Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron aluevaltuuston talousarviokokouksessa 19.12.2023. Alla puhe:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja virkajohto ja erityisesti alueemme työntekijät ja asukkaat.

Kuluva vuosi on ollut hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi ja nopeiden muutosten aikaa. Haluan tässä yhteydessä esittää ryhmämme puolesta anteeksipyynnön asukkaille, jotka ovat kokeneet nopean muutosvaiheen mukanaan tuomia haitallisia vaikutuksia. Toisaalta haluan ryhmämme puolesta myös kiittää saaduista hyvistä palautteista, sekä työntekijöidemme toteuttamista monista onnistuneista kehittämistoimista jo ensimmäisen toimintavuoden aikana.

Erityisen kiitoksen Vasemmistoliiton ryhmä haluaa esittää hyvinvointialueemme työntekijöille, jotka ovat nopeiden muutosten keskelläkin tehneet ensiluokkaisen laadukasta ja tarpeellista työtä. Henkilöstö sekä etenkin lähijohtajat ovat joutuneet tänä vuonna venymään enemmän, kuin voitaisiin mitenkään kohtuudella odottaa.

Pelkät henkilöstölle osoitetut kiitokset eivät siis yksin riitä, vaan henkilöstö on otettava tosissaan mukaan toiminnan kehittämiseen ja palveluiden muutosten suunnitteluun. Meidän on annettava työntekijöille aitoa vaikutusvaltaa oman työnsä tekoon. Toivomme ja vaadimme, että henkilöstölle esitetyt kiitokset eivät jää tyhjien korulauseiden tasolle, vaan arvostaisimme henkilöstöä myös aidosti. Poliittinen johto ja virkajohto on henkilöstölle sen velkaa.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen on kriittisen tärkeää nyt, kun työhyvinvoinnin vahvistamisesta, ylitöiden ja vuokratyön vähentämisestä, työvuorosuunnittelun uudistamisesta, henkilöstön liikkuvuuden lisäämisestä ja muista henkilöstöön kohdistuvista toimista pyritään hakemaan merkittäviä säästöjä. Tavoitteet ovat hyviä, kunhan toteutus tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa eikä ylhäältäpäin sanellen!

Vasemmiston valtuustoryhmä haluaa kiittää myös johtoryhmää, joka on antanut hyvinvointialueen kehittämiselle ja johtamiselle kaikkensa ja vielä vähän enemmänkin.

Työ ei kuitenkaan ole ohi, päinvastoin! Tänään teemme useita erittäin tärkeitä talouspäätöksiä.

Hyvinvointialueemme on isojen haasteiden edessä, pääosin valtion taholta tulevien vaarallisen suurten leikkausvaatimusten vuoksi. Valtiovarainministeriö ja Orpon-Purran hallitus painostaa meitä yhä rajumpiin leikkaustoimiin, mutta meidän tulee siitä huolimatta järjestää elintärkeät peruspalvelut laadukkaasti ja tarpeen sekä lain mukaan.

Me valtuutetut edustamme hyvinvointialueemme asukkaita. Meidän on huolehdittava siitä, että perustuslaissa turvatut perusoikeudet, kuten oikeus riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, turvataan jokaiselle vauvasta vaariin. Emme voi jättää ketään yksin.

Meidän on myös huolehdittava talouden tasapainosta lakiin kirjattujen velvoitteidemme mukaisesti, vaikka jokaiselle lieneekin varsin selvää että se ei useimmilla hyvinvointialueilla tule onnistumaan. On huolestuttavaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat maamme hallituksen toimimattomuudesta johtuen vajonneet tälläisen pelivälineen asemaan, jota pompotellaan ympäriinsä.

Taloudesta käytävissä keskusteluissa korostetaan yleensä talouden tasapainottamisvaatimusta ja siihen liittyvää kolmen vuoden aikarajaa. Hyvinvointialueella on kuitenkin myös muita lakisääteisiä velvoitteita, kuten riittävien määrärahojen varaaminen lakisääteisiin tehtäviin ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, sekä lainsäädännössä turvattujen palveluiden asianmukainen järjestäminen. Valtion talousvaatimukset ja asukkaiden oikeus sote-palveluihin uhkaavatkin olla keskenään ristiriidassa. 

Hyvinvointialueemme tekemien selvitysten perusteella näyttää selvältä, että taloutta ei ole mahdollista tasapainottaa valtion vaatimassa aikataulussa ilman hallitsemattomia riskejä ja asukkaiden perusoikeuksien toteutumisen vakavaa vaarantumista.

Tänään me käsittelemme merkittäviä talouden tasapainottamistoimia eli käytännössä leikkauksia, joita tarkennetaan vielä keväällä. Toimiin liittyy merkittäviä riskejä sekä niiden toteuttamiskelpoisuuden että asukkaidemme perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Asiaa vaikeuttaa entisestään se, että asukkaiden oikeudet peruspalveluihin ovat joiltain osin vaarantuneet jo nyt, eli kyse ei enää ole pelkästä uhkakuvasta, vaan myös nykyhetkestä.

Vasemmiston valtuustoryhmä korostaa, että viime kädessä perustuslaissa turvatut perusoikeudet painavat vaakakupissa rahoituslainsäädäntöä enemmän.

Vasemmisto tulee tänään tekemään esityksiä, joilla pyritään perusoikeuksien toteutumiseen liittyvien riskien pienentämiseen ja asukkaille tärkeiden peruspalveluiden turvaamiseen, kuitenkaan rikkomatta laissa säädettyjä talouden tasapainotusvaatimuksia.

Keväällä, kun tasapainotustoimet tarkentuvat, on aidosti harkittava myös lisärahoituksen hakemista. Rahoitusta voi lainsäädännön mukaan hakea ennakoivasti, jos rahoitustaso muuten vaarantaisi perusoikeuksien toteutumisen. Jos perusoikeudet ovat ehtineet vaarantua, emmekä ole hakeneet lisärahoitusta, niin olemme laiminlyöneet velvollisuuksiamme. Rahoituksen hakemista on kuitenkin järkevintä tarkastella vasta ensi keväänä tasapainotustoimien tarkentamisen yhteydessä, ei vielä nyt.

Tänään tehtäväksi ehdotettujen säästötoimien, eli leikkausten, vaikutuksia on syytä konkretisoida! Vaikka tarkemmista toimista päätetään pääosin vasta keväällä, niin osviittaa on helppo saada jo nyt. Moneen elintärkeään palveluun kohdistetaan epärealistisia säästövaatimuksia ja useita terveysasemia uhkaa lakkautus. Tilanne johtaa tutkitusti vaikuttavien ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden karsimiseen. Vielä ei kuitenkaan ole syytä luovuttaa tai vaipua synkkyyteen. Uhkakuvat eivät välttämättä toteudu, koska aina on vaihtoehtoja. Meidän on etsittävä niitä yhdessä.

Asukkaat ja kansalaisyhteiskunta, pian on teidän aikanne vaikuttaa, jotta tuhoisimmilta leikkauksilta vältytään. Ensisijainen kohde on Orpon-Purran -hallitus, jonka politiikka tietää myös hyvinvointialueille kylmää kyytiä. Orpon-Purran linja uhkaa tällä hetkellä koko suomalaisen hyvinvointivaltion peruspilareita. Toivottavasti keväällä hyvinvointialueidemme poliittiset toimijat ja kansalaisyhteiskunta löytävät yhteisen rintaman, ja pääsemme aidosti toimimaan yhteisten sote-palveluidemme puolesta!

Lopuksi haluaisin hetkeksi pysähtyä tänään tehtävien erittäin merkittävien päätösten äärelle. Kuntapäättäjinä valtaosa meistä ei ole tottunut seurauksiltaan näin vakavien päätösten tekemiseen. Talouspaineiden keskelläkin meidän on muistettava, että sote-alan ja pelastustoimen päätöksissä on viime kädessä kyse ihmishengistä, on kyse terveydestä, on kyse elämästä. Toivon ja uskon, että tänäänkin tunnemme vastuumme. Erityinen vastuu on aluehallituksella, jonka tulee huolehtia valtuuston todellisesta vaikutusvallasta tehtäviin päätöksiin, ja ennakkovaikutusten arviointien kattavasta järjestämisestä.

Tehdään yhdessä töitä paremman huomisen eteen täällä hyvinvointialueella!

Lopuksi haluan vielä Vasemmistoliiton ryhmän puolesta kiittää muita poliittisia ryhmiä ja kanssavaltuutettuja hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä niin aluehallituksessa, lautakunnissa kuin valtuustossakin.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Kanta-Hämeessä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin sekä Aamupostissa (21.3.) että Hämeen Sanomissa (22.3). Juttu käsittelee terveyskeskuslääkäriin pääsyä Kanta-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Päijät-Hämeen lehdissä. Kanta-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Kanta-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2068 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin 2 käyntiä/asukas. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 1003 käyntiin tuhatta asukasta kohti. Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana avohoitokäynnit somaattisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat yli kaksinkertaistuneet ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille lisääntyneet yli 50 %. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Tilasto hätkähdyttää. Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisi edellytys sairauksien ehkäisylle, riittävän varhaiselle hoidolle ja toimivalle erikoissairaanhoidon jälkihoidolle. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella huomio tulee kiinnittää kevään lisäbudjettiin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämistrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu monilla projekteilla, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaaliohjelmissaan ehdottamilla miljardileikkauksilla, jotka toteutuessaan vähentäisivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla. Ratkaisu ei ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Emme tarvitse oikeiston rummuttamaa soten ”hallinnollista korjaussarjaa”, vaan lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Aapo Reima

Kanta-Hämeen aluevaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (vas.)

Asiakasmaksuihin kohtuullisuutta, ei ulosottoa

Yle uutisoi tänään sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen aiheuttamista maksuvaikeuksista ja toimeentulo-ongelmista. 85 000 suomalaisen sote-maksut ovat ulosotossa. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuista johtuva ulosottokierre on yleinen ja vakava ongelma.

Kolmasosa eläkeläisistä saa eläkettä alle 1250 euroa kuussa, ja siitä pitäisi maksaa vuokra, ruoka, lääkkeet ja muut menot. Nykyisellään moni pienituloinen eläkeläinen joutuukin tekemään valintoja ruoan, lääkkeiden ja terveydenhuollon välillä. Moni joutuu vähentämään aterioitaan tai jättämään lääkkeet ottamatta talousvaikeuksien takia.

Kunnilla on asiasta iso vastuu. Asiakasmaksulaki vaatii, että maksut jätetään perimättä, jos jos ne vaarantavat ihmisen toimeentulon. Silti kunnat yleensä laittavat maksut ulosottoon yksityisen perintäbisneksen kautta. Tällainen toiminta liikkuu lain rajamailla, ja siitä hyötyvät vain perintäfirmat.

Laki tarjoaa mahdollisuuden hakea vapautusta asiakasmaksuista, mutta prosessi on vaikea eikä monella riitä siihen voimavaroja. Kunnan tulisikin myöntää maksuvapaus automaattisesti, jos riskinä on asiakkaan toimeentulon vakava vaarantuminen.

Hallituksen uudistusten myötä terveyskeskusten hoitajakäynnit ovat heinäkuusta lähtien ilmaisia. Uudistus parantaa tilannetta, mutta ei korjaa perusongelmaa. Kuntatason päättäjillä on iso vastuu asian korjaamiseksi.

Terveyspalvelut kuntoon!

Koronapandemian aiheuttama kuormitus on pidentänyt hoitojonoja osassa terveyskeskuksia, ja lisännyt mielenterveyspalveluiden tarvetta. Silti Hämeenlinnassa mielenterveyspalvelut ovat vakavasti alirahoitettuja, ja myös tavanomainen terveydenhuolto kaipaa lisäresursseja. Hämeenlinna tarvitsee sekä terapiatakuun että hoitotakuun, jotta jokainen saa laadukasta hoitoa viikon sisällä palveluiden piiriin hakeutumisesta.

Vasemmistonuoret otti äskettäin valtakunnallisesti kantaa hoitojonojen purkamiseksi ja hoiva- sekä terapiatakuun toteuttamiseksi Suomen kunnissa. Tämän kevään kuntavaaleissa päätetään miten kunnat nousevat koronan aiheuttamasta kriisistä. Laadukas terveydenhuolto on investointi tulevaisuuteen, koska pitkittyessään terveysongelmat vain pahenevat ja tulevat kalliimmiksi.

Terveyspalvelut kuntoon Hämeenlinnassa

Terapiatakuu käyttöön

Terapiatakuu varmistaisi jokaiselle nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Heikentyneeseen tai järkkyneeseen mielenterveyteen on tärkeää saada nopeaa apua. Hämeenlinnassa hoidontarpeen arviointiin pääsee jo nykyisellään matalalla kynnyksellä, mutta sen jälkeen seuraavan ajan saamisessa voi kestää useita viikkoja. Tämä on kestämätön tilanne. Mielenterveyspalveluiden resurssivajeet tulee korjata.

Hoitotakuulla hoivaa viikossa

Hoitojonot ja terveydenhuollon resurssipula korjataan varmistamalla palveluiden riittävät resurssit, jotta laadukasta hoitoa voidaan tarjota. Henkilöstöpulaan vastataan korottamalla hoitajien palkkatasoa ja parantamalla työehtoja. Näin varmistetaan työntekijöiden hyvinvointi ja pysyvyys.

Lähiterveysasemat säilytettävä

Lakkautettaviksi aiotut Idänpään ja Ojoisten terveysasemat tulee säilyttää. Ne palvelevat alueiden lähes 12 000 asukasta erittäin hyvin ja ovat asukkaille tärkeitä lähipalveluita. Mahdolliset lakkautukset on suunniteltu puutteellisesti, eikä niistä ole voitu osoittaa seuraavan kustannussäästöjä. Lakkautukset olisivat erittäin lyhytnäköisiä tilanteessa, jossa terveyspalveluiden järjestäminen on sote-uudistuksen myötä pian siirtymässä maakunnille.

Terveyskeskusmaksut pois ja muut asiakasmaksut pienemmiksi

Terveydenhuollon pitää olla edullista ja saavutettavaa jokaiselle hämeenlinnalaiselle. Terveyskeskusmaksujen poisto hyödyttää kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, koska kaikilla ei ole voimavaroja painia byrokratian kanssa ja hakea maksuvapautusta. Maksujen perintä perintätoimistojen kautta pitää lopettaa.

Itsemääräämisoikeus vanhus- ja vammaispalveluiden lähtökohdaksi

Vammaisten tulee saada päättää omista asioistaan ja omista palveluistaan, ilman byrokratiaa ja kaupungin yksipuolista sanelua. Vanhuksille pitää turvata mahdollisuus sekä palvelukotipaikkaan että kotona asumiseen.

Oppilashuollon resurssit kuntoon

Oppilashuollon eli koulupsykologien ja -kuraattorien resurssivaje tulee paikata. Tällä hetkellä Hämeenlinnassa yhdellä koulupsykologilla on pahimmillaan vastuullaan viisi koulua ja 1200 oppilasta. Ei ihme että ammattilaisten kalenterit ovat täynnä, ja avunsaanti viivästyy. Oppilashuollon resurssit on nostettava suosituksia vastaaviksi eli max. 500 oppilasta yhtä koulupsykologia kohti. Lisäksi Turusta tulisi ottaa mallia, ja palkata Hämeenlinnan koululaisia varten psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan oppilashuoltoa ja oppilaiden mielenterveyttä

Yhdenvertaisuuskoulutusta terveydenhuollon henkilöstölle

Jokaisella on yhdenvertainen oikeus terveyteen ja terveydenhuoltoon. Kaupungin henkilöstölle pitää järjestää koulutusta sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta sekä rasismin ehkäisemisestä, jotta jokaisella on mahdollisuus turvallisiin palveluihin ilman pelkoa syrjinnästä. Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään.

Humaania päihdepolitiikkaa ja toimivat päihdepalvelut

Päihdeongelmia vähennetään ja päihderiippuvaisia autetaan parhaiten sosiaali- ja terveystyöllä, ei rangaistuksin. Päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä ei tule leimata eikä stigmatisoida. Päihdeongelmat ovat sairauksia, joita tulee hoitaa sellaisina. Hämeenlinnassa esimerkiksi huumeiden valvotut pistotilat lisäisivät huumeidenkäyttäjien ja sivullisten turvallisuutta, jo olemassa olevan neulanvaihtopisteen ohella.