Avainsana: hämeen sanomat

Julkaistu

Kaupunginhallitus tarttui toimeen oppimisen tukea uhkaavan romahduksen estämiseksi

Allaoleva Vasemmiston valtuustoryhmän kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 1.11.

Kaupunginhallitus tarttui toimeen oppimisen tukea uhkaavan romahduksen estämiseksi

Tämän lukuvuoden jälkeen Hämeenlinnan oppimisen tuen rahoituksesta on vaarassa hävitä jopa miljoona euroa vuodessa. Se tarkoittaisi romahdusta oppimisen tuen henkilöstön määrässä heti ensi vuoden syksystä lähtien! Kaupunginhallitus onneksi tarttui toimeen tuon romahduksen estämiseksi.

Tämä uhka johtuu määräaikaisten valtionavustusten loppumisesta. Marinin hallitus lisäsi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitusta merkittävästi, osin pysyvästi ja osin määräaikaisesti. Nyt nuo määräaikaiset oppimisen tuen rahoitukset katkeavat ensi kesänä, koska Orpon hallitus päätti olla jatkamatta niitä.

Näiden valtionavustusten loppumisen myötä Hämeenlinna menettää lähes 500 000 euron edestä oppimisen tuen rahoitusta vuodessa sekä perusopetuksesta että varhaiskasvatuksesta. Yhteensä siis vajaan miljoonan euron lovi, joka tulisi näkymään rajusti käytännössä!

Esimerkiksi pandemian jälkihoitorahalla on maksettu kokonaan tai osittain palkkaa 12 opettajalle ja 3 kouluohjaajalle. Päälle tulee vastaava varhaiskasvatuksen osuus.

Kaupunginhallitus tarttui toimeen

Kaupunginhallitus käsitteli maanantaina ensi vuoden budjettia. Vasemmiston esitys oli, että menetettävien valtionavustusten paikkaamiseksi ja oppimisen sekä varhaiskasvatuksen tuen resurssien turvaamiseksi valmistellaan suunnitelma ja tarvittaessa lisätalousarvio ensi vuoden keväällä. Lisätalousarviolla voitaisiin kohdentaa tarvittava määrä lisärahaa tukitoimiin. Iso kiitos koko kaupunginhallitukselle ja kaikille puolueille yksimielisestä tuestanne esitykselle!

Rahaa oppimisen ja varhaiskasvatuksen tukeen panostamiseen olisi löydettävissä, sillä kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä hyvä. Oppimisen tuen heikentyminen sen sijaan näkyisi pian lasten ja nuorten kasvavana pahoinvointina ja sitä kautta myös kasvavina kustannuksina.

Monia vähemmän tärkeitä kokonaisuuksia

Vasemmisto nosti budjetin käsittelyn kuluessa esiin myös monia vähemmän tärkeitä kokonaisuuksia, joista voisi uudelleenkohdentaa rahoitusta oppimisen tukeen. Ehdotimme säästötoimena esimerkiksi luopumista miljoonan euron suuruisesta Sotkanrannan sataman peruskorjausinvestoinnista.

Tällainen elinkeinotoiminta kuuluisi kunnan sijaan luontaisesti yksityisen yrityksen hoidettavaksi. Lisäksi esitimme säästöjä muun muassa vähän liikennöityjen yksityisteiden valaistuksesta ja maltillista säästötavoitetta kiinteistöjen kalustusmäärärahoihin. Nämä säästöesitykset eivät kuitenkaan ainakaan vielä saaneet riittävää kannatusta.

Keväällä valtuuston ja hallituksen on otettava vastuuta oppimisen tuen rahoituksen ja henkilöstön turvaamisesta myös konkreettisin keinoin ja rahasummin! Kaupungin tärkein tehtävä on pitää huolta meidän lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä oppimisesta. Kaupunginhallituksen maanantainen viisas päätös oli hyvä alku, ja keväällä työ jatkuu.

Kirjoittajista Aapo Reima on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen (vas.) ja Pirkko Juurus valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas.).

Julkaistu

Loppu yhteistyölle miehittäjävaltioiden kanssa!

Allaoleva mielipiteeni julkaistiin Hämeen Sanomissa 7.9.

Hämeenlinnan Vasemmistoliitto vaatii: kaupunkien ja maakuntien katkaistava yhteistyö ihmisoikeuksia rajusti rikkovien maiden kanssa

Hämeenlinnan, Riihimäen ja Hämeen maakuntaliiton ylin johto tapasi viime torstaina vierailulle kutsumansa Israelin suurlähettilään. Häntä kierrätettiin maakuntamme kulttuurikohteissa ja puolustusteollisuuden yrityksissä. Toiminta herättää useita kriittisiä kysymyksiä.

Miksi pidettiin tarkoituksenmukaisena kutsua hyökkäyssotaa käyvän ja Yhdistyneiden Kansakuntien laittomaksi toteamaa miehitystä ylläpitävän maan edustaja vierailulle?

Venäjän edustajat on oikeutetusti suljettu ulos tällaisesta yhteistyöstä, joten miksi Israelia tarkastellaan eri tavoin?

Hämeen maakuntaliiton julkaisemassa tiedotteessa Israelia ylistettiin monisanaisesti, muun muassa start-up -yritysten korkeasta määrästä.

Ihmisoikeuksia taas ei mainittu sanallakaan! Sen sijaan puhuttiin yhteistyömahdollisuuksista ja kumppanuuksista, ja väläyteltiin asevientimahdollisuuksia.

Israel miehittää palestiinalaisalueita laittomasti, ja rajaa kansainvälisen lain vastaisesti palestiinalaisten liikkumisvapautta ja jopa pääsyä elintärkeisiin peruspalveluihin. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on todennut Israelin siirtokunnat laittomiksi. Useat merkittävät ihmisoikeusjärjestöt pitävät Israelin politiikkaa apartheidiin verrattavana.

Käytännössä Israel käy pysyvää hyökkäyssotaa palestiinalaisia kohtaan.

Alueen tilanne on monimutkainen, eikä mustavalkoinen. Kaikista alueen ongelmista ei voi syyttää Israelia. On silti kansainvälisesti tunnustettu fakta, että Israel syyllistyy laittomaan ja julmaan miehitykseen.

Kaiken lisäksi Israelin ihmisoikeustilanne on heikentymässä entisestään. Maan hallitus on vakavasti heikentämässä tuomioistuinten riippumattomuutta ja oikeusvaltion edellytyksiä.

Yhtäläisyyksiä Venäjän kanssa ei ole vaikea löytää.

Yhteistyö laitonta hyökkäyssotaa käyvän maan kanssa tuo erittäin huonoa mainetta koko Hämeelle.

Kansainvälistä lakia rajusti rikkovien maiden, kuten Venäjän, Kiinan, Iranin, Israelin ja Saudi-Arabian, edustajia ei tule jatkossa kutsua vierailulle Hämeeseen.

Meidän ei myöskään tule millään tavalla edistää asevientiä ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Siinä sotkisimme kätemme vereen.

Maakuntaliitossa ja kaupungeissa on tarpeellista tehdä sitova toimintaohje ja julkilausuma, että ihmisoikeuksia rajusti rikkovien, laitonta miehitystä ylläpitävien tai hyökkäyssotaa käyvien maiden edustajia ei kutsuta vierailulle eikä yhteistyötä tehdä. Olemassaoleva yhteistyö tulee katkaista tai jäädyttää, kuten on Venäjän osalta jo toimittu.

Hämeenlinnan Vasemmistoliitto jätti asiasta aloitteen maanantaina kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Aapo Reima
Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen (vas.), maakuntavaltuutettu

Julkaistu

Opetus ei voi olla säästökohde

Vasemmiston valtuustoryhmän mielipide, joka koskee kaupungin palveluverkkoselvitystä, julkaistiin Hämeen Sanomissa 15.8.2023. Kirjoituksen voi lukea myös alta.

Opetus ei voi olla säästökohde – Kaupungin on osoitettava olevansa aidosti koulukaupunki

Kaupungin johtavat viranhaltijat julkistivat viime tiistaina ehdotuksensa koulu-, päiväkoti- ja kulttuuripalveluverkon tulevista muutoksista. Luolajan, Miemalan, Ortelan ja Alvettulan kouluja esitetään lakkautettaviksi. Kirjasto- ja päiväkotipalveluihin esitetään pienempiä tilamuutoksia. Esitys haastaa jälleen koulurauhaa ja aiheuttaa epävarmuutta. Asukkaille on kuitenkin tarjolla useita vaikuttamiskeinoja, ja palautetta kannattaa antaa rohkeasti ja runsaasti.

Lakkautuksia ja muutoksia perustellaan ensisijaisesti lapsimäärän vähenemisellä sekä talouden tasapainottamisella. 7–12-vuotiaiden lasten ikäluokkien merkittävä kutistuminen on tosiasia koko Suomessa, ja aiheuttaa isoja haasteita. Sen sijaan talouden tasapainottaminen on nähdäksemme heikko peruste palveluheikennyksille. Kaupunki on nimittäin jo nykypäätöksillään onnistunut lähes taittamaan velkaantumisen.

Siksi huomio tulisikin kiinnittää ensisijaisesti opetuksen laadun parantamiseen. Yhtäkään koulua ei tule lakkauttaa säästösyistä. Mahdolliset lakkautukset tulee voida uskottavasti perustella opetuksen laadun parantamisella ja kaupungin oppilaiden yleisellä hyödyllä, esimerkiksi käyttämällä lakkauttamisen myötä säästyvät rahat ja opettajaresurssit suoraan luokkakokojen pienentämiseen ja oppimisen tukeen koko kaupungissa.

Tässä valossa on erittäin vaikea nähdä perusteita Luolajan ja Miemalan koulujen lakkauttamiselle.

Luolajan koulun lakkauttaminen aiheuttaisi kasvavia ongelmia jo entisestään tilanahtaudesta kärsivässä Nummen koulussa, kun taas Miemalan koulun lakkauttaminen aiheuttaisi noin 50 oppilaan siirtymisen koulukuljetuksen piiriin, lisäten kuljetusmenoja ja heikentäen kävellen ja pyöräillen liikkumisen edellytyksiä. Lisäksi sekä läntisessä kantakaupungissa että Miemalassa on suunnitteilla merkittävää asuinrakentamisen kasvua, jonka koulujen lakkautus luultavasti tyrehdyttäisi alkuunsa.

Alvettulan osalta on harmillisesti jälleen jätetty vaihtoehtoiset ratkaisut pohtimatta, ja esitetään sekä koulun että päiväkodin lakkauttamista. Samalla menetettäisiin myös paikallinen harrastus- ja liikuntatila. Vaihtoehtoinen ratkaisu voisi pitää sisällään esimerkiksi päiväkodin ja koulun yhdistämisen samoihin tiloihin, sekä Alvettulan koulun rehtorin ehdottaman konkreettisen ja sitovan oppilasmäärätavoitteen, jonka toistuva alittaminen tietäisi lakkautusta.

Ortelan koulun osalta kysymys on vaikea. Koulu sijaitsee käytännössä Hämeenlinnan Yhteiskoulun vieressä, joten koulumatkat eivät juuri kasvaisi. HYK ja Tuomela on myös mitoitettu siten, että Ortelan koulun oppilaat mahtuisivat sinne ilman tungosta. Ortelan koulu tarvitsisi noin 3,5 miljoonan peruskorjauksen, jos sen toimintaa jatkettaisiin. Voisiko lakkautus tulla kyseeseen, jos säästyvät rahat käytettäisiin täysimääräisesti opetuksen kehittämiseen?

Koululakkautuksia vähemmälle huomiolle on jäänyt palveluverkkoratkaisun kenties tärkein asia eli kysymys henkilöstösäästöistä. Viranhaltijat ovat laskeneet, että lapsimäärän laskun myötä voitaisiin säästösyistä vähitellen luopua 37 luokanopettajasta. Toinen vaihtoehto olisi, että henkilöstöstä säästämisen sijaan parannettaisiin palveluita muun muassa vakansseja uudistamalla.

Mielestämme olisi virhe tavoitella säästöä henkilöstöstä. Meillä on nyt ainutkertainen mahdollisuus parantaa opetuksen laatua lisäämättä rahoitusta nykyisestä. Tuo mahdollisuus tulee käyttää, ja panostaa luokkakokojen pienentämiseen, oppimisen tukeen ja opetustuntimäärien kasvattamiseen. Historiallinen koulukaupunki Hämeenlinna voisi osoittaa olevansa koulukaupunki myös nykyajassa.

Nyt on oppilaiden, asukkaiden ja vanhempien aika vaikuttaa! Tässä kuussa järjestetään useita keskustelutilaisuuksia asukkaille, vanhempainyhdistyksille ja henkilöstölle. Lisäksi kuka tahansa voi jättää lausunnon esityksistä, ja ne toimitetaan poliitikoille. Tilaisuuksien aikataulut ja yhteystiedot lausuntojen antamista varten löytyvät kaupungin verkkosivuilta.

Todistetaan yhdessä, että opetus ei voi olla säästökohde!

Aapo Reima, Kaupunginhallituksen jäsen (vas.)

Pirkko Juurus, Valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas.)

Julkaistu

Anteeksipyyntö vain vallan tähden – ovatko Purran mielipiteet muuttuneet?

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Forssan Lehdessä 15.7. ja Hämeen Sanomissa 13.7. Alla Forssan Lehdessä julkaistu versio.

Anteeksipyyntö vain vallan tähden – ovatko mielipiteet ennallaan?

Hävettää. Ja surettaa. Vallassa oleva oikeistohallitus kulkee rasismi- ja natsikohusta toiseen. Anteeksi pyydetään vasta, kun oma hillotolppa on vaarassa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran vanhat rasistiset ja väkivaltaa ihannoivat kirjoitukset ovat herättäneet viime päivinä oikeutettua tyrmistystä. Vaikka eivätpä ne yllätyksenä tulleet, vaan olivat tiedossa jo hallitusta muodostettaessa. Niistä nyt noussut skandaali on luonnollista jatkumoa oikeistohallituksen aiemmalle räpiköinnille natsisymppauksen, salaliittoteorioiden ja rasismin suossa. Sitä saa, mitä hallitusneuvotteluissa tilaa.

Aluksi Purra totesi seisovansa vanhojen kirjoitustensa takana. Mieleenkään ei tulisi kuulemma alkaa pahoitella vanhoja sanomisia. Ääni kuitenkin muuttui kellossa, kun valtiovarainministerimme huomasi, että ministeri-Audin takapenkki saattaisi olla vaarassa. Yhtäkkiä pyydettiinkin anteeksi. Hyvä, mutta ikävä kyllä vilpittömyys puuttui. Anteeksipyynnöllä ei ole minkäänlaista arvoa, jos se tehdään vain pakon edessä ja oman vallan tähden. Anteeksipyynnöstä ei myöskään käynyt ilmi, ovatko Purran näkemykset todella muuttuneet, vai pahoitteliko hän vain niiden esitystapaa.

Lähtökohtaisesti ketään ei tulisi tuomita 15 vuotta vanhoista kirjoituksista. Ihmiset muuttuvat ja ihmisten ajatukset muuttuvat. Vanhat tekstit kuitenkin muodostuvat ongelmaksi, jos niistä ei suostuta irtisanoutumaan, eli edelleen allekirjoitetaan niissä sanottu. Purran tekstit itsessään eivät siis ole ongelma, vaan Purran nykyinen hyväksyvä asenne niihin. Sitä ei muuta hätäpäissään ja aiemmat linjaukset kumoten tehty anteeksipyyntö.

On huomattavaa, että myöskään perussuomalaisen aatteen tosiuskovaisten uusmessias, Mestarina tunnettu Jussi Halla-Aho, ei ole sanoutunut irti vanhoista väkivaltaa ihannoivista teksteistään. Se kertoo puolueesta paljon. Ehkä Purra yritti ottaa mallia Mestaristaan, mutta kantti petti kesken?

Surullisia ovat olleet myös pääministeripuolue Kokoomuksen reaktiot Perussuomalaisten aiheuttamiin ongelmiin. Vaikuttaa siltä, että Kokoomus on valmis hyväksymään mitä tahansa, jotta pääsee toteuttamaan haluamaansa leikkauspolitiikkaa. Purran rasistisiin kirjoituksiinkin pääministeri Orpo puuttui vasta kansainvälisen kohun ja presidentti Niinistön kommenttien jälkeen. Eli rasismista tuli ongelma vasta, kun hallitus sai siitä negatiivista julkisuutta. Harmillisen kyyninen asenne.

Kokoomuksen suuret suunnitelmat työmarkkinoiden mylläämisestä ja sosiaaliturvaleikkauksista etenevät kohuista huolimatta. Jo syksyllä joutunemme näkemään käytännön kylmää oikeistopolitiikkaa, todennäköisesti edelleen natsivahinkojen ja muiden ihmisvihamielisten lausuntojen ryydittämänä.

Mitä lyhyemmäksi jää tämän hallituksen räpiköinti, sen parempi Suomelle ja suomalaisille.

Julkaistu

Hallitus kurittaa Kanta-Hämeen palveluita

Allaoleva mielipiteeni julkaistiin Hämeen Sanomissa 29.6.2023.

Hallitus kurittaa Kanta-Hämeen palveluita – Vastuu sysätään aluevaltuutetuille ja pestään kädet

Uuden oikeistohallituksen ohjelmaan sisältyy merkittävät leikkaukset hyvinvointivaltion peruspalveluihin eli sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen. Kanta-Hämeen asukkaiden ja palveluiden kannalta se näyttää pahalta.

Ehdottomasti rajuin palveluleikkaus kohdistuu jo ennestäänkin alirahoitettuun soteen.

Hallituskauden aikana leikataan 1,4 miljardia ja vuoteen 2031 mennessä 3 miljardia vuositasolla. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle tämä tarkoittaa karkeasti kahta yli 40 miljoonan euron leikkausta. Summa on iso.

Vertailun vuoksi: keväällä aluevaltuusto päätti vaikean käsittelyn jälkeen reilun 30 miljoonan leikkauksista, jotka pitivät sisällään muun muassa yli 200 vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumispaikan vähennyksen sekä Forssan yöpäivystyksen lakkautuksen. Orpon hallituksen päätökset johtavat vielä rajumpiin leikkauspaineisiin erityisesti terveysasemaverkosta. Lakkautusuhan alle joutunee ainakin Hämeenlinnan pitäjien terveysasemia, Ojoisen ja Idänpään asemat sekä pienempien kuntien asemia.

Vastuun leikkausten käytännön toteuttamisesta hallitus sysää aluevaltuutetuille, jolloin voitaneen pestä omat kädet ikävistä päätöksistä. Samalla vahvistetaan entisestään valtiovarainministeriön niskalenkkiä hyvinvointialueista. Kätevää.

Kuntien valtionosuuksiin säädetään prosentin indeksijarru eli toisin sanoen niitä leikataan. Se näkyy suoraan koulujen, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön, kaavoituksen ja muiden palveluiden laadun heikentymisenä tai kunnallisveron nousuna. Tuttuun tapaan vastuu näiden säästöjen käytännön toteuttamisesta sysätään kunnille.

Ensisilmäyksellä kuitenkin näyttäisi siltä, että kokoomuksen ja perussuomalaisten tavaramerkiksi muodostuneilta koulutusleikkauksilta vältyttäisiin. Todellisuus on ikävä kyllä karumpi. Leikkauksia tehdään opiskelijoiden toimeentuloon, korkeakouluihin, kansanopistoihin ja aikuiskoulutustukeen. Lisäksi kuntien valtionosuuksien leikkaus tulee iskemään suoraan kuntien päätehtävään eli koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

Aluepoliittisesti hallitusohjelma suosii suuria ja kasvavia kaupunkiseutuja ja yliopistokeskuksia. Tässä Kanta-Häme on ikävä kyllä häviäjä. Lisäksi leikkaukset sote-palveluiden ja koulutuksen palveluverkkoon osuvat erityisesti maaseudulle ja pieniin kuntiin.

Heikkenevien palveluiden keskellä tuntuukin käsittämättömältä, että hallitukselta löytyy rahaa keventää hyvätuloisten verotusta ja tukea sote-bisnestä. Maksajiksi joutuvat Kanta-Hämeenkin asukkaat.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja, aluevaltuutettu (vas.)

Hämeenlinna

Julkaistu

Loppu loikkaspekulaatioille!

Vastasin Hämeen Sanomien pääkirjoituksessa pyöriteltyyn loikkaspekulaatioon, ja sitä seuranneisiin huhuihin mielipidekirjoituksessani.

Aapo Reima (vas.): Loppu loikkaspekulaatioille – Puoluevalintani ei ole ”väärä”, vaan minulle juuri oikea

Hämeen Sanomien pääkirjoituksessa 5.4. spekuloitiin ajatuksella, että voisin vaihtaa puoluetta demareihin kansanedustajan paikkaa tavoitellakseni. Jutussa viitattiin Lulu Ranteen vastaavaan loikkaan kokoomuksesta perussuomalaisiin.

Haluan katkaista mahdollisilta huhuilta siivet heti alkuunsa. Ajatus puolueen vaihtamisesta on minulle täysin vieras, ja olen sitoutunut toimimaan Vasemmistoliitossa.

Pääkirjoituksen julkaisupäivänä sain luottamuksen toimia Hämeenlinnan Vasemmistoliiton uutena puheenjohtajana. Luottamuksesta kertoo myös hyvä henkilökohtainen vaalitulos.

Puoluevalintani perustuu arvoihin. Vasemmistoliitto on Suomen vahvin hyvinvointivaltiota, työntekijän etua, ympäristöä, kansainvälistä solidaarisuutta ja ihmisoikeuksia puolustava voima.

Vasemmistoliitto tekee näiden arvojen eteen ahkerasti töitä. Esimerkiksi kaupunkipolitiikassa vaikutusvaltamme on ollut selvästi kokoamme suurempi, osana hyvää yhteistyötä etenkin SDP:n, vihreiden ja kristillisdemokraattien kanssa.

Puoluevalintani ei siis ole ”väärä”, kuten pääkirjoituksessa sanotaan, vaan minulle juuri oikea.

En ole valmis joustamaan arvoistani ja vaihtamaan puoluetta tavoitellakseni omaa etua. Vallantavoittelu keinoja kaihtamatta ei ole hyväksi politiikalle. Puoluevalintani on Vasemmistoliitto, ja se pysyy.

Kannatan vasemmistolaisen liikkeen hyvää ja tiivistä yhteistyötä. Puolueissa on kuitenkin eroja, ja hyvä niin.

Kannustan jokaista lähtemään mukaan toimintaan reilumman yhteiskunnan puolesta, vastavoimaksi valtakunnassa puhaltavia sinimustia ja kylmiä tuulia vastaan.

Aapo Reima

ylpeästi vasemmistoliittolainen

kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, aluevaltuutettu

Hämeenlinna

Julkaistu

Puretaan syrjäyttävät muurit: vammaiset ansaitsevat ihmisarvoista kohtelua!

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa 29.3.

Vaalimielipide | Aapo Reima (vas.): Puretaan syrjäyttävät muurit: vammaiset ansaitsevat ihmisarvoista kohtelua!

Tänä keväänä olemme jälleen saaneet lukea räikeistä epäkohdista vammaisten oikeuksien toteutumisessa. Eteva-kuntayhtymän kahdessa yksikössä kehitysvammaisia lapsia ja nuoria on eristetty, ylilääkitty ja estetty tapaamasta perheenjäseniään.

Yleensä hoito on hyvää ja asiantuntevaa, mutta pahimmillaan se on vakavasti perustavia ihmisoikeuksia rikkovaa. Ongelmat toistuvat vuodesta toiseen, ja resurssi- sekä työntekijäpula pahentavat tilannetta. Päätöksentekijöiden on lopultakin otettava ongelma tosissaan!

Tällaiset räikeät ihmisoikeusrikkomukset ovat vain jäävuoren huippu.

Moni ei huomaa muureja ympärillämme

Vammaisiin kohdistuva tiedostettu ja tiedostamaton syrjintä näkyy kaikessa arjessa. Pyörätuolissa istuva henkilö sivuutetaan ja keskustellaan saattajalle. Neuroepätyypilliselle puhutaan kuin lapselle.

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta ei huomioida tapahtumaa järjestettäessä.

Moni ei edes huomaa näitä puutteita, mutta toimintarajoitteiselle ne voivat olla ylitsepääsemätön muuri.

Suomen vammaisten oikeuksia koskevassa lainsäädännössä on edelleen monia korjaustarpeita. Lisäksi sen toteutumista ei valvota tehokkaasti eikä rikkomuksista seuraa todellisia sanktioita.

Puutteet on korjattava

Käytännössä puutteiden korjaaminen on vaatinut syrjintää kohtaavien omaa aktiivisuutta, mikä on kohtuuton vaade. Tähän tarvitaan muutos.

Sama huomataan myös vaalikampanjoissa. Minulle laitettiin viestiä, jossa todettiin, ettei yhdenkään puolueen tai ehdokkaan viestintä ole kaikille saavutettavaa. Se herätti.

Vaalienkin pitää olla saavutettavat kaikille

Tässä on meillä kaikilla ehdokkailla tekemistä, jotta vaalit ja demokratia olisivat aidosti saavutettavia myös esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisille, sekä autismikirjon häiriöisille.

Esteettömyydestä, saavutettavuudesta ja yhdenvertaisista ihmisoikeuksista hyötyy jokainen. Puretaan syrjäyttävät muurit!

Aapo Reima

Kansanedustajaehdokas (vas.)

Julkaistu

Leikataanko laput silmillä vai tasapainotetaanko kestävästi?

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin mm. Hämeen Sanomissa, Etelä-Suomen Sanomissa ja Itä-Hämeessä.

Leikataanko laput silmillä vai tasapainotetaanko kestävästi?

Julkisen talouden tasapainotus on tärkeä tavoite. Siksi onkin harmi, että sen varjolla esitetään toinen toistaan tuhoisampia ja epärealistisempia leikkaushaaveita.

Valtiovarainministeriö esitti vastikään oman ehdotelmansa tasapainotustoimenpiteiksi. Vaalien alla julkaistua listaa luetaan herkästi suosituksena. Ministeriössä on leikkausvimman vallassa laitettu laput silmille ja alettu yliviivailla tuloja ja menoja excel-johtamisen hengessä.

Leikkauksia tarjotaan muun muassa koulutukseen, soteen, sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, luonnonsuojeluun ja lapsiperheiden toimeentuloon. Korkeakouluihin lobataan lukukausimaksuja ja opintotuki ehdotetaan jopa poistettavaksi kokonaan. Lista on käsittämätön ehdotus hyvinvointivaltion romuttamiseksi.

On selvää, että talouden tasapainotustarve on miljardiluokkaa. Tasapainottamisen tavat tulee kuitenkin valita harkiten ja järkevästi, eikä laput silmillä sieltä täältä leikaten ja kurjistaen.

Työllisyyttä tuetaan parhaiten panostamalla koulutukseen ja tukemalla ihmisten terveyttä.

Vasemmistoliiton taloudellisesti ja inhimillisesti kestävä tasapainotusresepti perustuu neljään peruspilariin: koulutus- ja sote-panostuksiin, oikeudenmukaiseen veropolitiikkaan, tarvittaviin menosopeutuksiin sekä työllisyyden, tuottavuuden ja palkkakehityksen parantamiseen.

Poliitikkojen tulee uskaltaa sanoa suoraan, että tarvitsemme suuriin omistuksiin ja pääomiin kohdistuvia kipeitä päätöksiä. Suomen veroaste on laskenut koko 2000-luvun, ja ilman uusia veropäätöksiä se jatkaa edelleen laskuaan. Jos veroasteemme olisi edelleen vuoden 2016 tasolla, valtio ei velkaantuisi juuri ollenkaan.

Meidän on kiristettävä pääomien ja isojen varallisuuksien verotusta. Lisäksi meidän on korjattava tehottomuuteen kannustava osinkoverojärjestelmä, leikattava rikkaita suosivat verovähennykset ja estettävä haitallinen verovälttely.

Suomella ei ole enää varaa rikkaiden vapaamatkustukseen. Menosäästöjä löytyy muun muassa monista haitallisiksi todetuista yritystuista.

Työllisyyttä tuetaan parhaiten panostamalla koulutukseen ja tukemalla ihmisten terveyttä. Vasemmisto ehdottaa oppimisen tuen kokonaisuudistusta, 200 miljoonan lisäpanostusta koulutukseen ja sote-palveluiden resurssivajeen paikkaamista.

Talouden tasapainottamisen keinot ovat arvovalintoja. Talouden kestävyys ei saa tarkoittaa laput silmillä leikkaamista ja ihmisten kyykyttämistä. Suomi tarvitsee reilua ja kestävää tasapainotusta, jotta hyvinvointivaltiomme voidaan turvata.

Kirjoittaja on valtiotieteen opiskelija, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vas.).

Julkaistu

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Kanta-Hämeessä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin sekä Aamupostissa (21.3.) että Hämeen Sanomissa (22.3). Juttu käsittelee terveyskeskuslääkäriin pääsyä Kanta-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Päijät-Hämeen lehdissä. Kanta-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Kanta-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2068 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin 2 käyntiä/asukas. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 1003 käyntiin tuhatta asukasta kohti. Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana avohoitokäynnit somaattisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat yli kaksinkertaistuneet ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille lisääntyneet yli 50 %. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Tilasto hätkähdyttää. Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisi edellytys sairauksien ehkäisylle, riittävän varhaiselle hoidolle ja toimivalle erikoissairaanhoidon jälkihoidolle. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella huomio tulee kiinnittää kevään lisäbudjettiin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämistrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu monilla projekteilla, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaaliohjelmissaan ehdottamilla miljardileikkauksilla, jotka toteutuessaan vähentäisivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla. Ratkaisu ei ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Emme tarvitse oikeiston rummuttamaa soten ”hallinnollista korjaussarjaa”, vaan lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Aapo Reima

Kanta-Hämeen aluevaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (vas.)

Julkaistu

Nyt on työntekijän vuoro

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa 31.1.

Nyt on työntekijän vuoro – Ihmisten köyhdyttäminen ei ole järkevää kenellekään

Suomalainen työntekijä köyhtyy. Voimakkaan inflaation takia palkansaajien reaaliansiot ovat pudonneet 5,7 prosenttia vuodentakaisesta tilanteesta. Romahdus on suurin 60 vuoteen, ja erityisen vaikeassa tilanteessa ovat pienipalkkaiset työntekijät.

Nyt palkansaajat oikeutetusti vaativat ostovoiman ja toimeentulon turvaavia palkankorotuksia. Työnantajapuoli taas yrittää edelleen saada työntekijöitä tyytymään mitättömiin korotuksiin.

Neuvottelut palkoista ja työehdoista ovat kesken muun muassa kaupan alalla, teollisuudessa, rakennusalalla ja kuljetusalalla. Tehdyt ratkaisut vaikuttavat myös kunta-alojen palkankorotuksiin, jotka on keväällä tehdyn sopimuksen mukaisesti sidottu vientialojen korotustasoon. Teollisuuden sopimus on nyt avainasemassa ratkaisun löytymisessä.

Hylkäys oli vastuullinen päätös

Viime perjantaina työntekijöiden Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoesityksen, jossa tarjottu 6,6 prosentin korotustaso kahden vuoden aikana olisi laskenut reaaliansioita merkittävästi. Esityksessä oli myös toinen ongelma: kaikille työntekijöille maksettavan yleiskorotuksen määrä oli siinä vain 4,6 prosenttia kahdelle vuodelle. Oli siis vastuullinen päätös, että Teollisuusliitto hylkäsi esityksen, ja neuvotteluja jatketaan.

Suomalainen työntekijä on jo pitkään tyytynyt pieniin palkankorotuksiin maan kilpailukyvyn nimissä. Nyt yritykset ovat takoneet jättivoittoja, eli palkanmaksuvaraa on.

Kilpailukyky ei ole vaarantumassa

Lisäksi Suomen keskeisissä kilpailijamaissa on tehty korkeita palkankorotuspäätöksiä, eli merkittävätkään korotukset eivät vaarantaisi Suomen kilpailukykyä. Olisiko siis viimein työntekijän vuoro saada osansa tuottavuuden ja voittojen kasvusta?

Nykyisessä taloudellisesti epävarmassa tilanteessa työnantajien joustaminen suomalaisten toimeentulon turvaamiseksi olisi talouskehityksen kannalta tärkeää, koska suomalaisten ostovoiman tukeminen palautuu yrityksille kotimaisen kysynnän muodossa. Ihmisten köyhdyttäminen taas ei ole pitkällä aikavälillä järkevää kenellekään.

Kikyn pirullinen häntä

Valtiovallaltakin löytyisi eräitä ratkaisun avaimia. Sipilän hallituksen kiky-sopimuksesta on vielä jäljellä sen pirullinen häntä, työnantajamaksujen siirto työntekijälle reilun 2 prosentin edestä. Näiden palauttaminen työnantajan maksettavaksi kohentaisi palkansaajien toimeentuloa, vähentäisi palkankorotuspainetta ja olisi julkiselle taloudelle kustannusneutraalia.

Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa antaa ihmisten toimeentulon romahtaa. Siksi tarvitaan kunnolliset palkankorotukset. Lopultakin on oltava työntekijän vuoro.

Aapo Reima

kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, kansanedustajaehdokas (vas.)

Hämeenlinna