Pelastustoimi on jäänyt aluevaalikampanjoinnissa pienemmälle huomiolle, vaikka se siirtyy sote-palveluiden mukana hyvinvointialueille. Eli näissä vaaleissa päätetään myös pelastustoimesta ja ensihoidosta.
Pelastustoimen ja ensihoidon toimivuus on sosiaali- ja terveydenhuollon ohella erittäin tärkeää. Niissä voi olla kysymys elämästä ja kuolemasta: ehtiikö paloauto tai ambulanssi ajoissa paikalle?
Pelastustoimen osuudesta uudistuksessa on hyvä huomata kolme asiaa: rahoitus, henkilöstön riittävyys ja sopimuspalokuntien asema.
Rahoitus
Pelastustoimen vuosittainen rahoitus on vain pieni siivu hyvinvointialueiden tulevasta rahoituksesta, esimerkiksi Kanta-Hämeessä n. 25 miljoonaa euroa. Koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuosibudjetti tulee olemaan n. 750 miljoonan euron luokkaa.
Sote-palveluiden ja pelastustoimen yhdistäminen saman järjestäjän alle voi parantaa yhteistoimintaa esimerkiksi sairaaloiden ja pelastustoimen välillä. Tällöin saadaan samalla rahalla paremmat palvelut.
Toisaalta uudistuksessa voi piillä riski pelastustoimen rahoitukselle. Aluevaltuutetuilla voi olla kiusaus siirtää rahoitusta pelastustoimesta sote-palveluihin, mutta tähän kiusaukseen ei tule langeta. Molempia tarvitaan.
Henkilöstön riittävyys
Toinen huomio liittyy työoloihin ja henkilöstön riittävyyteen. Sote-alan tavoin myös pelastustoimessa kärsitään työntekijäpulasta. Pelastusalan ammattilaisia jää vuosittain eläkkeelle enemmän, kuin uusia koulutetaan. Pelastajapulan ratkaisuun toimivat osittain samat keinot kuin hoitajapulankin: enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa esim. työvuoroihin, parempi palkka, enemmän koulutuspaikkoja ja johtamisen kehittäminen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös työssä jaksamiseen ja työturvallisuuteen.
Lisäksi pelastusalalla esiintyvään epäasialliseen toimintaan ja seksuaaliseen häirintään pitää puuttua nykyistä tiukemmin ja tehokkaammin, jotta työturvallisuus aidosti toteutuisi.
Sopimuspalokunnat
Kolmas huomio liittyy sopimuspalokuntien asemaan. Sopimuspalokunnat, kuten VPK:t, ovat erittäin tärkeitä etenkin haja-asutusalueilla. Ne ovat mukana n. 60% vuosittaisista hälytystehtävistä. Niiden toimintaedellytykset ja rahoitus tulee turvata myös jatkossa.
Tällä hetkellä sopimuspalokuntien hälytysosastoihin kuuluu Suomessa yli 15 000 ihmistä, ja määrä on kasvussa. Silti monilla sopimuspalokunnilla on rekryongelmia etenkin ikääntyvissä maaseutukylissä. Tähän ongelmaan pitää hyvinvointialueen reagoida, ja pitää sopimuspalokunnat jatkossakin vahvana osana suomalaista pelastusjärjestelmää. Aluevaltuustossa pitää varmistaa, että sopimuspalokuntien rahoituksesta ei lähdetä leikkaamaan.
Huomenna vaalipäivänä päätetään sote-palveluiden ja pelastustoimen tulevaisuudesta. Muista äänestää!
