Alla oleva mielipidekirjoituksemme julkaistiin Hämeen Sanomissa keskiviikkona 17.3. Kirjoituksen kirjoittivat kanssaehdokas Marja-Leena Ruuskanen ja minä yhteisesti.
Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen?
Suomen lain mukaan jokainen maassa asuva tai oleskeleva on oikeutettu terveydenhuoltoon. Tämä toteutuu psyykkisen terveydenhuollon osalta Suomessa ja Hämeenlinnassa vain vaivoin. Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriötä. Koronakriisi kuormittaa ihmisten mielenterveyttä entisestään ja lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta. Nyt on aika tehdä korjausliike.
Hoidontarpeen arviointiin pääsee Hämeenlinnassa matalalla kynnyksellä. Sitten saattaa kestää 4-6 viikkoa ennen kuin ehkä saa seuraavan ajan terveyskeskuksessa, vaikka mielenterveyden järkkyessä hoitoa pitäisi saada nopeasti. Hoidon saanti ei ole riittävää, koska mielenterveyspalveluita vaivaa henkilöstöpula. Palveluiden nykyinen rahoitus ei riitä parantavan ja tehokkaan hoidon tarjoamiseen.
Varsinkin nuorten tilanne on heikko. Hämeenlinna alittaa Psykologiliiton valtakunnallisen suosituksen koulupsykologien määrästä yli kaksinkertaisesti. Yhdellä koulupsykologilla voi olla vastuullaan jopa kuusi koulua ja jopa 1200 oppilasta. Oppilashuollon resurssit on nostettava suosituksia vastaaviksi. Lisäksi Turusta tulisi ottaa mallia, ja palkata Hämeenlinnan koululaisia varten psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan oppilashuoltoa ja oppilaiden mielenterveyttä.
Toinen erityistä tukea tarvitseva ryhmä on ikääntyneet. Yli 67-vuotiailla ei ole enää oikeutta Kelan mielenterveyskuntoutukseen. Korona-aikana ikääntyneiden yksinäisyys lisää mielenterveyspalvelujen tarvetta. Mielenterveyden kriisi ratkaistaan resursseja lisäämällä ja panostamalla etenkin varhaisen tuen palveluihin. Mielenterveyden ammattilaisten määrää on lisättävä psykiatrian poliklinikalla ja terveyskeskuksissa, jotta laadukasta ja parantavaa hoitoa on saatavilla kaikille maksukyvystä riippumatta.
Mielenterveyspalveluiden parantaminen on taloudellisesti järkevää. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain noin 11 miljardin kustannukset yhteiskunnalle, ja ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttaja. Jokainen mielenterveyteen investoitu euro maksaa itsensä takaisin yli nelinkertaisesti. Sijoittaminen mielenterveyteen on siis mitä vastuullisinta talouspolitiikkaa.
Mielenterveyden järkkyessä ota yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Sieltä saat neuvoa miten toimia. Netissä keskusteluapua tarjoavat esimerkiksi Tukinet ja nuorille suunnattu Sekasin-chat. Akuutissa tilanteessa mene päivystykseen tai soita esimerkiksi MIELI ry:n ympärivuorokautiseen kriisipuhelimeen. Apua löytyy, älä jää yksin!
Hyvä kirjoitus Aapo. Mielenterveys on nyt aika monilla kovilla. Koska yksinäisyys koettelee kaikkia eri tavoin.
Kiitos Juha ja jep. Koronakriisi koettelee monen mielenterveyttä entisestään, siksi koronaelpymispaketeissa olisi huomioitava myös mielenterveys. Onneksi hallitus aikoo niin tehdäkin, osa EU:n elpymispaketista käytetään mielenterveyspalveluihin. Sama tarve tulisi huomioida myös kuntatasolla.