Hämeenlinna investoi isosti ledeihin

Kaupunginvaltuusto teki tänään merkittävän päätöksen uusia kaikki kaupungin katuvalojen lamput ledeiksi 4 vuoden investointiohjelmalla.

Pidin allaolevan puheen valtuuston kokouksessa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olemme tekemässä tärkeää päätöstä katuvalojen led-investoinneista. Investoimme led-valosiirtymän merkittävään nopeuttamiseen, jotta kaikki kaupungin katuvalot olisivat ledejä neljän vuoden kuluessa.

Päätös tulee säästämään kaupungin menoja vuositasolla lähes puolella miljoonalla eurolla. Summa koostuu sekä energiansäästöstä, että huoltotarpeen vähenemisestä. Päätös on merkittävä apu kaupungin talouden tasapainottamistyössä. Investointi maksaa itsensä takaisin jo 7 vuodessa, eli hyvin nopeasti.

Led-investointi lisää liikenneturvallisuutta ja katuturvallisuutta, koska ledien valaisuteho on huomattavasti vanhakantaisia lamppuja parempi. Investointi myös pienentää riskiä katuvalaistuksen käyttämisestä säästökeinona tulevaisuudessa, ja lisää myös tätä kautta turvallisuuttamme. Toimivampi valaistus parantaa myös kaupunkikuvaa.

Investointi on merkittävä myös Hämeenlinnan vuoteen 2035 asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Kaupungin energiankulutusta, ja siten päästöjä, pystytään leikkaamaan tehokkaasti. Investointi toteuttaa etuajassa Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelmassa päätetyn led-tavoitteen.

Päätös tehtiin alustavasti jo viime syksyn budjettikokouksessa, jolloin päätettiin valmistelun aloittamisesta ja siirrettiin lopullinen päätöksenteko maaliskuun lisäbudjettiin.

Investointi oli yksi Vasemmistoliiton keskeisistä esityksistä budjettineuvotteluissa. On hienoa, että investoinnille saatiin yksimielinen kannatus muiltakin puolueilta. Kiitos siitä!

Kaksi viikkoa sitten Kaupunginhallitus hyväksyi investoinnin toteutussuunnitelman, ja nyt hyväksytään viimeinen sinetti eli rahoitus.

Investoinnin merkittävyydestä kertoo se, että tällä hetkellä ledejä on Hämeenlinnassa vasta alle puolessa valotolpista. Resurssit niiden vaihtamiseksi ovat olleet tähän asti liian pieniä. Nyt tähän tulee muutos. Hämeenlinna hyppää Suomen kaupunkien heikommalta keskitasolta suoraan parhaaseen kärkeen. Tästä päätöksestä meidän kaikkien on syytä olla ylpeä ja tyytyväinen.

Metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavasti

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Kaupunkiuutisissa 8.3.

Vaalimielipide | Aapo Reima (vas.): Metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavasti – Pääradan väliasemilta kyytiin nousee huomattavasti enemmän matkustajia kuin Tampereelta

Raideliikenne on tulevaisuutta, ja siihen tulee investoida vahvasti. Investoinnit tulee kuitenkin tehdä järkevästi, ilmaston kannalta kestävästi ja kustannustehokkaasti. Metsärata ei täytä yhtäkään näistä ehdoista, mutta pääradan pikainen parantaminen ja lisäraiteet täyttää. Silti metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavin kustannus- ja matkustajamäärälaskelmin.

Metsäratalinjauksen hinta olisi reilu 6 miljardia euroa, pääradan parantamisen reilu 4 miljardia. Eroa kasvattaa kuitenkin entisestään se, että molempiin on leivottu sisään pääkaupunkiseudulle suunnitellun lentoradan hinta eli 3 miljardia. Pääradan parantaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi lentorataa, mutta metsäradan rakentamiselle se on perusedellytys. Tämä huomioon ottaen pääradan parannus maksaisi vain noin miljardin, kun taas metsäratalinjaus edelleen reilu kuusi miljardia. Toki lentorata on tärkeä osa Suomen raideliikenneyhteyksien parantamista, mutta sitä ei tule virheellisesti niputtaa yhteen pääradan parantamisen kanssa.

Nykyinen päärata on pikaisen kunnostamisen ja parantamisen tarpeessa. Tarpeelliset korjaukset ja parannukset tulisi tehdä joka tapauksessa, mikä entisestään lisää pääradan parantamisen kustannustehokkuutta suhteessa metsärataan. Helsinki-Riihimäki-välin kapasiteetin parantamisen 3. vaihe sekä Helsinki-Tampere-välin peruskorjaus ovatkin jo mukana Väyläviraston investointiohjelmassa.

Kustannuslaskelmien lisäksi harhaanjohtava on myös metsäradan myötä luvattu merkittävä matkustajamäärien kasvu. Todellinen vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen, kun väliasemien matkustajapotentiaali ohitettaisiin, lippuhinnat nousisivat ja pääradan palvelutaso laskisi. On hyvä muistaa, että pääradan varren väliasemilta kyytiin nousee huomattavasti enemmän matkustajia kuin Tampereelta.

Pääradan lisäraiteilla ja pääratakäytävän parantamisella voidaan tehokkaasti nopeuttaa matka-aikoja ja lisätä vuoroja, palvellen koko radanvartta aina pohjoiseen Suomeen ja Narvikiin asti. Myös lähijunaliikennettä tulee vahvasti kehittää ja raideliikennettä palauttaa myös alueille, joista se on jo ehditty lakkauttaa.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Kanta-Hämeessä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin sekä Aamupostissa (21.3.) että Hämeen Sanomissa (22.3). Juttu käsittelee terveyskeskuslääkäriin pääsyä Kanta-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Päijät-Hämeen lehdissä. Kanta-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Kanta-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2068 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin 2 käyntiä/asukas. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 1003 käyntiin tuhatta asukasta kohti. Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana avohoitokäynnit somaattisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat yli kaksinkertaistuneet ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille lisääntyneet yli 50 %. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Tilasto hätkähdyttää. Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisi edellytys sairauksien ehkäisylle, riittävän varhaiselle hoidolle ja toimivalle erikoissairaanhoidon jälkihoidolle. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella huomio tulee kiinnittää kevään lisäbudjettiin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämistrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu monilla projekteilla, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaaliohjelmissaan ehdottamilla miljardileikkauksilla, jotka toteutuessaan vähentäisivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla. Ratkaisu ei ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Emme tarvitse oikeiston rummuttamaa soten ”hallinnollista korjaussarjaa”, vaan lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Aapo Reima

Kanta-Hämeen aluevaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (vas.)

STOP keinottelulle!


Tiesitkö, että Hämeenlinnan kaupunki myy uusimmat paloautot pääomasijoittajille? Ja valmistautuu myös sote-kiinteistöjen ja paloasemien myymiseen?

Kaupunginhallitus teki nämä haitalliset keinottelupäätökset marraskuun lopussa. Tavoitteena niissä on kaupungin kertaluontoinen hyöty, välittämättä sote-palveluille ja veronmaksajille koituvista haitoista. Lyhytnäköistä politiikkaa.

Hämeen Sanomissa 26.11 kritisoin näitä päätöksiä. Mielipidekirjoitukseni voi lukea alta.

Miksi ammumme itseämme jalkaan?

Kaupunginhallitus päätti tällä viikolla siirtää lisää julkista omaisuutta sijoittajien käsiin. Kyse on kahdesta omaisuusjärjestelystä, joita voisi oikeammin kutsua keinotteluksi. Maakunnan uusin pelastustoimen kalusto myydään yksityiselle pääomasijoittajalle, ja sote:n ja pelastustoimen kiinteistöihin tehdään monimutkainen ja keinotekoinen vuokrajärjestely. Myös sen yhtenä tavoitteena on helpottaa useimpien kiinteistöjen myymistä pääomasijoittajille. Toimet ovat uhka asukkaiden peruspalveluille ja veronmaksajien rahoille.

Päätökset ovat jälleen yksi esimerkki kuntien ja uusien hyvinvointialueiden välisestä järjettömästä keskinäisestä nokittelusta. Organisaatiot yrittävät vetää kotiin päin, välittämättä asukkaille koituvista riskeistä ja haitoista. Tämä aiheuttaa merkittäviä julkisen sektorin sisäisiä tehokkuustappioita. Kaupunginhallitukselta tuntuikin unohtuneen, että kuntien asukkaat tarvitsevat jatkossakin sote-palveluita ja pelastustointa, vaikka kunta ei enää ole palveluiden järjestäjä. Asiassa olisi kaivattu asukaskeskeistä ajattelua, mutta sen sijaan päätös tehtiin organisaatiokeskeisen ajattelun kautta. Kaupungin kertaluonteinen hyöty jyräsi asukkaiden ja veronmaksajien edun.

Hämeenlinnan yksipuolinen keinottelu pelastustoimen kaluston suhteen aiheuttaa hyvinvointialueelle puolen miljoonan lisämenon vuosittain. Kyseessä on siis suuri tulonsiirto veronmaksajilta pääomasijoittajille. Tuo puoli miljoonaa vastaa esimerkiksi 15 lähihoitajan palkkaa. Päättäessään keinottelusta kaupunginhallitus päätti siis epäsuorasti myös puolen miljoonan leikkaustarpeesta soteen, tai vastaavasta veronkorotustarpeesta.

Kiinteistöjen vuokrajärjestely ei ole yhtä välittömän vahingollista, kuin kaluston myynti. Siinäkin tarkoituksena on kuitenkin valmistautuminen kiinteistöjen myymiseen sijoittajille. Se aiheuttaisi toteutuessaan useita riskejä, muun muassa kiinteistöjen päätymisestä ulkomaisten sotejättien omistukseen. Vuokrajärjestely itsessäänkin saattaa vaarantaa etenkin Hauhon ja Rengon terveysasemien pysyvyyttä osana hyvinvointialueen tulevaa palveluverkkoa.

Jotain keinottelun vahingollisuudesta kertoo sekin, että sote-uudistuksesta vastaavat ministeriöt ovat voimakkaasti kehottaneet tämänkaltaisesta keinottelusta pidättäytymiseen.

Pelastustoimen kaluston osalta nyt on jo myöhäistä korjata asiaa, mutta kiinteistöt voidaan onneksi vielä päättää jättää myymättä. Mahdollinen myynti on nimittäin käsiteltävä uudestaan kaupungihallituksessa. Ei ammuta itseämme vapaaehtoisesti jalkaan!

Hämeenlinnassa tarvitaan budjettiviisautta (Häsa 8.11)

Kirjoitukseni Hämeenlinnan budjettikäsittelystä julkaistiin Hämeen Sanomissa tiistaina 8.11.2022. Viimeinen kappale oli lehden tekstistä lyhennetty pois, mutta kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Hämeenlinnassa tarvitaan budjettiviisautta

Ensi vuoden budjettia käsitellessään kaupunginhallitus osoitti kiitettävää viisautta ja kaukonäköisyyttä peruessaan perusopetukseen suunnitellun leikkauksen ja päättäessään henkilöstön 100 euron suuruisen hyvinvointisetelin vakinaistamisesta pysyväksi etuudeksi. Viisas oli myös periaatepäätös katuvalojen led-siirtymän reilusta nopeuttamisesta, mihin rahoitus osoitetaan keväällä annettavassa lisätalousarviossa.

Kaukonäköisyyttä osoittivat yksimieliset päätökset, että tilapäisiin liikennejärjestelyihin tullaan asettamaan esteettömyysvaatimus ja että asumisneuvonnan kehittämistä sekä nuorten mopopajan perustamista selvitetään. Viisasta oli myös kaupungin talouden kestävyydestä huolehtiminen.

Vasemmistoliitolla ei ole tällä hetkellä kaupunginhallituksessa äänivaltaista edustajaa, mutta valtuuston varapuheenjohtajistoon kuuluvana istun kokouksissa puheoikeudella varustettuna. Hyvällä yhteistyöllä ylempänä mainitut Vasemmistollekin tärkeät tavoitteet saatiinkin toteutumaan jo kaupunginhallituksen budjettikäsittelyvaiheessa, mopopajan osalta jo lautakunnassa.

Oli kuitenkin harmillista, että kaupunginhallituksen kaukonäköisyys loppui kokouksessa kesken. Kokoomuksen ja päiväkotifirmojen ristiretki saavutti yhden maalinsa, kun päiväkotifirmojen saamaa rahaa eli palvelusetelin arvoa päätettiin korottaa, lisäten kaupungin menoja reilu 100 tuhatta euroa. Samaan aikaan omista päiväkodeista leikataan 200 000 euroa.

SDP:n maltillinen esitys leikkauksen puolittamiseksi hävisi äänestyksen luvuin 7-6. Sama äänijakauma oli myös palvelusetelin arvon korottamisesta äänestettäessä. Käytännössä nuo seitsemän, eli Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan jäsenet, linjasivat, että kaupungin tulee maksaa firmoille lisää, mutta samalla leikata omasta toiminnasta.

Kaukonäköisyys oli hukassa myös päätöksessä, jossa metsänmyynnin tulotavoitetta nostettiin 150 000 euroa yli kestävän tason. Päätöksen myötä hakkuumäärät voivat jopa ylittää kaupungin talousmetsien vuosittaisen kasvun! Toisaalta hyvänä voidaan pitää edes sitä, että tästä huolimatta metsänmyyntitaso on ensi vuonna matalampi kuin kuluvana vuonna.

Kaupunginvaltuusto tekee ensi maanantaina lopulliset budjettipäätökset. Valtuustolta kaivataan sitä viisautta ja kaukonäköisyyttä, jota kaupunginhallitus ei ihan joka päätöksessään löytänyt. Korjataan valtuustossa varhaiskasvatuksen rahankohdennukset kohdalleen, ja harkitaan uudestaan metsänmyynnin tasoa. Olisi myös syytä panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen, vaikkapa kohdistamalla osin uudestaan pysäköintikokeiluihin kuluvia rahoja.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Hämeenlinnan kaupungin on edistettävä Evon tiedekansallispuistoa (Häsa 20.8)

Alla oleva kolumnini julkaistiin Hämeen Sanomissa lauantaina 20.8.

Aapo Reima (vas.): Hämeenlinnan kaupungin on edistettävä Evon tiedekansallispuistoa – Edut luonnonsuojelulle ja myös aluetaloudelle ovat kiistattomia

Hämeenlinnan kaupungin olisi järkevää tehdä vahvempaa vaikuttamistyötä tiedekansallispuiston perustamiseksi Evolle. Vaikka kansallispuiston perustaminen on toistaiseksi jumissa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön keskinäisen kiistan vuoksi, niin aktiivinen lobbaus voisi auttaa hanketta etenemään ehkä jo tällä hallituskaudella. Viimeistään ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen Evon kehittämisen kohtalo on auki, ja onnistunut vaikuttaminen ja paineen luominen voisi auttaa saamaan Evon mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan.

Hämeenlinnan Yrittäjät otti vastikään vahvasti kantaa tiedekansallispuiston perustamisen puolesta. Tutustuin heidän laatimaansa ansiokkaaseen vertailevaan raporttiin retkeilyalueena jatkamisen tai kansallispuiston perustamisen hyödyistä ja haitoista. Vertailu vain vahvistaa kuvaa kansallispuiston eduista myös aluetaloudellisesta näkökulmasta.

Kansallispuisto tuo uusia investointeja

Maailman ensimmäisen tiedekansallispuiston perustaminen Evolle on suuri mahdollisuus niin Hämeenlinnalle, kuin koko maakunnalle. Edut luonnon monimuotoisuudelle ja luonnonsuojelulle ovat kiistattomat. Aluetaloudellinen vaikutus on suuri niin työpaikkojen kuin uusien yritysten kautta. Esimerkiksi tänä vuonna avattu uusi Sallan kansallispuisto toi paikkakunnalle heti noin 10 miljoonan euron edestä investointeja, joista valtaosa on yksityisiä.

Lisäksi tiedekansallispuisto olisi piristysruiske Lammin alueen matkailulle, koska retkeilyalueen muuttaminen kansallispuistoksi on aina kasvattanut kävijämääriä. Myös tutkimus- ja opetustoiminta hyötyisi.

Kansallispuistoa vastustavat lähinnä metsästäjät sekä jotkut paikalliset maanomistajat. Kuitenkin jo kansallispuistoa esittänyt työryhmä tarjosi kompromissiratkaisua, jossa hirven- ja villisian metsästys sallittaisiin rajoitettuna. Myös läheiset maanomistajat voivat olla huoleti, koska puisto toteuttaisiin pelkästään valtion maille. Onkin syytä tarkasti miettiä, halutaanko näiden kahden ryhmän vastustuksen vuoksi jäädyttää näin lupaava hanke. Evon suhteen on tärkeää katsoa kokonaisetua, eikä tehdä eturyhmäpolitiikkaa. 

Tiedekansallispuisto on todellinen elinvoimakysymys

Hämeenlinnan politiikassa on viime aikoina otettu aktiivisempi ote elinvoimaan ja elinvoiman kehittämiseen on lähdetty tosissaan. Tiedekansallispuisto on todellinen elinvoimakysymys, jonka eteen olisi järkevää tehdä hartiavoimin töitä. Nyt on elinvoimapuheen näytön paikka.

Ensiaskeleena Evon kehittämisen linjauksia on syytä käsitellä uudestaan kaupunginhallituksessa. Edellinen kaupunginhallitus päätti viime vuonna tukea kansallispuiston perustamista, tietyin reunaehdoin. Tämän linjan vahvistaminen olisi tärkeää, jotta kaupungin johto voisi ryhtyä aktiivisempaan vaikuttamistyöhön valtion suuntaan. Kaupunginhallituksen selkeä kannanotto kirkastaisi myös kaupungin linjaa julkisuudessa.

Hämeenlinnalla ei ole varaa antaa tiedekansallispuiston ja sen mukanaan tuomien investointien, työpaikkojen ja kasvavien matkailijamäärien livetä käsistämme. On aika lobata valtiota tiedekansallispuiston puolesta.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Hämeenlinna

Rikkaat rikastuvat ja kansa köyhtyy (Häsa 26.7)

Tänään 26.7 Hämeen Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni, jossa käsittelen rikkauden haitallista kasaantumista ja varallisuuseroja. Epäsuhta on valtava. Vähävaraiset joutuvat tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden välillä, samalla kun superrikkaat nauttivat avaruusturismista. Kirjoitukseni voi lukea kokonaisuudessaan myös tästä.

Aapo Reiman (vas.) mielipide: Talousjärjestelmä ei ole oikeudenmukainen – Superrikkaiden välinen avaruuskilpailu on siitä yksi osoitus

Maailman rikkain ihminen Jeff Bezos lensi hiljattain avaruuteen, ja toinen miljardööri Richard Branson ehti jo ennen häntä. Superrikkaiden välinen avaruuskilpailu on yksi osoitus siitä, että vallitseva rikkaita suosiva talousjärjestelmä ei jaa resursseja oikeudenmukaisesti.

Superrikkaat voisivat käyttää miljardiomaisuuttaan myös vaikkapa maailman nälän lieventämiseen tai ilmastokriisin torjumiseen, mutta sen sijaan he käyttävät sitä rikkaille suunnattuun avaruusturismiin.

Kenelläkään ei kuuluisi olla miljardiomaisuutta, koska kukaan ei voi aidosti omalla työllään sellaista ansaita. Jeff Bezosin omaisuuden arvo on euroissa lähes 175 miljardia, mikä on yli kolminkertaisesti Suomen valtion koko vuosibudjettiin verrattuna. Tällainen varallisuuden valtava keskittyminen on talousjärjestelmämme ominaisuus ja valuvika.

”Kylmän ideologinen leikkauspolitiikka”

Varallisuuden haitallista kasaantumista voitaisiin kuitenkin ehkäistä hyvinvointieroja kaventavalla politiikalla. Hyvinvointivaltion rakentaminen on tästä hyvä esimerkki.

Nykyään enemmän muodissa on kuitenkin kylmän ideologinen leikkauspolitiikka, jonka hampaat ylettyvät myös kuntatasolle. Leikkauspolitiikan myötä omaisuus kasaantuu yhä harvemmille, ja valtaosa kansasta köyhtyy.

Suomessakin varallisuuserot ovat revenneet 2000-luvulla ja etenkin Sipilän oikeistohallituksen aikaan vuosina 2016–2019. Varakkain 10 prosenttia on vaurastunut entisestään, kun taas kaikki muut ovat köyhtyneet. Rikkain kymmenys omistaa jo puolet koko Suomen nettovarallisuudesta, kun taas vähävaraisin puolisko omistaa yhteensä vain reilu viisi prosenttia.

Maailmalla tilanne on vielä karumpi. Rikkain prosentti omistaa enemmän kuin kaikki muut yhteensä.

”Verotuksen painopistettä tulisi siirtää”

Varallisuuserot konkretisoituvat arkielämässä. Suomessakin moni vähävarainen joutuu tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden välillä, kun samaan aikaan superrikkaat juhlivat huvijahdeillaan tai leikkivät avaruudessa.

Varallisuus- ja hyvinvointieroja voitaisiin kaventaa määrätietoisella politiikalla.

Verotuksen painopistettä tulisi siirtää sijoitustulojen ja suurten omaisuuksien verottamiseen, ja rikkaita suosivat verotuksen porsaanreiät ja kevennykset pitäisi poistaa. Lisääntyneet verotulot voisi käyttää hyvinvointipalveluiden parantamiseen sekä pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen.

Kuntatasolla on erityisen tärkeää välttää hyvinvointipalveluista leikkaamista, vaikka taloustilanne olisikin haastava. Peruspalveluleikkaukset köyhdyttävät kansaa ja kostautuvat tulevaisuudessa.

Aapo Reima

kaupunginvaltuutettu (vas.)

Hämeenlinna