Blogi

Julkaistu

Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen? (HäSa 17.3)

Alla oleva mielipidekirjoituksemme julkaistiin Hämeen Sanomissa keskiviikkona 17.3. Kirjoituksen kirjoittivat kanssaehdokas Marja-Leena Ruuskanen ja minä yhteisesti.

Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen?

Suomen lain mukaan jokainen maassa asuva tai oleskeleva on oikeutettu terveydenhuoltoon. Tämä toteutuu psyykkisen terveydenhuollon osalta Suomessa ja Hämeenlinnassa vain vaivoin. Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriötä. Koronakriisi kuormittaa ihmisten mielenterveyttä entisestään ja lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta. Nyt on aika tehdä korjausliike.

Hoidontarpeen arviointiin pääsee Hämeenlinnassa matalalla kynnyksellä. Sitten saattaa kestää 4-6 viikkoa ennen kuin ehkä saa seuraavan ajan terveyskeskuksessa, vaikka mielenterveyden järkkyessä hoitoa pitäisi saada nopeasti. Hoidon saanti ei ole riittävää, koska mielenterveyspalveluita vaivaa henkilöstöpula. Palveluiden nykyinen rahoitus ei riitä parantavan ja tehokkaan hoidon tarjoamiseen.

Varsinkin nuorten tilanne on heikko. Hämeenlinna alittaa Psykologiliiton valtakunnallisen suosituksen koulupsykologien määrästä yli kaksinkertaisesti. Yhdellä koulupsykologilla voi olla vastuullaan jopa kuusi koulua ja jopa 1200 oppilasta. Oppilashuollon resurssit on nostettava suosituksia vastaaviksi. Lisäksi Turusta tulisi ottaa mallia, ja palkata Hämeenlinnan koululaisia varten psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan oppilashuoltoa ja oppilaiden mielenterveyttä.

Toinen erityistä tukea tarvitseva ryhmä on ikääntyneet. Yli 67-vuotiailla ei ole enää oikeutta Kelan mielenterveyskuntoutukseen. Korona-aikana ikääntyneiden yksinäisyys lisää mielenterveyspalvelujen tarvetta. Mielenterveyden kriisi ratkaistaan resursseja lisäämällä ja panostamalla etenkin varhaisen tuen palveluihin. Mielenterveyden ammattilaisten määrää on lisättävä psykiatrian poliklinikalla ja terveyskeskuksissa, jotta laadukasta ja parantavaa hoitoa on saatavilla kaikille maksukyvystä riippumatta.

Mielenterveyspalveluiden parantaminen on taloudellisesti järkevää. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain noin 11 miljardin kustannukset yhteiskunnalle, ja ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttaja. Jokainen mielenterveyteen investoitu euro maksaa itsensä takaisin yli nelinkertaisesti. Sijoittaminen mielenterveyteen on siis mitä vastuullisinta talouspolitiikkaa.

Mielenterveyden järkkyessä ota yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Sieltä saat neuvoa miten toimia. Netissä keskusteluapua tarjoavat esimerkiksi Tukinet ja nuorille suunnattu Sekasin-chat. Akuutissa tilanteessa mene päivystykseen tai soita esimerkiksi MIELI ry:n ympärivuorokautiseen kriisipuhelimeen. Apua löytyy, älä jää yksin!

Julkaistu

Vaalivideo ja Hämeenlinnan mielenterveyspalvelut

Ensimmäisellä vaalivideollani keskityn yhteen keskeisistä vaaliteemoistani, mielenterveyteen. Lisäksi kerron miksi olen ehdolla ja hieman muista mulle tärkeistä teemoista.

Joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Silti Hämeenlinnassa mielenterveyspalvelut takkuavat.

Hoidontarpeen arviointiin pääsee periaatteessa matalalla kynnyksellä, mutta sen jälkeen hoidonsaanti on pahimmillaan hidasta ja epävarmaa. Palveluiden nykyinen rahoitus ei aina riitä parantavan ja tehokkaan hoidon tarjoamiseen.

Vakavia ongelmia on myös oppilashuollossa, Psykologiliiton suositukset koulupsykologien määrässä alitetaan yli kaksinkertaisesti. Yhden koulupsykologin vastuulla voi olla jopa 6 koulua ja 1 200 oppilasta. Ei ihme, että ammattilaisten kalenterit ovat täynnä.

Mielenterveyden edistäminen on myös vastuullista taloudenpitoa. Jokainen mielenterveyspalveluihin käytetty euro tuo tutkitusti yli neljän euron tuoton, puhumattakaan inhimillisistä hyödyistä. Investoinnit mielenterveyteen maksavat itsensä nopeasti takaisin.💰

Ratkaisut mielenterveyden edistämiseen Hämeenlinnassa:

1️⃣ Parannetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta lisäämällä niiden resursseja ja parantamalla niistä tiedottamista

2️⃣ Nostetaan oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöresurssit suosituksia vastaaviksi.

4️⃣ Turun mallin mukaisesti palkataan psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan koulujen mielenterveystyötä

5️⃣ Panostetaan nuorten matalan kynnyksen Ohjaamo -toimintaan ja etsivään nuorisotyöhön

Julkaistu

Hämeenlinnasta pyöräilykaupunki

Allekirjoitin Tawast Cycling Clubin kuntavaaliteesit pyöräilyn edistämiseksi Hämeenlinnassa. Hämeenlinnalla on potentiaalia tulla toimivaksi pyöräilykaupungiksi. Pyöräilyn edistäminen lisää kaupungin viihtyisyyttä, kasvattaa kaupunkilaisten liikkumismahdollisuuksia ja on keskeistä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

Ottamalla mallia pyöräilyn edelläkävijöistä, kuten Oulusta, Hämeenlinnassa saadaan lisättyä pyöräilyn houkuttelevuutta. Tärkeintä on rakentaa toimivia pyöräväyliä ja huolehtia hyvästä väyläkunnossapidosta myös talvella. Keskustan lisäksi toimivista pyöräväylistä on huolehdittava myös pitäjissä ja suurten teiden varsilla.

Tällä hetkellä Hämeenlinnasta puuttuu yhtenäiset pyöräväylät keskustan läpi. Etelä-pohjoissuunnan väylästä on päätös tehty, mutta rakentamista ei ole vieläkään aloitettu, vaikka valtio rahoittaa puolet työstä. Toteuttamista on nopeutettava, ja samalla aloitettava myös itä-länsisuuntaisen pyöräväylän suunnittelu. Kantakaupungin ulkopuolella on huolehdittava kevyen liikenteen väylien lisäämisestä ja kunnossapidosta. Hämeenlinnan katujen kunnossapidon resurssi- ja henkilöstövaje on paikattava, jotta pyöräväylien ja teiden kunnossapito onnistuu.

Tawast Cycling Clubin vaaliteesit löytää täältä.

Julkaistu

Hämeenlinnan talous hyvällä tolalla

Hämeenlinnan tilinpäätösennuste vuodelle 2020 on n. 15 miljoonaa ylijäämäinen! Vielä viime kesänä peloteltiin 15 miljoonan euron alijäämällä.

Viime vuonna Hämeenlinnassa lietsottiin velkapelkoa ja yritettiin koronaa tekosyynä käyttämällä runnoa läpi ennätysleikkaukset. Kokoomuksen johdolla sovittiin yli kuuden miljoonan euron leikkauksista kaupungin henkilöstöön (kuten hoitohenkilökuntaan ja opettajiin) ja mm. Alvettulan koulun lakkautusta yritettiin.

Todellisuudessa vuosi 2020 oli reilusti ylijäämäinen. Valtion korona-avustukset auttoivat paljon, mutta myös kasvaneet pysyvät valtionosuudet ja odotettua paremmat verotulot olivat tärkeässä roolissa. Valtion tuleva koronatuki kunnille oli odotettavissa jo viime vuoden budjettia laatiessa, kun kaupungin johtavat päättäjät esittelivät massiivisia leikkauslistojaan. Näiden leikkausyritysten taustalla olivat siis puhtaasti ideologiset syyt, taloudella niitä ei voinut eikä voi perustella.

Nyt reilusti ylijäämäisen budjetin ja lähestyvän SOTE-uudistuksen myötä Hämeenlinnan tulevaisuudennäkymät ovat jokseenkin valoisat. Nyt ei ole hyvinvointileikkausten aika.

Lue lisää Hämeenlinnan tilinpäätösennusteesta: https://yle.fi/uutiset/3-11803492