Orpon-Purran leikkauslinjaa on mahdollista torjua

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa 19.8.2024. Kirjoitus julkaistiin samana päivänä myös Aamupostissa ja Forssan Lehdessä.

Aapo Reima (vas.): Orpon-Purran leikkauslinjaa on mahdollista torjua


Suomalaisten peruspalvelut ovat joutuneet rajun hyökkäyksen kohteeksi Orpon-Purran hallituksen toimesta.

Erityisesti sote-palveluitamme on kuritettu ja ajettu alas rajuilla leikkauksilla ja riittämättömällä rahoituksella. Hyvinvointialueet on työnnetty selkä seinää vasten toteuttamaan hallituksen ideologiaa.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että paikallinen ja alueellinen vastarinta kantaa vähitellen hedelmää. Kanta-Hämeen aluehallitus päätti äänestyksen jälkeen vastustaa hallituksen suunnitelmia vanhusten hoitajamitoituksen alentamisesta.

Kokoomus–perussuomalais-akseli koki äänestyksissä tappion. Päätös on symbolisesti merkittävä, ja takaisku hallituspuolueiden sinimustalle rintamalle.

Voittaneet esitykset teki Tarja Filatov (sd.), Johanna Häggman (kesk.) sekä allekirjoittanut. Näyttää myös siltä, että vastaavia hallituksenvastaisia koalitioita on syntynyt tai syntymässä muillakin alueilla.

Voi toki olla, että Orpon-Purran hallitus ajaa ikäihmisiä ja hoitajia päähän potkivan lakihankkeensa jääräpäisesti läpi, vaikka asiantuntevat hyvinvointialueet sitä vastustavatkin. Muitakin voittoja on kuitenkin saatu.

Paikallinen kunnista nouseva protesti esimerkiksi pakotti hallitusta perääntymään aikeistaan rajata toisen asteen maksuttomuutta.

Myös oman keskussairaalamme alasajoon tähdännyt sairaalaverkkoselvityshanke saatiin torjuttua, vaikka jopa hämeenlinnalainen ministerivaikka jopa hämeenlinnalainen ministeri Lulu Ranne (ps.) asettui hanketta tukemaan.

Tulokset ovat toivoa herättäviä. Emme ole alistuneet hallituksen kurjistamispolitiikalle, vaan pystymme panemaan kampoihin. Ensi kevään kunta- ja aluevaalit tulevatkin olemaan tulikoe Orpon-Purran hallitukselle.

Perussuomalaiset kokivat jo eurovaalien rökäletappiossaan esimakua vaalilupausten syömisen seurauksista. Lisäksi hallituksen luottamus kansan keskuudessa on kyselyissä kyntänyt pohjamudissa.

Meidän on mahdollista tehdä muutos. Ja tuo muutos on paikallisesti jo aloitettu.

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen Kanta-Hämeen aluehallituksen jäsen (vas.).

Hämeenlinnan lähiöitä ei saa unohtaa

Allaoleva kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 30.7.2024.

Hämeenlinnan lähiöitä ei saa unohtaa

Keskustan kehittäminen. Siihen kiteytyy Hämeenlinnan viimeaikainen poliittinen keskustelu. Mielipiteitä vaihdetaan Ykköskorttelista, Hämeensaaresta, kävelykadun jatkamisesta ja HAMKin keskustakampuksesta.

Keskusta ansaitseekin huomiota, mutta samalla tulisi muistaa, että se on lopulta vain pieni osa kaupunkiamme. Osa tämän tiedostaakin ja kiirehtii nopeasti muistuttamaan pitäjien elinvoiman kehittämisestä, tai uusien keskiluokkaisten omakotitaloalueiden rakentamisen tärkeydestä.

Toki pitäjät ja omakotitaloalueetkin ansaitsevat huomiota. Mutta kuka muistuttaisi olemassaolevista lähiöistä ja niiden kehittämisestä?

Hämeenlinnan keskustaan on käytetty ja ollaan käyttämässä kymmeniä miljoonia euroja. Siihen nähden Hämeenlinnan vanhat lähiöt ja asuinalueet ovat saaneet vain murusia.

Meidän tulisikin jatkossa muistaa kehittää kaupunkia kokonaisuutena, jossa arvostetaan jokaista asukasta tasavertaisesti.

Positiivinen esimerkki löytyy Jukolan ja Nummen alueelta, jota on viime vuosina kehitetty varsin onnistuneesti. Uudet pyöräväylät, puisto- ja liikennehankkeet, suunniteltu lisäasuinrakentaminen ja uusi Assi-sairaala vahvistavat alueen kehittymistä ja asumisviihtyisyyttä.

Muiden lähiöiden osalta tilanne on heikompi. Milloin viimeksi on tehty merkittäviä kehityspanostuksia esimerkiksi Idänpäähän, Katumalle, Ojoisille, Kettumäkeen tai Laaniittyyn? Alueet ansaitsisivat suurempaa huomiota poliittisessa päätöksenteossa.

Muutos on kuitenkin mahdollinen. Kaupunki valmistelee asumisohjelmaa, joka laitettiin alulle SDP:n, Vasemmiston, Vihreiden ja KD:n yhteisestä aloitteesta. Ohjelmassa on erittäin tärkeää huomioida konkreettisesti lähiöiden ja kohtuuhintaisen asumisen näkökulmat.

Emme voi jämähtää vain keskustan kehittämiseen ja rakennusfirmojen mielistelyyn. Tehdään ohjelmasta lähiöiden ohjelma!

Mistä sitten rahat lähiöiden kehittämiseen? Kehittämiseen ei tarvita uusia määrärahoja, vaan olemassaolevien kohdentamista uudelleen. Kaupunkikehittämisen sekä liikenneinvestointien painopistettä voisi vähitellen siirtää keskustasta aluekeskuksiin.

Lisäksi osasta hyödyltään kyseenalaisista ja kalliista hankkeista voitaneen luopua lähiöiden hyväksi. Esimerkiksi Sotkanrannan satamainvestointia ja kaupunginmuseon uutta pääkohdetta on syytä tarkastella kriittisesti.

Pidetään yhdessä lähiöiden puolta!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.