Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron aluevaltuuston talousarviokokouksessa 19.12.2023. Alla puhe:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkajohto ja erityisesti alueemme työntekijät ja asukkaat.

Kuluva vuosi on ollut hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi ja nopeiden muutosten aikaa. Haluan tässä yhteydessä esittää ryhmämme puolesta anteeksipyynnön asukkaille, jotka ovat kokeneet nopean muutosvaiheen mukanaan tuomia haitallisia vaikutuksia. Toisaalta haluan ryhmämme puolesta myös kiittää saaduista hyvistä palautteista, sekä työntekijöidemme toteuttamista monista onnistuneista kehittämistoimista jo ensimmäisen toimintavuoden aikana.

Erityisen kiitoksen Vasemmistoliiton ryhmä haluaa esittää hyvinvointialueemme työntekijöille, jotka ovat nopeiden muutosten keskelläkin tehneet ensiluokkaisen laadukasta ja tarpeellista työtä. Henkilöstö sekä etenkin lähijohtajat ovat joutuneet tänä vuonna venymään enemmän, kuin voitaisiin mitenkään kohtuudella odottaa.

Pelkät henkilöstölle osoitetut kiitokset eivät siis yksin riitä, vaan henkilöstö on otettava tosissaan mukaan toiminnan kehittämiseen ja palveluiden muutosten suunnitteluun. Meidän on annettava työntekijöille aitoa vaikutusvaltaa oman työnsä tekoon. Toivomme ja vaadimme, että henkilöstölle esitetyt kiitokset eivät jää tyhjien korulauseiden tasolle, vaan arvostaisimme henkilöstöä myös aidosti. Poliittinen johto ja virkajohto on henkilöstölle sen velkaa.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen on kriittisen tärkeää nyt, kun työhyvinvoinnin vahvistamisesta, ylitöiden ja vuokratyön vähentämisestä, työvuorosuunnittelun uudistamisesta, henkilöstön liikkuvuuden lisäämisestä ja muista henkilöstöön kohdistuvista toimista pyritään hakemaan merkittäviä säästöjä. Tavoitteet ovat hyviä, kunhan toteutus tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa eikä ylhäältäpäin sanellen!

Vasemmiston valtuustoryhmä haluaa kiittää myös johtoryhmää, joka on antanut hyvinvointialueen kehittämiselle ja johtamiselle kaikkensa ja vielä vähän enemmänkin.

Työ ei kuitenkaan ole ohi, päinvastoin! Tänään teemme useita erittäin tärkeitä talouspäätöksiä.

Hyvinvointialueemme on isojen haasteiden edessä, pääosin valtion taholta tulevien vaarallisen suurten leikkausvaatimusten vuoksi. Valtiovarainministeriö ja Orpon-Purran hallitus painostaa meitä yhä rajumpiin leikkaustoimiin, mutta meidän tulee siitä huolimatta järjestää elintärkeät peruspalvelut laadukkaasti ja tarpeen sekä lain mukaan.

Me valtuutetut edustamme hyvinvointialueemme asukkaita. Meidän on huolehdittava siitä, että perustuslaissa turvatut perusoikeudet, kuten oikeus riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, turvataan jokaiselle vauvasta vaariin. Emme voi jättää ketään yksin.

Meidän on myös huolehdittava talouden tasapainosta lakiin kirjattujen velvoitteidemme mukaisesti, vaikka jokaiselle lieneekin varsin selvää että se ei useimmilla hyvinvointialueilla tule onnistumaan. On huolestuttavaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat maamme hallituksen toimimattomuudesta johtuen vajonneet tälläisen pelivälineen asemaan, jota pompotellaan ympäriinsä.

Taloudesta käytävissä keskusteluissa korostetaan yleensä talouden tasapainottamisvaatimusta ja siihen liittyvää kolmen vuoden aikarajaa. Hyvinvointialueella on kuitenkin myös muita lakisääteisiä velvoitteita, kuten riittävien määrärahojen varaaminen lakisääteisiin tehtäviin ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, sekä lainsäädännössä turvattujen palveluiden asianmukainen järjestäminen. Valtion talousvaatimukset ja asukkaiden oikeus sote-palveluihin uhkaavatkin olla keskenään ristiriidassa. 

Hyvinvointialueemme tekemien selvitysten perusteella näyttää selvältä, että taloutta ei ole mahdollista tasapainottaa valtion vaatimassa aikataulussa ilman hallitsemattomia riskejä ja asukkaiden perusoikeuksien toteutumisen vakavaa vaarantumista.

Tänään me käsittelemme merkittäviä talouden tasapainottamistoimia eli käytännössä leikkauksia, joita tarkennetaan vielä keväällä. Toimiin liittyy merkittäviä riskejä sekä niiden toteuttamiskelpoisuuden että asukkaidemme perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Asiaa vaikeuttaa entisestään se, että asukkaiden oikeudet peruspalveluihin ovat joiltain osin vaarantuneet jo nyt, eli kyse ei enää ole pelkästä uhkakuvasta, vaan myös nykyhetkestä.

Vasemmiston valtuustoryhmä korostaa, että viime kädessä perustuslaissa turvatut perusoikeudet painavat vaakakupissa rahoituslainsäädäntöä enemmän.

Vasemmisto tulee tänään tekemään esityksiä, joilla pyritään perusoikeuksien toteutumiseen liittyvien riskien pienentämiseen ja asukkaille tärkeiden peruspalveluiden turvaamiseen, kuitenkaan rikkomatta laissa säädettyjä talouden tasapainotusvaatimuksia.

Keväällä, kun tasapainotustoimet tarkentuvat, on aidosti harkittava myös lisärahoituksen hakemista. Rahoitusta voi lainsäädännön mukaan hakea ennakoivasti, jos rahoitustaso muuten vaarantaisi perusoikeuksien toteutumisen. Jos perusoikeudet ovat ehtineet vaarantua, emmekä ole hakeneet lisärahoitusta, niin olemme laiminlyöneet velvollisuuksiamme. Rahoituksen hakemista on kuitenkin järkevintä tarkastella vasta ensi keväänä tasapainotustoimien tarkentamisen yhteydessä, ei vielä nyt.

Tänään tehtäväksi ehdotettujen säästötoimien, eli leikkausten, vaikutuksia on syytä konkretisoida! Vaikka tarkemmista toimista päätetään pääosin vasta keväällä, niin osviittaa on helppo saada jo nyt. Moneen elintärkeään palveluun kohdistetaan epärealistisia säästövaatimuksia ja useita terveysasemia uhkaa lakkautus. Tilanne johtaa tutkitusti vaikuttavien ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden karsimiseen. Vielä ei kuitenkaan ole syytä luovuttaa tai vaipua synkkyyteen. Uhkakuvat eivät välttämättä toteudu, koska aina on vaihtoehtoja. Meidän on etsittävä niitä yhdessä.

Asukkaat ja kansalaisyhteiskunta, pian on teidän aikanne vaikuttaa, jotta tuhoisimmilta leikkauksilta vältytään. Ensisijainen kohde on Orpon-Purran -hallitus, jonka politiikka tietää myös hyvinvointialueille kylmää kyytiä. Orpon-Purran linja uhkaa tällä hetkellä koko suomalaisen hyvinvointivaltion peruspilareita. Toivottavasti keväällä hyvinvointialueidemme poliittiset toimijat ja kansalaisyhteiskunta löytävät yhteisen rintaman, ja pääsemme aidosti toimimaan yhteisten sote-palveluidemme puolesta!

Lopuksi haluaisin hetkeksi pysähtyä tänään tehtävien erittäin merkittävien päätösten äärelle. Kuntapäättäjinä valtaosa meistä ei ole tottunut seurauksiltaan näin vakavien päätösten tekemiseen. Talouspaineiden keskelläkin meidän on muistettava, että sote-alan ja pelastustoimen päätöksissä on viime kädessä kyse ihmishengistä, on kyse terveydestä, on kyse elämästä. Toivon ja uskon, että tänäänkin tunnemme vastuumme. Erityinen vastuu on aluehallituksella, jonka tulee huolehtia valtuuston todellisesta vaikutusvallasta tehtäviin päätöksiin, ja ennakkovaikutusten arviointien kattavasta järjestämisestä.

Tehdään yhdessä töitä paremman huomisen eteen täällä hyvinvointialueella!

Lopuksi haluan vielä Vasemmistoliiton ryhmän puolesta kiittää muita poliittisia ryhmiä ja kanssavaltuutettuja hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä niin aluehallituksessa, lautakunnissa kuin valtuustossakin.

Isoja voittoja! – Hämeenlinnan budjetti 2024

Eilen 13.11. kaupunginvaltuustossa päätettiin Hämeenlinnan ensi vuoden budjetista!

Joitakin nostoja:

✅ Luolajan koulu säilytetään ilman ehtoja! Koulun puolustajat, eli SDP, PS, Vasemmisto ja KD voittivat äänin 29-22.

✅ Solvikin päiväkodille tehdään uudisrakennus! Kokoomus olisi sen sijaan halunnut lakkauttaa Solvikin ja tuoda tilalle yksityisen päiväkodin. Solvikin päiväkotia puolusti SDP, PS, Vihreät, Vasemmisto ja KD. Voitimme äänin 33-17 (1 tyhjä).

✅ Tekojäärata toteutetaan Pullerille, valmista on 2025! Hämeenlinnan verrokkikaupungeissa tekojäitä on ollut jo pitkään, nyt Hämeenlinna onneksi seuraa perässä!

Kiitos erityisesti asiaa aktiivisesti edistäneille valtuutetuille Mika Lartamalle ja Vesa Mäkiselle, ulkopuolisia rahoittajia löytäneelle kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Koskiselle sekä kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.

✅ Henkilöstön työterveyttä laajennetaan merkittävästi

✅ Keväällä tehdään tarvittavat toimenpiteet oppimisen ja varhaiskasvatuksen tuen resurssien turvaamiseksi, kun kesällä loppuu lähes miljoonan euron edestä niihin suunnattuja valtionavustuksia. Ilman toimenpiteitä se tulisi tarkoittamaan tuen resurssien romahdusta, mutta onneksi toimeen tartuttiin. Asiaan palataan keväällä!

❌ Vasemmiston esitys erityisliikuntakortin käyttöönotosta pitkäaikaissairaitten terveyttä ja hyvinvointia tukemaan hävisi niukasti äänin 29-22. Korttia tukivat SDP, Vasemmisto, KD ja muutama yksittäinen Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan valtuutettu. Korttia vastustivat valtaosa Kokoomuksesta, Keskustasta ja Perussuomalaisista sekä kaikki Vihreät.

✅ Joidenkin kokoomuslaisten taloudellisesti vastuuton yritys laskea veroprosenttia hävisi selvästi. Esitys olisi jättänyt keskituloiselle palkansaajalle vain 2€ enemmän rahaa käteen kuussa, ja olisi maksanut kaupungille 1,6 miljoonaa eli romuttanut talouden orastavan tasapainon!

✅❌ Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvoa eli yrittäjille lasta kohti maksettavaa summaa korotettiin 5%. Vasemmisto kannatti viranhaltijoiden esittämää ja taloudellisesti vastuullisempaa 3% korotusta, kun taas Kokoomus vaati kallista 7% korotusta!

❌ Sotkanrannan kallis satama-investointi toteutetaan, eli kaupunki tukee pientä intressiryhmää yli miljoonalla eurolla. Esitin jo kaupunginhallituksessa investoinnista luopumista säästötoimena, mutta en saanut tukea.

✅ Kaupungin talouden tilanne näyttää edelleen varsin hyvältä, vaikka velkaantumista ei vielä täysin onnistuttu pysäyttämään. Taantuma ja Orpon-Purran hallituksen leikkaukset aiheuttavat taloudelle uhkia jatkossa.

Soten talouskriisi – mikä neuvoksi? Puhe Riihimäen Vasemmistoliiton vuosikokouksessa

Pidin allaolevan puheen Riihimäen Vasemmistoliiton vuosikokouksessa 5.10.2023. Puhuin aluevaltuustoryhmän puheenjohtajan asemassa, ja kerroin tilannekuvaa hyvinvointialueelta. Allaolevasta tekstistä olen karsinut ylimääräiset esittäytymiset ym, eli pelkkä painava asia jäljellä.

Hyvät toverit!

Hyvinvointialueiden talous on kriisiytymässä jo nyt ensimmäisenä toimintavuonna, koska rahoitus on tällä hetkellä pahasti vajavainen. Valtakunnallinen hyvinvointialueiden alirahoitus on reilun miljardin luokkaa, ja lähes kaikki hyvinvointialueet ovat pahoissa talousvaikeuksissa. Niin myös Kanta-Hämeen hyvinvointialue Omahäme. Ympäri Suomea on kuulunut huolestuttavia uutisia, että rahoitusvajetta oltaisiin ratkaisemassa rajuin leikkaustoimin eli hätäratkaisuin.

Kanta-Hämeessä tämän vuoden alijäämäennuste liikkuu 50 miljoonan kieppeillä, ja talouden tasapainotustarve lain vaatimassa ajassa eli 2026 mennessä on vähintään 80 miljoonaa. Käytännössä siihen ei ole mitään mahdollisuuksia päästä, kuten ei ole lähes millään muullakaan hyvinvointialueella. Rahoitusjärjestelmä ontuu. Jos jokainen alue joutuu selvitysmenettelyyn, niin koko menettely menettää merkityksensä.

Alijäämille on useita syitä, joista keskeisimmät ovat:

1) Vuokratyövoiman käytön ja hintojen raju kasvu terveydenhuollossa

2) Ostopalveluiden inflaatiotakin reilusti nopeampi hinnannousu

3) Rahoituksen indeksikorotusmalli huomioi vain yleisen ansiokehityksen, ei sote-alan hyvää ja tarpeellista palkkaohjelmaa eikä palkkaharmonisaatiokustannuksia

4) Vuokrat ovat nousseet isolla hyppäyksellä kunta-ajalta, Kanta-Hämeessä noin 10 miljoonaa vuodessa

5) Rahoitusmallia ei ole rakennettu nykyisen korkean inflaation oloihin, koska indeksitarkistukset tulevat aina jälkikäteen, eli eivät huomioi vuoden aikana nousseita hintoja

6) Sote-alan alibudjetointi on osa pidempää kunnilta periytyvää jatkumoa, joka painoi rahoitustason jo alussa epärealistisen alas

Rahoitusmalliin on rakennettu sisäinen korjausmekanismi, jolla rahoitus jälkikäteen korjataan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Näin pyritään ehkäisemään nyt jo tapahtunutta, eli laskennallisten kustannusten irtoamista toteutuneista kustannuksista. Tämä tarkistus kuitenkin tapahtuu ensimmäisen kerran vasta 2025, eli liian myöhään talouden tasapainottamisen kannalta. Tästä syystä Vasemmistoliitto onkin julkisesti vaatinut talouden tasapainottamismääräajan pidentämistä. Tänään hesarissa Li esitti myös rahoitusjärjestelmän laajempaa korjausliikettä, muun muassa muuttamalla indeksitarkistusten perusteita paremmin vastaamaan todellista kustannuskehitystä.

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, niin Orpon sinimusta hallitus suunnittelee massiivista 3 miljardin leikkausta sote-rahoitukseen vuoteen 2031 mennessä, josta noin puolet jo tällä hallituskaudella. Myös elintärkeästä rahoituksen jälkikäteistarkastuksesta aiotaan leikata siivu pois. Nämä leikkaussuunnitelmat ovat täysin irti todellisuudesta, ja romahduttaisivat suomalaisen hyvinvointivaltion. Samaan aikaan Orpolta ja Purralta löytyy lisärahaa yksiyiseen sotebisnekseen. Kummallista.

Palautetaan mieleen sote-uudistuksen tavoitteet, joita olisi edelleen pidettävä selvänä ohjenuorana toiminnalle niin hyvinvointialueilla kuin valtion tasollakin. Uudistuksella haluttiin ja halutaan turvata yhdenveraiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut koko maassa. Palvelujen pitkäjänteinen kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen on se tapa, jolla taloutta saadaan kestävästi vahvistettua. Pyritään eroon asiakkaiden pallottelusta luukulta ja yksiköstä toiselle, ja autetaan heti kun avuntarve syntyy.

Hyvinvointialueemme päättäjien on tärkeä muistaa uudistuksen tavoitteet sekä lain vaatimukset. Asukkaiden perustuslaillisten oikeuksien ja lakisääteisten palveluiden turvaaminen on päättäjien ensisijainen ja ehdottomasti tärkein tehtävä. Tosiasiat on tunnustettava, vaadittu talouden tasapainotustavoite on mahdoton. Vantaa-Kerava on ensimmäisenä alueena tämän suoraselkäisesti todennut, ja on siihen viitannut Kanta-Hämeenkin johto. Talouden tasapainottamistoimia tulee tehdä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jo keväällä hyväksytty reilun 30 miljoonan tasapainottamispaketti on mittava ja sisältää isoja riskejä. Sen tuplaaminen ei onnistu, koska lakisääteiset palvelut pitää onneksi tuottaa joka tapauksessa. Ihminen tulee asettaa rahan edelle, perustuslain hengen mukaisesti.

Kanta-Hämeessä on valmistauduttava hakemaan hyvinvointialueiden rahoituslaissa säädettyä lisärahoitusta, jos peruspalveluiden turvaaminen vaarantuu rahoitusvajeen vuoksi.

Aluehallitus onkin käynnistänyt selvityksen, onko talouden tasapainottaminen vaaditussa ajassa edes mahdollista rikkomatta velvoittavaa lainsäädäntöä palveluiden järjestämisessä.

Keskeisten hyvinvointialueen toimenpiteiden tulisi liittyä oman tuotannon vahvistamiseen, vuokratyövoiman käytön suitsimiseen, kalliiden ostopalveluiden kotiuttamiseen sekä liikkuvien ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Moni näistä onkin jo Kanta-Hämeessä työn alla, mutta erityisesti vuokratyövoiman rajoittamiseen tarvittaisiin valtakunnallista sääntelyä. Vasemmisto on ehdottanut esimerkiksi hintakattojen selvittämistä.

Kanta-Hämeessä on nyt käynnistetty palveluverkkoselvitys. Siinä ei saa sortua hätäratkaisuihin tai pitkällä aikavälillä kalliiksi käyviin virheisiin, lakkauttamalla isolla kädellä lähipalveluja. Kohtuus ja peruspalveluiden ensisijaisuus tulee pitää kirkkaana mielessä palveluverkosta päätettäessä, huomioiden myös liikkuvien palveluiden mahdollisuus.

Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota hyvään työnantajapolitiikkaan, ja henkilöstön kuunteluun sekä etujen kehittämiseen. Palkkaharmonisaatio tulee tehdä kaikilta osin ylöspäin, kohentaen erityisesti pienimpiä palkkoja. Palkat tulisi tietenkin myös maksaa ajallaan, mihin suuntaan hyvinvointialue onkin ottamassa isoa askelta. Maanantaina aluehallituksessa päätetään Sarastiasta luopumisesta ja siirtymisestä pienemmän ja toivottavasti luotettavamman Provincian asiakkaaksi.

Siirrytään hetkeksi hallitusohjelmaan.

Orpon hallitus suunnittelee massiivisten rahoitusleikkausten lisäksi muitakin vakavia heikennyksiä. Sitovan 0,7 hoitajamitoituksen voimaantuloa siirretään useilla vuosilla, ja 7 päivän hoitotakuuta ei toteuteta. Onneksi jo voimaansaatettuja 0,65 hoitajamitoitusta ja 14 päivän hoitotakuuta ei kuitenkaan kumota, eli tilanne ei ole korjauskelvoton näiltä osin.

Kenties vielä huolestuttavampia ovat hallituksen kylmät suunnitelmat lastensuojelun jälkihuollon tarpeessa olevien ja terveydenhuoltoa tarvitsevien paperittomien päähän potkimiseksi. Jälkihuollon ikärajaa aiotaan laskea vastoin tutkimusnäyttöä, ja paperittomat aiotaan jälleen jättää ilman monia välttämättömiä terveyspalveluita. Säästöjä näillä leikkauksilla ei saavuteta, vaan ne ovat puhtaan ideologisia. Omahämeen tulee jatkaa näiden palveluiden tarjoamista, vaikka ne eivät enää olisi pakollisia.

Lopuksi muutama sana Riihimäelle radan varteen suunnitellusta sote-keskuksesta. Alustavat kannattavuuslaskelmat näyttävät positiivisilta, ja puoltavat investoinnin järkevyyttä. Uuteen sote-keskukseen siirrettäisiin palvelut sairaalalta, pääterveysasemalta ja useasta pienemmästä erityisesti sosiaalihuollon toimipisteestä ympäri Riihimäkeä. Sijainti radan varressa parantaisi oleellisesti työntekijöiden saatavuutta, sen lisäksi että investointi vaikuttaa taloudellisesti perustellulta.

Maanantaina aluehallitukselle ehdotetaan siirtymistä hankkeen osalta tarveselvitysvaiheeseen. Lähtökohtaisesti hanke ei vaarantaisi Riihimäen palveluita, vaan vaihtaisi vain niiden osoitetta. Lisäksi uutena palveluna tulisi dialyysiyksikkö. Lopuista palveluista päätettäisiin nyt käynnissä olevan palveluverkkoselvityksen yhteydessä.

Vastaan mielelläni kysymyksiin.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Päijät-Hämeessä

Alla oleva kirjoitukseni julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa 20.2.2023. Kirjoituksen pääpaino on Päijät-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Kanta-Hämeen lehdissä. Päijät-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Ehdokkaalta | Terveyskeskus­lääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Päijät-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2 120 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin kaksi käyntiä asukasta kohti. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 764 käyntiin tuhatta asukasta kohti.

Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana asukkaiden avohoitokäynnit erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat lisääntyneet rajusti. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisivat sairauksien ehkäisyn, riittävän varhaisen hoidon ja toimivan erikoissairaanhoidon jälkihoidon edellytys. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Hyvinvointialueilla huomio tulee kiinnittää mahdollisiin lisäbudjetteihin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämisstrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista miljardileikkauksilla. Ratkaisu eivät ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Tarvitsemme lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vas.).