminen ja vanhan paikkansapitämättömän virren toistelu kaupungin heikosta taloustilanteesta. Tälläistä perusteetonta alarmisismia on kuultu myös tänään. Vasemmisto kuitenkin korostaa talousrealismia. Hämeenlinnan talous ei ole kriisissä, päinvastoin sen tila on parempi kuin pitkään aikaan.

Talouden tasapainotusohjelmalle on kuitenkin tarve, koska sote-uudistuksen myötä konserni- ja tukipalveluihin syntyy sopeutusvaraa. Sopeutus on jo alkanut hyvin, kun apulaiskaupunginjohtajan virasta luovuttiin ja kaupunki saa 120 tuhannen vuosisäästöt. Talouden tasapainottaminen ei kuitenkaan saa olla tekosyynä hyvinvointipalveluiden leikkauksille. Vasemmisto tuleekin tänään esittämään, että tulevaan sopeutusohjelmaan ei sisällytetä peruspalveluiden laadun tai määrän heikennyksiä, vaan säästöt etsitään ensisijaisesti konserni- ja tukipalveluista sekä paisuneesta konserniyhteisörakenteesta.

Budjetissa edistyy Vasemmiston tavoitteista kotihoidon ja omaishoidon henkilöstölisäykset, joista osalla myös parannetaan itäisen kantakaupungin vanhusten päivätoiminnan tarjontaa. Hämeenlinnan olisi myös syytä lisätä panostusta kahden sosiaali- ja terveydenhuollon pahimman alibudjetointiongelman korjaamiseksi lisäämällä lastensuojeluun kaksi sosiaalityöntekijän vakanssia ja pääterveysasemalle yksi uusi lääkäri-hoitaja-työpari. Kummastakaan ei synny pysyviä kustannuksia, mutta parempi lähtökohta puolustaa hämeenlinnanlaisten palveluita myös uudella hyvinvointialueella.

Hyvinvointierojen kaventaminen on kaupungille keskeinen strateginen tavoite, mutta sen toteuttamiseksi ei ole määritelty keinoja. Me Vasemmistossa tulemmekin toistamaan kaupunginhallituksessa tehdyn esityksen, jossa tekstiin lisätään konkreettisia keinoja hyvinvointierojen kaventamiseksi.

Lopuksi on hyvä muistaa, että kaupunki on yhtä kuin sen asukkaat. Luottamustoimeen valituilla on vastuu ajaa hyvää kaupunkia kaikille, ei vain harvoille.

Kiitos viranhaltijoille ja kaupungin henkilöstölle tästä vuodesta, ja kohti seuraavaa.”

Maksuttomasta aamupalasta järjestettävä kokeilu (Kaupunkiuutiset 13.11)

Minun ja Hanna Rokkanen (varavaltuutettu, vas.) mielipidekirjoitus maksuttoman kouluaamiaisen puolesta julkaistiin Kaupunkiuutisissa lauantaina 13.11. Teksti on kokonaisuudessaan luettavissa myös alta.

Maksuttomasta aamupalasta järjestettävä kokeilu

Maanantaina kaupunginvaltuustossa käsitellään erästä vähemmän huomiota saanutta, mutta tärkeää asiaa. Vasemmisto jätti keväällä valtuustoaloitteen maksuttoman kouluaamupalan kokeilun aloittamiseksi Hämeenlinnassa.

Kaupunginhallitus päätyi suhteellisen tasaisen äänestyksen myötä esittämään valtuustolle, ettei aamupalakokeilua toteuteta. Valtuusto voi kuitenkin päättää palauttaa asian valmisteluun.

Aamupalakokeiluja on tehty jo mm. Lahdessa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Hämeenlinnan lukioissa ja ammattikoulussa maksuton aamupala on jo käytössä. Kokeilut ovat olleet onnistuneita ja vaikuttaneet positiivisesti sekä työrauhaan että keskittymiseen. Kouluissa tarjottavan aamiaisen on myös todettu lisäävän positiivista suhtautumista kouluruokailuun. Aamupala on vähentänyt koulu-uupumusta, sairauspoissaoloja ja luvattomia poissaoloja. 

Yli 40% 8- ja 9-luokkalaisista ei syö aamupalaa joka päivä. Lapsille koulussa tarjottava aamiainen olisi monelle perheelle merkittävä taloudellinen apu ja helpotus arkeen.

Lahdessa tarjolla olevaa aamupalaa on syönyt n. 20% oppilaista. Kaupungin viranhaltijoiden arvioon pohjautuen aamupalan vuosikustannukset jäisivät tällä käyttöasteella alle 250 tuhannen euron, vaikka aamupala tarjottaisiin kaikissa kouluissa. Muutamassa koulussa toteutettavan kokeilun kustannukset olisivat tuosta pieni osa.

Oikeistovoimat kuitenkin perustelivat aamupalakokeilun torjumista sen kustannuksilla. Samassa kaupunginhallituksen kokouksessa osa heistä kuitenkin yritti toteuttaa maksuttoman pysäköinnin kokeilua, jonka vuosikustannukset olisivat olleet kolminkertaiset aamupalaan verrattuna, noin 700-800 tuhatta euroa.

Hämeenlinna haluaa olla lapsiystävällinen kaupunki. Ilmainen aamupala olisi tärkeä konkreettinen teko sen puolesta. Ylevät tavoitteet ovat pelkkää sanahelinää, jos teot puuttuvat.

Vasemmisto tulee valtuustossa esittämään maksuttoman aamupalan kokeilun toteuttamista

Kriisileikkausten sijaan tulevaisuuden hyvinvointia (Häsa 11.11)

Vasemmiston valtuustoryhmän mielipidekirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa tänään 11.11. Kirjoituksessa pohdimme kaupungin budjettiesitystä, siinä saatuja voittoja ja toisaalta sen ongelmia. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta:

Kriisileikkausten sijaan tulevaisuuden hyvinvointia

Marinin hallituksen sitoutuminen korona-aikanakin kuntien hyvinvointipalvelujen rahoituksen turvaamiseen ja työllisyyttä parantava talouspolitiikka on turvannut myös Hämeenlinnan tulot. Kuntien valtionosuudet ovat kasvaneet sekä pysyvillä että koronaratkaisuilla. Elvyttävä talouspolitiikka on ylläpitänyt asukkaiden tuloja ja niistä maksettavia kuntaveroja.  Hyvinvointialueuudistus siirtää väistämättömien menokasvujen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusvastuun kunnilta valtiolle.

Hämeenlinnan tilinpäätös vuodelta 2020 oli ylijäämäinen. Kun vuoden 2021 ennusteesta poistetaan pessimismin lietsonta, tämäkin vuosi menee vähintään tasapainossa. Vuoden 2022 ennuste ja hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset eivät nekään kerro kriisistä. Pikemminkin tarjolla on niukka mahdollisuus korjata pahimpia hyvinvointipalvelujen ongelmia. 

Tulevaisuusinvestointeihin velkaa

Vuosina 2022-2025 aiotaan toteuttaa noin 50 miljoonan euron investoinnit koulurakennuksiin. Vuonna 2022 on edessä vähintään 8 miljoonan euron investoinnit kunnallistekniikkaan. Poikkeuksellisen suuret investoinnit kouluihin edellyttävät lisävelkaa.  Korkeatasoisen koulutuksen edellytysten takaaminen on mitä tärkein investointi kaupungin tulevaisuuteen, elinvoimaan ja asukasmäärän kasvattamiseen. Kunnallistekniikan kunto on investointi sekä asukkaiden että yritysten toimintaedellytyksiin. Velkaa ei tarvita käyttömenoihin, vaan tulevaisuuden talouden pohjan varmistamiseen. Sellaiseen velkaa ottavat niin yritykset kuin terve julkinen sektorikin.

Hukkainvestointeihin ei ole varaa. Edellinen kaupunginvaltuusto jo torppasikin ”elinvoimainvestoinniksi” harhauttavasti luonnehditun toriparkkihankkeen. Lähiaikoina pysähtynee myös mahtipontinen Hämeensaari-areenahanke. Talousarvioesityksellä ei myöskään edellisten vuosien tapaan yritetä ajaa lähikoulujen tai -terveysasemien lakkauttamisia.

Ympäristöä ei saa unohtaa


Kaupunginvaltuustossa joudutaan kuitenkin vielä kamppailemaan talousarvion kaupungin hiilineutraalisuustavoitteiden käytännön toteuttaminen. Kaupunginhallituksessa niukka enemmistö torjui Sibeliuksenkadun pyörätien – investoinnin, johon oli luvattu merkittävä valtion rahoitustuki. Metsähakkuutulojen tavoitetta lisättiin kuitenkin runsaat 30 % yli sen tason, jota virkamiesesittelyssä oli pidetty hiilinielun ennallaan pitämisen kannalta hyväksyttävänä.

Niukkuuden valintoja

Kaupunginhallituksen budjettikokouksessa poistettiin talousarvioesityksestä edellisen kauden perintönä sinne jäänyt linjaus kohdentamattomasta 5 miljoonan euron leikkauksesta henkilöstömenoihin vuoteen 2025 mennessä. Hallituksen enemmistölle ei kelvannut edes supistettu 2,75 miljoonan euron leikkaus. Kun sote-uudistuksessa puolet henkilöstöstä ja suuri osa ostopalvelusopimuksista ja hankinnoista siirtyy hyvinvointialueen vastuulle, on ilman muuta myös kaupungin keskushallinnossa ja tukipalveluissa muutosten paikka. 

Vuonna 2022 on selvitettävä, mikä osa voidaan tehdä ostopalveluja supistamalla ja henkilöstön tehtävien muutoksilla. Tässä on hyvän henkilöstöyhteistyön eikä irtisanomisilla uhkaamisen paikka. 

Budjettiesitykseen saatiin sisään oppilashuollon henkilöstöön ja tuntikehykseen lisäyksiä, joilla korona-ajan vaurioita voidaan korjata. Ikääntyneiden koti- ja omaishoitoon tehtiin pienet lisäykset, kun hoitajamitoituksen lakisääteinen parantaminen olisi muuten koskenut vain palvelutaloja. Kaupunginvaltuustossa voitaisiin vielä lisätä ainakin lastensuojelun sosiaalityöhön ja pisimpien jonotusaikojen terveysasemiin panostamista. Kaupungin strateginen tavoite on asukkaiden hyvinvointierojen vähentäminen. Sen pitää näkyä myös jokaisessa talousarviossa.

Juhani Lehto, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas)

Aapo Reima, Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja

Sote-palveluiden valvonta laitettava kuntoon

Maanantaina julkaistiin järkyttäviä tietoja hämeenlinnalaisessa Mehiläisen hoitokodissa vuosia jatkuneesta kehitysvammaisen lapsen pahoinpitelystä ja lainvastaisesta sitomisesta esimerkiksi teipillä ja kuormaliinoilla.

Ylen uutisessa kuvatut asiat ovat vakavia ihmisoikeusrikkomuksia, ja ikävä kyllä mahdollisesti vain jäävuoren huippu. 

Tapaus näyttää mitä yksityisten jättifirmojen voitontavoittelusta pahimmillaan seuraa, kun kyseessä on hoivapalvelu. Lainvastainen toiminta oli yksikön johtoportaan ohjeistusten mukaista. Ongelmista oli raportoitu myös Mehiläisen korkeampaan johtoon, mutta ongelmiin ei puututtu. Lisäksi henkilöstöä oli yksikössä jatkuvasti liian vähän suhteessa vaatimustasoon, jotta Mehiläisen omistajat saisivat suuremmat voitot.

Ongelmat eivät kuitenkaan rajoitu vain yksityiselle puolelle, vaan vastaavia ongelmia paljastuu myös julkisista palveluista seurauksena leikkauksista ja riittämättömästä valvonnasta.

Hämeenlinnan perusongelma on riittämätön valvontaresurssi, joka vaatii kipeästi kasvattamista.

Ensi vuoden talousarvioon esitetäänkin laatukoordinaattorin vakanssin perustamista. 

Laatukoordinaattorin vakanssin perustamista on viranhaltijoiden mukaan ehdotettu jo useita vuosia, mutta kaupungin johtavat poliittiset voimat ovat tähän asti leikanneet sen pois lopullisista esityksistä. Tänä vuonna se onneksi lopulta etenee.

Valvonnan lisäämiselle on jatkossa tarvetta myös omassa toiminnassa ostopalveluiden lisäksi. Tuleekin harkita laatukoordinaattorin tehtävien laajentamista myös omien palveluiden valvontaan ja nimikkeen vaihtamista valvontakoordinaattoriksi.

Resurssien lisäämisen kanssa yhtä keskeistä on parantaa toimintamalleja. Yllätystarkastuksien määrää pitää lisätä, jotta firmat eivät ehdi piilottaa lainvastaista toimintaansa ennen tarkastusta. Tälläkin hetkellä kaupunki tekee yllätystarkastuksia, mutta resurssipulan takia liian harvoin.

Raportointia havaituista epäkohdista pitää lisätä myös korkeammalle johdolle ja päättäjille. On tärkeää, että tulevalle laatukoordinaattorille säädetään raportointivelvollisuus myös sotelautakunnalle ja jatkossa hyvinvointialueen päättäjille.

Hoitajilla on ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan epäkohdista. Anonyymeja ilmiantokanavia on kehitettävä edelleen, jotta ilmoituksen tehnyttä työntekijää ei voi tunnistaa.

Pian toteutuvan soteuudistuksen myötä täytyy huolehtia, että tulevaan sote-maakuntaan luodaan vahva valvontayksikkö.

Sibeliuksenkadun pyörätie vastatuulessa

Sibeliuksenkadun pyörätien suhteen koettiin uusi takaisku tällä viikolla, kun kaupunginhallitus päätti poistaa sen ensi vuoden budjettiesityksestä.

Päätös oli erityisen harmillinen, koska pysäköintikysymykseen oli jo löydetty ratkaisut. Pyörätien myötä keskeiseltä sijainnilta poistuvat parkkipaikat oltaisiin korvattu Raatihuoneen pysäköintialueelta, torin välittömästä läheisyydestä.

Pysäköinti oli siis tekosyy. Pyörätien vastustus onkin puhtaan ideologista, ja autoilijoiden ja pyöräilijöiden välille rakennettiin keinotekoista vastakkainasettelua.

Kaupunginhallituksen esitys on kuitenkin vain ehdotus, ja lopulliset päätökset tekee 15.11 kokoontuva kaupunginvaltuusto. Toivottavasti valtuustolla on rohkeutta päättää vastoin kaupunginhallituksen vastuutonta esitystä, jossa pyörätiehen myönnetty 1,4 miljoonan valtiontuki heitettäisiin hukkaan.