Paikallista porinaa: Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä (Kaupunkiuutiset 26.1)

Kirjoitin Kaupunkiuutisten Paikallista Porinaa -kolumnipalstalle 26.1 kaupungin asuntopolitiikasta, ja joulukuussa jättämästämme valtuustoaloitteesta asuntopoliittisen ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Kirjoituksen voi lukea Kaupunkiuutisten sivuilta, tai kokonaisuudessaan alta:

Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä – On suuri ongelma, jos parhaille paikoille rakennetaan vain kovan rahan asuntoja

Hämeenlinnan asuntopolitiikassa tarvitaan selkeää tavoitetilaa tulevaisuuteen.

Haasteita ovat kaupungin vuokra-asuntojen kasvava korjausvelka, kohtuuhintaisen asuntotarjonnan väheneminen ja asumiskustannusten kasvu.

Joulukuussa SDP, Vihreät, Vasemmisto ja KD jättivät yhteisen valtuustoaloitteen asunto-ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Asunto-ohjelmassa tulisi löytää toimenpiteet, joilla turvataan jokaiselle hämeenlinnalaiselle mahdollisuus kohtuulliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen

Hyvä- ja huono-osaisuus kasautuvat

Kantakaupungissa suunnitellaan vauhdilla uutta asuinrakentamista. Tarjonnan lisääminen on tärkeää, mutta tulisi kiinnittää huomiota myös tarjonnan laatuun.

On suuri ongelma, jos kaupungin parhaille paikoille Hämeensaareen, Asemanrantaan ja Ykköskortteliin rakennetaan vain kovan rahan asuntoja. Tämä johtaisi kantakaupungin alueelliseen eriytymiseen, kun hyväosaisuus ja huono-osaisuus kasautuvat eri alueille.

Tämän haitallisen kehityskulun torjumiseksi on huolehdittava monipuolisesta asumisesta: kaikille uusille kaavoitettaville ja rakennettaville alueille on rakennettava myös kohtuuhintaista asumista.

Kohtuullisuus huomioon jo kaavoituksessa

Jo kaavoituksessa tulisi huomioida monipuoliset asumisen mahdollisuudet. Kaikkia tontteja ei tule myydä kiinteistösijoittajille vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon.

Kaupunki voisi tukea monipuolista asumista myymällä omistamiaan kerrostalotontteja markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla kohtuuhintaista asumista tarjoaville kaupungin ja kolmannen sektorin yhteisöille.

Tarvitaan myös korjausliike

Ryhtiliikkeen lisäksi tarvitaan korjausliike. Kaupungin asuntoyhtiön Hämeenlinnan Asunnot Oy:n asunnoista lähes 80 prosenttia on vain tyydyttävässä tai sitä huonommassa kunnossa, eli korjausvelkaa on paljon.

Korjausrakentamisen lisääminen on välttämätöntä, ja se lisää asumisen laatua ja viihtyisyyttä.

Myös asuntojen esteettömyys ja energiatehokkuus kaipaavat parannusta. Kaupungin olisi syytä tukea yhtiötä rahallisesti korjausten nopeuttamiseksi

Voimaa myös yhteistyöstä

Yhteistyö on voimaa myös asuntopolitiikassa. Monet kolmannen sektorin toimijat tarjoavat kohtuuhintaista ja sosiaalista asumista.

Asunto-ohjelma tulisikin valmistella yhteistyössä asumisen eri toimijoiden kanssa.

Kiitos x352!


Kiitos kaikille äänestäjille ja tukijoille! Saamani 352 ääntä vetävät nöyräksi🧡

Vasemmisto sai ison vaalivoiton sekä valtakunnallisesti että Kanta-Hämeessä. Pääsin aluevaltuustoon osana upeaa kuuden vasemmistoliittolaisen porukkaa.

Vasemmiston kannatus Kanta-Hämeessä kasvoi yli 2 prosenttiyksikköä verrattuna kuntavaaleihin, ja oli nyt yli 10%.

Suuri kiitos luottamuksesta äänestäjilleni!

Kiitos myös perheelleni, tukijoilleni ja flaikkujani jakaneille. Kiitos loistaville ehdokastovereille ja Vasemmiston vaalityöryhmälle. Kiitos kaikille onnitteluja lähettäneille. Tämä vaalivoitto tehtiin yhdessä✌️

Tästä on hyvä jatkaa kohti pian alkavaa aluevaltuustotyötä. Pyrin olemaan luottamuksenne arvoinen, ja tekemään töitä lähipalveluiden, mielenterveyden ja parempien työolojen puolesta!

Pelastustoimi aluevaaleissa

Pelastustoimi on jäänyt aluevaalikampanjoinnissa pienemmälle huomiolle, vaikka se siirtyy sote-palveluiden mukana hyvinvointialueille. Eli näissä vaaleissa päätetään myös pelastustoimesta ja ensihoidosta.

Pelastustoimen ja ensihoidon toimivuus on sosiaali- ja terveydenhuollon ohella erittäin tärkeää. Niissä voi olla kysymys elämästä ja kuolemasta: ehtiikö paloauto tai ambulanssi ajoissa paikalle?

Pelastustoimen osuudesta uudistuksessa on hyvä huomata kolme asiaa: rahoitus, henkilöstön riittävyys ja sopimuspalokuntien asema.

Rahoitus

Pelastustoimen vuosittainen rahoitus on vain pieni siivu hyvinvointialueiden tulevasta rahoituksesta, esimerkiksi Kanta-Hämeessä n. 25 miljoonaa euroa. Koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuosibudjetti tulee olemaan n. 750 miljoonan euron luokkaa.

Sote-palveluiden ja pelastustoimen yhdistäminen saman järjestäjän alle voi parantaa yhteistoimintaa esimerkiksi sairaaloiden ja pelastustoimen välillä. Tällöin saadaan samalla rahalla paremmat palvelut.

Toisaalta uudistuksessa voi piillä riski pelastustoimen rahoitukselle. Aluevaltuutetuilla voi olla kiusaus siirtää rahoitusta pelastustoimesta sote-palveluihin, mutta tähän kiusaukseen ei tule langeta. Molempia tarvitaan.

Henkilöstön riittävyys

Toinen huomio liittyy työoloihin ja henkilöstön riittävyyteen. Sote-alan tavoin myös pelastustoimessa kärsitään työntekijäpulasta. Pelastusalan ammattilaisia jää vuosittain eläkkeelle enemmän, kuin uusia koulutetaan. Pelastajapulan ratkaisuun toimivat osittain samat keinot kuin hoitajapulankin: enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa esim. työvuoroihin, parempi palkka, enemmän koulutuspaikkoja ja johtamisen kehittäminen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös työssä jaksamiseen ja työturvallisuuteen.

Lisäksi pelastusalalla esiintyvään epäasialliseen toimintaan ja seksuaaliseen häirintään pitää puuttua nykyistä tiukemmin ja tehokkaammin, jotta työturvallisuus aidosti toteutuisi.

Sopimuspalokunnat

Kolmas huomio liittyy sopimuspalokuntien asemaan. Sopimuspalokunnat, kuten VPK:t, ovat erittäin tärkeitä etenkin haja-asutusalueilla. Ne ovat mukana n. 60% vuosittaisista hälytystehtävistä. Niiden toimintaedellytykset ja rahoitus tulee turvata myös jatkossa.

Tällä hetkellä sopimuspalokuntien hälytysosastoihin kuuluu Suomessa yli 15 000 ihmistä, ja määrä on kasvussa. Silti monilla sopimuspalokunnilla on rekryongelmia etenkin ikääntyvissä maaseutukylissä. Tähän ongelmaan pitää hyvinvointialueen reagoida, ja pitää sopimuspalokunnat jatkossakin vahvana osana suomalaista pelastusjärjestelmää. Aluevaltuustossa pitää varmistaa, että sopimuspalokuntien rahoituksesta ei lähdetä leikkaamaan.

Huomenna vaalipäivänä päätetään sote-palveluiden ja pelastustoimen tulevaisuudesta. Muista äänestää!

Toisen asteen maksuttomuutta laajennettiin Hämeenlinnan seudulla!

Iloisia uutisia monille nuorille: toisen asteen maksuttomuus laajeni Hämeenlinnan seudulla tämän lukuvuoden alusta lähtien!

Toisen asteen koulutuksen (KkTavastia) oppimateriaalien maksuttomuutta laajennettiin koskemaan myös heitä syksyllä aloittaneita opiskelijoita, jotka olivat käyneet välissä esim. kymppiluokan, valma-koulutuksen tai muun nivelvaiheen koulutuksen. Päätöksestä hyötyivät kymmenet nuoret.

Päätöksen taustoja:
Marinin hallitus vei viime vuonna maaliin historiallisen merkittävän koulutuspanostuksen eli oppivelvollisuuden pidentämisen, johon kuuluu myös maksuton toinen aste. Viime syksynä toisella asteella aloittaneet 05-syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jota uudistus koskee. Siirtymävaiheen aikana toinen aste muuttuu ikäluokka kerrallaan täysin maksuttomaksi.

Siirtymävaiheeseen jäi kuitenkin pieni valuvika. Kymppiluokalta tai valma-koulutuksesta syksyllä toiselle asteelle siirtyneet joutuivat eriarvoiseen asemaan, koska he eivät luokkatovereidensa tavoin olleet oikeutettuja ilmaisiin oppimateriaaleihin. Nyt tämä valuvika on kuitenkin Hämeenlinnan seudulla korjattu.

Tämä korjaus oli tärkeä tavoite Hämeenlinnan Vasemmistoliitolle. Myös SDPn panos oli tärkeä asian edistämiseksi. Lopulta KKTavastian hallitus teki asiasta yksimielisen päätöksen!

Poliitikot päättävät sote-palkoista – Monet pesevät kätensä laukomalla osatotuuksia (Häsa 11.1.2022)

Mielipidekirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa tänään 11.1.2022. Kirjoitus luettavissa kokonaisuudessaan alapuolella:

Aapo Reiman (vas.) aluevaalimielipide: Poliitikot päättävät sote-palkoista – Monet pesevät kätensä laukomalla osatotuuksia

Lähestyvien aluevaalien myötä hoitajien palkat ovat jälleen kuuma peruna poliittisessa keskustelussa. On selvää, että hoitajat ja muut sote-sektorin alipalkatut työntekijät ansaitsevat reilut palkankorotukset.

Alat ovat olleet liian pitkään palkkakuopassa, ja isoin osin sen seurauksena kärsimme nyt vakavasta työntekijäpulasta esimerkiksi kotihoidossa ja lastensuojelussa.

Vaalitenteissä lähes kaikki puolueet sanovat kannattavansa palkankorotuksia, mutta useimmat tuntuvat kuitenkin pakoilevan vastuuta asiassa.

Poliitikkojen käsienpesua osatotuuksia laukomalla

Monet poliitikot pyrkivät pesemään kätensä koko palkkakysymyksestä laukomalla osatotuuksia, joiden mukaan he eivät voisi asiasta päättää. Kulunut mantra kuuluu jokseenkin näin: ”palkoista neuvottelevat työntekijä- ja työnantajajärjestöt, eivät poliitikot”. Kätevä lause, jolla saa vaikeat päätökset ulkoistettua.

Nämä poliitikot kuitenkin yleensä unohtavat mainita, että työehtosopimusneuvotteluissa sote-alan julkisia työnantajia edustaa KT eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, jonka päätösvaltaa käyttää poliittisin perustein valittu valtuuskunta.

Valtuuskunta päättää osaltaan virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä, joten sillä olisi valta hyväksyä myös suuremmat palkankorotukset. Valtuuskunnassa istuu kuuden suurimman eduskuntapuolueen edustajat.

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus korottaa palkkoja

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus päättää korottaa palkkoja työehtosopimuksen määräämää minimiä enemmän. Hyvinvointialueet taas saavat valtaosan rahoituksestaan valtiolta, joten eduskunnassa voidaan päättää kohdentaa hyvinvointialueille lisää varoja palkankorotuksia varten. Poliitikoilla on siis kaikki valta korottaa sote-alan palkkoja.

On myös jokseenkin mielenkiintoista kuunnella kiky-leikkauksista päättämässä olleiden kärkipoliitikkojen vakuuttelua, että poliitikoilla ei olisi sananvaltaa palkkaratkaisuihin.

Sipilän hallitukselle leikkaukset eivät olleet ongelma

Sipilän oikeistohallitukselle ei ollut ongelma tehdä poliittisen paineen avulla ennätysleikkauksia etenkin julkisen sektorin työntekijöiden palkkatuloihin. Nyt kun puhe on palkankorotuksista, yritetään piiloutua työmarkkinajärjestöjen selän taakse.

On pakko lähteä ratkaisemaan työvoimapulaa

Poliitikkojen on pian pakko lähteä ratkaisemaan sote-alan pahenevaa työntekijäpulaa.

Hyvinvointialueiden tulisi tehdä yhdessä valtion ja työmarkkinajärjestöjen kanssa pitkän aikavälin työvoimasuunnitelma, jossa käsitellään myös palkankorotukset ja etsitään niihin tarvittavat rahat. Enää ei ole varaa piiloutua selitysten taakse, ja sysätä vastuuta muille.

Aapo Reima

Aluevaaliehdokas (vas.)

Ulkoistamisen vaara – Janakkalan ja Hattulan tapaus

Hämeen Sanomat uutisoi Janakkalalle ja Hattulalle ateriapalveluita tuottavan Vanajan Juhlapalvelut Oy:n konkurssista ja sen seurauksista. Tapaus on malliesimerkki kokonaisen palvelun ulkoistamiseen liittyvistä vaaroista. Hattula ja Janakkala eivät pysty tarjoamaan kotiateriapalveluidensa asiakkaille kunnollista ruokaa, koska palvelut tuottanut yritys meni konkurssiin.

Tällä kertaa asia ratkesi tarjoamalla asiakkaille kylmiä eineksiä kunnes uusi palveluntuottaja löydetään, mutta mitä jos kyseessä olisikin ollut vaikkapa katujen auraus tai elintärkeä sote-alan palvelu? Palvelut olisi nopeasti sekaisin, jos ja kun kaupunki ei heti pystyisi tarjoamaan korvaavaa palvelua. Siksi julkiset palvelut ovat myös huoltovarmuuden kannalta luotettavampia kuin yksityiset. Pahimmassa tapauksessa yksityistämisen hintana voi siis olla jonkun henki ja terveys.

Äkillinen konkurssi tai sopimuksen purkaminen voisi Hämeenlinnassa syöstä esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon kaaokseen, koska palvelu on täysin ulkoistettu.

Sote-uudistus parantaa tilannetta jonkin verran, koska hyvinvointialueet eivät voi tehdä sote-alan kokonaisulkoistuksia. Näin pyritään turvaamaan peruspalveluiden osaaminen myös julkisella puolella, esimerkiksi tälläisten äkillisten konkurssitilanteiden varalta.