Allaoleva mielipidekirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa 15.3.2025.
Aapo Reima (vas.): Yritystukirahastojen kanssa oltava erittäin tarkkana – Riskit voivat kasvaa kohtuuttomiksi
Hämeenlinnan kaupunki suunnittelee uutta noin 5 000 000 euron panostusta yrityslainoja jakavaan ”katalyyttirahastoon”. Sen ideana on, että kaupunki ja yksityinen sektori rahoittavat paikallisten yritysten hankkeita yhdessä ja samansuuruisin osuuksin. Hankkeen onnistuessa osa lainasta kuitenkin muutettaisiin suoraksi yritystueksi, niin sanotuksi ”vaikuttavuusbonukseksi”, joka maksettaisiin kokonaan veronmaksajien rahoista.
Ajatus esityksen taustalla on sinänsä tuore ja kannatettava: paikallisten yritysten kasvun ja kestävän kehityksen vauhdittaminen. Käytännön toteutukseen liittyy kuitenkin suuria riskejä veronmaksajien rahan tehokkaan käytön, talouden tasapainon sekä korruption kannalta.
Kaupungin poliitikoille tehdyn esityksen mukaan mallin pilotointiin edettäisiin ilman lainojen jakamisen kriteeristön, lainaehtojen sekä riskienhallinnan yksityiskohtaista ennakkosuunnittelua. Nämä muotoiltaisiin tarkemmin pilotin aikana yhdessä yksityisten rahoittajien kanssa.
Tämä toimintamalli antaisi yksityisille sijoittajille huolestuttavaa valtaa päättää veronmaksajien rahan jakamisesta. Se on sekä korruptioriski että julkisen rahan tehottoman käytön riski. Pienessä kaupungissa yrittäjät tuntevat toisensa, joten riippumattomuuden takaaminen on erittäin vaikeaa.
On positiivista, että rahastosta jaettaisiin suoran tuen sijaan lainoja. Käytännössä kuitenkin 20% lainasta hyvitettäisiin ”vaikuttavuusbonuksena” onnistuneille hankkeille. Lisäksi rahaston on tarkoitus rahoittaa sellaisia hankkeita, jotka eivät saa normaalia yritysrahoitusta.
Tämä tarkoittaa siis riskialttiita hankkeita. Tällöin julkista rahaa menetettäisiin myös luottotappioihin. Lopulta pääoman kiertäessä koko viisi miljoonaa olisi siis tavalla tai toisella kadonnut yritystukiin tai luottotappioihin.
Rahaston kannattavuutta voitaisiin turvata vain tekemällä lainoista riittävän korkeakorkoisia. Riskialttiissa yritysrahoituksessa on helposti 20–30% vuosikorko, mutta pidän epätodennäköisenä että kaupunki lähtisi vaatimaan näin korkeaa korkotasoa.
Pidän riskinä myös sitä, että pilotin aikana yksityiset sijoittajat neuvottelevat itselleen paremmat rahoitusehdot kuin kaupunki onnistuu itselleen neuvottelemaan. Riskiä kasvattaa entisestään yhtiöiden toiminnan läpinäkyvyyden puute.
Katalyyttirahastoon liittyy myös samanlaisia laajempia ongelmia kuin muihinkin yritystukiin. Vapaassa markkinataloudessa julkisen vallan tulisi välttää markkinoiden tarpeetonta vääristämistä.
Yritystuet väistämättä vääristävät kannusteita ja markkinamekanismin toimintaa, jolloin ei-kannattava ja tehoton toiminta voi kuluttaa rajallisia resursseja julkisen tuen avulla pidempään kuin se muuten olisi pystynyt. Ihmettelenkin markkinatalouden suurina puolustajina esiintyvien oikeistopuolueiden halukkuutta lisätä julkisen vallan puuttumista markkinoiden toimintaan.
Asiaa on valmisteltu asiantuntevasti, idea on tuore ja tarkoitus hyvä. Nähdäkseni riskit silti kasvaisivat kohtuuttomiksi, jos edettäisiin nyt esitetyllä mallilla. Siksi valmistelua tulisi jatkaa riskienhallinnan ja julkisen rahan tehokkaan käytön edellytysten vahvistamiseksi.
Nykyisellään malliin liittyy liian suuri julkisen rahan tehottoman käytön riski ja korruptioriski. Lisäksi rahaston tappiolliseksi suunniteltu toiminta sekä hallinnointikulut aiheuttaisivat ongelmia kaupungin talouden tasapainolle.
Katalyyttirahaston pilotista päätetään seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa. Toivon valtuutetuilta harkintaa ja aikalisää asian suhteen, ettemme lähde jakamaan yritystukia aivan liian korkealla riskillä.
Kirjoittaja Aapo Reima on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen (vas.), alue- ja kuntavaaliehdokas.