Avainsana: sote

Julkaistu

Hallitus kurittaa Kanta-Hämeen palveluita

Allaoleva mielipiteeni julkaistiin Hämeen Sanomissa 29.6.2023.

Hallitus kurittaa Kanta-Hämeen palveluita – Vastuu sysätään aluevaltuutetuille ja pestään kädet

Uuden oikeistohallituksen ohjelmaan sisältyy merkittävät leikkaukset hyvinvointivaltion peruspalveluihin eli sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen. Kanta-Hämeen asukkaiden ja palveluiden kannalta se näyttää pahalta.

Ehdottomasti rajuin palveluleikkaus kohdistuu jo ennestäänkin alirahoitettuun soteen.

Hallituskauden aikana leikataan 1,4 miljardia ja vuoteen 2031 mennessä 3 miljardia vuositasolla. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle tämä tarkoittaa karkeasti kahta yli 40 miljoonan euron leikkausta. Summa on iso.

Vertailun vuoksi: keväällä aluevaltuusto päätti vaikean käsittelyn jälkeen reilun 30 miljoonan leikkauksista, jotka pitivät sisällään muun muassa yli 200 vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumispaikan vähennyksen sekä Forssan yöpäivystyksen lakkautuksen. Orpon hallituksen päätökset johtavat vielä rajumpiin leikkauspaineisiin erityisesti terveysasemaverkosta. Lakkautusuhan alle joutunee ainakin Hämeenlinnan pitäjien terveysasemia, Ojoisen ja Idänpään asemat sekä pienempien kuntien asemia.

Vastuun leikkausten käytännön toteuttamisesta hallitus sysää aluevaltuutetuille, jolloin voitaneen pestä omat kädet ikävistä päätöksistä. Samalla vahvistetaan entisestään valtiovarainministeriön niskalenkkiä hyvinvointialueista. Kätevää.

Kuntien valtionosuuksiin säädetään prosentin indeksijarru eli toisin sanoen niitä leikataan. Se näkyy suoraan koulujen, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön, kaavoituksen ja muiden palveluiden laadun heikentymisenä tai kunnallisveron nousuna. Tuttuun tapaan vastuu näiden säästöjen käytännön toteuttamisesta sysätään kunnille.

Ensisilmäyksellä kuitenkin näyttäisi siltä, että kokoomuksen ja perussuomalaisten tavaramerkiksi muodostuneilta koulutusleikkauksilta vältyttäisiin. Todellisuus on ikävä kyllä karumpi. Leikkauksia tehdään opiskelijoiden toimeentuloon, korkeakouluihin, kansanopistoihin ja aikuiskoulutustukeen. Lisäksi kuntien valtionosuuksien leikkaus tulee iskemään suoraan kuntien päätehtävään eli koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.

Aluepoliittisesti hallitusohjelma suosii suuria ja kasvavia kaupunkiseutuja ja yliopistokeskuksia. Tässä Kanta-Häme on ikävä kyllä häviäjä. Lisäksi leikkaukset sote-palveluiden ja koulutuksen palveluverkkoon osuvat erityisesti maaseudulle ja pieniin kuntiin.

Heikkenevien palveluiden keskellä tuntuukin käsittämättömältä, että hallitukselta löytyy rahaa keventää hyvätuloisten verotusta ja tukea sote-bisnestä. Maksajiksi joutuvat Kanta-Hämeenkin asukkaat.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja, aluevaltuutettu (vas.)

Hämeenlinna

Julkaistu

Viisautta ja harkintaa hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen!

Otimme Erja Hirviniemen kanssa kantaa hyvinvointialueen talouden tasapainottamisesitykseen maakunnan lehdissä. Kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 8.5 (nettilehti 7.5.). Kirjoituksen voi kokonaisuudessaan lukea alta.

Aapo Reima ja Erja Hirviniemi (vas.): Aluevaltuusto tekee tiistaina lopulliset päätökset: Viisautta ja harkintaa talouden tasapainottamiseen

Hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin aluehallituksen enemmistön äänin lähes sellaisenaan.

Vasemmistoliiton ja keskustan edustajat olivat aktiivisesti etsineet ja esittäneet parannuksia paperiin, mutta he jäivät selvään vähemmistöön. Nyt tuo monin kohdin erittäin ongelmallinen leikkauspaperi etenee aluevaltuustoon, joka tekee lopulliset päätökset. Vielä on siis aikaa korjata esityksen pahimmat ongelmakohdat.

Erityisen ongelmallinen on esityksen merkittävä, 7,8 miljoonan, leikkaus ikäihmisten ympärivuorokautiseen asumiseen 2025 mennessä.

Leikkauksen aikataulu on toteuttamiskelvoton, ja uhkaa aiheuttaa kaaoksen kotihoitoon ja vuodeosastoille sekä ruuhkauttaa päivystykset. Ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevia vanhuksia jää oman kotinsa vangeiksi.

Saadaanko kotisairaalatoiminta ajoissa käyntiin?

Korvaajaksi esitetty kotisairaalatoiminta on hyvä asia, mutta on epävarmaa saadaanko se ajoissa kunnolla käyntiin. Käytännössä noin mittava leikkaus ei luultavasti tule täysin toteutumaan, koska siitä seuraava palvelutarpeen kasvu ja henkilöstön kuormitus pakottanee kalliisiin hätäratkaisuihin lain vaatiman hoidon toteuttamiseksi.

Aluehallituksessa vasemmistoliiton Juhani Lehto esitti vaihtoehtoa, jossa ikäihmisten palveluiden leikkaustahti olisi vähintäänkin puolitettu. Tämä olisi kompensoitu lisäämällä erikoissairaanhoidon säästöjä ennakoiden Assi-siirtymää, leikkaamalla luottamushenkilöiden kokouspalkkioita ja puolueiden ryhmärahoja sekä korvaamalla maltillisesti konsulttipalveluiden ostoja omalla asiantuntijuudella. Lehdon esitys jäi äänestyksessä vähemmistöön.

Vaihtoehtojen löytämisestä teki hankalaa se, että virkajohto ei sellaisia esittänyt. Aiemmista lupauksista ja toistuvista pyynnöistä huolimatta poliitikoille ei tuotu vaihtoehtoja, vaan lopullinen esitys kuvattiin ainoaksi mahdollisuudeksi.

Vaihtoehtojen etsiminen vaikeaa

Vaihtoehtojen etsiminen olikin varmasti vaikeaa, mutta se olisi kuitenkin merkittävästi parantanut valmistelun laatua.

On toki totta, että soten rahoitusmalli sitoo vaikealla tavalla poliitikkojen ja virkajohdon käsiä. Valtio sanelee hyvinvointialueen rahoitustason, alijäämää ei saa kertyä eikä verotusoikeutta ole. Menoleikkausten kokonaismäärä on siis laista ja rahoitusmallista johtuvan pakon sanelema.

Hyvinvointialueella on kuitenkin mahdollisuus valita leikkausten toteuttamistavat, ja ne olisi valittava haittojen ja riskien minimoinnin periaatteella. Nyt aluehallituksen enemmistö ei kuitenkaan halunnut tätä tehdä. Vastuulta ei silti voi piiloutua virkajohdon selän taakse.

Aluevaltuusto tekee tiistaina lopulliset päätökset tasapainottamisohjelmasta.

Valtuutetuilla on mahdollisuus tehdä tarvittavat muutokset aluehallituksen esitykseen, jotta pahimmat skenaariot eivät toteutuisi. Toivomme viisautta ja harkintaa kaikille valtuutetuille.

Kirjoittajat ovat vasemmistoliiton aluevaltuutettuja, Reima Hämeenlinnasta ja Hirviniemi Riihimäeltä.

Julkaistu

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Kanta-Hämeessä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin sekä Aamupostissa (21.3.) että Hämeen Sanomissa (22.3). Juttu käsittelee terveyskeskuslääkäriin pääsyä Kanta-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Päijät-Hämeen lehdissä. Kanta-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Kanta-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2068 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin 2 käyntiä/asukas. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 1003 käyntiin tuhatta asukasta kohti. Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana avohoitokäynnit somaattisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat yli kaksinkertaistuneet ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille lisääntyneet yli 50 %. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Tilasto hätkähdyttää. Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisi edellytys sairauksien ehkäisylle, riittävän varhaiselle hoidolle ja toimivalle erikoissairaanhoidon jälkihoidolle. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella huomio tulee kiinnittää kevään lisäbudjettiin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämistrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu monilla projekteilla, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaaliohjelmissaan ehdottamilla miljardileikkauksilla, jotka toteutuessaan vähentäisivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla. Ratkaisu ei ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Emme tarvitse oikeiston rummuttamaa soten ”hallinnollista korjaussarjaa”, vaan lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Aapo Reima

Kanta-Hämeen aluevaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (vas.)

Julkaistu

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Päijät-Hämeessä

Alla oleva kirjoitukseni julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa 20.2.2023. Kirjoituksen pääpaino on Päijät-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Kanta-Hämeen lehdissä. Päijät-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Ehdokkaalta | Terveyskeskus­lääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Päijät-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2 120 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin kaksi käyntiä asukasta kohti. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 764 käyntiin tuhatta asukasta kohti.

Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana asukkaiden avohoitokäynnit erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat lisääntyneet rajusti. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisivat sairauksien ehkäisyn, riittävän varhaisen hoidon ja toimivan erikoissairaanhoidon jälkihoidon edellytys. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Hyvinvointialueilla huomio tulee kiinnittää mahdollisiin lisäbudjetteihin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämisstrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista miljardileikkauksilla. Ratkaisu eivät ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Tarvitsemme lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vas.).

Julkaistu

STOP keinottelulle!


Tiesitkö, että Hämeenlinnan kaupunki myy uusimmat paloautot pääomasijoittajille? Ja valmistautuu myös sote-kiinteistöjen ja paloasemien myymiseen?

Kaupunginhallitus teki nämä haitalliset keinottelupäätökset marraskuun lopussa. Tavoitteena niissä on kaupungin kertaluontoinen hyöty, välittämättä sote-palveluille ja veronmaksajille koituvista haitoista. Lyhytnäköistä politiikkaa.

Hämeen Sanomissa 26.11 kritisoin näitä päätöksiä. Mielipidekirjoitukseni voi lukea alta.

Miksi ammumme itseämme jalkaan?

Kaupunginhallitus päätti tällä viikolla siirtää lisää julkista omaisuutta sijoittajien käsiin. Kyse on kahdesta omaisuusjärjestelystä, joita voisi oikeammin kutsua keinotteluksi. Maakunnan uusin pelastustoimen kalusto myydään yksityiselle pääomasijoittajalle, ja sote:n ja pelastustoimen kiinteistöihin tehdään monimutkainen ja keinotekoinen vuokrajärjestely. Myös sen yhtenä tavoitteena on helpottaa useimpien kiinteistöjen myymistä pääomasijoittajille. Toimet ovat uhka asukkaiden peruspalveluille ja veronmaksajien rahoille.

Päätökset ovat jälleen yksi esimerkki kuntien ja uusien hyvinvointialueiden välisestä järjettömästä keskinäisestä nokittelusta. Organisaatiot yrittävät vetää kotiin päin, välittämättä asukkaille koituvista riskeistä ja haitoista. Tämä aiheuttaa merkittäviä julkisen sektorin sisäisiä tehokkuustappioita. Kaupunginhallitukselta tuntuikin unohtuneen, että kuntien asukkaat tarvitsevat jatkossakin sote-palveluita ja pelastustointa, vaikka kunta ei enää ole palveluiden järjestäjä. Asiassa olisi kaivattu asukaskeskeistä ajattelua, mutta sen sijaan päätös tehtiin organisaatiokeskeisen ajattelun kautta. Kaupungin kertaluonteinen hyöty jyräsi asukkaiden ja veronmaksajien edun.

Hämeenlinnan yksipuolinen keinottelu pelastustoimen kaluston suhteen aiheuttaa hyvinvointialueelle puolen miljoonan lisämenon vuosittain. Kyseessä on siis suuri tulonsiirto veronmaksajilta pääomasijoittajille. Tuo puoli miljoonaa vastaa esimerkiksi 15 lähihoitajan palkkaa. Päättäessään keinottelusta kaupunginhallitus päätti siis epäsuorasti myös puolen miljoonan leikkaustarpeesta soteen, tai vastaavasta veronkorotustarpeesta.

Kiinteistöjen vuokrajärjestely ei ole yhtä välittömän vahingollista, kuin kaluston myynti. Siinäkin tarkoituksena on kuitenkin valmistautuminen kiinteistöjen myymiseen sijoittajille. Se aiheuttaisi toteutuessaan useita riskejä, muun muassa kiinteistöjen päätymisestä ulkomaisten sotejättien omistukseen. Vuokrajärjestely itsessäänkin saattaa vaarantaa etenkin Hauhon ja Rengon terveysasemien pysyvyyttä osana hyvinvointialueen tulevaa palveluverkkoa.

Jotain keinottelun vahingollisuudesta kertoo sekin, että sote-uudistuksesta vastaavat ministeriöt ovat voimakkaasti kehottaneet tämänkaltaisesta keinottelusta pidättäytymiseen.

Pelastustoimen kaluston osalta nyt on jo myöhäistä korjata asiaa, mutta kiinteistöt voidaan onneksi vielä päättää jättää myymättä. Mahdollinen myynti on nimittäin käsiteltävä uudestaan kaupungihallituksessa. Ei ammuta itseämme vapaaehtoisesti jalkaan!