Meiltä loppuu aika, mutta toivoa on (Kaupunkiuutiset 23.11.)

Ilmastokriisiä käsittelevä kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa keskiviikkona 23.11.

Meiltä loppuu aika, mutta toivoa on

Ihmiskunnalta loppuu aika. Egyptissä järjestetty YK:n ilmastokokous päättyi odotetun huonosti, mikä ei lupaa hyvää ilmastolle, luonnolle eikä ihmiselle. Maapallo on edelleen tuhon tiellä. Kokouksen suurimmat jarruttajat olivat Kiina, Yhdysvallat ja Intia.

Suurten saastuttajien jarrutus herättää herkästi sen tunteen, että miksi meidän täälläkään kannattaisi tehdä mitään, kun ei nuo muutkaan tee. Kuitenkin kaikkein tuhoisinta juuri nyt olisi EU:n jäsenvaltioiden peruuttaminen ilmastotoimissa. EU:n on mahdollista painostaa muita suuria saastuttajia mukaan ilmastotalkoisiin, mutta se edellyttää että meidän oma tonttimme on puhdas.

Kotimaassa Suomella ja Hämeenlinnalla on edelleen parannettavaa. Metsien hiilinielut romahtivat viime vuonna, mikä uhkaa suureen hiilinieluun tukeutuvia ilmastotavoitteitamme. Hämeenlinnakin on tähän osasyyllinen toistuvasti kestävän tason ylittävillä hakkuillaan.

Toisaalta Hämeenlinnassa myös tartuttiin toimeen. Loput fossiilisilla lämpeävät kohteet muutetaan uusiutuville lämmitysmuodoille vuosina 2023 ja 2024. Led-valosiirtymää nopeutetaan reilusti. Samalla säästetään energiaa ja rahaa. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, jotta kaupungin ilmastotavoitteisiin päästäisiin. On nimittäin niin, että jos ilmastokriisiä ei torjuta päättäväisesti, kustannukset ovat mittaamattoman suuret.

Bonuksena on hyvä muistaa, että ilmastotoimet myös parantavat kaupungin julkisuuskuvaa niin asukkaiksi kaivattujen nuorten aikuisten, kuin sijoittumispäätöstä pohtivien yritysten silmissä. 

Ilmastotoimia tarvitsee nimittäin myös elinkeinoelämä. Esimerkiksi meille tuttu SSAB on maailman edelläkävijä hiilineutraalin teräksen saralla, ja se antaa yhtiölle kilpailuetua jo nyt. Yhtiön mukaan Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden päästöttömiksi muuttamiseen tällä vuosikymmenellä vaadittavat investoinnit edellyttävät päästöttömän ja edullisen energian merkittävää lisätarjontaa. Siinä riittää meille täällä työsarkaa.

Meidän tulee nyt kantaa vastuuta, ja hoitaa oma tonttimme. Tarvitaan päästövähennyksiä ja ilmasto-oikeudenmukaisuutta, planeetta, luonto, työpaikat ja talous turvaten.

Hämeenlinnassa tarvitaan budjettiviisautta (Häsa 8.11)

Kirjoitukseni Hämeenlinnan budjettikäsittelystä julkaistiin Hämeen Sanomissa tiistaina 8.11.2022. Viimeinen kappale oli lehden tekstistä lyhennetty pois, mutta kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Hämeenlinnassa tarvitaan budjettiviisautta

Ensi vuoden budjettia käsitellessään kaupunginhallitus osoitti kiitettävää viisautta ja kaukonäköisyyttä peruessaan perusopetukseen suunnitellun leikkauksen ja päättäessään henkilöstön 100 euron suuruisen hyvinvointisetelin vakinaistamisesta pysyväksi etuudeksi. Viisas oli myös periaatepäätös katuvalojen led-siirtymän reilusta nopeuttamisesta, mihin rahoitus osoitetaan keväällä annettavassa lisätalousarviossa.

Kaukonäköisyyttä osoittivat yksimieliset päätökset, että tilapäisiin liikennejärjestelyihin tullaan asettamaan esteettömyysvaatimus ja että asumisneuvonnan kehittämistä sekä nuorten mopopajan perustamista selvitetään. Viisasta oli myös kaupungin talouden kestävyydestä huolehtiminen.

Vasemmistoliitolla ei ole tällä hetkellä kaupunginhallituksessa äänivaltaista edustajaa, mutta valtuuston varapuheenjohtajistoon kuuluvana istun kokouksissa puheoikeudella varustettuna. Hyvällä yhteistyöllä ylempänä mainitut Vasemmistollekin tärkeät tavoitteet saatiinkin toteutumaan jo kaupunginhallituksen budjettikäsittelyvaiheessa, mopopajan osalta jo lautakunnassa.

Oli kuitenkin harmillista, että kaupunginhallituksen kaukonäköisyys loppui kokouksessa kesken. Kokoomuksen ja päiväkotifirmojen ristiretki saavutti yhden maalinsa, kun päiväkotifirmojen saamaa rahaa eli palvelusetelin arvoa päätettiin korottaa, lisäten kaupungin menoja reilu 100 tuhatta euroa. Samaan aikaan omista päiväkodeista leikataan 200 000 euroa.

SDP:n maltillinen esitys leikkauksen puolittamiseksi hävisi äänestyksen luvuin 7-6. Sama äänijakauma oli myös palvelusetelin arvon korottamisesta äänestettäessä. Käytännössä nuo seitsemän, eli Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan jäsenet, linjasivat, että kaupungin tulee maksaa firmoille lisää, mutta samalla leikata omasta toiminnasta.

Kaukonäköisyys oli hukassa myös päätöksessä, jossa metsänmyynnin tulotavoitetta nostettiin 150 000 euroa yli kestävän tason. Päätöksen myötä hakkuumäärät voivat jopa ylittää kaupungin talousmetsien vuosittaisen kasvun! Toisaalta hyvänä voidaan pitää edes sitä, että tästä huolimatta metsänmyyntitaso on ensi vuonna matalampi kuin kuluvana vuonna.

Kaupunginvaltuusto tekee ensi maanantaina lopulliset budjettipäätökset. Valtuustolta kaivataan sitä viisautta ja kaukonäköisyyttä, jota kaupunginhallitus ei ihan joka päätöksessään löytänyt. Korjataan valtuustossa varhaiskasvatuksen rahankohdennukset kohdalleen, ja harkitaan uudestaan metsänmyynnin tasoa. Olisi myös syytä panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen, vaikkapa kohdistamalla osin uudestaan pysäköintikokeiluihin kuluvia rahoja.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Valtuustoaloite: Ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava

Valtuutetut Juhani Lehto, Aapo Reima (vas), Kylli Kylliäinen (KD), Veera Jussila, Päivi Sieppi, Outi Bottas ja Mirka Soininkoski (Vihr), Tiera Laitinen (ps) ja Prabhakaran Ranjith Kumar (SDP), tekivät 13.12.2021 aloitteen ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumisesta Hämeenlinnassa. Aloitteessa todetaan, että ilmastomuutos ehtii aiheuttaa monia kielteisiä vaikutuksia, vaikka tulevaisuudessa ilmastomuutoksen hillinnässä onnistuttaisiin. Aloite kokonaisuudessaan on seuraava:

”Hämeenlinnalla on Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta ei toistaiseksi ole tehty suunnitelmaa. Tämä on selkeä puute, koska ilmastonmuutos aiheuttaa väistämättä negatiivisia paikallisia vaikutuksia, vaikka sen hillinnässä onnistuttaisiinkin. Ilmasto on jo nyt lämmennyt 2-3 astetta Suomen alueella verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmaston lämpeneminen tulee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia ja riskejä. Hämeenlinna ei toistaiseksi ole riittävällä tavalla varautunut näihin riskeihin.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuivuusjaksoja ja rankkasateita. Lisäksi se kasvattaa mm. tartuntatautien leviämisen ja maailmanlaajuisten pandemioiden riskiä. Se lisää myös mm. tuholaisvahinkoja, ja edesauttaa uusien tuholaisten, taudinaiheuttajien ja kasvitautien leviämistä Suomeen. Tämä aiheuttaa merkittäviä riskejä mm. maataloudelle.

Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä yleistyviä pitkiä ja kuumia hellejaksoja ei ole riittävällä tavalla huomioitu kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat myös merkittäviä terveysriskejä haavoittuville ryhmille, kuten lapsille ja vanhuksille. Kasvava ilmasto-ahdistus aiheuttaa ongelmia hämeenlinnalaisten henkiselle hyvinvoinnille.

Suomella on ollut kansallinen sopeutumisstrategia jo vuodesta 2005, mutta kuntatasolla niitä on vasta muutamalla. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan asian suhteen huomattavasti pidemmällä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki aloittaa ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman laatimisen. Suunnitelmaa varten tulee mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja arvioida merkittävät ilmastonmuutoksesta johtuvat alueelliset riskit, ja esittää toimenpiteet näihin riskeihin varautumiseksi ja niiden minimoimiseksi. Tarvittaessa suunnitelman laadintaa varten perustetaan työryhmä.”

Linjapuhe budjetista

Linjapuhe käynnissä

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron kaupunginvaltuuston budjettikokouksen aluksi maanantaina 19.11. Puheessa mainitut tavoitteet toteutuivatkin osittain. Puhe kokonaisuudessaan alla:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunkilaiset.

Talousarvio on valmisteltu laajan yhteistyön hengessä ilman turhaa kriisitunnelmaa ja siinä on hyväksytty joitakin periaatteellisesti tärkeitä pieniä panostuksia peruspalveluihin ja iso panostus erikoissairaanhoitoon. Budjettiesityksessä on vielä jonkin verran korjattavaa.

Vasemmistossa olemme iloisia panostuksista oppilashuoltoon, hoivapalveluihin, tuntikehyksiin ja lastensuojelun jälkihuoltoon.

Ympäristön kannalta esityksessä on korjattavaa. Kaupunginhallituksen pieni enemmistö päätti esittää Sibeliuksenkadun kaivatun pyörätien tyrmäämistä ja 1,4 miljoonan valtiontuen kaatamista kaivoon. Lisäksi metsähakkuiden tulotavoitetta päätettiin kasvattaa runsaat 30% yli viranhaltijaesityksessä määritellyn kestävän tason. Metsän kasvun ylittävät hakkuut heikentäisivät hiilinieluja ja tulevaisuuden hakkuutuloja.

Ensi vuonna ja taloussuunnitelmavuosina tehdään poikkeuksellisen suuria kouluinvestointeja. Korkeatasoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen on elinvoimainvestointi parhaimmillaan. Korkeasta investointitasosta johtuen Hämeenlinna joutuu ottamaan velkaa. Sitä ei kuitenkaan oteta käyttömenoihin, vaan tulevaisuuden talouden pohjan varmistamiseen. Elinvoimaa myös turvataan sillä, että on uskottu asukkaita, jotka ovat vastustaneet lähipalvelujen sulkemisia ja toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia menneen maailman investointeja.

Ensi vuoden taloudelliset lähtökohdat ovat poikkeuksellisen hyvät. Marinin hallitus on sitoutunut korona-aikanakin kuntien hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamiseen. Hallituksen onnistunut suhdannepolitiikka ja työpaikkoja luovat toimet ovat tukeneet myös Hämeenlinnan tulokehitystä. Viime vuosi oli reilusti ylijäämäinen. Tänä vuonna ollaan matkalla kohti nollatulosta tai jopa pientä ylijäämää.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä kaupungin vastuulta poistuvat nopeasti kasvavat sote-menot. Lisäksi uusimpien tietojen mukaan Hämeenlinnan valtionosuudet ovat vuodesta 2023 lähtien yli 4 miljoonaa korkeammat vuosittain, kuin mitä käsittelyssä olevassa talousarviossa esitetään. Valtiovarainministeriö oli aiemmin laskenut uudistuksen jälkeiset valtionosuudet virheellisesti liian pieniksi. Tämä lisäys ei ole vielä mukana tässä taloussuunnitelmassa, kuten eivät muutkaan viimeisen kuukauden aikana ilmentyneet talousennusteita parantaneet muutokset.

Joidenkin poliittisten toimijoiden tavoitteita kuitenkin palvelee tosiseikkojen hämärtäminen ja vanhan paikkansapitämättömän virren toistelu kaupungin heikosta taloustilanteesta. Tälläistä perusteetonta alarmisismia on kuultu myös tänään. Vasemmisto kuitenkin korostaa talousrealismia. Hämeenlinnan talous ei ole kriisissä, päinvastoin sen tila on parempi kuin pitkään aikaan.

Talouden tasapainotusohjelmalle on kuitenkin tarve, koska sote-uudistuksen myötä konserni- ja tukipalveluihin syntyy sopeutusvaraa. Sopeutus on jo alkanut hyvin, kun apulaiskaupunginjohtajan virasta luovuttiin ja kaupunki saa 120 tuhannen vuosisäästöt. Talouden tasapainottaminen ei kuitenkaan saa olla tekosyynä hyvinvointipalveluiden leikkauksille. Vasemmisto tuleekin tänään esittämään, että tulevaan sopeutusohjelmaan ei sisällytetä peruspalveluiden laadun tai määrän heikennyksiä, vaan säästöt etsitään ensisijaisesti konserni- ja tukipalveluista sekä paisuneesta konserniyhteisörakenteesta.

Budjetissa edistyy Vasemmiston tavoitteista kotihoidon ja omaishoidon henkilöstölisäykset, joista osalla myös parannetaan itäisen kantakaupungin vanhusten päivätoiminnan tarjontaa. Hämeenlinnan olisi myös syytä lisätä panostusta kahden sosiaali- ja terveydenhuollon pahimman alibudjetointiongelman korjaamiseksi lisäämällä lastensuojeluun kaksi sosiaalityöntekijän vakanssia ja pääterveysasemalle yksi uusi lääkäri-hoitaja-työpari. Kummastakaan ei synny pysyviä kustannuksia, mutta parempi lähtökohta puolustaa hämeenlinnanlaisten palveluita myös uudella hyvinvointialueella.

Hyvinvointierojen kaventaminen on kaupungille keskeinen strateginen tavoite, mutta sen toteuttamiseksi ei ole määritelty keinoja. Me Vasemmistossa tulemmekin toistamaan kaupunginhallituksessa tehdyn esityksen, jossa tekstiin lisätään konkreettisia keinoja hyvinvointierojen kaventamiseksi.

Lopuksi on hyvä muistaa, että kaupunki on yhtä kuin sen asukkaat. Luottamustoimeen valituilla on vastuu ajaa hyvää kaupunkia kaikille, ei vain harvoille.

Kiitos viranhaltijoille ja kaupungin henkilöstölle tästä vuodesta, ja kohti seuraavaa.”

Sibeliuksenkadun pyörätie vastatuulessa

Sibeliuksenkadun pyörätien suhteen koettiin uusi takaisku tällä viikolla, kun kaupunginhallitus päätti poistaa sen ensi vuoden budjettiesityksestä.

Päätös oli erityisen harmillinen, koska pysäköintikysymykseen oli jo löydetty ratkaisut. Pyörätien myötä keskeiseltä sijainnilta poistuvat parkkipaikat oltaisiin korvattu Raatihuoneen pysäköintialueelta, torin välittömästä läheisyydestä.

Pysäköinti oli siis tekosyy. Pyörätien vastustus onkin puhtaan ideologista, ja autoilijoiden ja pyöräilijöiden välille rakennettiin keinotekoista vastakkainasettelua.

Kaupunginhallituksen esitys on kuitenkin vain ehdotus, ja lopulliset päätökset tekee 15.11 kokoontuva kaupunginvaltuusto. Toivottavasti valtuustolla on rohkeutta päättää vastoin kaupunginhallituksen vastuutonta esitystä, jossa pyörätiehen myönnetty 1,4 miljoonan valtiontuki heitettäisiin hukkaan.

Sibeliuksenkadun pyörätiehen löydettävä ratkaisu

Viime aikoina Hämeenlinnassa on puhututtanut pyöräily, ja etenkin Sibeliuksenkadun pyörätiestä tehty päätös.

Sibeliuksenkadulle suunniteltu pyörätie eli keskustan pohjois-etelä -suuntainen pääväylä äänestettiin kumoon Kaupunkirakennelautakunnassa viime viikolla. 

Äänestys oli tiukka, äänet jakaantuivat 6-5. Kokoomus oli kaatamassa pyörätietä PSn ja Keskustan tuella. Sen sijaan Vasemmisto, SDP ja Vihreät kannattivat hanketta.

Valtionavustus heitettiin hukkaan

Pyörätiehen oli myönnetty n. 1,4 miljoonaa euroa valtionavustusta, joka kaadettiin nyt kaivoon. Kokoomus on pyrkinyt esiintymään talouspuolueena, mutta tämä päätös ei varsinaisesti vahvista sitä kuvaa.

Pyörätietä vastustettiin, koska se olisi vienyt teiden varsilta vajaakäytöllä olevia parkkipaikkoja. Valtiontuen menetys tarkoittaa, että jokainen näistä 42 parkkipaikasta käytännössä maksoi kaupungille yli 33 tuhatta euroa kappale. Lisäksi iso osa pyörätien tieltä poistuvista parkkipaikoista olisi saatu korvattua lähialueilta.

Korvaavat parkkipaikat Raatihuoneelta?

Nyt tulisi etsiä ratkaisu, johon enemmistö voisi sitoutua. Lähes puoltatoista miljoonaa euroa ei kannata heittää hukkaan. Pyörätien vastustajat ovat huolissaan erityisesti parkkipaikoista. Korvaavia parkkipaikkoja täytyy siis etsiä entistä kovemmin.

Uusia parkkipaikkoja löytyisikin mm. Hallituskadulta, Keskuskoululta ja Linja-autoasemalta. Nämä eivät kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi riittäneet Kokoomukselle.

Kokoomuksen sinivihreää siipeä edustava Sari Rautio ehdotti Raatihuoneen parkkialueen avaamista yleiseen pysäköintikäyttöön. Sieltä löytyisi helposti Kokoomuksen vaatimat korvaavat paikat. Nykyisellään kyseinen parkkipaikka on vain kaupungin työntekijöiden ja valtuutettujen käytössä, mikä on jo itsessään epätehokasta ja epätasa-arvoista. Siksi sen avaaminen yleiseen pysäköintikäyttöön olisi tehokas ratkaisu parkkipaikkakysymykseen.

Toivottavasti Kokoomus lähtee mukaan etsimään kompromissia, jolla kaupunkilaisten toivoma pyörätie voitaisiin toteuttaa.

Pyörätielle iso tarve

Nykyisellään keskustassa ei ole ollenkaan pohjois-etelä -suuntaista pyörätietä, ja mukulakiviteillä autojen seassa pyöräily on sekä epämukavaa että vaarallista. Pyörätien puute johtaa myös jalkakäytävillä pyöräilyyn, joka heikentää jalankulkijoiden ja esim. liikuntarajoitteisten liikenneturvallisuutta.

Pyörätie parantaisi kaikkien liikkumismahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta sekä edistäisi ilmastotavoitteita ja keskustan elinvoimaa.

Keskustan Liikennesuunnitelman valmistelun yhteydessä toteutetun asukaskyselyn vastaajista lähes puolet nosti keskustan pahimmaksi ongelmaksi pyöräteiden vähäisen määrän.

Aiemmat päätökset puoltavat pyörätietä

Lautakunnassa tehty kielteinen päätös on ristiriidassa valtuuston aiempien päätösten kanssa. Pyöräväylän rakentamiseen on sitouduttu mm. keskustavisiossa ja pyöräilyn edistämisohjelmassa.

Vaihtoehtona on esitetty pyörätien rakentamista Sibeliuksenkadun sijaan Kasarmikadulle. Tähän ei kuitenkaan saisi valtionavustusta, ja lisäksi parkkipaikkoja poistuisi 14 enemmän.

Lautakunnan päätös ei ole välttämättä lopullinen

Pyörätie on osa käsittelyssä olevaa ensi vuoden budjettiehdotusta. Siihen siis tullaan palaamaan sekä kaupunginhallituksessa että valtuustossa. Lautakunnan päätös ei onneksi siis ole lopullinen. Olisi järkevää palauttaa asia lautakuntaan, ja velvoittaa etsimään korvaavat parkkipaikat esim. Raatihuoneelta. Toivottavasti kompromissi saadaan tehtyä, ja pyörätie rakennettua. Se olisi kaupunkilaisten etu.

Kirjoitin aiemmin tänä vuonna Hämeenlinnan potentiaalista kehittyä pyöräilykaupungiksi. Se vaatii myös Sibeliuksenkadun pyörätietä. Kirjoituksen voi lukea täältä.

Ympäristöpoliittinen verkosto ja sosiaaliasiamiehen selvitys (valtuusto 6.9)

Maanantaina oli valtuuston kokous, jossa saatiin päätettyä hyviä asioita, mutta kuultiin myös huolestuttavia asioita.

Päivän hyvä uutinen oli, että valtuusto päätti perustaa Hämeenlinnaan strategisen ympäristöpolitiikkaa koordinoivan työryhmän! Työryhmä tuli tarpeeseen, koska se on tärkeä apu Hämeenlinnan ilmastotoimien koordinointiin.🌎🌿

Kaupunginhallituksen valtuustolle tekemässä pohjaesityksessä työryhmän vaikutus oli kuitenkin vaarassa jäädä vähäiseksi. Siksi Vasemmisto ja Vihreät esittivät päätökseen lisäystä, että koordinoinnin lisäksi työryhmä tekisi hiilineutraaliustavoitetta edistäviä esityksiä poliittisille päätöksentekijöille. 

Tämä meidän tekemä muutosesitys voitti tiukan äänestyksen jälkeen. Vas, SDP, Vihr ja Kd äänestivät puolesta, kun taas vastaan äänesti merkittävä osa Kokoomuksesta ja Keskustasta. Perussuomalaiset äänestivät tyhjää, koska vastustivat koko työryhmää.

Sen jälkeen vielä kumottiin selvin numeroin Perussuomalaisten esitys koko työryhmän perustamatta jättämisestä.

Työryhmän perustaminen ja sille saatu oikeus tehdä esityksiä on ennenkaikkea voitto ilmastolle. Pieni voitto, mutta voitto kuitenkin.

Huolestuttavaa sanomaa toi valtuustolle tiedoksi saatettu sosiaaliasiamiehen selvitys, jossa annettiin Hämeenlinnan kaupungille vakavaa kritiikkiä vammaisten oikeuksien toteutumisen ja lastensuojelun järjestämisen suhteen. Pidin aiheesta puheenvuoron, jossa nostin esiin sosiaaliasiamiehen mainitsemia ongelmakohtia, ja niiden ratkaisuja.

Perusongelmia olivat riittämätön rahoitus sekä puutteelliset toimintamallit. Molempien ratkaisu vaatii poliittista tahtoa, mutta ilokseni huomasin sitä valtuustosta löytyvän. Nyt meidän tarvitsee vain viedä kauniit puheet konkreettisiksi teoiksi.

Kokouksessa keskusteltiin pitkään myös taloudesta, jonka tila Hämeenlinnassa on haastava. Kokouksessa kuultiin kuitenkin myös turhaa totuuteen perustumatonta pelottelua, jota Vasemmiston toveri Juhani Lehto ansiokkaasti korjasi.

Avohakkuut historiaan kaupungin metsissä (Häsa 12.6)

Viikko sitten lauantaina 12.6 Hämeen Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni avohakkuista luopumiseksi kaupungin omistamissa metsissä. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa myös alla:

Avohakkuut historiaan kaupungin metsissä

Tänä vuonna aloitetaan Hämeenlinnan metsänhoidon linjauksien valmistelu. Kaupungin kannattaisi ottaa mallia Turusta ja luopua avohakkuista kaupungin omistamissa metsissä. Vallitseva suuriin avohakkuisiin perustuva metsänhoito heikentää luonnon monimuotoisuutta, ajaa metsälajeja uhanalaisiksi ja kasvattaa ilmastopäästöjä avohakatusta metsämaasta.

Siirtyminen jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon palvelisi luonnon monimuotoisuutta, retkeilyä ja asukkaita. Yhdessä Evon tiedekansallispuiston kanssa se olisi myös maine-etu Hämeenlinnalle.

Jatkuvan kasvatuksen metsät pidetään jatkuvasti puustoisina. Näissä metsissä hakkuita tehdään metsätyypistä riippuen muun muassa erilaisina poiminta- ja pienaukkohakkuina isojen avohakkuiden sijaan. Tällöin metsä myös näyttäisi metsältä. Jatkuva kasvatus suojelee luonnon monimuotoisuutta ja esimerkiksi mustikan kasvua. Menetelmän käyttö on myös merkittävä ilmastoteko.

Tutkimustiedon mukaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoidosta tulisi tehdä eniten käytetty metsänhoitomenetelmä, esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehdyn tuoreen simulaatiotutkimuksen mukaan jatkuvaa kasvatusta tulisi käyttää noin 75% prosentilla Suomen metsäalasta. Tällä hetkellä sen osuus on vain noin 5%.

Hämeenlinna on merkittävä paikallinen metsänomistaja vajaan 6 000 hehtaarin omistuksillaan, ja kaupunki hoitaa jo nyt virkistysalueitaan ja taajamien lähimetsiä pääosin jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Laajentamalla menetelmän käyttöä ja luopumalla avohakkuista kokonaan Hämeenlinna voisi toimia esimerkkinä yksityisille maanomistajille ja myös muille kunnille.

Jatkuva kasvatus voi olla metsänomistajalle jopa tuottoisampaa kuin avohakkuisiin perustuva metsänhoito, joten kaupungin tulot eivät kärsisi. Jatkuvan kasvatuksen metsistä kerätään pääasiassa arvokasta tukkipuuta halvemman kuitupuun sijaan. Hakkuutuloja ei myöskään tarvitse odottaa vuosikymmeniä. Jatkuvan kasvatuksen metsässä myös hoitotarve on pienempi, ja taimien ostoon ja istutukseen ei tarvitse käyttää rahaa. Pystyyn jätetyt puut hoitavat uusien siementen levityksen.

Hämeenlinnan kannattaisi selvittää jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon edellytykset, ja luopua avohakkuista omissa metsissään. Samalla tulee luopua lintujen pesinnänaikaisista hakkuista, jotka aiheuttavat suuria poikastuhoja. Nämä toimet tukisivat luonnon monimuotoisuutta, kaupungin viihtyisyyttä sekä Hiilineutraali Hämeenlinna-ilmastotavoitteita.

Leikataan päästöjä, ei palveluita

Kuntavaalikeskusteluissa puhutaan paljon leikkaamisesta. Valitettavan usein se tarkoittaa vastuuttomia leikkauksia koulutukseen, terveydenhuoltoon, nuorisotoimeen ja muihin peruspalveluihin.

Jatkossa tulee leikata ilmastopäästöjä eikä palveluita. Ilmastokriisi on aikamme suurin uhka, jonka ratkaiseminen on elintärkeää. Samalla kun vähennetään päästöjä, on tehtävä hyvinvointivaltiota tukevaa politiikkaa. Uuden ilmastokestävän yhteiskunnan on oltava oikeudenmukainen kaikille asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Oikein tehtynä ilmastokriisin torjuminen lisää asukastyytyväisyyttä ja tasa-arvoa, luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa taloutta.

Hämeenlinnalla on Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma, jossa hiilineutraaliuden tavoitevuodeksi on valittu 2035. On tärkeää, että kaupunki sitoutuu tekemään tavoitteen saavuttamiseen tarvittavat päästövähennykset. Vasemmistoliiton mielestä tavoitevuotta pitäisi myös kirittää vuoteen 2030, ja tehdä Hämeenlinnasta vihreän siirtymän edelläkävijä.

Askeleet ilmastokestävään Hämeenlinnaan:

1. Joukkoliikenne edullisemmaksi ja kattavammaksi

Hämeenlinnan bussien tulee olla merkittävästi nykyistä edullisempia ja vuorojen sekä reittien määrää on lisättävä. Lisäksi lipunostotapoja on edelleen monipuolistettava. Hyvät joukkoliikenneyhteydet on saatava myös pitäjiin. Joukkoliikenteestä on tehtävä yhä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle. Bussiliikenteessä on siirryttävä biokaasu- ja sähköbusseihin.

2. Lämmitys ja sähköntuotanto vähäpäästöiseksi

Aurinkopaneeleja on asennettava kaupungin rakennuksiin ja rakennusten öljylämmitys on korvattava maalämmöllä. Geotermisen energian ja tuulivoiman edellytyksiä tulee tutkia ja parantaa. Kaukolämmössä hukkalämpö on hyödynnettävä aiempaa tehokkaammin mm. lämpöpumppujen avulla. Lopuistakin fossiilisista on ripeästi luovuttava kaukolämmöntuotannossa, ja keskipitkällä tähtäimellä on luovuttava myös pääosin puun polttoon perustuvista väliaikaisratkaisuista.

3. Lisää puurakentamista

Puurakentaminen on huomattavasti vähäpäästöisempää kuin betonirakentaminen. Kaupungin julkisessa rakentamisessa tulee suosia mahdollisuuksien mukaan puurakentamista. Kaavoituksen keinoin voidaan ohjata yritykset rakentamaan uudet kerrostalot betonin sijaan puusta. Puurakentamista tulee edistää hyödyntäen paikallista yrittäjyyttä ja osaamista.

4. Energiatehokkuuden parantaminen

Kaupungin rakennusten energiatehokkuus on jo matkalla hyvään suuntaan mm. kuntien energiantehokkuussopimuksen toimintaohjelman myötä. Hyvää työtä on jatkettava ja nopeutettava.

5. Pyöräilyn edistäminen

Keskustaan on rakennettava pitkään odotetut pyöräväylät, ja kantakaupungin ulkopuolella tulee lisätä kevyen liikenteen väyliä. Pyöräilyreittien talvikunnossapitoon on panostettava nykyistä enemmän, ja katujen kunnossapidon resurssivaje tulee paikata. Toimivat pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät on saatava myös pitäjiin ja maaseudulle.

6. Kasvisruokailun edistäminen julkisissa ruokailuissa

Kouluruokailuissa ja muissa julkisissa ruokailuissa kasvisvaihtoehdon tulee olla helposti saatavilla lihavaihtoehdon vieressä. Kasvissyönti ei ole erikoisruokavalio! Myös kasvisruoan makuun on panostettava.

Kotimaisten kasvisten ja kotimaisen järvikalan määrää tulee lisätä ruokalistoilla.

7. Avohakkuut historiaan kaupungin metsissä

Avohakkuut tulee korvata jatkuvaan kasvatukseen perustuvalla metsänhoidolla. Jatkuva kasvatus tarkoittaa suurista avohakkuista luopumista, ja metsän pitämistä puustoisena. Jatkuva kasvatus tukee metsien hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi se on usein rahallisesti kannattavampaa kuin avohakkuut. Muun muassa Turku on jo luopunut avohakkuista omistamissaan metsissä.

8. Evon tiedekansallispuistohanke toteutettava

Evon retkeilyalue on ainutlaatuinen metsäalue Etelä-Suomessa. Tiedekansallispuisto suojelisi alueen arvokkaan luonnon ja vahvistaisi luonnon monimuotoisuutta sekä metsän hiilinieluja. Kansallispuisto tukisi alueen matkailua ja paikallista elinkeinoelämää, sekä loisi jopa n. 1 000 uutta työpaikkaa. Kansallispuistoa perustettaessa on huomioitava paikallisten mielipiteet, sekä Evon metsäoppilaitoksen tarpeet.

9. Lähipalvelut turvattava

On tärkeää, että palvelut ovat helposti saavutettavissa. Tällöin myös autolla liikkumisen tarve vähenee, ja päästöt pienenevät.