Aluevaltuuston ryhmäpuheenvuoro 18.6.

Pidin aluevaltuustossa Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron, jonka voi lukea alta.

”Arvoisat alueemme asukkaat ja oman toiminnan sekä ostopalveluiden työntekijät, puheenjohtaja ja valtuutetut. Vasemmistoliiton ryhmän puolesta haluan kiittää teitä kaikkia kuluneesta vuodesta. Tilinpäätös katsoo taaksepäin edelliseen vuoteen, mutta tässä puheenvuorossa luon sen pohjalta myös näkymää tulevaisuuteen.

Tilanteemme on vaikea. Viime vuoden tilinpäätös ja arviointikertomus puhuvat karua kieltä alueemme taloustilanteesta, ja niiden pohjalta nousee esiin myös vakava huoli asukkaillemme elintärkeistä peruspalveluista. Hyvinvointialueen rahoitus on riittämätön lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. Tälläkään hetkellä emme noudata lakia esimerkiksi lastensuojelun, perusterveydenhuollon hoitotakuun, erikoissairaanhoidon hoitotakuun ja useiden henkilöstömitoitusten osalta. Kun Orpon-Purran hallituksen uudet massiiviset rahoitusleikkaukset ja uudet ”kannustimet” alkavat purra, niin tilanne vaikeutuu entisestään. Olemme puun ja kuoren välissä.

Talousongelmien taustalla on sekä Marinin hallituksen laatimaan rahoituslainsäädäntöön jääneet isot valuviat sekä Orpon-Purran hallituksen leikkaustoimet. Kumpikin hallitus on myös ontuvin perustein vastustanut alueiden verotusoikeutta. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo turhaa syyttää alueiden nykyisistä ongelmista edellistä hallitusta, koska pallo ongelmien korjaamisen suhteen on Orpolla eikä Marinilla. Varsinkin, kun Marinin hallitus rahoituslainsäädäntöä laatiessaan korosti valmiutta nopeisiin korjauksiin, jos niitä tarvitaan. Ja nyt niitä tarvittaisiin, mutta Orpon hallitus ei reagoi.

On harmillista, että hyvinvointialueita koskeva julkinen keskustelu mediassa ja valtakunnanpolitiikassa on tasoltaan pääosin kehnoa. Alueiden alijäämälukuja kauhistellaan toistaen kritiikittä valtiovarainministeriön edustajien soopaa. Toisaalta samalla talouskriisin todellinen syvyys ja sen ratkaisumahdollisuudet jäävät pimentoon. On vaarallinen narratiivi, että hyvinvointialueiden talousongelmat olisivat täysin niiden omissa käsissä ja omin toimin korjattavissa. Tämä lehdistössäkin toistettu ajatusmalli ei perustu tosisasioihin. Orpon-Purran hallitus ajaa ohjaus- ja leikkauspolitiikallaan hyvinvointialueita silmät kiinni kohti seinää.

Toisaalta ongelmakeskeisessä julkisessa keskustelussa ja mediassa unohdetaan yleensä hyvinvointialueiden onnistumiset. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä henkilöstön saatavuus on parantunut hyvinvointialueen aloituksen myötä, ja monissa palveluissa hoitoonpääsyä on onnistuttu parantamaan. Olemme kehittäneet uudenlaisia ja toimivia palveluita, kuten GerBiili ja digiklinikka. Lisäksi merkittäviä säästöjäkin olemme jo onnistuneet kovalla työllä saavuttamaan. Meidän on syytä olla ylpeä onnistumisistamme, joista kiitos kuuluu ennen kaikkea hyvinvointialueemme työntekijöille.

Syksystä ja ensi vuodesta on onnistumisista huolimatta tulossa vaikea. Lain vaatima kireä alijäämien kattamisen takaraja tulee vastaan liian pian, eikä talouden tasapainon saavuttaminen ensi vuoden aikanakaan vielä läheskään riitä Valtiovarainministeriön valvovalle silmälle. Tilanne on absurdi, koska talouden tasapainotusvaateen täyttämiseen ei riitä enää talouden tasapaino, vaan tarvitaan yli sadan miljoonan euron ylijäämä vuoteen 2026 mennessä. Käytännössä valtio siis vaatii, että hyvinvointialueen tulisi vuonna 2026 kerätä kassaansa sata miljoonaa euroa ylimääräistä veronmaksajien rahaa, käyttämättä sitä kuitenkaan palveluihin. Tehtävä on paitsi mahdoton, myös täysin käsittämätön.

Jos maan hallitus ei nouse poterostaan ja tule hyvinvointialueita vastaan, niin lisärahoituksen hakeminen tulee ajankohtaisesti jo syksyllä. Tarvittavien leikkausten tekeminen täysimääräisesti hyvinvointialueen toiminnasta on nimittäin täysin mahdotonta, koska se vaarantaisi asukkaidemme perusoikeuksien toteutumisen. Joutuisimme lakkauttamaan kokonaisia palvelukokonaisuuksia, joista valtaosa on lakisääteisiä ja siten lakkauttamiskelvottomia. Varmasti meistä jokainen tiedostaa tämän tilanteen.

Vasemmiston valtuustoryhmän mielestä on meidän velvollisuutemme hakea lisärahoitusta, jos se on tarpeen peruspalveluiden turvaamiseksi. Lain mukaan hyvinvointialueella on ehdoton oikeus lisärahoitukseen, jos rahoituksen taso muuten vaarantaisi perusoikeuksien toteutumisen. Tuo ehto näyttää täyttyvän, ja nähdäksemme se velvoittaa hyvinvointialuetta reagoimaan. Olemme sen velkaa asukkaillemme, asiakkaillemme ja työntekijöillemme. Asiaan tulee palata syksyllä ja tehdä lopullinen päätös lisärahoituksen hakemisesta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että hyvinvointialueen tulee pyrkiä tasapainottamaan talouttaan, eikä lisärahoituskaan säästä meitä siltä. Vasemmistoliitto on sitoutunut talouden tasapainottamiseen kaikilla sellaisilla keinoilla, jotka eivät vaaranna asukkaidemme peruspalveluita ja -oikeuksia. Olemmekin joutuneet hyväksymään monia itsellemme vaikeita ja asukkaille ongelmallisia päätöksiä. On kuitenkin rehellistä tunnustaa lisärahoituksen olevan ainoa tapa tehdä tasapainottamisesta edes mahdollista, ilman että vaarannamme kriittisellä tavalla asukkaidemme perusoikeuksia ja aiheutamme lisääntyvää hätää ja kärsimystä.

Tässäkin taloustilanteessa meidän on syytä muistaa, että sote-palveluissa on kyse muustakin kuin rahasta. On kyse yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta, kansanterveyden kohentamisesta, terveyserojen kaventamisesta, työllisyyden parantamisesta. Yksilön tasolla on kyse terveydestä, hyvinvoinnista ja elämästä. Vasemmiston ryhmä toivoo todella, että nämä muutkin aspektit muistetaan talouden tasapainon ohella sekä täällä hyvinvointialueella että valtion päässä. Rahoitus tulee mitoittaa sen mukaan, että tavoitteet voidaan todella saavuttaa.

Lopuksi haluan Vasemmiston ryhmän puolesta kiittää virkajohtoa ja muita poliittisia ryhmiä yhteistyöstä. Jatkakaamme rakentavaa päätöksentekoa myös jatkossa, asukkaidemme hyväksi ja järjestämiemme palveluiden työntekijöitä aidosti kuunnellen.”

Hämeenlinnasta on mahdollisuus tehdä todellinen opiskelukaupunki, jolla on elävä keskusta

Allaoleva kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 20.3.2024.

Hämeen Ammattikorkeakoulun ja kaupungin yhteinen hanke Hamkin keskustakampuksen toteuttamiseksi on rohkea avaus ja toteutuessaan koko vuosikymmenen merkittävin kehityshanke Hämeenlinnassa!

Se laittaisi vauhtia keskustan ja Hämeensaaren yksityisen rahan hankkeisiin, ja Ykköskorttelin pattitilannekin voisi ratketa. Samalla keskustaan saataisiin tuhansia uusia ihmisiä päivittäin.

Olisimme lopultakin kaupunki, jossa myös nuoret näkyvät katukuvassa.

Ennen kaikkea keskustakampus olisi merkittävä parannus opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Kampuksen saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä parantuisi, ja opiskelijoille saatavilla olevat palvelut monipuolistuisivat. Tilaratkaisustakin voidaan tehdä toimiva, kun kampusta suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Kampuksen ehdotettu sijainti linja-autoaseman tontilla olisi hyvä valinta. Suojellun linja-autoasemarakennuksen aiheuttama haaste voitaisiin ratkaista esimerkiksi sisällyttämällä se osaksi uudisrakennusta.

Kampusta rakennettaessa on myös kehitettävä ympäristön kävely- ja pyöräilyinfraa, esimerkiksi jo päätettyjen hidaskatujen kautta, jotta kampuksen saavutettavuus ja viihtyisyys aidosti toteutuisi.

Hankkeen suunnittelun yhteydessä olisi ennakkoluulottomasti tarkasteltava myös kaupungin omistamien tyhjien ja tyhjentyvien tilojen hyötykäyttö Hamkin toiminnassa.

Erityisesti Lyseon lukion vanha päärakennus olisi mahdollisuus. Arvorakennuksen nykyinen rapistuva tila on häpeä Hämeenlinnalle, mutta korjaaminen on erittäin kallista. Lisäksi Lyseon lukiolla on jo toimivat tilat Ammattiopisto Tavastian yhteydessä.

Hamkin keskustakampushankkeessa voitaisiin yrittää ratkaista tätäkin pattitilannetta. Kaupungin on joka tapauksessa jossain vaiheessa korjattava Lyseon rakennus, joten miksi ei lyötäisi kahta kärpästä yhdellä iskulla, yhteistyössä Hamkin kanssa?

Voisiko Lyseon päärakennus olla täydentävä osa Hamkin keskustakampusta modernin uudisrakennuksen lisäksi?

On ollut hieno huomata, että keskustakampus on saanut innostuneen vastaanoton ja laajaa tukea poliittisen kentän kaikilta laidoilta. Tämä on harvinaista nykyisessä ristiriitoja korostavassa poliittisessa ilmapiirissä.

Nyt meillä on mahdollisuus yhteistyöllä tehdä Hämeenlinnasta todellinen opiskelukaupunki, jolla on elävä keskusta!

Kirjoittaja on valtuutettu (vas,), Hämeenlinna.

Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron aluevaltuuston talousarviokokouksessa 19.12.2023. Alla puhe:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkajohto ja erityisesti alueemme työntekijät ja asukkaat.

Kuluva vuosi on ollut hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi ja nopeiden muutosten aikaa. Haluan tässä yhteydessä esittää ryhmämme puolesta anteeksipyynnön asukkaille, jotka ovat kokeneet nopean muutosvaiheen mukanaan tuomia haitallisia vaikutuksia. Toisaalta haluan ryhmämme puolesta myös kiittää saaduista hyvistä palautteista, sekä työntekijöidemme toteuttamista monista onnistuneista kehittämistoimista jo ensimmäisen toimintavuoden aikana.

Erityisen kiitoksen Vasemmistoliiton ryhmä haluaa esittää hyvinvointialueemme työntekijöille, jotka ovat nopeiden muutosten keskelläkin tehneet ensiluokkaisen laadukasta ja tarpeellista työtä. Henkilöstö sekä etenkin lähijohtajat ovat joutuneet tänä vuonna venymään enemmän, kuin voitaisiin mitenkään kohtuudella odottaa.

Pelkät henkilöstölle osoitetut kiitokset eivät siis yksin riitä, vaan henkilöstö on otettava tosissaan mukaan toiminnan kehittämiseen ja palveluiden muutosten suunnitteluun. Meidän on annettava työntekijöille aitoa vaikutusvaltaa oman työnsä tekoon. Toivomme ja vaadimme, että henkilöstölle esitetyt kiitokset eivät jää tyhjien korulauseiden tasolle, vaan arvostaisimme henkilöstöä myös aidosti. Poliittinen johto ja virkajohto on henkilöstölle sen velkaa.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen on kriittisen tärkeää nyt, kun työhyvinvoinnin vahvistamisesta, ylitöiden ja vuokratyön vähentämisestä, työvuorosuunnittelun uudistamisesta, henkilöstön liikkuvuuden lisäämisestä ja muista henkilöstöön kohdistuvista toimista pyritään hakemaan merkittäviä säästöjä. Tavoitteet ovat hyviä, kunhan toteutus tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa eikä ylhäältäpäin sanellen!

Vasemmiston valtuustoryhmä haluaa kiittää myös johtoryhmää, joka on antanut hyvinvointialueen kehittämiselle ja johtamiselle kaikkensa ja vielä vähän enemmänkin.

Työ ei kuitenkaan ole ohi, päinvastoin! Tänään teemme useita erittäin tärkeitä talouspäätöksiä.

Hyvinvointialueemme on isojen haasteiden edessä, pääosin valtion taholta tulevien vaarallisen suurten leikkausvaatimusten vuoksi. Valtiovarainministeriö ja Orpon-Purran hallitus painostaa meitä yhä rajumpiin leikkaustoimiin, mutta meidän tulee siitä huolimatta järjestää elintärkeät peruspalvelut laadukkaasti ja tarpeen sekä lain mukaan.

Me valtuutetut edustamme hyvinvointialueemme asukkaita. Meidän on huolehdittava siitä, että perustuslaissa turvatut perusoikeudet, kuten oikeus riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, turvataan jokaiselle vauvasta vaariin. Emme voi jättää ketään yksin.

Meidän on myös huolehdittava talouden tasapainosta lakiin kirjattujen velvoitteidemme mukaisesti, vaikka jokaiselle lieneekin varsin selvää että se ei useimmilla hyvinvointialueilla tule onnistumaan. On huolestuttavaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat maamme hallituksen toimimattomuudesta johtuen vajonneet tälläisen pelivälineen asemaan, jota pompotellaan ympäriinsä.

Taloudesta käytävissä keskusteluissa korostetaan yleensä talouden tasapainottamisvaatimusta ja siihen liittyvää kolmen vuoden aikarajaa. Hyvinvointialueella on kuitenkin myös muita lakisääteisiä velvoitteita, kuten riittävien määrärahojen varaaminen lakisääteisiin tehtäviin ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, sekä lainsäädännössä turvattujen palveluiden asianmukainen järjestäminen. Valtion talousvaatimukset ja asukkaiden oikeus sote-palveluihin uhkaavatkin olla keskenään ristiriidassa. 

Hyvinvointialueemme tekemien selvitysten perusteella näyttää selvältä, että taloutta ei ole mahdollista tasapainottaa valtion vaatimassa aikataulussa ilman hallitsemattomia riskejä ja asukkaiden perusoikeuksien toteutumisen vakavaa vaarantumista.

Tänään me käsittelemme merkittäviä talouden tasapainottamistoimia eli käytännössä leikkauksia, joita tarkennetaan vielä keväällä. Toimiin liittyy merkittäviä riskejä sekä niiden toteuttamiskelpoisuuden että asukkaidemme perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Asiaa vaikeuttaa entisestään se, että asukkaiden oikeudet peruspalveluihin ovat joiltain osin vaarantuneet jo nyt, eli kyse ei enää ole pelkästä uhkakuvasta, vaan myös nykyhetkestä.

Vasemmiston valtuustoryhmä korostaa, että viime kädessä perustuslaissa turvatut perusoikeudet painavat vaakakupissa rahoituslainsäädäntöä enemmän.

Vasemmisto tulee tänään tekemään esityksiä, joilla pyritään perusoikeuksien toteutumiseen liittyvien riskien pienentämiseen ja asukkaille tärkeiden peruspalveluiden turvaamiseen, kuitenkaan rikkomatta laissa säädettyjä talouden tasapainotusvaatimuksia.

Keväällä, kun tasapainotustoimet tarkentuvat, on aidosti harkittava myös lisärahoituksen hakemista. Rahoitusta voi lainsäädännön mukaan hakea ennakoivasti, jos rahoitustaso muuten vaarantaisi perusoikeuksien toteutumisen. Jos perusoikeudet ovat ehtineet vaarantua, emmekä ole hakeneet lisärahoitusta, niin olemme laiminlyöneet velvollisuuksiamme. Rahoituksen hakemista on kuitenkin järkevintä tarkastella vasta ensi keväänä tasapainotustoimien tarkentamisen yhteydessä, ei vielä nyt.

Tänään tehtäväksi ehdotettujen säästötoimien, eli leikkausten, vaikutuksia on syytä konkretisoida! Vaikka tarkemmista toimista päätetään pääosin vasta keväällä, niin osviittaa on helppo saada jo nyt. Moneen elintärkeään palveluun kohdistetaan epärealistisia säästövaatimuksia ja useita terveysasemia uhkaa lakkautus. Tilanne johtaa tutkitusti vaikuttavien ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden karsimiseen. Vielä ei kuitenkaan ole syytä luovuttaa tai vaipua synkkyyteen. Uhkakuvat eivät välttämättä toteudu, koska aina on vaihtoehtoja. Meidän on etsittävä niitä yhdessä.

Asukkaat ja kansalaisyhteiskunta, pian on teidän aikanne vaikuttaa, jotta tuhoisimmilta leikkauksilta vältytään. Ensisijainen kohde on Orpon-Purran -hallitus, jonka politiikka tietää myös hyvinvointialueille kylmää kyytiä. Orpon-Purran linja uhkaa tällä hetkellä koko suomalaisen hyvinvointivaltion peruspilareita. Toivottavasti keväällä hyvinvointialueidemme poliittiset toimijat ja kansalaisyhteiskunta löytävät yhteisen rintaman, ja pääsemme aidosti toimimaan yhteisten sote-palveluidemme puolesta!

Lopuksi haluaisin hetkeksi pysähtyä tänään tehtävien erittäin merkittävien päätösten äärelle. Kuntapäättäjinä valtaosa meistä ei ole tottunut seurauksiltaan näin vakavien päätösten tekemiseen. Talouspaineiden keskelläkin meidän on muistettava, että sote-alan ja pelastustoimen päätöksissä on viime kädessä kyse ihmishengistä, on kyse terveydestä, on kyse elämästä. Toivon ja uskon, että tänäänkin tunnemme vastuumme. Erityinen vastuu on aluehallituksella, jonka tulee huolehtia valtuuston todellisesta vaikutusvallasta tehtäviin päätöksiin, ja ennakkovaikutusten arviointien kattavasta järjestämisestä.

Tehdään yhdessä töitä paremman huomisen eteen täällä hyvinvointialueella!

Lopuksi haluan vielä Vasemmistoliiton ryhmän puolesta kiittää muita poliittisia ryhmiä ja kanssavaltuutettuja hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä niin aluehallituksessa, lautakunnissa kuin valtuustossakin.

Isoja voittoja! – Hämeenlinnan budjetti 2024

Eilen 13.11. kaupunginvaltuustossa päätettiin Hämeenlinnan ensi vuoden budjetista!

Joitakin nostoja:

✅ Luolajan koulu säilytetään ilman ehtoja! Koulun puolustajat, eli SDP, PS, Vasemmisto ja KD voittivat äänin 29-22.

✅ Solvikin päiväkodille tehdään uudisrakennus! Kokoomus olisi sen sijaan halunnut lakkauttaa Solvikin ja tuoda tilalle yksityisen päiväkodin. Solvikin päiväkotia puolusti SDP, PS, Vihreät, Vasemmisto ja KD. Voitimme äänin 33-17 (1 tyhjä).

✅ Tekojäärata toteutetaan Pullerille, valmista on 2025! Hämeenlinnan verrokkikaupungeissa tekojäitä on ollut jo pitkään, nyt Hämeenlinna onneksi seuraa perässä!

Kiitos erityisesti asiaa aktiivisesti edistäneille valtuutetuille Mika Lartamalle ja Vesa Mäkiselle, ulkopuolisia rahoittajia löytäneelle kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Koskiselle sekä kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.

✅ Henkilöstön työterveyttä laajennetaan merkittävästi

✅ Keväällä tehdään tarvittavat toimenpiteet oppimisen ja varhaiskasvatuksen tuen resurssien turvaamiseksi, kun kesällä loppuu lähes miljoonan euron edestä niihin suunnattuja valtionavustuksia. Ilman toimenpiteitä se tulisi tarkoittamaan tuen resurssien romahdusta, mutta onneksi toimeen tartuttiin. Asiaan palataan keväällä!

❌ Vasemmiston esitys erityisliikuntakortin käyttöönotosta pitkäaikaissairaitten terveyttä ja hyvinvointia tukemaan hävisi niukasti äänin 29-22. Korttia tukivat SDP, Vasemmisto, KD ja muutama yksittäinen Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan valtuutettu. Korttia vastustivat valtaosa Kokoomuksesta, Keskustasta ja Perussuomalaisista sekä kaikki Vihreät.

✅ Joidenkin kokoomuslaisten taloudellisesti vastuuton yritys laskea veroprosenttia hävisi selvästi. Esitys olisi jättänyt keskituloiselle palkansaajalle vain 2€ enemmän rahaa käteen kuussa, ja olisi maksanut kaupungille 1,6 miljoonaa eli romuttanut talouden orastavan tasapainon!

✅❌ Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvoa eli yrittäjille lasta kohti maksettavaa summaa korotettiin 5%. Vasemmisto kannatti viranhaltijoiden esittämää ja taloudellisesti vastuullisempaa 3% korotusta, kun taas Kokoomus vaati kallista 7% korotusta!

❌ Sotkanrannan kallis satama-investointi toteutetaan, eli kaupunki tukee pientä intressiryhmää yli miljoonalla eurolla. Esitin jo kaupunginhallituksessa investoinnista luopumista säästötoimena, mutta en saanut tukea.

✅ Kaupungin talouden tilanne näyttää edelleen varsin hyvältä, vaikka velkaantumista ei vielä täysin onnistuttu pysäyttämään. Taantuma ja Orpon-Purran hallituksen leikkaukset aiheuttavat taloudelle uhkia jatkossa.

Kaupunginhallitus tarttui toimeen oppimisen tukea uhkaavan romahduksen estämiseksi

Allaoleva Vasemmiston valtuustoryhmän kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 1.11.

Kaupunginhallitus tarttui toimeen oppimisen tukea uhkaavan romahduksen estämiseksi

Tämän lukuvuoden jälkeen Hämeenlinnan oppimisen tuen rahoituksesta on vaarassa hävitä jopa miljoona euroa vuodessa. Se tarkoittaisi romahdusta oppimisen tuen henkilöstön määrässä heti ensi vuoden syksystä lähtien! Kaupunginhallitus onneksi tarttui toimeen tuon romahduksen estämiseksi.

Tämä uhka johtuu määräaikaisten valtionavustusten loppumisesta. Marinin hallitus lisäsi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitusta merkittävästi, osin pysyvästi ja osin määräaikaisesti. Nyt nuo määräaikaiset oppimisen tuen rahoitukset katkeavat ensi kesänä, koska Orpon hallitus päätti olla jatkamatta niitä.

Näiden valtionavustusten loppumisen myötä Hämeenlinna menettää lähes 500 000 euron edestä oppimisen tuen rahoitusta vuodessa sekä perusopetuksesta että varhaiskasvatuksesta. Yhteensä siis vajaan miljoonan euron lovi, joka tulisi näkymään rajusti käytännössä!

Esimerkiksi pandemian jälkihoitorahalla on maksettu kokonaan tai osittain palkkaa 12 opettajalle ja 3 kouluohjaajalle. Päälle tulee vastaava varhaiskasvatuksen osuus.

Kaupunginhallitus tarttui toimeen

Kaupunginhallitus käsitteli maanantaina ensi vuoden budjettia. Vasemmiston esitys oli, että menetettävien valtionavustusten paikkaamiseksi ja oppimisen sekä varhaiskasvatuksen tuen resurssien turvaamiseksi valmistellaan suunnitelma ja tarvittaessa lisätalousarvio ensi vuoden keväällä. Lisätalousarviolla voitaisiin kohdentaa tarvittava määrä lisärahaa tukitoimiin. Iso kiitos koko kaupunginhallitukselle ja kaikille puolueille yksimielisestä tuestanne esitykselle!

Rahaa oppimisen ja varhaiskasvatuksen tukeen panostamiseen olisi löydettävissä, sillä kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä hyvä. Oppimisen tuen heikentyminen sen sijaan näkyisi pian lasten ja nuorten kasvavana pahoinvointina ja sitä kautta myös kasvavina kustannuksina.

Monia vähemmän tärkeitä kokonaisuuksia

Vasemmisto nosti budjetin käsittelyn kuluessa esiin myös monia vähemmän tärkeitä kokonaisuuksia, joista voisi uudelleenkohdentaa rahoitusta oppimisen tukeen. Ehdotimme säästötoimena esimerkiksi luopumista miljoonan euron suuruisesta Sotkanrannan sataman peruskorjausinvestoinnista.

Tällainen elinkeinotoiminta kuuluisi kunnan sijaan luontaisesti yksityisen yrityksen hoidettavaksi. Lisäksi esitimme säästöjä muun muassa vähän liikennöityjen yksityisteiden valaistuksesta ja maltillista säästötavoitetta kiinteistöjen kalustusmäärärahoihin. Nämä säästöesitykset eivät kuitenkaan ainakaan vielä saaneet riittävää kannatusta.

Keväällä valtuuston ja hallituksen on otettava vastuuta oppimisen tuen rahoituksen ja henkilöstön turvaamisesta myös konkreettisin keinoin ja rahasummin! Kaupungin tärkein tehtävä on pitää huolta meidän lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä oppimisesta. Kaupunginhallituksen maanantainen viisas päätös oli hyvä alku, ja keväällä työ jatkuu.

Kirjoittajista Aapo Reima on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen (vas.) ja Pirkko Juurus valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas.).

Soten talouskriisi – mikä neuvoksi? Puhe Riihimäen Vasemmistoliiton vuosikokouksessa

Pidin allaolevan puheen Riihimäen Vasemmistoliiton vuosikokouksessa 5.10.2023. Puhuin aluevaltuustoryhmän puheenjohtajan asemassa, ja kerroin tilannekuvaa hyvinvointialueelta. Allaolevasta tekstistä olen karsinut ylimääräiset esittäytymiset ym, eli pelkkä painava asia jäljellä.

Hyvät toverit!

Hyvinvointialueiden talous on kriisiytymässä jo nyt ensimmäisenä toimintavuonna, koska rahoitus on tällä hetkellä pahasti vajavainen. Valtakunnallinen hyvinvointialueiden alirahoitus on reilun miljardin luokkaa, ja lähes kaikki hyvinvointialueet ovat pahoissa talousvaikeuksissa. Niin myös Kanta-Hämeen hyvinvointialue Omahäme. Ympäri Suomea on kuulunut huolestuttavia uutisia, että rahoitusvajetta oltaisiin ratkaisemassa rajuin leikkaustoimin eli hätäratkaisuin.

Kanta-Hämeessä tämän vuoden alijäämäennuste liikkuu 50 miljoonan kieppeillä, ja talouden tasapainotustarve lain vaatimassa ajassa eli 2026 mennessä on vähintään 80 miljoonaa. Käytännössä siihen ei ole mitään mahdollisuuksia päästä, kuten ei ole lähes millään muullakaan hyvinvointialueella. Rahoitusjärjestelmä ontuu. Jos jokainen alue joutuu selvitysmenettelyyn, niin koko menettely menettää merkityksensä.

Alijäämille on useita syitä, joista keskeisimmät ovat:

1) Vuokratyövoiman käytön ja hintojen raju kasvu terveydenhuollossa

2) Ostopalveluiden inflaatiotakin reilusti nopeampi hinnannousu

3) Rahoituksen indeksikorotusmalli huomioi vain yleisen ansiokehityksen, ei sote-alan hyvää ja tarpeellista palkkaohjelmaa eikä palkkaharmonisaatiokustannuksia

4) Vuokrat ovat nousseet isolla hyppäyksellä kunta-ajalta, Kanta-Hämeessä noin 10 miljoonaa vuodessa

5) Rahoitusmallia ei ole rakennettu nykyisen korkean inflaation oloihin, koska indeksitarkistukset tulevat aina jälkikäteen, eli eivät huomioi vuoden aikana nousseita hintoja

6) Sote-alan alibudjetointi on osa pidempää kunnilta periytyvää jatkumoa, joka painoi rahoitustason jo alussa epärealistisen alas

Rahoitusmalliin on rakennettu sisäinen korjausmekanismi, jolla rahoitus jälkikäteen korjataan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Näin pyritään ehkäisemään nyt jo tapahtunutta, eli laskennallisten kustannusten irtoamista toteutuneista kustannuksista. Tämä tarkistus kuitenkin tapahtuu ensimmäisen kerran vasta 2025, eli liian myöhään talouden tasapainottamisen kannalta. Tästä syystä Vasemmistoliitto onkin julkisesti vaatinut talouden tasapainottamismääräajan pidentämistä. Tänään hesarissa Li esitti myös rahoitusjärjestelmän laajempaa korjausliikettä, muun muassa muuttamalla indeksitarkistusten perusteita paremmin vastaamaan todellista kustannuskehitystä.

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, niin Orpon sinimusta hallitus suunnittelee massiivista 3 miljardin leikkausta sote-rahoitukseen vuoteen 2031 mennessä, josta noin puolet jo tällä hallituskaudella. Myös elintärkeästä rahoituksen jälkikäteistarkastuksesta aiotaan leikata siivu pois. Nämä leikkaussuunnitelmat ovat täysin irti todellisuudesta, ja romahduttaisivat suomalaisen hyvinvointivaltion. Samaan aikaan Orpolta ja Purralta löytyy lisärahaa yksiyiseen sotebisnekseen. Kummallista.

Palautetaan mieleen sote-uudistuksen tavoitteet, joita olisi edelleen pidettävä selvänä ohjenuorana toiminnalle niin hyvinvointialueilla kuin valtion tasollakin. Uudistuksella haluttiin ja halutaan turvata yhdenveraiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut koko maassa. Palvelujen pitkäjänteinen kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen on se tapa, jolla taloutta saadaan kestävästi vahvistettua. Pyritään eroon asiakkaiden pallottelusta luukulta ja yksiköstä toiselle, ja autetaan heti kun avuntarve syntyy.

Hyvinvointialueemme päättäjien on tärkeä muistaa uudistuksen tavoitteet sekä lain vaatimukset. Asukkaiden perustuslaillisten oikeuksien ja lakisääteisten palveluiden turvaaminen on päättäjien ensisijainen ja ehdottomasti tärkein tehtävä. Tosiasiat on tunnustettava, vaadittu talouden tasapainotustavoite on mahdoton. Vantaa-Kerava on ensimmäisenä alueena tämän suoraselkäisesti todennut, ja on siihen viitannut Kanta-Hämeenkin johto. Talouden tasapainottamistoimia tulee tehdä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jo keväällä hyväksytty reilun 30 miljoonan tasapainottamispaketti on mittava ja sisältää isoja riskejä. Sen tuplaaminen ei onnistu, koska lakisääteiset palvelut pitää onneksi tuottaa joka tapauksessa. Ihminen tulee asettaa rahan edelle, perustuslain hengen mukaisesti.

Kanta-Hämeessä on valmistauduttava hakemaan hyvinvointialueiden rahoituslaissa säädettyä lisärahoitusta, jos peruspalveluiden turvaaminen vaarantuu rahoitusvajeen vuoksi.

Aluehallitus onkin käynnistänyt selvityksen, onko talouden tasapainottaminen vaaditussa ajassa edes mahdollista rikkomatta velvoittavaa lainsäädäntöä palveluiden järjestämisessä.

Keskeisten hyvinvointialueen toimenpiteiden tulisi liittyä oman tuotannon vahvistamiseen, vuokratyövoiman käytön suitsimiseen, kalliiden ostopalveluiden kotiuttamiseen sekä liikkuvien ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Moni näistä onkin jo Kanta-Hämeessä työn alla, mutta erityisesti vuokratyövoiman rajoittamiseen tarvittaisiin valtakunnallista sääntelyä. Vasemmisto on ehdottanut esimerkiksi hintakattojen selvittämistä.

Kanta-Hämeessä on nyt käynnistetty palveluverkkoselvitys. Siinä ei saa sortua hätäratkaisuihin tai pitkällä aikavälillä kalliiksi käyviin virheisiin, lakkauttamalla isolla kädellä lähipalveluja. Kohtuus ja peruspalveluiden ensisijaisuus tulee pitää kirkkaana mielessä palveluverkosta päätettäessä, huomioiden myös liikkuvien palveluiden mahdollisuus.

Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota hyvään työnantajapolitiikkaan, ja henkilöstön kuunteluun sekä etujen kehittämiseen. Palkkaharmonisaatio tulee tehdä kaikilta osin ylöspäin, kohentaen erityisesti pienimpiä palkkoja. Palkat tulisi tietenkin myös maksaa ajallaan, mihin suuntaan hyvinvointialue onkin ottamassa isoa askelta. Maanantaina aluehallituksessa päätetään Sarastiasta luopumisesta ja siirtymisestä pienemmän ja toivottavasti luotettavamman Provincian asiakkaaksi.

Siirrytään hetkeksi hallitusohjelmaan.

Orpon hallitus suunnittelee massiivisten rahoitusleikkausten lisäksi muitakin vakavia heikennyksiä. Sitovan 0,7 hoitajamitoituksen voimaantuloa siirretään useilla vuosilla, ja 7 päivän hoitotakuuta ei toteuteta. Onneksi jo voimaansaatettuja 0,65 hoitajamitoitusta ja 14 päivän hoitotakuuta ei kuitenkaan kumota, eli tilanne ei ole korjauskelvoton näiltä osin.

Kenties vielä huolestuttavampia ovat hallituksen kylmät suunnitelmat lastensuojelun jälkihuollon tarpeessa olevien ja terveydenhuoltoa tarvitsevien paperittomien päähän potkimiseksi. Jälkihuollon ikärajaa aiotaan laskea vastoin tutkimusnäyttöä, ja paperittomat aiotaan jälleen jättää ilman monia välttämättömiä terveyspalveluita. Säästöjä näillä leikkauksilla ei saavuteta, vaan ne ovat puhtaan ideologisia. Omahämeen tulee jatkaa näiden palveluiden tarjoamista, vaikka ne eivät enää olisi pakollisia.

Lopuksi muutama sana Riihimäelle radan varteen suunnitellusta sote-keskuksesta. Alustavat kannattavuuslaskelmat näyttävät positiivisilta, ja puoltavat investoinnin järkevyyttä. Uuteen sote-keskukseen siirrettäisiin palvelut sairaalalta, pääterveysasemalta ja useasta pienemmästä erityisesti sosiaalihuollon toimipisteestä ympäri Riihimäkeä. Sijainti radan varressa parantaisi oleellisesti työntekijöiden saatavuutta, sen lisäksi että investointi vaikuttaa taloudellisesti perustellulta.

Maanantaina aluehallitukselle ehdotetaan siirtymistä hankkeen osalta tarveselvitysvaiheeseen. Lähtökohtaisesti hanke ei vaarantaisi Riihimäen palveluita, vaan vaihtaisi vain niiden osoitetta. Lisäksi uutena palveluna tulisi dialyysiyksikkö. Lopuista palveluista päätettäisiin nyt käynnissä olevan palveluverkkoselvityksen yhteydessä.

Vastaan mielelläni kysymyksiin.

Opetus ei voi olla säästökohde

Vasemmiston valtuustoryhmän mielipide, joka koskee kaupungin palveluverkkoselvitystä, julkaistiin Hämeen Sanomissa 15.8.2023. Kirjoituksen voi lukea myös alta.

Opetus ei voi olla säästökohde – Kaupungin on osoitettava olevansa aidosti koulukaupunki

Kaupungin johtavat viranhaltijat julkistivat viime tiistaina ehdotuksensa koulu-, päiväkoti- ja kulttuuripalveluverkon tulevista muutoksista. Luolajan, Miemalan, Ortelan ja Alvettulan kouluja esitetään lakkautettaviksi. Kirjasto- ja päiväkotipalveluihin esitetään pienempiä tilamuutoksia. Esitys haastaa jälleen koulurauhaa ja aiheuttaa epävarmuutta. Asukkaille on kuitenkin tarjolla useita vaikuttamiskeinoja, ja palautetta kannattaa antaa rohkeasti ja runsaasti.

Lakkautuksia ja muutoksia perustellaan ensisijaisesti lapsimäärän vähenemisellä sekä talouden tasapainottamisella. 7–12-vuotiaiden lasten ikäluokkien merkittävä kutistuminen on tosiasia koko Suomessa, ja aiheuttaa isoja haasteita. Sen sijaan talouden tasapainottaminen on nähdäksemme heikko peruste palveluheikennyksille. Kaupunki on nimittäin jo nykypäätöksillään onnistunut lähes taittamaan velkaantumisen.

Siksi huomio tulisikin kiinnittää ensisijaisesti opetuksen laadun parantamiseen. Yhtäkään koulua ei tule lakkauttaa säästösyistä. Mahdolliset lakkautukset tulee voida uskottavasti perustella opetuksen laadun parantamisella ja kaupungin oppilaiden yleisellä hyödyllä, esimerkiksi käyttämällä lakkauttamisen myötä säästyvät rahat ja opettajaresurssit suoraan luokkakokojen pienentämiseen ja oppimisen tukeen koko kaupungissa.

Tässä valossa on erittäin vaikea nähdä perusteita Luolajan ja Miemalan koulujen lakkauttamiselle.

Luolajan koulun lakkauttaminen aiheuttaisi kasvavia ongelmia jo entisestään tilanahtaudesta kärsivässä Nummen koulussa, kun taas Miemalan koulun lakkauttaminen aiheuttaisi noin 50 oppilaan siirtymisen koulukuljetuksen piiriin, lisäten kuljetusmenoja ja heikentäen kävellen ja pyöräillen liikkumisen edellytyksiä. Lisäksi sekä läntisessä kantakaupungissa että Miemalassa on suunnitteilla merkittävää asuinrakentamisen kasvua, jonka koulujen lakkautus luultavasti tyrehdyttäisi alkuunsa.

Alvettulan osalta on harmillisesti jälleen jätetty vaihtoehtoiset ratkaisut pohtimatta, ja esitetään sekä koulun että päiväkodin lakkauttamista. Samalla menetettäisiin myös paikallinen harrastus- ja liikuntatila. Vaihtoehtoinen ratkaisu voisi pitää sisällään esimerkiksi päiväkodin ja koulun yhdistämisen samoihin tiloihin, sekä Alvettulan koulun rehtorin ehdottaman konkreettisen ja sitovan oppilasmäärätavoitteen, jonka toistuva alittaminen tietäisi lakkautusta.

Ortelan koulun osalta kysymys on vaikea. Koulu sijaitsee käytännössä Hämeenlinnan Yhteiskoulun vieressä, joten koulumatkat eivät juuri kasvaisi. HYK ja Tuomela on myös mitoitettu siten, että Ortelan koulun oppilaat mahtuisivat sinne ilman tungosta. Ortelan koulu tarvitsisi noin 3,5 miljoonan peruskorjauksen, jos sen toimintaa jatkettaisiin. Voisiko lakkautus tulla kyseeseen, jos säästyvät rahat käytettäisiin täysimääräisesti opetuksen kehittämiseen?

Koululakkautuksia vähemmälle huomiolle on jäänyt palveluverkkoratkaisun kenties tärkein asia eli kysymys henkilöstösäästöistä. Viranhaltijat ovat laskeneet, että lapsimäärän laskun myötä voitaisiin säästösyistä vähitellen luopua 37 luokanopettajasta. Toinen vaihtoehto olisi, että henkilöstöstä säästämisen sijaan parannettaisiin palveluita muun muassa vakansseja uudistamalla.

Mielestämme olisi virhe tavoitella säästöä henkilöstöstä. Meillä on nyt ainutkertainen mahdollisuus parantaa opetuksen laatua lisäämättä rahoitusta nykyisestä. Tuo mahdollisuus tulee käyttää, ja panostaa luokkakokojen pienentämiseen, oppimisen tukeen ja opetustuntimäärien kasvattamiseen. Historiallinen koulukaupunki Hämeenlinna voisi osoittaa olevansa koulukaupunki myös nykyajassa.

Nyt on oppilaiden, asukkaiden ja vanhempien aika vaikuttaa! Tässä kuussa järjestetään useita keskustelutilaisuuksia asukkaille, vanhempainyhdistyksille ja henkilöstölle. Lisäksi kuka tahansa voi jättää lausunnon esityksistä, ja ne toimitetaan poliitikoille. Tilaisuuksien aikataulut ja yhteystiedot lausuntojen antamista varten löytyvät kaupungin verkkosivuilta.

Todistetaan yhdessä, että opetus ei voi olla säästökohde!

Aapo Reima, Kaupunginhallituksen jäsen (vas.)

Pirkko Juurus, Valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas.)

Hallitus kurittaa Kanta-Hämeen palveluita

Allaoleva mielipiteeni julkaistiin Hämeen Sanomissa 29.6.2023.

Hallitus kurittaa Kanta-Hämeen palveluita – Vastuu sysätään aluevaltuutetuille ja pestään kädet

Uuden oikeistohallituksen ohjelmaan sisältyy merkittävät leikkaukset hyvinvointivaltion peruspalveluihin eli sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen. Kanta-Hämeen asukkaiden ja palveluiden kannalta se näyttää pahalta.

Ehdottomasti rajuin palveluleikkaus kohdistuu jo ennestäänkin alirahoitettuun soteen.

Hallituskauden aikana leikataan 1,4 miljardia ja vuoteen 2031 mennessä 3 miljardia vuositasolla. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle tämä tarkoittaa karkeasti kahta yli 40 miljoonan euron leikkausta. Summa on iso.

Vertailun vuoksi: keväällä aluevaltuusto päätti vaikean käsittelyn jälkeen reilun 30 miljoonan leikkauksista, jotka pitivät sisällään muun muassa yli 200 vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumispaikan vähennyksen sekä Forssan yöpäivystyksen lakkautuksen. Orpon hallituksen päätökset johtavat vielä rajumpiin leikkauspaineisiin erityisesti terveysasemaverkosta. Lakkautusuhan alle joutunee ainakin Hämeenlinnan pitäjien terveysasemia, Ojoisen ja Idänpään asemat sekä pienempien kuntien asemia.

Vastuun leikkausten käytännön toteuttamisesta hallitus sysää aluevaltuutetuille, jolloin voitaneen pestä omat kädet ikävistä päätöksistä. Samalla vahvistetaan entisestään valtiovarainministeriön niskalenkkiä hyvinvointialueista. Kätevää.

Kuntien valtionosuuksiin säädetään prosentin indeksijarru eli toisin sanoen niitä leikataan. Se näkyy suoraan koulujen, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön, kaavoituksen ja muiden palveluiden laadun heikentymisenä tai kunnallisveron nousuna. Tuttuun tapaan vastuu näiden säästöjen käytännön toteuttamisesta sysätään kunnille.

Ensisilmäyksellä kuitenkin näyttäisi siltä, että kokoomuksen ja perussuomalaisten tavaramerkiksi muodostuneilta koulutusleikkauksilta vältyttäisiin. Todellisuus on ikävä kyllä karumpi. Leikkauksia tehdään opiskelijoiden toimeentuloon, korkeakouluihin, kansanopistoihin ja aikuiskoulutustukeen. Lisäksi kuntien valtionosuuksien leikkaus tulee iskemään suoraan kuntien päätehtävään eli koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

Aluepoliittisesti hallitusohjelma suosii suuria ja kasvavia kaupunkiseutuja ja yliopistokeskuksia. Tässä Kanta-Häme on ikävä kyllä häviäjä. Lisäksi leikkaukset sote-palveluiden ja koulutuksen palveluverkkoon osuvat erityisesti maaseudulle ja pieniin kuntiin.

Heikkenevien palveluiden keskellä tuntuukin käsittämättömältä, että hallitukselta löytyy rahaa keventää hyvätuloisten verotusta ja tukea sote-bisnestä. Maksajiksi joutuvat Kanta-Hämeenkin asukkaat.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja, aluevaltuutettu (vas.)

Hämeenlinna

Metsäohjelma pelastettu!

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 29.6.2023.

Metsäohjelma pelastettu!

Kaupungin metsänhoito herätti vilkasta poliittista keskustelua kesäkuun alussa. Kaupunginvaltuustossa päätettiin metsäohjelmasta, joka ohjaa kaupungin lähes 6 000 hehtaarin laajuisten metsäomistusten hoitoa.

Metsäohjelma on kokonaisuutena hyvä ja askel oikeaan suuntaan. Se yhdistää metsien kestävän talouskäytön luonnon monimuotoisuuden varjeluun ja hiilinielujen ylläpitoon.

Vasemmistoliiton esiintuomista tavoitteista osa huomioitiin jo ohjelman valmisteluvaiheessa. Erityisen merkittävä oli linjaus, että hakkuita painotetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolelle.

Päätöksenteossa kiistakapulaksi nousi ohjelmaan esitetty tavoite luonnonsuojelualueiden laajentamisesta 300 hehtaarilla pitkällä aikavälillä.

Tällä hetkellä kaupungin metsistä on suojeltu noin 10 prosenttia, ja tavoitteen toteutuessa luku kohoaisi noin 15 prosenttiin.

Tavoite on siis hyvinkin maltillinen, ja ainakin vihreät ja vasemmisto olisivat olleet valmiita kunnianhimoisempaankin tavoitteeseen.

Järkytys oli siis iso, kun kaupunginhallitus päätti kokoomuksen johdolla ja äänin 9–4 poistaa tavoitteen ohjelmasta. Se oli iso pettymys luonnon kannalta.

Kaupunginvaltuusto kuitenkin pelasti tilanteen! Kaupunginhallituksen esityksestä käytiin valtuustossa pitkä keskustelu, ja lopulta erittäin tiukka äänestys. Valtuusto päätti Anne Laatikaisen (sd.) esityksestä palauttaa alkuperäisen suojelutavoitteen ohjelmaan, äänin 25–25. Tasatilanteen ratkaisi demaripuheenjohtajan ääni.

Kaupunginhallituksessa kokoomus oli saanut osan demareista taakseen, mutta valtuustossa SDP onneksi asettui vasemmiston ja vihreiden tavoin kokonaisuudessaan järjen ja luonnon puolelle. Lisäksi suojelutavoite sai tukea kahdelta perussuomalaiselta, yhdeltä kokoomuslaiselta ja yhdeltä kristillisdemokraatilta. Kiitos!

Äänestystulos kuvastaa hyvin demokratian merkitystä. Jokaisella yksittäisellä valtuutetulla on väliä.

Kuntavaaleissa valtuuston viimeiset paikat ratkeavat usein vain yhden tai muutaman äänen erolla. Hyvin pienetkin erot vaalituloksessa voivat siis kääntää tämänkaltaisia tiukkoja äänestyksiä päälaelleen.

Onneksi tällä kertaa luonto ja järki voittivat. Ja siitä voimme kiittää viime kädessä jokaista kuntavaaleissa äänensä antanutta.

Viisautta ja harkintaa hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen!

Otimme Erja Hirviniemen kanssa kantaa hyvinvointialueen talouden tasapainottamisesitykseen maakunnan lehdissä. Kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 8.5 (nettilehti 7.5.). Kirjoituksen voi kokonaisuudessaan lukea alta.

Aapo Reima ja Erja Hirviniemi (vas.): Aluevaltuusto tekee tiistaina lopulliset päätökset: Viisautta ja harkintaa talouden tasapainottamiseen

Hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin aluehallituksen enemmistön äänin lähes sellaisenaan.

Vasemmistoliiton ja keskustan edustajat olivat aktiivisesti etsineet ja esittäneet parannuksia paperiin, mutta he jäivät selvään vähemmistöön. Nyt tuo monin kohdin erittäin ongelmallinen leikkauspaperi etenee aluevaltuustoon, joka tekee lopulliset päätökset. Vielä on siis aikaa korjata esityksen pahimmat ongelmakohdat.

Erityisen ongelmallinen on esityksen merkittävä, 7,8 miljoonan, leikkaus ikäihmisten ympärivuorokautiseen asumiseen 2025 mennessä.

Leikkauksen aikataulu on toteuttamiskelvoton, ja uhkaa aiheuttaa kaaoksen kotihoitoon ja vuodeosastoille sekä ruuhkauttaa päivystykset. Ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevia vanhuksia jää oman kotinsa vangeiksi.

Saadaanko kotisairaalatoiminta ajoissa käyntiin?

Korvaajaksi esitetty kotisairaalatoiminta on hyvä asia, mutta on epävarmaa saadaanko se ajoissa kunnolla käyntiin. Käytännössä noin mittava leikkaus ei luultavasti tule täysin toteutumaan, koska siitä seuraava palvelutarpeen kasvu ja henkilöstön kuormitus pakottanee kalliisiin hätäratkaisuihin lain vaatiman hoidon toteuttamiseksi.

Aluehallituksessa vasemmistoliiton Juhani Lehto esitti vaihtoehtoa, jossa ikäihmisten palveluiden leikkaustahti olisi vähintäänkin puolitettu. Tämä olisi kompensoitu lisäämällä erikoissairaanhoidon säästöjä ennakoiden Assi-siirtymää, leikkaamalla luottamushenkilöiden kokouspalkkioita ja puolueiden ryhmärahoja sekä korvaamalla maltillisesti konsulttipalveluiden ostoja omalla asiantuntijuudella. Lehdon esitys jäi äänestyksessä vähemmistöön.

Vaihtoehtojen löytämisestä teki hankalaa se, että virkajohto ei sellaisia esittänyt. Aiemmista lupauksista ja toistuvista pyynnöistä huolimatta poliitikoille ei tuotu vaihtoehtoja, vaan lopullinen esitys kuvattiin ainoaksi mahdollisuudeksi.

Vaihtoehtojen etsiminen vaikeaa

Vaihtoehtojen etsiminen olikin varmasti vaikeaa, mutta se olisi kuitenkin merkittävästi parantanut valmistelun laatua.

On toki totta, että soten rahoitusmalli sitoo vaikealla tavalla poliitikkojen ja virkajohdon käsiä. Valtio sanelee hyvinvointialueen rahoitustason, alijäämää ei saa kertyä eikä verotusoikeutta ole. Menoleikkausten kokonaismäärä on siis laista ja rahoitusmallista johtuvan pakon sanelema.

Hyvinvointialueella on kuitenkin mahdollisuus valita leikkausten toteuttamistavat, ja ne olisi valittava haittojen ja riskien minimoinnin periaatteella. Nyt aluehallituksen enemmistö ei kuitenkaan halunnut tätä tehdä. Vastuulta ei silti voi piiloutua virkajohdon selän taakse.

Aluevaltuusto tekee tiistaina lopulliset päätökset tasapainottamisohjelmasta.

Valtuutetuilla on mahdollisuus tehdä tarvittavat muutokset aluehallituksen esitykseen, jotta pahimmat skenaariot eivät toteutuisi. Toivomme viisautta ja harkintaa kaikille valtuutetuille.

Kirjoittajat ovat vasemmistoliiton aluevaltuutettuja, Reima Hämeenlinnasta ja Hirviniemi Riihimäeltä.