Hämeenlinnan lähiöitä ei saa unohtaa

Allaoleva kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 30.7.2024.

Hämeenlinnan lähiöitä ei saa unohtaa

Keskustan kehittäminen. Siihen kiteytyy Hämeenlinnan viimeaikainen poliittinen keskustelu. Mielipiteitä vaihdetaan Ykköskorttelista, Hämeensaaresta, kävelykadun jatkamisesta ja HAMKin keskustakampuksesta.

Keskusta ansaitseekin huomiota, mutta samalla tulisi muistaa, että se on lopulta vain pieni osa kaupunkiamme. Osa tämän tiedostaakin ja kiirehtii nopeasti muistuttamaan pitäjien elinvoiman kehittämisestä, tai uusien keskiluokkaisten omakotitaloalueiden rakentamisen tärkeydestä.

Toki pitäjät ja omakotitaloalueetkin ansaitsevat huomiota. Mutta kuka muistuttaisi olemassaolevista lähiöistä ja niiden kehittämisestä?

Hämeenlinnan keskustaan on käytetty ja ollaan käyttämässä kymmeniä miljoonia euroja. Siihen nähden Hämeenlinnan vanhat lähiöt ja asuinalueet ovat saaneet vain murusia.

Meidän tulisikin jatkossa muistaa kehittää kaupunkia kokonaisuutena, jossa arvostetaan jokaista asukasta tasavertaisesti.

Positiivinen esimerkki löytyy Jukolan ja Nummen alueelta, jota on viime vuosina kehitetty varsin onnistuneesti. Uudet pyöräväylät, puisto- ja liikennehankkeet, suunniteltu lisäasuinrakentaminen ja uusi Assi-sairaala vahvistavat alueen kehittymistä ja asumisviihtyisyyttä.

Muiden lähiöiden osalta tilanne on heikompi. Milloin viimeksi on tehty merkittäviä kehityspanostuksia esimerkiksi Idänpäähän, Katumalle, Ojoisille, Kettumäkeen tai Laaniittyyn? Alueet ansaitsisivat suurempaa huomiota poliittisessa päätöksenteossa.

Muutos on kuitenkin mahdollinen. Kaupunki valmistelee asumisohjelmaa, joka laitettiin alulle SDP:n, Vasemmiston, Vihreiden ja KD:n yhteisestä aloitteesta. Ohjelmassa on erittäin tärkeää huomioida konkreettisesti lähiöiden ja kohtuuhintaisen asumisen näkökulmat.

Emme voi jämähtää vain keskustan kehittämiseen ja rakennusfirmojen mielistelyyn. Tehdään ohjelmasta lähiöiden ohjelma!

Mistä sitten rahat lähiöiden kehittämiseen? Kehittämiseen ei tarvita uusia määrärahoja, vaan olemassaolevien kohdentamista uudelleen. Kaupunkikehittämisen sekä liikenneinvestointien painopistettä voisi vähitellen siirtää keskustasta aluekeskuksiin.

Lisäksi osasta hyödyltään kyseenalaisista ja kalliista hankkeista voitaneen luopua lähiöiden hyväksi. Esimerkiksi Sotkanrannan satamainvestointia ja kaupunginmuseon uutta pääkohdetta on syytä tarkastella kriittisesti.

Pidetään yhdessä lähiöiden puolta!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Hämeenlinnassa tarvitaan budjettiviisautta (Häsa 8.11)

Kirjoitukseni Hämeenlinnan budjettikäsittelystä julkaistiin Hämeen Sanomissa tiistaina 8.11.2022. Viimeinen kappale oli lehden tekstistä lyhennetty pois, mutta kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Hämeenlinnassa tarvitaan budjettiviisautta

Ensi vuoden budjettia käsitellessään kaupunginhallitus osoitti kiitettävää viisautta ja kaukonäköisyyttä peruessaan perusopetukseen suunnitellun leikkauksen ja päättäessään henkilöstön 100 euron suuruisen hyvinvointisetelin vakinaistamisesta pysyväksi etuudeksi. Viisas oli myös periaatepäätös katuvalojen led-siirtymän reilusta nopeuttamisesta, mihin rahoitus osoitetaan keväällä annettavassa lisätalousarviossa.

Kaukonäköisyyttä osoittivat yksimieliset päätökset, että tilapäisiin liikennejärjestelyihin tullaan asettamaan esteettömyysvaatimus ja että asumisneuvonnan kehittämistä sekä nuorten mopopajan perustamista selvitetään. Viisasta oli myös kaupungin talouden kestävyydestä huolehtiminen.

Vasemmistoliitolla ei ole tällä hetkellä kaupunginhallituksessa äänivaltaista edustajaa, mutta valtuuston varapuheenjohtajistoon kuuluvana istun kokouksissa puheoikeudella varustettuna. Hyvällä yhteistyöllä ylempänä mainitut Vasemmistollekin tärkeät tavoitteet saatiinkin toteutumaan jo kaupunginhallituksen budjettikäsittelyvaiheessa, mopopajan osalta jo lautakunnassa.

Oli kuitenkin harmillista, että kaupunginhallituksen kaukonäköisyys loppui kokouksessa kesken. Kokoomuksen ja päiväkotifirmojen ristiretki saavutti yhden maalinsa, kun päiväkotifirmojen saamaa rahaa eli palvelusetelin arvoa päätettiin korottaa, lisäten kaupungin menoja reilu 100 tuhatta euroa. Samaan aikaan omista päiväkodeista leikataan 200 000 euroa.

SDP:n maltillinen esitys leikkauksen puolittamiseksi hävisi äänestyksen luvuin 7-6. Sama äänijakauma oli myös palvelusetelin arvon korottamisesta äänestettäessä. Käytännössä nuo seitsemän, eli Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan jäsenet, linjasivat, että kaupungin tulee maksaa firmoille lisää, mutta samalla leikata omasta toiminnasta.

Kaukonäköisyys oli hukassa myös päätöksessä, jossa metsänmyynnin tulotavoitetta nostettiin 150 000 euroa yli kestävän tason. Päätöksen myötä hakkuumäärät voivat jopa ylittää kaupungin talousmetsien vuosittaisen kasvun! Toisaalta hyvänä voidaan pitää edes sitä, että tästä huolimatta metsänmyyntitaso on ensi vuonna matalampi kuin kuluvana vuonna.

Kaupunginvaltuusto tekee ensi maanantaina lopulliset budjettipäätökset. Valtuustolta kaivataan sitä viisautta ja kaukonäköisyyttä, jota kaupunginhallitus ei ihan joka päätöksessään löytänyt. Korjataan valtuustossa varhaiskasvatuksen rahankohdennukset kohdalleen, ja harkitaan uudestaan metsänmyynnin tasoa. Olisi myös syytä panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen, vaikkapa kohdistamalla osin uudestaan pysäköintikokeiluihin kuluvia rahoja.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Puhe asuntopoliittisesta ohjelmasta

Syyskuun valtuustossa päätettiin laatia Hämeenlinnalle asuntopoliittinen ohjelma ensi vuoden aikana. Päätös syntyi Vasemmiston, SDPn, Vihreiden ja KDn valtuustoryhmien yhteisen valtuustoaloitteen pohjalta. Puhuin aiheesta valtuuston kokouksessa. Puheen voi lukea alta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Esitys asuntopoliittisen ohjelman laatimisesta ensi vuonna on erittäin toivottu ja tärkeä. Neljä valtuustoryhmää, SDP, Vas, Vihr ja KD tekivät asiasta aloitteen viime vuonna, ja nyt aloitteen pohjalta ryhdytään käytännön toimiin. Kiitos valmistelijoille!

Ohjelmalla ja linjauksilla on kiire. Yhteiskunnan trendit, väestön ikääntyminen, asumiskustannusten nousu ja ilmastokriisi tuovat painetta asuntopolitiikalle. Tällä hetkellä valtakunnallisesti kaikista asunnoista esteettömiä on vain 15%, mikä on auttamattoman vähän. Asuminen muodostaa tuntuvan taloudellisen rasitteen 20% väestöstä, myös monelle hämeenlinnalaiselle. Yli joka neljäs lapsiperhe joutuu asumaan ahtaasti. 

Alueet eriytyvät tulotason, opintotason, etnisyyden ja työttömyyden suhteen myös Hämeenlinnassa. Esimerkiksi Hämeen Sanomien mukaan Ruununmyllyn ja Katuman alueiden mediaanivuosituloissa on noin kymmenen tuhannen euron ero. Asunnotkin ovat Katumalla noin puolet pienempiä.

Kaupunkia vaivaa myös pula pientalotonteista kantakaupungin suosituimmilla alueilla. Pitäjiä uhkaa väestön ikääntymisen aiheuttama asukasmäärän väheneminen. Kaupungin sosiaalista vuokra-asuntokantaa rasittaa kasvava korjausvelka ja uuden asuntotuotannon puute.

Nämä haasteet ja kysymykset ovat suuria, mutta niihin on mahdollista vastata suunnitelmallisella työllä ja tulevaisuuteen katsovalla otteella.

Tällä hetkellä Hämeenlinnalla ei ole voimassa olevaa asunto-ohjelmaa, ja asuntopolitiikan teko on rajoittunut pistemäiseen tonttimyyntiin ja asemakaavoitukseen. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta. Kaupungin asuntopolitiikan suuria kysymyksiä, kuten keskustan seudun rakentamista, asumisen eriytymistä ja laatua, pientalotonttien saatavuutta ja sosiaalisen vuokra-asuntokannan korjausvelkaongelmaa tulee ratkaista yhtenä pakettina, ei pisteittäin.

Aloitevastauksessa mainitaan muun muassa asunnottomuuden ehkäisy ”asunto ensin” -mallilla, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen turvaaminen myös maksuhäiriömerkinnän kanssa, erityisryhmien asumisen tukeminen sekä ikäystävällinen asuminen. 

Näiden tärkeiden nostojen lisäksi ohjelmassa olisi Vasemmiston mielestä toivottavaa pohtia esimerkiksi lähiöiden yhteisökehittämishankkeita, joukkoliikenteen parantamista, kerrostalojen laatuvaatimusten tiukentamista kaavoituksessa ja pientalotonttien kaavoituksen tehostamista. Myös tiukempien energiatehokkuus-, matalaenergia- ja vihrepeitteisyysvaatimusten sisällyttämistä kaavoihin, lupiin ja rakennustapaohjeisiin on syytä selvittää.

Myös tiiviimpi yhteistyö kaupungin vuokra-asuntoyhtiöiden kanssa on tarpeen. Korjausvelan pienentämisen rahoittamiseen tarvitaan uutta asuntotuotantoa, jota kaupunki voisi tukea esimerkiksi luovuttamalla keskustan tontteja alhaisempaan hintaan sosiaalista asuntotuotantoa varten.

Näiden toimenpiteiden tarkastelun lisäksi tulevassa ohjelmassa on tärkeää tunnistaa myös koulujen ja päiväkotien sijainnin vaikutus asumiseen ja asuntopolitiikkaan.

Lopuksi muistuttaisin, että asuntopolitiikka ei ole pelkästään pienituloisia varten, vaan se on myös keskiluokalle kriittisen tärkeää. Asumis- ja energiakulut sekä asumisen laatu ovat sidoksissa markkinoiden lisäksi myös julkisen vallan ohjaustoimiin. Vain vastuullisella ja päättäväisellä suunnittelulla saadaan laadukasta, kohtuuhintaista ja viihtyisää asumista, ja asukasluku kasvuun. Siksikin asuntopolitiikkaa on keskeisen tärkeää koordinoida ohjelmatyöllä, jotta voidaan rakentaa toimivampaa kaupunkia.

Kaiken kaikkiaan asunto-ohjelmalla tulee etsiä keinoja valtakunnallisen asunto-olojen kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja tarvittaessa täydentämiseen. Näistä tavoitteista keskeisin kuuluu seuraavasti: ”Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen.” Pidetään siitä kiinni.

Paikallista porinaa: Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä (Kaupunkiuutiset 26.1)

Kirjoitin Kaupunkiuutisten Paikallista Porinaa -kolumnipalstalle 26.1 kaupungin asuntopolitiikasta, ja joulukuussa jättämästämme valtuustoaloitteesta asuntopoliittisen ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Kirjoituksen voi lukea Kaupunkiuutisten sivuilta, tai kokonaisuudessaan alta:

Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä – On suuri ongelma, jos parhaille paikoille rakennetaan vain kovan rahan asuntoja

Hämeenlinnan asuntopolitiikassa tarvitaan selkeää tavoitetilaa tulevaisuuteen.

Haasteita ovat kaupungin vuokra-asuntojen kasvava korjausvelka, kohtuuhintaisen asuntotarjonnan väheneminen ja asumiskustannusten kasvu.

Joulukuussa SDP, Vihreät, Vasemmisto ja KD jättivät yhteisen valtuustoaloitteen asunto-ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Asunto-ohjelmassa tulisi löytää toimenpiteet, joilla turvataan jokaiselle hämeenlinnalaiselle mahdollisuus kohtuulliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen

Hyvä- ja huono-osaisuus kasautuvat

Kantakaupungissa suunnitellaan vauhdilla uutta asuinrakentamista. Tarjonnan lisääminen on tärkeää, mutta tulisi kiinnittää huomiota myös tarjonnan laatuun.

On suuri ongelma, jos kaupungin parhaille paikoille Hämeensaareen, Asemanrantaan ja Ykköskortteliin rakennetaan vain kovan rahan asuntoja. Tämä johtaisi kantakaupungin alueelliseen eriytymiseen, kun hyväosaisuus ja huono-osaisuus kasautuvat eri alueille.

Tämän haitallisen kehityskulun torjumiseksi on huolehdittava monipuolisesta asumisesta: kaikille uusille kaavoitettaville ja rakennettaville alueille on rakennettava myös kohtuuhintaista asumista.

Kohtuullisuus huomioon jo kaavoituksessa

Jo kaavoituksessa tulisi huomioida monipuoliset asumisen mahdollisuudet. Kaikkia tontteja ei tule myydä kiinteistösijoittajille vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon.

Kaupunki voisi tukea monipuolista asumista myymällä omistamiaan kerrostalotontteja markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla kohtuuhintaista asumista tarjoaville kaupungin ja kolmannen sektorin yhteisöille.

Tarvitaan myös korjausliike

Ryhtiliikkeen lisäksi tarvitaan korjausliike. Kaupungin asuntoyhtiön Hämeenlinnan Asunnot Oy:n asunnoista lähes 80 prosenttia on vain tyydyttävässä tai sitä huonommassa kunnossa, eli korjausvelkaa on paljon.

Korjausrakentamisen lisääminen on välttämätöntä, ja se lisää asumisen laatua ja viihtyisyyttä.

Myös asuntojen esteettömyys ja energiatehokkuus kaipaavat parannusta. Kaupungin olisi syytä tukea yhtiötä rahallisesti korjausten nopeuttamiseksi

Voimaa myös yhteistyöstä

Yhteistyö on voimaa myös asuntopolitiikassa. Monet kolmannen sektorin toimijat tarjoavat kohtuuhintaista ja sosiaalista asumista.

Asunto-ohjelma tulisikin valmistella yhteistyössä asumisen eri toimijoiden kanssa.

Valtuustoaloite: Hämeenlinna tarvitsee asunto-ohjelman!

Vasemmistoliiton, SDP:n, Vihreiden ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät tekivät joulukuussa yhteisen valtuustoaloitteen toimenpidesuunnitelmasta, jolla turvattaisiin jokaiselle Hämeenlinnan asukkaalla mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Näiden neljän valtuustoryhmän valtuutettujen lisäksi aloitteen allekirjoittivat myös Helana Lehkonen (kokoomus) ja Mika Lartmana (perussuomalaiset).  Aloitetta perusteltiin Hämeenlinnan asunto-olojen monilla merkittävillä muutoksilla 2000-luvulla. Aloite kokonaisuudessaan:


”Laki asunto-olojen kehittämisestä asettaa tavoitteeksi turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Lain mukaan kunnanvaltuusto tarpeen mukaan hyväksyy asunto-ohjelman.

Hämeenlinnan asunto-olojen 2000-luvun muutos on ollut merkittävä. Muutokseen liittyy muun muassa seuraavia ilmiöitä:

– kantakaupungin asuntomäärä kasvaa, laajojen haja-asutusalueiden asuntojen kysyntä hiljentyy,
– asuntokannan peruskorjaustarve lisääntyy, kun suurimman asuntorakentamisen vuosikymmeninä (1970- ja 1980-luvut) rakennettu asuntokanta on peruskorjausikäistä,
– asuntokuntien keskimääräinen koko pienenee nopeasti, erityisesti yksin asuvien osuus kaikista asuntokunnista kasvaa ja on jo lähes 50 % kaikista asuntokunnista,


– vastuu nk. sosiaalisesta vuokra-asuntokannasta on jäänyt miltei pelkästään kaupunkikonsernin asunto-osakeyhtiöille, kun muut sosiaalisen vuokra-asuntotarjonnan toimijat ovat vetäytyneet ja siirtyneet nk. kovan rahan vuokra-asuntomarkkinoille. Samalla vuokratason erot sosiaalisen ja kovan rahan asuntotarjonnan välillä ovat olennaisesti pienentyneet,
– on merkkejä kantakaupungin asumisen segregaationlisääntymisestä, eli huono-osaisuuden ja hyväosaisuuden keskittymisestä eri kaupunginosiin
– ahtaasti asuvia on kaikista asuntokunnista noin 7 %, mutta lapsiperheistä noin 28 %, ja osuudet laskevat erittäin hitaasti


– valtakunnallisesti esteettömiä on asunnoista vain noin 15 %, joka on aivan riittämätön ikääntyneiden ja yksin asuvien ikääntyneiden määrään nähden,
– asumiskustannukset muodostavat valtakunnallisesti tuntuvan taloudellisen rasitteen lähes 20 %:lle. Hämeenlinnassakin nämä ongelmat ovat liian yleisiä,
– asuntojen rakentamisen ja ylläpidon hiilipäästöjen alentaminen on keskeinen ilmastomuutoksen hillinnän keino, johon myös Hämeenlinnan tulee osallistua,
– asumiseen tarjottavien kohtuuhintaisten tonttien tarjonnan ylläpito riittävällä tasolla edellyttää kaupungilta jatkuvaa varautumista. Monipuolisten asumismuotojen ja asumisympäristöjen kaupunki on vetovoimainen vain ylläpitämällä monipuolista tarjontaa.

Kaupungilla ei ole voimassa olevaa asunto-ohjelmaa tai asumispolitiikan toimenpiteiden ja keinojen yleissuunnitelmaa. Edellinen ohjelma oli vuosille 2014-2020. Siksi on tarve tarkastella uudelleen kaupungin asumispolitiikan kokonaisuutta, huomioiden Hämeenlinnan Asunnot Oy:n merkittävä rooli kaupungin asuntopolitiikassa.

Valtakunnallisessa asunto-olojen kehittämisohjelmassa on asetettu seuraavat periaatteet ja tavoitteet:

1. Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen
2. Asuntotarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja asuinalueet ovat sosiaalisesti kestäviä
3. Asuntotarjonta edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja tukee alueiden elinvoimaa
4. Asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys on vakaata
5. Rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöt ovat kestävällä tasolla 
6. Julkisen vallan toimenpiteillä täydennetään markkinoiden toimivuutta ja korjataan markkinapuutteita. Julkinen valta tarjoaa tukea asumiseen niille, joilla on vaikeuksia järjestää asumistaan markkinoilla.
7. Asuntopolitiikalla tasataan suhdanteita ja vastataan asuntomarkkinoiden riskeihin

Näitä valtakunnallisia periaatteita ja tavoitteita soveltaen ja tarvittaessa täydentäen Hämeenlinnalle on syytä kehittää asuntopolitiikkaa ohjaava asunto-ohjelma. Asunto-ohjelmassa tulisi myös pyrkiä asunnottomuuden poistamiseen, ”asunto ensin” -mallin mukaisesti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki käynnistää kevään 2022 aikana asunto-ohjelman valmistelemisen siten, että asia saadaan valtuuston päätettäväksi vuoden loppuun mennessä. Ohjelmaan tulee sisältyä konkreettiset asumisolosuhteiden ja -ympäristön kehittämistoimenpiteet ja näiden toimenpiteiden tavoiteaikataulu. Ohjelman valmistelu tulee tehdä yhteistyössä Hämeenlinnan Asunnot Oy:n kanssa.”