Vasemmiston valtuustoryhmän mielipidekirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa tänään 11.11. Kirjoituksessa pohdimme kaupungin budjettiesitystä, siinä saatuja voittoja ja toisaalta sen ongelmia. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta:
Kriisileikkausten sijaan tulevaisuuden hyvinvointia
Marinin hallituksen sitoutuminen korona-aikanakin kuntien hyvinvointipalvelujen rahoituksen turvaamiseen ja työllisyyttä parantava talouspolitiikka on turvannut myös Hämeenlinnan tulot. Kuntien valtionosuudet ovat kasvaneet sekä pysyvillä että koronaratkaisuilla. Elvyttävä talouspolitiikka on ylläpitänyt asukkaiden tuloja ja niistä maksettavia kuntaveroja. Hyvinvointialueuudistus siirtää väistämättömien menokasvujen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusvastuun kunnilta valtiolle.
Hämeenlinnan tilinpäätös vuodelta 2020 oli ylijäämäinen. Kun vuoden 2021 ennusteesta poistetaan pessimismin lietsonta, tämäkin vuosi menee vähintään tasapainossa. Vuoden 2022 ennuste ja hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset eivät nekään kerro kriisistä. Pikemminkin tarjolla on niukka mahdollisuus korjata pahimpia hyvinvointipalvelujen ongelmia.
Tulevaisuusinvestointeihin velkaa
Vuosina 2022-2025 aiotaan toteuttaa noin 50 miljoonan euron investoinnit koulurakennuksiin. Vuonna 2022 on edessä vähintään 8 miljoonan euron investoinnit kunnallistekniikkaan. Poikkeuksellisen suuret investoinnit kouluihin edellyttävät lisävelkaa. Korkeatasoisen koulutuksen edellytysten takaaminen on mitä tärkein investointi kaupungin tulevaisuuteen, elinvoimaan ja asukasmäärän kasvattamiseen. Kunnallistekniikan kunto on investointi sekä asukkaiden että yritysten toimintaedellytyksiin. Velkaa ei tarvita käyttömenoihin, vaan tulevaisuuden talouden pohjan varmistamiseen. Sellaiseen velkaa ottavat niin yritykset kuin terve julkinen sektorikin.
Hukkainvestointeihin ei ole varaa. Edellinen kaupunginvaltuusto jo torppasikin ”elinvoimainvestoinniksi” harhauttavasti luonnehditun toriparkkihankkeen. Lähiaikoina pysähtynee myös mahtipontinen Hämeensaari-areenahanke. Talousarvioesityksellä ei myöskään edellisten vuosien tapaan yritetä ajaa lähikoulujen tai -terveysasemien lakkauttamisia.
Ympäristöä ei saa unohtaa
Kaupunginvaltuustossa joudutaan kuitenkin vielä kamppailemaan talousarvion kaupungin hiilineutraalisuustavoitteiden käytännön toteuttaminen. Kaupunginhallituksessa niukka enemmistö torjui Sibeliuksenkadun pyörätien – investoinnin, johon oli luvattu merkittävä valtion rahoitustuki. Metsähakkuutulojen tavoitetta lisättiin kuitenkin runsaat 30 % yli sen tason, jota virkamiesesittelyssä oli pidetty hiilinielun ennallaan pitämisen kannalta hyväksyttävänä.
Niukkuuden valintoja
Kaupunginhallituksen budjettikokouksessa poistettiin talousarvioesityksestä edellisen kauden perintönä sinne jäänyt linjaus kohdentamattomasta 5 miljoonan euron leikkauksesta henkilöstömenoihin vuoteen 2025 mennessä. Hallituksen enemmistölle ei kelvannut edes supistettu 2,75 miljoonan euron leikkaus. Kun sote-uudistuksessa puolet henkilöstöstä ja suuri osa ostopalvelusopimuksista ja hankinnoista siirtyy hyvinvointialueen vastuulle, on ilman muuta myös kaupungin keskushallinnossa ja tukipalveluissa muutosten paikka.
Vuonna 2022 on selvitettävä, mikä osa voidaan tehdä ostopalveluja supistamalla ja henkilöstön tehtävien muutoksilla. Tässä on hyvän henkilöstöyhteistyön eikä irtisanomisilla uhkaamisen paikka.
Budjettiesitykseen saatiin sisään oppilashuollon henkilöstöön ja tuntikehykseen lisäyksiä, joilla korona-ajan vaurioita voidaan korjata. Ikääntyneiden koti- ja omaishoitoon tehtiin pienet lisäykset, kun hoitajamitoituksen lakisääteinen parantaminen olisi muuten koskenut vain palvelutaloja. Kaupunginvaltuustossa voitaisiin vielä lisätä ainakin lastensuojelun sosiaalityöhön ja pisimpien jonotusaikojen terveysasemiin panostamista. Kaupungin strateginen tavoite on asukkaiden hyvinvointierojen vähentäminen. Sen pitää näkyä myös jokaisessa talousarviossa.
Juhani Lehto, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas)
Aapo Reima, Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja