Valtuustopuhe suunnitellusta yritystukirahastosta

Pidin allaolevan puheen valtuuston 24.3. kokouksessa, aiheena suunnitteilla oleva 5 miljoonan euron yritystukirahasto (katalyyttirahasto). Käsittelin aihetta aiemmin mielipidekirjoituksessani ja kaupunginhallituksessa esitin asian palauttamista valmisteltavaksi riskienhallinnan ja julkisen rahan tehokkaan käytön edellytysten vahvistamiseksi. En kuitenkaan saanut siellä tukea esitykselle.

Suunnittelin vastaavaa esitystä valtuustossa, mutta päästiin muiden poliittisten ryhmien kanssa neuvottelemalla hyvään kompromissiin. Pidin valtuustossa allaolevan puheen, tosin en aivan sanasta sanaan:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö

Idea katalyyttirahastossa on sinänsä hyvä ja kannatettava, eli paikallisen elinvoiman tukeminen. Käytännössä kyseessä on kuitenkin yritystuki, johon liittyy merkittäviä riskejä julkisen rahan tehokkaan käytön, talouden tasapainon ja väärinkäytösten näkökulmasta. Näihin riskeihin vastaaminen on kriittisen tärkeää osana päätöksentekoa ja valmistelua.

Riskejä lisää se, että pilottiin edetään ilman selvää linjausta lainaehdoista, lainojen ja avustusten myöntö- sekä arviointikriteereistä, riskienhallinnasta, yksityisten toimijoiden roolista ja toiminnan läpinäkyvyydestä. Lisäksi meillä ei ole tietoa niistä lisäkustannuksista, joita rahaston hallinnointi tulee väistämättä meille aiheuttamaan.

On muistettava myös, että rahaston on tarkoitus sijoittaa kohteisiin, jotka eivät syystä tai toisesta saa normaalia yritysrahoitusta. Luottotappioiden riski on siis suuri, ja tätä riskiä tulisi taklata riittävän korkealla korkotasolla. Riskipitoisissa yrityslainoissa voi markkinoilla olla helposti 20-30% vuosikorko.

Talouden kestävyyden ja toimivan markkinatalouden näkökulmasta tällaisiin vapaita markkinoita väistämättä vääristäviin ja veronmaksajien rahoilla pyöritettyihin julkisiin tukiin on perusteltua suhtautua varsin kriittisesti. Jos yritystukia kuitenkin halutaan edistää, niin mallista on kenties mahdollista tehdä toimiva, kunhan riskienhallintaa sekä veronmaksajien rahan tehokkaan ja taloudellisesti kannattavan käytön edellytyksiä vahvistetaan osana päätöstä.

Kaikkein järkevintä olisi toki ollut reunaehtojen tarkka määritteleminen ennen pilotin aloittamista, mutta nyt valmistelu on sen verran pitkällä että käsijarru ei ikävä kyllä enää ole realistinen vaihtoehto. Tässä tilanteessa on kuitenkin järkevää edellyttää että valmistelu läpinäkyvyyden, tasapuolisuuden, kannattavuuden ja tehokkuuden turvaamiseksi tehdään nyt käynnistettävän pilotin aikana. Eli ennen kuin valtuusto mahdollisesti päättää 5 miljoonan euron sijoittamisesta tähän yritystukirahastoon.

Ennen tätä mahdollisesti tehtävää suurta sijoitusta on pelisääntöjen oltava selvät, jotta rahastosta ei muodostu veronmaksajien rahoja tehottomasti käyttävä ja peruspalveluiden rahoitusta kuluttava toiminto. Rahaston mahdollista perustamista tulee arvioida tarkkaan pilotista saatavien kokemusten kautta, eikä tulevaa 5 miljoonan sijoitus saa tässä vaiheessa ottaa mitenkään selvänä asiana. Nyt päätetään vasta pilotista, ja myöhemmässä vaiheessa ratkaistaan kannattaako rahastoa ylipäätään perustaa.

Alunperin olin esittämässä tähän päätösesitykseen riskienhallintaa ja julkisen rahan tehokasta käyttöä edistävää muutosta, mutta poliittisten ryhmien yhteisissä neuvotteluissa saatiin aikaan hyväksyttävissä oleva kompromissi, jota puheenjohtaja keskustelun aluksi esitti.

Kiitos asiasta neuvotelleille, tuen ryhmien yhteistä esitystä.”

Yritystukirahastojen kanssa oltava erittäin tarkkana – Riskit voivat kasvaa kohtuuttomiksi

Allaoleva mielipidekirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa 15.3.2025.

Aapo Reima (vas.): Yritystukirahastojen kanssa oltava erittäin tarkkana – Riskit voivat kasvaa kohtuuttomiksi

Hämeenlinnan kaupunki suunnittelee uutta noin 5 000 000 euron panostusta yrityslainoja jakavaan ”katalyyttirahastoon”. Sen ideana on, että kaupunki ja yksityinen sektori rahoittavat paikallisten yritysten hankkeita yhdessä ja samansuuruisin osuuksin. Hankkeen onnistuessa osa lainasta kuitenkin muutettaisiin suoraksi yritystueksi, niin sanotuksi ”vaikuttavuusbonukseksi”, joka maksettaisiin kokonaan veronmaksajien rahoista.

Ajatus esityksen taustalla on sinänsä tuore ja kannatettava: paikallisten yritysten kasvun ja kestävän kehityksen vauhdittaminen. Käytännön toteutukseen liittyy kuitenkin suuria riskejä veronmaksajien rahan tehokkaan käytön, talouden tasapainon sekä korruption kannalta.

Kaupungin poliitikoille tehdyn esityksen mukaan mallin pilotointiin edettäisiin ilman lainojen jakamisen kriteeristön, lainaehtojen sekä riskienhallinnan yksityiskohtaista ennakkosuunnittelua. Nämä muotoiltaisiin tarkemmin pilotin aikana yhdessä yksityisten rahoittajien kanssa.

Tämä toimintamalli antaisi yksityisille sijoittajille huolestuttavaa valtaa päättää veronmaksajien rahan jakamisesta. Se on sekä korruptioriski että julkisen rahan tehottoman käytön riski. Pienessä kaupungissa yrittäjät tuntevat toisensa, joten riippumattomuuden takaaminen on erittäin vaikeaa.

On positiivista, että rahastosta jaettaisiin suoran tuen sijaan lainoja. Käytännössä kuitenkin 20% lainasta hyvitettäisiin ”vaikuttavuusbonuksena” onnistuneille hankkeille. Lisäksi rahaston on tarkoitus rahoittaa sellaisia hankkeita, jotka eivät saa normaalia yritysrahoitusta.

Tämä tarkoittaa siis riskialttiita hankkeita. Tällöin julkista rahaa menetettäisiin myös luottotappioihin. Lopulta pääoman kiertäessä koko viisi miljoonaa olisi siis tavalla tai toisella kadonnut yritystukiin tai luottotappioihin.

Rahaston kannattavuutta voitaisiin turvata vain tekemällä lainoista riittävän korkeakorkoisia. Riskialttiissa yritysrahoituksessa on helposti 20–30% vuosikorko, mutta pidän epätodennäköisenä että kaupunki lähtisi vaatimaan näin korkeaa korkotasoa.

Pidän riskinä myös sitä, että pilotin aikana yksityiset sijoittajat neuvottelevat itselleen paremmat rahoitusehdot kuin kaupunki onnistuu itselleen neuvottelemaan. Riskiä kasvattaa entisestään yhtiöiden toiminnan läpinäkyvyyden puute.

Katalyyttirahastoon liittyy myös samanlaisia laajempia ongelmia kuin muihinkin yritystukiin. Vapaassa markkinataloudessa julkisen vallan tulisi välttää markkinoiden tarpeetonta vääristämistä.

Yritystuet väistämättä vääristävät kannusteita ja markkinamekanismin toimintaa, jolloin ei-kannattava ja tehoton toiminta voi kuluttaa rajallisia resursseja julkisen tuen avulla pidempään kuin se muuten olisi pystynyt. Ihmettelenkin markkinatalouden suurina puolustajina esiintyvien oikeistopuolueiden halukkuutta lisätä julkisen vallan puuttumista markkinoiden toimintaan.

Asiaa on valmisteltu asiantuntevasti, idea on tuore ja tarkoitus hyvä. Nähdäkseni riskit silti kasvaisivat kohtuuttomiksi, jos edettäisiin nyt esitetyllä mallilla. Siksi valmistelua tulisi jatkaa riskienhallinnan ja julkisen rahan tehokkaan käytön edellytysten vahvistamiseksi.

Nykyisellään malliin liittyy liian suuri julkisen rahan tehottoman käytön riski ja korruptioriski. Lisäksi rahaston tappiolliseksi suunniteltu toiminta sekä hallinnointikulut aiheuttaisivat ongelmia kaupungin talouden tasapainolle.

Katalyyttirahaston pilotista päätetään seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa. Toivon valtuutetuilta harkintaa ja aikalisää asian suhteen, ettemme lähde jakamaan yritystukia aivan liian korkealla riskillä.

Kirjoittaja Aapo Reima on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen (vas.), alue- ja kuntavaaliehdokas.

Paikallisesti voidaan tehdä järkeviä ja vastuullisia ratkaisuja – Vasemmiston tavoitteet etenivät Hämeenlinnan budjetissa

Yhteinen kirjoituksemme valtuustotoveri Pirkko Juuruksen kanssa Hämeenlinna tämän vuoden budjetista oli Hämeen Sanomissa viime vuonna (23.11.2024):

Hämeenlinnan ensi vuoden budjetissa paransimme pitkäaikaissairaiden ja vammaisten asemaa, turvasimme vankien työtoimintaa ja edistimme vastuullista taloudenpitoa sekä kestävää liikkumista.

Vasemmiston esitys vankityötä uhkaavan leikkauksen puolittamisesta meni läpi äänin 28–23. Saamme siis turvattua kuntouttavaa vankityötä suunniteltua laajempana.

Voittajia ovat myös kaikki kaupunkilaiset, kun vankien hoitama kaupungin viheralueiden ja kadunvarsien kunnossapito ei heikkene pelätyllä tavalla.

Vankityön puolesta äänestivät vasemmiston lisäksi SDP, vihreät, KD, perushämeenlinnalaisten Tuomas Koskinen sekä vähemmistö perussuomalaisista ja kokoomuksesta.

Vasemmiston esitys pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikkumista tukevan erityisliikuntakortin kokeilusta meni läpi äänin 26–25. Erityisliikuntakortin mahdollistamat edullisemmat liikuntakäynnit tukevat omaehtoisen kuntouttavan liikunnan mahdollisuuksia.

Kokeilu alkaa syksyllä 2025 ja kestää vuoden, ja jatkosta päätetään kokemusten pohjalta. Isoin kiitos asian etenemisestä kuuluu aiheesta valtuustoaloitteen vuonna 2022 tehneelle Sari Rautiolle (kok.).

Vasemmisto onnistui edistämään myös vastuullista taloudenpitoa. Jo kaupunginhallituksessa hyväksyttiin yksimielisesti esitys rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron maltillisesta korotuksesta.

Verolla on tutkitusti positiivinen kannustinvaikutus asuntorakentamiseen, ja se tuo kaupungille kaivattuja lisätuloja ilman köyhyyttä lisäävää vaikutusta.

Valtuustokin torjui selvästi Antti Ahosen (kok.) taloudellisesti vastuuttoman veropopulismin, kun hän esitti, ettei korotusta tehtäisi.

Lisäksi meidän myötävaikutuksellamme kustannustehokkuus saatiin vahvaksi ohjaavaksi tekijäksi Sotkanrannan satamaremontin tulevaan suunnitteluun, osana Kirsi Lehdon (kok.) muotoilemaa puolueiden välistä kompromissia.

Vasemmiston mielestä veronmaksajien rahaa ei tule käyttää yksityisen liiketoiminnan piiriin kuuluvan huvivenetoiminnan tukemiseen, ellei rahalle todistetusti saada selvää vastinetta.

Myös kestävää liikkumista tuettiin onnistuneesti. Vihreiden Veera Jussilan tärkeä esitys kävely- ja pyöräteiden talviaikaisen esteettömyyden ja kunnossapidon priorisoimisesta meni läpi äänin 31–20. Esitys tulee konkreettisesti parantamaan kunnossapidon tasoa ja se toteutetaan ilman kokonaiskustannusten kasvua.

Kaupungin budjettikäsittely vahvisti uskoamme siihen, että paikallisesti voidaan edelleen tehdä järkeviä ja vastuullisia ratkaisuja.

Kirjoittajista Aapo Reima on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen (vas.) ja Pirkko Juurus valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas.).

Byrokratiaslangi uhkaa demokratiaa

Kolumini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 26.2.2025:

Mikä yhdistää sanoja yhtenäistäminen, tehostaminen, yhdenmukaistaminen ja uudistaminen? Niillä kaikilla voidaan politiikan byrokratiaslangissa tarkoittaa leikkaamista ja heikentämistä. Niitä käytetään kiertoilmauksena jollekin, jota ei syystä tai toisesta haluta sanoa suoraan.

Byrokratiaslangi on aina ollut läsnä politiikassa, mutta se näyttää yleistyneen huolestuttavasti. Hyvinvointialueella on tavallista sellainen puhetapa, jossa todelliset palveluiden muutokset ja leikkaukset haudataan byrokraattisten termien ja kiertoilmausten glitterillä koristeltuun suohon.

Poliitikko yrittää tällä peittää näkyvistä äänestäjille epämieluisat päätöksensä ja ennen kaikkea oman vastuunsa niistä. Jos valtuutettu puhuu painokkaasti ikäihmisten hyvinvoinnista ja palveluiden uudistamisesta, niin ehkä asukkaat eivät huomaa saman valtuutetun juuri äänestäneen ikäihmisten palveluiden leikkaamisen puolesta?

Erilaisista toimintaa kuvaavista hallinnon asiakirjoista saa usein ruusunpunaisen kuvan, joka ei useinkaan vastaa asukkaiden ja työntekijöiden arjen kokemusta.

Palveluiden lakkautukset ja leikkaukset naamioidaan yhtenäistämisen tai uudistamisen kuoreen. ”Maineenhallinta” on noussut ohjaavaksi arvoksi, ikään kuin hyvinvointialue olisi liikeyritys eikä julkista palvelua tuottava demokraattinen organisaatio.

Malliesimerkin tästä antoi Kokoomus tämän vuoden budjetin käsittelyssä. Heidän (äänestyksessä kaatunut) esityksensä oli: ”Kokoomus esittää, että sivun 60 viides kappale palautetaan aluehallituksen 9.12. esityslistan mukaiseksi ja tehdään tarvittavat muutokset s. 59 tuloslaskelmaan. Lisäksi poistetaan lisäsäästölistalta kohdasta 15 tarve 2,9 miljoonan euron lisäsäästöihin vuoden 26 aikana.”

Kuinka moni kokouksen seuraaja olisi osannut arvata, että tuo esitys olisi läpimennessään itse asiassa tarkoittanut kahdeksan prosenttia lääkäreistä ja kolme prosenttia hoitajista vähentämistä Kanta-Hämeen perusterveydenhuollosta?

Uudistaminen ja yhtenäistäminen ovat yleensä hyviä ja tarpeellisia asioita. Siksi onkin vaarallista, että näitä termejä käytetään valeasuna negatiivisille ja ei-toivotuille päätöksille. Tällöin asioiden merkitykset hämärtyvät, poliitikkojen vastuunvälttely helpottuu, asukkaiden kiinnostus politiikkaan vähenee ja demokratia kärsii.

Vältetään siis byrokratiaslangin kirousta, ja suhtaudutaan terveellä epäilyksellä slangin käyttäjien puheisiin. Vanha sanontahan kuuluu, että teot puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa.

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Orpon-Purran leikkauslinjaa on mahdollista torjua

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa 19.8.2024. Kirjoitus julkaistiin samana päivänä myös Aamupostissa ja Forssan Lehdessä.

Aapo Reima (vas.): Orpon-Purran leikkauslinjaa on mahdollista torjua


Suomalaisten peruspalvelut ovat joutuneet rajun hyökkäyksen kohteeksi Orpon-Purran hallituksen toimesta.

Erityisesti sote-palveluitamme on kuritettu ja ajettu alas rajuilla leikkauksilla ja riittämättömällä rahoituksella. Hyvinvointialueet on työnnetty selkä seinää vasten toteuttamaan hallituksen ideologiaa.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että paikallinen ja alueellinen vastarinta kantaa vähitellen hedelmää. Kanta-Hämeen aluehallitus päätti äänestyksen jälkeen vastustaa hallituksen suunnitelmia vanhusten hoitajamitoituksen alentamisesta.

Kokoomus–perussuomalais-akseli koki äänestyksissä tappion. Päätös on symbolisesti merkittävä, ja takaisku hallituspuolueiden sinimustalle rintamalle.

Voittaneet esitykset teki Tarja Filatov (sd.), Johanna Häggman (kesk.) sekä allekirjoittanut. Näyttää myös siltä, että vastaavia hallituksenvastaisia koalitioita on syntynyt tai syntymässä muillakin alueilla.

Voi toki olla, että Orpon-Purran hallitus ajaa ikäihmisiä ja hoitajia päähän potkivan lakihankkeensa jääräpäisesti läpi, vaikka asiantuntevat hyvinvointialueet sitä vastustavatkin. Muitakin voittoja on kuitenkin saatu.

Paikallinen kunnista nouseva protesti esimerkiksi pakotti hallitusta perääntymään aikeistaan rajata toisen asteen maksuttomuutta.

Myös oman keskussairaalamme alasajoon tähdännyt sairaalaverkkoselvityshanke saatiin torjuttua, vaikka jopa hämeenlinnalainen ministerivaikka jopa hämeenlinnalainen ministeri Lulu Ranne (ps.) asettui hanketta tukemaan.

Tulokset ovat toivoa herättäviä. Emme ole alistuneet hallituksen kurjistamispolitiikalle, vaan pystymme panemaan kampoihin. Ensi kevään kunta- ja aluevaalit tulevatkin olemaan tulikoe Orpon-Purran hallitukselle.

Perussuomalaiset kokivat jo eurovaalien rökäletappiossaan esimakua vaalilupausten syömisen seurauksista. Lisäksi hallituksen luottamus kansan keskuudessa on kyselyissä kyntänyt pohjamudissa.

Meidän on mahdollista tehdä muutos. Ja tuo muutos on paikallisesti jo aloitettu.

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen Kanta-Hämeen aluehallituksen jäsen (vas.).

Aluevaltuuston ryhmäpuheenvuoro 18.6.

Pidin aluevaltuustossa Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron, jonka voi lukea alta.

”Arvoisat alueemme asukkaat ja oman toiminnan sekä ostopalveluiden työntekijät, puheenjohtaja ja valtuutetut. Vasemmistoliiton ryhmän puolesta haluan kiittää teitä kaikkia kuluneesta vuodesta. Tilinpäätös katsoo taaksepäin edelliseen vuoteen, mutta tässä puheenvuorossa luon sen pohjalta myös näkymää tulevaisuuteen.

Tilanteemme on vaikea. Viime vuoden tilinpäätös ja arviointikertomus puhuvat karua kieltä alueemme taloustilanteesta, ja niiden pohjalta nousee esiin myös vakava huoli asukkaillemme elintärkeistä peruspalveluista. Hyvinvointialueen rahoitus on riittämätön lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. Tälläkään hetkellä emme noudata lakia esimerkiksi lastensuojelun, perusterveydenhuollon hoitotakuun, erikoissairaanhoidon hoitotakuun ja useiden henkilöstömitoitusten osalta. Kun Orpon-Purran hallituksen uudet massiiviset rahoitusleikkaukset ja uudet ”kannustimet” alkavat purra, niin tilanne vaikeutuu entisestään. Olemme puun ja kuoren välissä.

Talousongelmien taustalla on sekä Marinin hallituksen laatimaan rahoituslainsäädäntöön jääneet isot valuviat sekä Orpon-Purran hallituksen leikkaustoimet. Kumpikin hallitus on myös ontuvin perustein vastustanut alueiden verotusoikeutta. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo turhaa syyttää alueiden nykyisistä ongelmista edellistä hallitusta, koska pallo ongelmien korjaamisen suhteen on Orpolla eikä Marinilla. Varsinkin, kun Marinin hallitus rahoituslainsäädäntöä laatiessaan korosti valmiutta nopeisiin korjauksiin, jos niitä tarvitaan. Ja nyt niitä tarvittaisiin, mutta Orpon hallitus ei reagoi.

On harmillista, että hyvinvointialueita koskeva julkinen keskustelu mediassa ja valtakunnanpolitiikassa on tasoltaan pääosin kehnoa. Alueiden alijäämälukuja kauhistellaan toistaen kritiikittä valtiovarainministeriön edustajien soopaa. Toisaalta samalla talouskriisin todellinen syvyys ja sen ratkaisumahdollisuudet jäävät pimentoon. On vaarallinen narratiivi, että hyvinvointialueiden talousongelmat olisivat täysin niiden omissa käsissä ja omin toimin korjattavissa. Tämä lehdistössäkin toistettu ajatusmalli ei perustu tosisasioihin. Orpon-Purran hallitus ajaa ohjaus- ja leikkauspolitiikallaan hyvinvointialueita silmät kiinni kohti seinää.

Toisaalta ongelmakeskeisessä julkisessa keskustelussa ja mediassa unohdetaan yleensä hyvinvointialueiden onnistumiset. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä henkilöstön saatavuus on parantunut hyvinvointialueen aloituksen myötä, ja monissa palveluissa hoitoonpääsyä on onnistuttu parantamaan. Olemme kehittäneet uudenlaisia ja toimivia palveluita, kuten GerBiili ja digiklinikka. Lisäksi merkittäviä säästöjäkin olemme jo onnistuneet kovalla työllä saavuttamaan. Meidän on syytä olla ylpeä onnistumisistamme, joista kiitos kuuluu ennen kaikkea hyvinvointialueemme työntekijöille.

Syksystä ja ensi vuodesta on onnistumisista huolimatta tulossa vaikea. Lain vaatima kireä alijäämien kattamisen takaraja tulee vastaan liian pian, eikä talouden tasapainon saavuttaminen ensi vuoden aikanakaan vielä läheskään riitä Valtiovarainministeriön valvovalle silmälle. Tilanne on absurdi, koska talouden tasapainotusvaateen täyttämiseen ei riitä enää talouden tasapaino, vaan tarvitaan yli sadan miljoonan euron ylijäämä vuoteen 2026 mennessä. Käytännössä valtio siis vaatii, että hyvinvointialueen tulisi vuonna 2026 kerätä kassaansa sata miljoonaa euroa ylimääräistä veronmaksajien rahaa, käyttämättä sitä kuitenkaan palveluihin. Tehtävä on paitsi mahdoton, myös täysin käsittämätön.

Jos maan hallitus ei nouse poterostaan ja tule hyvinvointialueita vastaan, niin lisärahoituksen hakeminen tulee ajankohtaisesti jo syksyllä. Tarvittavien leikkausten tekeminen täysimääräisesti hyvinvointialueen toiminnasta on nimittäin täysin mahdotonta, koska se vaarantaisi asukkaidemme perusoikeuksien toteutumisen. Joutuisimme lakkauttamaan kokonaisia palvelukokonaisuuksia, joista valtaosa on lakisääteisiä ja siten lakkauttamiskelvottomia. Varmasti meistä jokainen tiedostaa tämän tilanteen.

Vasemmiston valtuustoryhmän mielestä on meidän velvollisuutemme hakea lisärahoitusta, jos se on tarpeen peruspalveluiden turvaamiseksi. Lain mukaan hyvinvointialueella on ehdoton oikeus lisärahoitukseen, jos rahoituksen taso muuten vaarantaisi perusoikeuksien toteutumisen. Tuo ehto näyttää täyttyvän, ja nähdäksemme se velvoittaa hyvinvointialuetta reagoimaan. Olemme sen velkaa asukkaillemme, asiakkaillemme ja työntekijöillemme. Asiaan tulee palata syksyllä ja tehdä lopullinen päätös lisärahoituksen hakemisesta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että hyvinvointialueen tulee pyrkiä tasapainottamaan talouttaan, eikä lisärahoituskaan säästä meitä siltä. Vasemmistoliitto on sitoutunut talouden tasapainottamiseen kaikilla sellaisilla keinoilla, jotka eivät vaaranna asukkaidemme peruspalveluita ja -oikeuksia. Olemmekin joutuneet hyväksymään monia itsellemme vaikeita ja asukkaille ongelmallisia päätöksiä. On kuitenkin rehellistä tunnustaa lisärahoituksen olevan ainoa tapa tehdä tasapainottamisesta edes mahdollista, ilman että vaarannamme kriittisellä tavalla asukkaidemme perusoikeuksia ja aiheutamme lisääntyvää hätää ja kärsimystä.

Tässäkin taloustilanteessa meidän on syytä muistaa, että sote-palveluissa on kyse muustakin kuin rahasta. On kyse yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta, kansanterveyden kohentamisesta, terveyserojen kaventamisesta, työllisyyden parantamisesta. Yksilön tasolla on kyse terveydestä, hyvinvoinnista ja elämästä. Vasemmiston ryhmä toivoo todella, että nämä muutkin aspektit muistetaan talouden tasapainon ohella sekä täällä hyvinvointialueella että valtion päässä. Rahoitus tulee mitoittaa sen mukaan, että tavoitteet voidaan todella saavuttaa.

Lopuksi haluan Vasemmiston ryhmän puolesta kiittää virkajohtoa ja muita poliittisia ryhmiä yhteistyöstä. Jatkakaamme rakentavaa päätöksentekoa myös jatkossa, asukkaidemme hyväksi ja järjestämiemme palveluiden työntekijöitä aidosti kuunnellen.”

Hämeenlinnasta on mahdollisuus tehdä todellinen opiskelukaupunki, jolla on elävä keskusta

Allaoleva kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 20.3.2024.

Hämeen Ammattikorkeakoulun ja kaupungin yhteinen hanke Hamkin keskustakampuksen toteuttamiseksi on rohkea avaus ja toteutuessaan koko vuosikymmenen merkittävin kehityshanke Hämeenlinnassa!

Se laittaisi vauhtia keskustan ja Hämeensaaren yksityisen rahan hankkeisiin, ja Ykköskorttelin pattitilannekin voisi ratketa. Samalla keskustaan saataisiin tuhansia uusia ihmisiä päivittäin.

Olisimme lopultakin kaupunki, jossa myös nuoret näkyvät katukuvassa.

Ennen kaikkea keskustakampus olisi merkittävä parannus opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Kampuksen saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä parantuisi, ja opiskelijoille saatavilla olevat palvelut monipuolistuisivat. Tilaratkaisustakin voidaan tehdä toimiva, kun kampusta suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Kampuksen ehdotettu sijainti linja-autoaseman tontilla olisi hyvä valinta. Suojellun linja-autoasemarakennuksen aiheuttama haaste voitaisiin ratkaista esimerkiksi sisällyttämällä se osaksi uudisrakennusta.

Kampusta rakennettaessa on myös kehitettävä ympäristön kävely- ja pyöräilyinfraa, esimerkiksi jo päätettyjen hidaskatujen kautta, jotta kampuksen saavutettavuus ja viihtyisyys aidosti toteutuisi.

Hankkeen suunnittelun yhteydessä olisi ennakkoluulottomasti tarkasteltava myös kaupungin omistamien tyhjien ja tyhjentyvien tilojen hyötykäyttö Hamkin toiminnassa.

Erityisesti Lyseon lukion vanha päärakennus olisi mahdollisuus. Arvorakennuksen nykyinen rapistuva tila on häpeä Hämeenlinnalle, mutta korjaaminen on erittäin kallista. Lisäksi Lyseon lukiolla on jo toimivat tilat Ammattiopisto Tavastian yhteydessä.

Hamkin keskustakampushankkeessa voitaisiin yrittää ratkaista tätäkin pattitilannetta. Kaupungin on joka tapauksessa jossain vaiheessa korjattava Lyseon rakennus, joten miksi ei lyötäisi kahta kärpästä yhdellä iskulla, yhteistyössä Hamkin kanssa?

Voisiko Lyseon päärakennus olla täydentävä osa Hamkin keskustakampusta modernin uudisrakennuksen lisäksi?

On ollut hieno huomata, että keskustakampus on saanut innostuneen vastaanoton ja laajaa tukea poliittisen kentän kaikilta laidoilta. Tämä on harvinaista nykyisessä ristiriitoja korostavassa poliittisessa ilmapiirissä.

Nyt meillä on mahdollisuus yhteistyöllä tehdä Hämeenlinnasta todellinen opiskelukaupunki, jolla on elävä keskusta!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas,), Hämeenlinna.

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron aluevaltuuston talousarviokokouksessa 19.12.2023. Alla puhe:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkajohto ja erityisesti alueemme työntekijät ja asukkaat.

Kuluva vuosi on ollut hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi ja nopeiden muutosten aikaa. Haluan tässä yhteydessä esittää ryhmämme puolesta anteeksipyynnön asukkaille, jotka ovat kokeneet nopean muutosvaiheen mukanaan tuomia haitallisia vaikutuksia. Toisaalta haluan ryhmämme puolesta myös kiittää saaduista hyvistä palautteista, sekä työntekijöidemme toteuttamista monista onnistuneista kehittämistoimista jo ensimmäisen toimintavuoden aikana.

Erityisen kiitoksen Vasemmistoliiton ryhmä haluaa esittää hyvinvointialueemme työntekijöille, jotka ovat nopeiden muutosten keskelläkin tehneet ensiluokkaisen laadukasta ja tarpeellista työtä. Henkilöstö sekä etenkin lähijohtajat ovat joutuneet tänä vuonna venymään enemmän, kuin voitaisiin mitenkään kohtuudella odottaa.

Pelkät henkilöstölle osoitetut kiitokset eivät siis yksin riitä, vaan henkilöstö on otettava tosissaan mukaan toiminnan kehittämiseen ja palveluiden muutosten suunnitteluun. Meidän on annettava työntekijöille aitoa vaikutusvaltaa oman työnsä tekoon. Toivomme ja vaadimme, että henkilöstölle esitetyt kiitokset eivät jää tyhjien korulauseiden tasolle, vaan arvostaisimme henkilöstöä myös aidosti. Poliittinen johto ja virkajohto on henkilöstölle sen velkaa.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen on kriittisen tärkeää nyt, kun työhyvinvoinnin vahvistamisesta, ylitöiden ja vuokratyön vähentämisestä, työvuorosuunnittelun uudistamisesta, henkilöstön liikkuvuuden lisäämisestä ja muista henkilöstöön kohdistuvista toimista pyritään hakemaan merkittäviä säästöjä. Tavoitteet ovat hyviä, kunhan toteutus tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa eikä ylhäältäpäin sanellen!

Vasemmiston valtuustoryhmä haluaa kiittää myös johtoryhmää, joka on antanut hyvinvointialueen kehittämiselle ja johtamiselle kaikkensa ja vielä vähän enemmänkin.

Työ ei kuitenkaan ole ohi, päinvastoin! Tänään teemme useita erittäin tärkeitä talouspäätöksiä.

Hyvinvointialueemme on isojen haasteiden edessä, pääosin valtion taholta tulevien vaarallisen suurten leikkausvaatimusten vuoksi. Valtiovarainministeriö ja Orpon-Purran hallitus painostaa meitä yhä rajumpiin leikkaustoimiin, mutta meidän tulee siitä huolimatta järjestää elintärkeät peruspalvelut laadukkaasti ja tarpeen sekä lain mukaan.

Me valtuutetut edustamme hyvinvointialueemme asukkaita. Meidän on huolehdittava siitä, että perustuslaissa turvatut perusoikeudet, kuten oikeus riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, turvataan jokaiselle vauvasta vaariin. Emme voi jättää ketään yksin.

Meidän on myös huolehdittava talouden tasapainosta lakiin kirjattujen velvoitteidemme mukaisesti, vaikka jokaiselle lieneekin varsin selvää että se ei useimmilla hyvinvointialueilla tule onnistumaan. On huolestuttavaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat maamme hallituksen toimimattomuudesta johtuen vajonneet tälläisen pelivälineen asemaan, jota pompotellaan ympäriinsä.

Taloudesta käytävissä keskusteluissa korostetaan yleensä talouden tasapainottamisvaatimusta ja siihen liittyvää kolmen vuoden aikarajaa. Hyvinvointialueella on kuitenkin myös muita lakisääteisiä velvoitteita, kuten riittävien määrärahojen varaaminen lakisääteisiin tehtäviin ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, sekä lainsäädännössä turvattujen palveluiden asianmukainen järjestäminen. Valtion talousvaatimukset ja asukkaiden oikeus sote-palveluihin uhkaavatkin olla keskenään ristiriidassa. 

Hyvinvointialueemme tekemien selvitysten perusteella näyttää selvältä, että taloutta ei ole mahdollista tasapainottaa valtion vaatimassa aikataulussa ilman hallitsemattomia riskejä ja asukkaiden perusoikeuksien toteutumisen vakavaa vaarantumista.

Tänään me käsittelemme merkittäviä talouden tasapainottamistoimia eli käytännössä leikkauksia, joita tarkennetaan vielä keväällä. Toimiin liittyy merkittäviä riskejä sekä niiden toteuttamiskelpoisuuden että asukkaidemme perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Asiaa vaikeuttaa entisestään se, että asukkaiden oikeudet peruspalveluihin ovat joiltain osin vaarantuneet jo nyt, eli kyse ei enää ole pelkästä uhkakuvasta, vaan myös nykyhetkestä.

Vasemmiston valtuustoryhmä korostaa, että viime kädessä perustuslaissa turvatut perusoikeudet painavat vaakakupissa rahoituslainsäädäntöä enemmän.

Vasemmisto tulee tänään tekemään esityksiä, joilla pyritään perusoikeuksien toteutumiseen liittyvien riskien pienentämiseen ja asukkaille tärkeiden peruspalveluiden turvaamiseen, kuitenkaan rikkomatta laissa säädettyjä talouden tasapainotusvaatimuksia.

Keväällä, kun tasapainotustoimet tarkentuvat, on aidosti harkittava myös lisärahoituksen hakemista. Rahoitusta voi lainsäädännön mukaan hakea ennakoivasti, jos rahoitustaso muuten vaarantaisi perusoikeuksien toteutumisen. Jos perusoikeudet ovat ehtineet vaarantua, emmekä ole hakeneet lisärahoitusta, niin olemme laiminlyöneet velvollisuuksiamme. Rahoituksen hakemista on kuitenkin järkevintä tarkastella vasta ensi keväänä tasapainotustoimien tarkentamisen yhteydessä, ei vielä nyt.

Tänään tehtäväksi ehdotettujen säästötoimien, eli leikkausten, vaikutuksia on syytä konkretisoida! Vaikka tarkemmista toimista päätetään pääosin vasta keväällä, niin osviittaa on helppo saada jo nyt. Moneen elintärkeään palveluun kohdistetaan epärealistisia säästövaatimuksia ja useita terveysasemia uhkaa lakkautus. Tilanne johtaa tutkitusti vaikuttavien ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden karsimiseen. Vielä ei kuitenkaan ole syytä luovuttaa tai vaipua synkkyyteen. Uhkakuvat eivät välttämättä toteudu, koska aina on vaihtoehtoja. Meidän on etsittävä niitä yhdessä.

Asukkaat ja kansalaisyhteiskunta, pian on teidän aikanne vaikuttaa, jotta tuhoisimmilta leikkauksilta vältytään. Ensisijainen kohde on Orpon-Purran -hallitus, jonka politiikka tietää myös hyvinvointialueille kylmää kyytiä. Orpon-Purran linja uhkaa tällä hetkellä koko suomalaisen hyvinvointivaltion peruspilareita. Toivottavasti keväällä hyvinvointialueidemme poliittiset toimijat ja kansalaisyhteiskunta löytävät yhteisen rintaman, ja pääsemme aidosti toimimaan yhteisten sote-palveluidemme puolesta!

Lopuksi haluaisin hetkeksi pysähtyä tänään tehtävien erittäin merkittävien päätösten äärelle. Kuntapäättäjinä valtaosa meistä ei ole tottunut seurauksiltaan näin vakavien päätösten tekemiseen. Talouspaineiden keskelläkin meidän on muistettava, että sote-alan ja pelastustoimen päätöksissä on viime kädessä kyse ihmishengistä, on kyse terveydestä, on kyse elämästä. Toivon ja uskon, että tänäänkin tunnemme vastuumme. Erityinen vastuu on aluehallituksella, jonka tulee huolehtia valtuuston todellisesta vaikutusvallasta tehtäviin päätöksiin, ja ennakkovaikutusten arviointien kattavasta järjestämisestä.

Tehdään yhdessä töitä paremman huomisen eteen täällä hyvinvointialueella!

Lopuksi haluan vielä Vasemmistoliiton ryhmän puolesta kiittää muita poliittisia ryhmiä ja kanssavaltuutettuja hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä niin aluehallituksessa, lautakunnissa kuin valtuustossakin.

Isoja voittoja! – Hämeenlinnan budjetti 2024

Eilen 13.11. kaupunginvaltuustossa päätettiin Hämeenlinnan ensi vuoden budjetista!

Joitakin nostoja:

✅ Luolajan koulu säilytetään ilman ehtoja! Koulun puolustajat, eli SDP, PS, Vasemmisto ja KD voittivat äänin 29-22.

✅ Solvikin päiväkodille tehdään uudisrakennus! Kokoomus olisi sen sijaan halunnut lakkauttaa Solvikin ja tuoda tilalle yksityisen päiväkodin. Solvikin päiväkotia puolusti SDP, PS, Vihreät, Vasemmisto ja KD. Voitimme äänin 33-17 (1 tyhjä).

✅ Tekojäärata toteutetaan Pullerille, valmista on 2025! Hämeenlinnan verrokkikaupungeissa tekojäitä on ollut jo pitkään, nyt Hämeenlinna onneksi seuraa perässä!

Kiitos erityisesti asiaa aktiivisesti edistäneille valtuutetuille Mika Lartamalle ja Vesa Mäkiselle, ulkopuolisia rahoittajia löytäneelle kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Koskiselle sekä kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.

✅ Henkilöstön työterveyttä laajennetaan merkittävästi

✅ Keväällä tehdään tarvittavat toimenpiteet oppimisen ja varhaiskasvatuksen tuen resurssien turvaamiseksi, kun kesällä loppuu lähes miljoonan euron edestä niihin suunnattuja valtionavustuksia. Ilman toimenpiteitä se tulisi tarkoittamaan tuen resurssien romahdusta, mutta onneksi toimeen tartuttiin. Asiaan palataan keväällä!

❌ Vasemmiston esitys erityisliikuntakortin käyttöönotosta pitkäaikaissairaitten terveyttä ja hyvinvointia tukemaan hävisi niukasti äänin 29-22. Korttia tukivat SDP, Vasemmisto, KD ja muutama yksittäinen Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan valtuutettu. Korttia vastustivat valtaosa Kokoomuksesta, Keskustasta ja Perussuomalaisista sekä kaikki Vihreät.

✅ Joidenkin kokoomuslaisten taloudellisesti vastuuton yritys laskea veroprosenttia hävisi selvästi. Esitys olisi jättänyt keskituloiselle palkansaajalle vain 2€ enemmän rahaa käteen kuussa, ja olisi maksanut kaupungille 1,6 miljoonaa eli romuttanut talouden orastavan tasapainon!

✅❌ Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvoa eli yrittäjille lasta kohti maksettavaa summaa korotettiin 5%. Vasemmisto kannatti viranhaltijoiden esittämää ja taloudellisesti vastuullisempaa 3% korotusta, kun taas Kokoomus vaati kallista 7% korotusta!

❌ Sotkanrannan kallis satama-investointi toteutetaan, eli kaupunki tukee pientä intressiryhmää yli miljoonalla eurolla. Esitin jo kaupunginhallituksessa investoinnista luopumista säästötoimena, mutta en saanut tukea.

✅ Kaupungin talouden tilanne näyttää edelleen varsin hyvältä, vaikka velkaantumista ei vielä täysin onnistuttu pysäyttämään. Taantuma ja Orpon-Purran hallituksen leikkaukset aiheuttavat taloudelle uhkia jatkossa.

Kaupunginhallitus tarttui toimeen oppimisen tukea uhkaavan romahduksen estämiseksi

Allaoleva Vasemmiston valtuustoryhmän kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 1.11.

Kaupunginhallitus tarttui toimeen oppimisen tukea uhkaavan romahduksen estämiseksi

Tämän lukuvuoden jälkeen Hämeenlinnan oppimisen tuen rahoituksesta on vaarassa hävitä jopa miljoona euroa vuodessa. Se tarkoittaisi romahdusta oppimisen tuen henkilöstön määrässä heti ensi vuoden syksystä lähtien! Kaupunginhallitus onneksi tarttui toimeen tuon romahduksen estämiseksi.

Tämä uhka johtuu määräaikaisten valtionavustusten loppumisesta. Marinin hallitus lisäsi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitusta merkittävästi, osin pysyvästi ja osin määräaikaisesti. Nyt nuo määräaikaiset oppimisen tuen rahoitukset katkeavat ensi kesänä, koska Orpon hallitus päätti olla jatkamatta niitä.

Näiden valtionavustusten loppumisen myötä Hämeenlinna menettää lähes 500 000 euron edestä oppimisen tuen rahoitusta vuodessa sekä perusopetuksesta että varhaiskasvatuksesta. Yhteensä siis vajaan miljoonan euron lovi, joka tulisi näkymään rajusti käytännössä!

Esimerkiksi pandemian jälkihoitorahalla on maksettu kokonaan tai osittain palkkaa 12 opettajalle ja 3 kouluohjaajalle. Päälle tulee vastaava varhaiskasvatuksen osuus.

Kaupunginhallitus tarttui toimeen

Kaupunginhallitus käsitteli maanantaina ensi vuoden budjettia. Vasemmiston esitys oli, että menetettävien valtionavustusten paikkaamiseksi ja oppimisen sekä varhaiskasvatuksen tuen resurssien turvaamiseksi valmistellaan suunnitelma ja tarvittaessa lisätalousarvio ensi vuoden keväällä. Lisätalousarviolla voitaisiin kohdentaa tarvittava määrä lisärahaa tukitoimiin. Iso kiitos koko kaupunginhallitukselle ja kaikille puolueille yksimielisestä tuestanne esitykselle!

Rahaa oppimisen ja varhaiskasvatuksen tukeen panostamiseen olisi löydettävissä, sillä kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä hyvä. Oppimisen tuen heikentyminen sen sijaan näkyisi pian lasten ja nuorten kasvavana pahoinvointina ja sitä kautta myös kasvavina kustannuksina.

Monia vähemmän tärkeitä kokonaisuuksia

Vasemmisto nosti budjetin käsittelyn kuluessa esiin myös monia vähemmän tärkeitä kokonaisuuksia, joista voisi uudelleenkohdentaa rahoitusta oppimisen tukeen. Ehdotimme säästötoimena esimerkiksi luopumista miljoonan euron suuruisesta Sotkanrannan sataman peruskorjausinvestoinnista.

Tällainen elinkeinotoiminta kuuluisi kunnan sijaan luontaisesti yksityisen yrityksen hoidettavaksi. Lisäksi esitimme säästöjä muun muassa vähän liikennöityjen yksityisteiden valaistuksesta ja maltillista säästötavoitetta kiinteistöjen kalustusmäärärahoihin. Nämä säästöesitykset eivät kuitenkaan ainakaan vielä saaneet riittävää kannatusta.

Keväällä valtuuston ja hallituksen on otettava vastuuta oppimisen tuen rahoituksen ja henkilöstön turvaamisesta myös konkreettisin keinoin ja rahasummin! Kaupungin tärkein tehtävä on pitää huolta meidän lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä oppimisesta. Kaupunginhallituksen maanantainen viisas päätös oli hyvä alku, ja keväällä työ jatkuu.

Kirjoittajista Aapo Reima on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen (vas.) ja Pirkko Juurus valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas.).