Pidin allaolevan puheen Riihimäen Vasemmistoliiton vuosikokouksessa 5.10.2023. Puhuin aluevaltuustoryhmän puheenjohtajan asemassa, ja kerroin tilannekuvaa hyvinvointialueelta. Allaolevasta tekstistä olen karsinut ylimääräiset esittäytymiset ym, eli pelkkä painava asia jäljellä.
Hyvät toverit!
Hyvinvointialueiden talous on kriisiytymässä jo nyt ensimmäisenä toimintavuonna, koska rahoitus on tällä hetkellä pahasti vajavainen. Valtakunnallinen hyvinvointialueiden alirahoitus on reilun miljardin luokkaa, ja lähes kaikki hyvinvointialueet ovat pahoissa talousvaikeuksissa. Niin myös Kanta-Hämeen hyvinvointialue Omahäme. Ympäri Suomea on kuulunut huolestuttavia uutisia, että rahoitusvajetta oltaisiin ratkaisemassa rajuin leikkaustoimin eli hätäratkaisuin.
Kanta-Hämeessä tämän vuoden alijäämäennuste liikkuu 50 miljoonan kieppeillä, ja talouden tasapainotustarve lain vaatimassa ajassa eli 2026 mennessä on vähintään 80 miljoonaa. Käytännössä siihen ei ole mitään mahdollisuuksia päästä, kuten ei ole lähes millään muullakaan hyvinvointialueella. Rahoitusjärjestelmä ontuu. Jos jokainen alue joutuu selvitysmenettelyyn, niin koko menettely menettää merkityksensä.
Alijäämille on useita syitä, joista keskeisimmät ovat:
1) Vuokratyövoiman käytön ja hintojen raju kasvu terveydenhuollossa
2) Ostopalveluiden inflaatiotakin reilusti nopeampi hinnannousu
3) Rahoituksen indeksikorotusmalli huomioi vain yleisen ansiokehityksen, ei sote-alan hyvää ja tarpeellista palkkaohjelmaa eikä palkkaharmonisaatiokustannuksia
4) Vuokrat ovat nousseet isolla hyppäyksellä kunta-ajalta, Kanta-Hämeessä noin 10 miljoonaa vuodessa
5) Rahoitusmallia ei ole rakennettu nykyisen korkean inflaation oloihin, koska indeksitarkistukset tulevat aina jälkikäteen, eli eivät huomioi vuoden aikana nousseita hintoja
6) Sote-alan alibudjetointi on osa pidempää kunnilta periytyvää jatkumoa, joka painoi rahoitustason jo alussa epärealistisen alas
Rahoitusmalliin on rakennettu sisäinen korjausmekanismi, jolla rahoitus jälkikäteen korjataan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Näin pyritään ehkäisemään nyt jo tapahtunutta, eli laskennallisten kustannusten irtoamista toteutuneista kustannuksista. Tämä tarkistus kuitenkin tapahtuu ensimmäisen kerran vasta 2025, eli liian myöhään talouden tasapainottamisen kannalta. Tästä syystä Vasemmistoliitto onkin julkisesti vaatinut talouden tasapainottamismääräajan pidentämistä. Tänään hesarissa Li esitti myös rahoitusjärjestelmän laajempaa korjausliikettä, muun muassa muuttamalla indeksitarkistusten perusteita paremmin vastaamaan todellista kustannuskehitystä.
Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, niin Orpon sinimusta hallitus suunnittelee massiivista 3 miljardin leikkausta sote-rahoitukseen vuoteen 2031 mennessä, josta noin puolet jo tällä hallituskaudella. Myös elintärkeästä rahoituksen jälkikäteistarkastuksesta aiotaan leikata siivu pois. Nämä leikkaussuunnitelmat ovat täysin irti todellisuudesta, ja romahduttaisivat suomalaisen hyvinvointivaltion. Samaan aikaan Orpolta ja Purralta löytyy lisärahaa yksiyiseen sotebisnekseen. Kummallista.
Palautetaan mieleen sote-uudistuksen tavoitteet, joita olisi edelleen pidettävä selvänä ohjenuorana toiminnalle niin hyvinvointialueilla kuin valtion tasollakin. Uudistuksella haluttiin ja halutaan turvata yhdenveraiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut koko maassa. Palvelujen pitkäjänteinen kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen on se tapa, jolla taloutta saadaan kestävästi vahvistettua. Pyritään eroon asiakkaiden pallottelusta luukulta ja yksiköstä toiselle, ja autetaan heti kun avuntarve syntyy.
Hyvinvointialueemme päättäjien on tärkeä muistaa uudistuksen tavoitteet sekä lain vaatimukset. Asukkaiden perustuslaillisten oikeuksien ja lakisääteisten palveluiden turvaaminen on päättäjien ensisijainen ja ehdottomasti tärkein tehtävä. Tosiasiat on tunnustettava, vaadittu talouden tasapainotustavoite on mahdoton. Vantaa-Kerava on ensimmäisenä alueena tämän suoraselkäisesti todennut, ja on siihen viitannut Kanta-Hämeenkin johto. Talouden tasapainottamistoimia tulee tehdä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jo keväällä hyväksytty reilun 30 miljoonan tasapainottamispaketti on mittava ja sisältää isoja riskejä. Sen tuplaaminen ei onnistu, koska lakisääteiset palvelut pitää onneksi tuottaa joka tapauksessa. Ihminen tulee asettaa rahan edelle, perustuslain hengen mukaisesti.
Kanta-Hämeessä on valmistauduttava hakemaan hyvinvointialueiden rahoituslaissa säädettyä lisärahoitusta, jos peruspalveluiden turvaaminen vaarantuu rahoitusvajeen vuoksi.
Aluehallitus onkin käynnistänyt selvityksen, onko talouden tasapainottaminen vaaditussa ajassa edes mahdollista rikkomatta velvoittavaa lainsäädäntöä palveluiden järjestämisessä.
Keskeisten hyvinvointialueen toimenpiteiden tulisi liittyä oman tuotannon vahvistamiseen, vuokratyövoiman käytön suitsimiseen, kalliiden ostopalveluiden kotiuttamiseen sekä liikkuvien ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Moni näistä onkin jo Kanta-Hämeessä työn alla, mutta erityisesti vuokratyövoiman rajoittamiseen tarvittaisiin valtakunnallista sääntelyä. Vasemmisto on ehdottanut esimerkiksi hintakattojen selvittämistä.
Kanta-Hämeessä on nyt käynnistetty palveluverkkoselvitys. Siinä ei saa sortua hätäratkaisuihin tai pitkällä aikavälillä kalliiksi käyviin virheisiin, lakkauttamalla isolla kädellä lähipalveluja. Kohtuus ja peruspalveluiden ensisijaisuus tulee pitää kirkkaana mielessä palveluverkosta päätettäessä, huomioiden myös liikkuvien palveluiden mahdollisuus.
Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota hyvään työnantajapolitiikkaan, ja henkilöstön kuunteluun sekä etujen kehittämiseen. Palkkaharmonisaatio tulee tehdä kaikilta osin ylöspäin, kohentaen erityisesti pienimpiä palkkoja. Palkat tulisi tietenkin myös maksaa ajallaan, mihin suuntaan hyvinvointialue onkin ottamassa isoa askelta. Maanantaina aluehallituksessa päätetään Sarastiasta luopumisesta ja siirtymisestä pienemmän ja toivottavasti luotettavamman Provincian asiakkaaksi.
Siirrytään hetkeksi hallitusohjelmaan.
Orpon hallitus suunnittelee massiivisten rahoitusleikkausten lisäksi muitakin vakavia heikennyksiä. Sitovan 0,7 hoitajamitoituksen voimaantuloa siirretään useilla vuosilla, ja 7 päivän hoitotakuuta ei toteuteta. Onneksi jo voimaansaatettuja 0,65 hoitajamitoitusta ja 14 päivän hoitotakuuta ei kuitenkaan kumota, eli tilanne ei ole korjauskelvoton näiltä osin.
Kenties vielä huolestuttavampia ovat hallituksen kylmät suunnitelmat lastensuojelun jälkihuollon tarpeessa olevien ja terveydenhuoltoa tarvitsevien paperittomien päähän potkimiseksi. Jälkihuollon ikärajaa aiotaan laskea vastoin tutkimusnäyttöä, ja paperittomat aiotaan jälleen jättää ilman monia välttämättömiä terveyspalveluita. Säästöjä näillä leikkauksilla ei saavuteta, vaan ne ovat puhtaan ideologisia. Omahämeen tulee jatkaa näiden palveluiden tarjoamista, vaikka ne eivät enää olisi pakollisia.
Lopuksi muutama sana Riihimäelle radan varteen suunnitellusta sote-keskuksesta. Alustavat kannattavuuslaskelmat näyttävät positiivisilta, ja puoltavat investoinnin järkevyyttä. Uuteen sote-keskukseen siirrettäisiin palvelut sairaalalta, pääterveysasemalta ja useasta pienemmästä erityisesti sosiaalihuollon toimipisteestä ympäri Riihimäkeä. Sijainti radan varressa parantaisi oleellisesti työntekijöiden saatavuutta, sen lisäksi että investointi vaikuttaa taloudellisesti perustellulta.
Maanantaina aluehallitukselle ehdotetaan siirtymistä hankkeen osalta tarveselvitysvaiheeseen. Lähtökohtaisesti hanke ei vaarantaisi Riihimäen palveluita, vaan vaihtaisi vain niiden osoitetta. Lisäksi uutena palveluna tulisi dialyysiyksikkö. Lopuista palveluista päätettäisiin nyt käynnissä olevan palveluverkkoselvityksen yhteydessä.
Vastaan mielelläni kysymyksiin.
