Hallitus kurittaa Kanta-Hämeen palveluita

Allaoleva mielipiteeni julkaistiin Hämeen Sanomissa 29.6.2023.

Hallitus kurittaa Kanta-Hämeen palveluita – Vastuu sysätään aluevaltuutetuille ja pestään kädet

Uuden oikeistohallituksen ohjelmaan sisältyy merkittävät leikkaukset hyvinvointivaltion peruspalveluihin eli sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen. Kanta-Hämeen asukkaiden ja palveluiden kannalta se näyttää pahalta.

Ehdottomasti rajuin palveluleikkaus kohdistuu jo ennestäänkin alirahoitettuun soteen.

Hallituskauden aikana leikataan 1,4 miljardia ja vuoteen 2031 mennessä 3 miljardia vuositasolla. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle tämä tarkoittaa karkeasti kahta yli 40 miljoonan euron leikkausta. Summa on iso.

Vertailun vuoksi: keväällä aluevaltuusto päätti vaikean käsittelyn jälkeen reilun 30 miljoonan leikkauksista, jotka pitivät sisällään muun muassa yli 200 vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumispaikan vähennyksen sekä Forssan yöpäivystyksen lakkautuksen. Orpon hallituksen päätökset johtavat vielä rajumpiin leikkauspaineisiin erityisesti terveysasemaverkosta. Lakkautusuhan alle joutunee ainakin Hämeenlinnan pitäjien terveysasemia, Ojoisen ja Idänpään asemat sekä pienempien kuntien asemia.

Vastuun leikkausten käytännön toteuttamisesta hallitus sysää aluevaltuutetuille, jolloin voitaneen pestä omat kädet ikävistä päätöksistä. Samalla vahvistetaan entisestään valtiovarainministeriön niskalenkkiä hyvinvointialueista. Kätevää.

Kuntien valtionosuuksiin säädetään prosentin indeksijarru eli toisin sanoen niitä leikataan. Se näkyy suoraan koulujen, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön, kaavoituksen ja muiden palveluiden laadun heikentymisenä tai kunnallisveron nousuna. Tuttuun tapaan vastuu näiden säästöjen käytännön toteuttamisesta sysätään kunnille.

Ensisilmäyksellä kuitenkin näyttäisi siltä, että kokoomuksen ja perussuomalaisten tavaramerkiksi muodostuneilta koulutusleikkauksilta vältyttäisiin. Todellisuus on ikävä kyllä karumpi. Leikkauksia tehdään opiskelijoiden toimeentuloon, korkeakouluihin, kansanopistoihin ja aikuiskoulutustukeen. Lisäksi kuntien valtionosuuksien leikkaus tulee iskemään suoraan kuntien päätehtävään eli koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

Aluepoliittisesti hallitusohjelma suosii suuria ja kasvavia kaupunkiseutuja ja yliopistokeskuksia. Tässä Kanta-Häme on ikävä kyllä häviäjä. Lisäksi leikkaukset sote-palveluiden ja koulutuksen palveluverkkoon osuvat erityisesti maaseudulle ja pieniin kuntiin.

Heikkenevien palveluiden keskellä tuntuukin käsittämättömältä, että hallitukselta löytyy rahaa keventää hyvätuloisten verotusta ja tukea sote-bisnestä. Maksajiksi joutuvat Kanta-Hämeenkin asukkaat.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja, aluevaltuutettu (vas.)

Hämeenlinna

Metsäohjelma pelastettu!

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 29.6.2023.

Metsäohjelma pelastettu!

Kaupungin metsänhoito herätti vilkasta poliittista keskustelua kesäkuun alussa. Kaupunginvaltuustossa päätettiin metsäohjelmasta, joka ohjaa kaupungin lähes 6 000 hehtaarin laajuisten metsäomistusten hoitoa.

Metsäohjelma on kokonaisuutena hyvä ja askel oikeaan suuntaan. Se yhdistää metsien kestävän talouskäytön luonnon monimuotoisuuden varjeluun ja hiilinielujen ylläpitoon.

Vasemmistoliiton esiintuomista tavoitteista osa huomioitiin jo ohjelman valmisteluvaiheessa. Erityisen merkittävä oli linjaus, että hakkuita painotetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolelle.

Päätöksenteossa kiistakapulaksi nousi ohjelmaan esitetty tavoite luonnonsuojelualueiden laajentamisesta 300 hehtaarilla pitkällä aikavälillä.

Tällä hetkellä kaupungin metsistä on suojeltu noin 10 prosenttia, ja tavoitteen toteutuessa luku kohoaisi noin 15 prosenttiin.

Tavoite on siis hyvinkin maltillinen, ja ainakin vihreät ja vasemmisto olisivat olleet valmiita kunnianhimoisempaankin tavoitteeseen.

Järkytys oli siis iso, kun kaupunginhallitus päätti kokoomuksen johdolla ja äänin 9–4 poistaa tavoitteen ohjelmasta. Se oli iso pettymys luonnon kannalta.

Kaupunginvaltuusto kuitenkin pelasti tilanteen! Kaupunginhallituksen esityksestä käytiin valtuustossa pitkä keskustelu, ja lopulta erittäin tiukka äänestys. Valtuusto päätti Anne Laatikaisen (sd.) esityksestä palauttaa alkuperäisen suojelutavoitteen ohjelmaan, äänin 25–25. Tasatilanteen ratkaisi demaripuheenjohtajan ääni.

Kaupunginhallituksessa kokoomus oli saanut osan demareista taakseen, mutta valtuustossa SDP onneksi asettui vasemmiston ja vihreiden tavoin kokonaisuudessaan järjen ja luonnon puolelle. Lisäksi suojelutavoite sai tukea kahdelta perussuomalaiselta, yhdeltä kokoomuslaiselta ja yhdeltä kristillisdemokraatilta. Kiitos!

Äänestystulos kuvastaa hyvin demokratian merkitystä. Jokaisella yksittäisellä valtuutetulla on väliä.

Kuntavaaleissa valtuuston viimeiset paikat ratkeavat usein vain yhden tai muutaman äänen erolla. Hyvin pienetkin erot vaalituloksessa voivat siis kääntää tämänkaltaisia tiukkoja äänestyksiä päälaelleen.

Onneksi tällä kertaa luonto ja järki voittivat. Ja siitä voimme kiittää viime kädessä jokaista kuntavaaleissa äänensä antanutta.