Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron aluevaltuuston talousarviokokouksessa 19.12.2023. Alla puhe:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkajohto ja erityisesti alueemme työntekijät ja asukkaat.

Kuluva vuosi on ollut hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi ja nopeiden muutosten aikaa. Haluan tässä yhteydessä esittää ryhmämme puolesta anteeksipyynnön asukkaille, jotka ovat kokeneet nopean muutosvaiheen mukanaan tuomia haitallisia vaikutuksia. Toisaalta haluan ryhmämme puolesta myös kiittää saaduista hyvistä palautteista, sekä työntekijöidemme toteuttamista monista onnistuneista kehittämistoimista jo ensimmäisen toimintavuoden aikana.

Erityisen kiitoksen Vasemmistoliiton ryhmä haluaa esittää hyvinvointialueemme työntekijöille, jotka ovat nopeiden muutosten keskelläkin tehneet ensiluokkaisen laadukasta ja tarpeellista työtä. Henkilöstö sekä etenkin lähijohtajat ovat joutuneet tänä vuonna venymään enemmän, kuin voitaisiin mitenkään kohtuudella odottaa.

Pelkät henkilöstölle osoitetut kiitokset eivät siis yksin riitä, vaan henkilöstö on otettava tosissaan mukaan toiminnan kehittämiseen ja palveluiden muutosten suunnitteluun. Meidän on annettava työntekijöille aitoa vaikutusvaltaa oman työnsä tekoon. Toivomme ja vaadimme, että henkilöstölle esitetyt kiitokset eivät jää tyhjien korulauseiden tasolle, vaan arvostaisimme henkilöstöä myös aidosti. Poliittinen johto ja virkajohto on henkilöstölle sen velkaa.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen on kriittisen tärkeää nyt, kun työhyvinvoinnin vahvistamisesta, ylitöiden ja vuokratyön vähentämisestä, työvuorosuunnittelun uudistamisesta, henkilöstön liikkuvuuden lisäämisestä ja muista henkilöstöön kohdistuvista toimista pyritään hakemaan merkittäviä säästöjä. Tavoitteet ovat hyviä, kunhan toteutus tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa eikä ylhäältäpäin sanellen!

Vasemmiston valtuustoryhmä haluaa kiittää myös johtoryhmää, joka on antanut hyvinvointialueen kehittämiselle ja johtamiselle kaikkensa ja vielä vähän enemmänkin.

Työ ei kuitenkaan ole ohi, päinvastoin! Tänään teemme useita erittäin tärkeitä talouspäätöksiä.

Hyvinvointialueemme on isojen haasteiden edessä, pääosin valtion taholta tulevien vaarallisen suurten leikkausvaatimusten vuoksi. Valtiovarainministeriö ja Orpon-Purran hallitus painostaa meitä yhä rajumpiin leikkaustoimiin, mutta meidän tulee siitä huolimatta järjestää elintärkeät peruspalvelut laadukkaasti ja tarpeen sekä lain mukaan.

Me valtuutetut edustamme hyvinvointialueemme asukkaita. Meidän on huolehdittava siitä, että perustuslaissa turvatut perusoikeudet, kuten oikeus riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, turvataan jokaiselle vauvasta vaariin. Emme voi jättää ketään yksin.

Meidän on myös huolehdittava talouden tasapainosta lakiin kirjattujen velvoitteidemme mukaisesti, vaikka jokaiselle lieneekin varsin selvää että se ei useimmilla hyvinvointialueilla tule onnistumaan. On huolestuttavaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat maamme hallituksen toimimattomuudesta johtuen vajonneet tälläisen pelivälineen asemaan, jota pompotellaan ympäriinsä.

Taloudesta käytävissä keskusteluissa korostetaan yleensä talouden tasapainottamisvaatimusta ja siihen liittyvää kolmen vuoden aikarajaa. Hyvinvointialueella on kuitenkin myös muita lakisääteisiä velvoitteita, kuten riittävien määrärahojen varaaminen lakisääteisiin tehtäviin ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, sekä lainsäädännössä turvattujen palveluiden asianmukainen järjestäminen. Valtion talousvaatimukset ja asukkaiden oikeus sote-palveluihin uhkaavatkin olla keskenään ristiriidassa. 

Hyvinvointialueemme tekemien selvitysten perusteella näyttää selvältä, että taloutta ei ole mahdollista tasapainottaa valtion vaatimassa aikataulussa ilman hallitsemattomia riskejä ja asukkaiden perusoikeuksien toteutumisen vakavaa vaarantumista.

Tänään me käsittelemme merkittäviä talouden tasapainottamistoimia eli käytännössä leikkauksia, joita tarkennetaan vielä keväällä. Toimiin liittyy merkittäviä riskejä sekä niiden toteuttamiskelpoisuuden että asukkaidemme perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Asiaa vaikeuttaa entisestään se, että asukkaiden oikeudet peruspalveluihin ovat joiltain osin vaarantuneet jo nyt, eli kyse ei enää ole pelkästä uhkakuvasta, vaan myös nykyhetkestä.

Vasemmiston valtuustoryhmä korostaa, että viime kädessä perustuslaissa turvatut perusoikeudet painavat vaakakupissa rahoituslainsäädäntöä enemmän.

Vasemmisto tulee tänään tekemään esityksiä, joilla pyritään perusoikeuksien toteutumiseen liittyvien riskien pienentämiseen ja asukkaille tärkeiden peruspalveluiden turvaamiseen, kuitenkaan rikkomatta laissa säädettyjä talouden tasapainotusvaatimuksia.

Keväällä, kun tasapainotustoimet tarkentuvat, on aidosti harkittava myös lisärahoituksen hakemista. Rahoitusta voi lainsäädännön mukaan hakea ennakoivasti, jos rahoitustaso muuten vaarantaisi perusoikeuksien toteutumisen. Jos perusoikeudet ovat ehtineet vaarantua, emmekä ole hakeneet lisärahoitusta, niin olemme laiminlyöneet velvollisuuksiamme. Rahoituksen hakemista on kuitenkin järkevintä tarkastella vasta ensi keväänä tasapainotustoimien tarkentamisen yhteydessä, ei vielä nyt.

Tänään tehtäväksi ehdotettujen säästötoimien, eli leikkausten, vaikutuksia on syytä konkretisoida! Vaikka tarkemmista toimista päätetään pääosin vasta keväällä, niin osviittaa on helppo saada jo nyt. Moneen elintärkeään palveluun kohdistetaan epärealistisia säästövaatimuksia ja useita terveysasemia uhkaa lakkautus. Tilanne johtaa tutkitusti vaikuttavien ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden karsimiseen. Vielä ei kuitenkaan ole syytä luovuttaa tai vaipua synkkyyteen. Uhkakuvat eivät välttämättä toteudu, koska aina on vaihtoehtoja. Meidän on etsittävä niitä yhdessä.

Asukkaat ja kansalaisyhteiskunta, pian on teidän aikanne vaikuttaa, jotta tuhoisimmilta leikkauksilta vältytään. Ensisijainen kohde on Orpon-Purran -hallitus, jonka politiikka tietää myös hyvinvointialueille kylmää kyytiä. Orpon-Purran linja uhkaa tällä hetkellä koko suomalaisen hyvinvointivaltion peruspilareita. Toivottavasti keväällä hyvinvointialueidemme poliittiset toimijat ja kansalaisyhteiskunta löytävät yhteisen rintaman, ja pääsemme aidosti toimimaan yhteisten sote-palveluidemme puolesta!

Lopuksi haluaisin hetkeksi pysähtyä tänään tehtävien erittäin merkittävien päätösten äärelle. Kuntapäättäjinä valtaosa meistä ei ole tottunut seurauksiltaan näin vakavien päätösten tekemiseen. Talouspaineiden keskelläkin meidän on muistettava, että sote-alan ja pelastustoimen päätöksissä on viime kädessä kyse ihmishengistä, on kyse terveydestä, on kyse elämästä. Toivon ja uskon, että tänäänkin tunnemme vastuumme. Erityinen vastuu on aluehallituksella, jonka tulee huolehtia valtuuston todellisesta vaikutusvallasta tehtäviin päätöksiin, ja ennakkovaikutusten arviointien kattavasta järjestämisestä.

Tehdään yhdessä töitä paremman huomisen eteen täällä hyvinvointialueella!

Lopuksi haluan vielä Vasemmistoliiton ryhmän puolesta kiittää muita poliittisia ryhmiä ja kanssavaltuutettuja hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä niin aluehallituksessa, lautakunnissa kuin valtuustossakin.

Hallitus kurittaa Kanta-Hämeen palveluita

Allaoleva mielipiteeni julkaistiin Hämeen Sanomissa 29.6.2023.

Hallitus kurittaa Kanta-Hämeen palveluita – Vastuu sysätään aluevaltuutetuille ja pestään kädet

Uuden oikeistohallituksen ohjelmaan sisältyy merkittävät leikkaukset hyvinvointivaltion peruspalveluihin eli sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen. Kanta-Hämeen asukkaiden ja palveluiden kannalta se näyttää pahalta.

Ehdottomasti rajuin palveluleikkaus kohdistuu jo ennestäänkin alirahoitettuun soteen.

Hallituskauden aikana leikataan 1,4 miljardia ja vuoteen 2031 mennessä 3 miljardia vuositasolla. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle tämä tarkoittaa karkeasti kahta yli 40 miljoonan euron leikkausta. Summa on iso.

Vertailun vuoksi: keväällä aluevaltuusto päätti vaikean käsittelyn jälkeen reilun 30 miljoonan leikkauksista, jotka pitivät sisällään muun muassa yli 200 vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumispaikan vähennyksen sekä Forssan yöpäivystyksen lakkautuksen. Orpon hallituksen päätökset johtavat vielä rajumpiin leikkauspaineisiin erityisesti terveysasemaverkosta. Lakkautusuhan alle joutunee ainakin Hämeenlinnan pitäjien terveysasemia, Ojoisen ja Idänpään asemat sekä pienempien kuntien asemia.

Vastuun leikkausten käytännön toteuttamisesta hallitus sysää aluevaltuutetuille, jolloin voitaneen pestä omat kädet ikävistä päätöksistä. Samalla vahvistetaan entisestään valtiovarainministeriön niskalenkkiä hyvinvointialueista. Kätevää.

Kuntien valtionosuuksiin säädetään prosentin indeksijarru eli toisin sanoen niitä leikataan. Se näkyy suoraan koulujen, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön, kaavoituksen ja muiden palveluiden laadun heikentymisenä tai kunnallisveron nousuna. Tuttuun tapaan vastuu näiden säästöjen käytännön toteuttamisesta sysätään kunnille.

Ensisilmäyksellä kuitenkin näyttäisi siltä, että kokoomuksen ja perussuomalaisten tavaramerkiksi muodostuneilta koulutusleikkauksilta vältyttäisiin. Todellisuus on ikävä kyllä karumpi. Leikkauksia tehdään opiskelijoiden toimeentuloon, korkeakouluihin, kansanopistoihin ja aikuiskoulutustukeen. Lisäksi kuntien valtionosuuksien leikkaus tulee iskemään suoraan kuntien päätehtävään eli koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

Aluepoliittisesti hallitusohjelma suosii suuria ja kasvavia kaupunkiseutuja ja yliopistokeskuksia. Tässä Kanta-Häme on ikävä kyllä häviäjä. Lisäksi leikkaukset sote-palveluiden ja koulutuksen palveluverkkoon osuvat erityisesti maaseudulle ja pieniin kuntiin.

Heikkenevien palveluiden keskellä tuntuukin käsittämättömältä, että hallitukselta löytyy rahaa keventää hyvätuloisten verotusta ja tukea sote-bisnestä. Maksajiksi joutuvat Kanta-Hämeenkin asukkaat.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja, aluevaltuutettu (vas.)

Hämeenlinna

Viisautta ja harkintaa hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen!

Otimme Erja Hirviniemen kanssa kantaa hyvinvointialueen talouden tasapainottamisesitykseen maakunnan lehdissä. Kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 8.5 (nettilehti 7.5.). Kirjoituksen voi kokonaisuudessaan lukea alta.

Aapo Reima ja Erja Hirviniemi (vas.): Aluevaltuusto tekee tiistaina lopulliset päätökset: Viisautta ja harkintaa talouden tasapainottamiseen

Hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin aluehallituksen enemmistön äänin lähes sellaisenaan.

Vasemmistoliiton ja keskustan edustajat olivat aktiivisesti etsineet ja esittäneet parannuksia paperiin, mutta he jäivät selvään vähemmistöön. Nyt tuo monin kohdin erittäin ongelmallinen leikkauspaperi etenee aluevaltuustoon, joka tekee lopulliset päätökset. Vielä on siis aikaa korjata esityksen pahimmat ongelmakohdat.

Erityisen ongelmallinen on esityksen merkittävä, 7,8 miljoonan, leikkaus ikäihmisten ympärivuorokautiseen asumiseen 2025 mennessä.

Leikkauksen aikataulu on toteuttamiskelvoton, ja uhkaa aiheuttaa kaaoksen kotihoitoon ja vuodeosastoille sekä ruuhkauttaa päivystykset. Ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevia vanhuksia jää oman kotinsa vangeiksi.

Saadaanko kotisairaalatoiminta ajoissa käyntiin?

Korvaajaksi esitetty kotisairaalatoiminta on hyvä asia, mutta on epävarmaa saadaanko se ajoissa kunnolla käyntiin. Käytännössä noin mittava leikkaus ei luultavasti tule täysin toteutumaan, koska siitä seuraava palvelutarpeen kasvu ja henkilöstön kuormitus pakottanee kalliisiin hätäratkaisuihin lain vaatiman hoidon toteuttamiseksi.

Aluehallituksessa vasemmistoliiton Juhani Lehto esitti vaihtoehtoa, jossa ikäihmisten palveluiden leikkaustahti olisi vähintäänkin puolitettu. Tämä olisi kompensoitu lisäämällä erikoissairaanhoidon säästöjä ennakoiden Assi-siirtymää, leikkaamalla luottamushenkilöiden kokouspalkkioita ja puolueiden ryhmärahoja sekä korvaamalla maltillisesti konsulttipalveluiden ostoja omalla asiantuntijuudella. Lehdon esitys jäi äänestyksessä vähemmistöön.

Vaihtoehtojen löytämisestä teki hankalaa se, että virkajohto ei sellaisia esittänyt. Aiemmista lupauksista ja toistuvista pyynnöistä huolimatta poliitikoille ei tuotu vaihtoehtoja, vaan lopullinen esitys kuvattiin ainoaksi mahdollisuudeksi.

Vaihtoehtojen etsiminen vaikeaa

Vaihtoehtojen etsiminen olikin varmasti vaikeaa, mutta se olisi kuitenkin merkittävästi parantanut valmistelun laatua.

On toki totta, että soten rahoitusmalli sitoo vaikealla tavalla poliitikkojen ja virkajohdon käsiä. Valtio sanelee hyvinvointialueen rahoitustason, alijäämää ei saa kertyä eikä verotusoikeutta ole. Menoleikkausten kokonaismäärä on siis laista ja rahoitusmallista johtuvan pakon sanelema.

Hyvinvointialueella on kuitenkin mahdollisuus valita leikkausten toteuttamistavat, ja ne olisi valittava haittojen ja riskien minimoinnin periaatteella. Nyt aluehallituksen enemmistö ei kuitenkaan halunnut tätä tehdä. Vastuulta ei silti voi piiloutua virkajohdon selän taakse.

Aluevaltuusto tekee tiistaina lopulliset päätökset tasapainottamisohjelmasta.

Valtuutetuilla on mahdollisuus tehdä tarvittavat muutokset aluehallituksen esitykseen, jotta pahimmat skenaariot eivät toteutuisi. Toivomme viisautta ja harkintaa kaikille valtuutetuille.

Kirjoittajat ovat vasemmistoliiton aluevaltuutettuja, Reima Hämeenlinnasta ja Hirviniemi Riihimäeltä.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Kanta-Hämeessä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin sekä Aamupostissa (21.3.) että Hämeen Sanomissa (22.3). Juttu käsittelee terveyskeskuslääkäriin pääsyä Kanta-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Päijät-Hämeen lehdissä. Kanta-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Kanta-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2068 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin 2 käyntiä/asukas. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 1003 käyntiin tuhatta asukasta kohti. Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana avohoitokäynnit somaattisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat yli kaksinkertaistuneet ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille lisääntyneet yli 50 %. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Tilasto hätkähdyttää. Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisi edellytys sairauksien ehkäisylle, riittävän varhaiselle hoidolle ja toimivalle erikoissairaanhoidon jälkihoidolle. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella huomio tulee kiinnittää kevään lisäbudjettiin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämistrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu monilla projekteilla, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaaliohjelmissaan ehdottamilla miljardileikkauksilla, jotka toteutuessaan vähentäisivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla. Ratkaisu ei ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Emme tarvitse oikeiston rummuttamaa soten ”hallinnollista korjaussarjaa”, vaan lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Aapo Reima

Kanta-Hämeen aluevaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (vas.)

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Päijät-Hämeessä

Alla oleva kirjoitukseni julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa 20.2.2023. Kirjoituksen pääpaino on Päijät-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Kanta-Hämeen lehdissä. Päijät-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Ehdokkaalta | Terveyskeskus­lääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Päijät-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2 120 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin kaksi käyntiä asukasta kohti. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 764 käyntiin tuhatta asukasta kohti.

Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana asukkaiden avohoitokäynnit erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat lisääntyneet rajusti. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisivat sairauksien ehkäisyn, riittävän varhaisen hoidon ja toimivan erikoissairaanhoidon jälkihoidon edellytys. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Hyvinvointialueilla huomio tulee kiinnittää mahdollisiin lisäbudjetteihin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämisstrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista miljardileikkauksilla. Ratkaisu eivät ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Tarvitsemme lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vas.).

STOP keinottelulle!


Tiesitkö, että Hämeenlinnan kaupunki myy uusimmat paloautot pääomasijoittajille? Ja valmistautuu myös sote-kiinteistöjen ja paloasemien myymiseen?

Kaupunginhallitus teki nämä haitalliset keinottelupäätökset marraskuun lopussa. Tavoitteena niissä on kaupungin kertaluontoinen hyöty, välittämättä sote-palveluille ja veronmaksajille koituvista haitoista. Lyhytnäköistä politiikkaa.

Hämeen Sanomissa 26.11 kritisoin näitä päätöksiä. Mielipidekirjoitukseni voi lukea alta.

Miksi ammumme itseämme jalkaan?

Kaupunginhallitus päätti tällä viikolla siirtää lisää julkista omaisuutta sijoittajien käsiin. Kyse on kahdesta omaisuusjärjestelystä, joita voisi oikeammin kutsua keinotteluksi. Maakunnan uusin pelastustoimen kalusto myydään yksityiselle pääomasijoittajalle, ja sote:n ja pelastustoimen kiinteistöihin tehdään monimutkainen ja keinotekoinen vuokrajärjestely. Myös sen yhtenä tavoitteena on helpottaa useimpien kiinteistöjen myymistä pääomasijoittajille. Toimet ovat uhka asukkaiden peruspalveluille ja veronmaksajien rahoille.

Päätökset ovat jälleen yksi esimerkki kuntien ja uusien hyvinvointialueiden välisestä järjettömästä keskinäisestä nokittelusta. Organisaatiot yrittävät vetää kotiin päin, välittämättä asukkaille koituvista riskeistä ja haitoista. Tämä aiheuttaa merkittäviä julkisen sektorin sisäisiä tehokkuustappioita. Kaupunginhallitukselta tuntuikin unohtuneen, että kuntien asukkaat tarvitsevat jatkossakin sote-palveluita ja pelastustointa, vaikka kunta ei enää ole palveluiden järjestäjä. Asiassa olisi kaivattu asukaskeskeistä ajattelua, mutta sen sijaan päätös tehtiin organisaatiokeskeisen ajattelun kautta. Kaupungin kertaluonteinen hyöty jyräsi asukkaiden ja veronmaksajien edun.

Hämeenlinnan yksipuolinen keinottelu pelastustoimen kaluston suhteen aiheuttaa hyvinvointialueelle puolen miljoonan lisämenon vuosittain. Kyseessä on siis suuri tulonsiirto veronmaksajilta pääomasijoittajille. Tuo puoli miljoonaa vastaa esimerkiksi 15 lähihoitajan palkkaa. Päättäessään keinottelusta kaupunginhallitus päätti siis epäsuorasti myös puolen miljoonan leikkaustarpeesta soteen, tai vastaavasta veronkorotustarpeesta.

Kiinteistöjen vuokrajärjestely ei ole yhtä välittömän vahingollista, kuin kaluston myynti. Siinäkin tarkoituksena on kuitenkin valmistautuminen kiinteistöjen myymiseen sijoittajille. Se aiheuttaisi toteutuessaan useita riskejä, muun muassa kiinteistöjen päätymisestä ulkomaisten sotejättien omistukseen. Vuokrajärjestely itsessäänkin saattaa vaarantaa etenkin Hauhon ja Rengon terveysasemien pysyvyyttä osana hyvinvointialueen tulevaa palveluverkkoa.

Jotain keinottelun vahingollisuudesta kertoo sekin, että sote-uudistuksesta vastaavat ministeriöt ovat voimakkaasti kehottaneet tämänkaltaisesta keinottelusta pidättäytymiseen.

Pelastustoimen kaluston osalta nyt on jo myöhäistä korjata asiaa, mutta kiinteistöt voidaan onneksi vielä päättää jättää myymättä. Mahdollinen myynti on nimittäin käsiteltävä uudestaan kaupungihallituksessa. Ei ammuta itseämme vapaaehtoisesti jalkaan!