Uusi yhteistyön ja hyvinvoinnin aika 2021-2025

Hämeenlinnan Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma julkaistiin! Meidän vaaliohjelmassa pyritään kaupungin vetovoiman ja viihtyisyyden edistämiseen sekä köyhyyden ja epätasa-arvon vähentämiseen. Keinoina ovat panostukset ihmisten hyvinvointiin, kestävään ilmastopolitiikkaan ja järkevään talouspolitiikkaan.🔥

Minulle erityisen tärkeitä kohtia meidän loistavassa vaaliohjelmassa ovat:

1️⃣ Toimiva koulutus ja varhaiskasvatus

2️⃣ Edullisempi ja kattavampi joukkoliikenne

3️⃣ Saavutettavat mielenterveyspalvelut

4️⃣ Ilmastokriisin tehokas torjunta ja hiilineutraalius 2030

5️⃣ Työttömyyden ja köyhyyden torjunta

Tältä pohjalta on hyvä rakentaa yhteistyötä.✊

Vaaliohjelma löytyy: https://hameenlinna.vas.fi/kuntavaaliohjelma-2021-2025/

Anonyymi rekrytointi Hämeenlinnaan (HäSa 12.4)

Tänään 12.4 Hämeen Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni anonyymin rekrytoinnin käyttöönottamiseksi Hämeenlinnassa. Kirjoitus on kokonaisuudessaan alla:

Anonyymi rekrytointi Hämeenlinnaan

Hämeenlinnan kaupungin tulee ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi. Se ehkäisisi syrjintää työnhakutilanteissa ja takaisi jokaiselle yhdenvertaisen mahdollisuuden päästä työhaastatteluun. Anonyymissa rekrytoinnissa hakijan nimi, sukupuoli, syntymäaika ja äidinkieli eivät tule työnantajan tietoon ennen haastatteluvaihetta. Tällä varmistetaan, että huomio kiinnittyy hakijan ammatilliseen osaamiseen, eikä työhön liittymättömiin seikkoihin.

Anonyymille rekrytoinnille on tarvetta, koska syrjintä on yleistä työnhakutilanteissa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijan Akhlaq Ahmadin toteuttaman kattavan tutkimuksen mukaan nimen perusteella syrjintä on erittäin yleistä suomalaisilla työmarkkinoilla.

Suomenkielisen nimen avulla pääsee jopa lähes neljä kertaa helpommin työhaastatteluun kuin ulkomaalaisella nimellä, vaikka hakijoiden ammattipätevyys ja kielitaito olisivat täysin identtiset. Anonyymi rekrytointi parantaisi tilannetta, koska se haastaisi työhönottajien piileviä ennakkoluuloja. Lisäksi anonyymi rekrytointi edistäisi myös sukupuolten tasa-arvoa, ja ehkäisisi ikäsyrjintää.

Janakkalassa käynnistyi viime vuoden loppupuolella kokeilu anonyymista rekrytoinnista. Vuoden mittaisen kokeilun jälkeen mallista voidaan tehdä pysyvä. Lisäksi anonyymi rekrytointi on jo käytössä esimerkiksi Helsingissä, Rovaniemellä ja Vaasassa, ja siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia sekä työnantajan että työnhakijoiden taholta. Hämeenlinnassakin tulisi käynnistää laaja kokeilu anonyymistä rekrytoinnista.

Aapo Reima, kuntavaaliehdokas (vas)

Mielekäs harrastus jokaiselle lapselle ja nuorelle

Hämeenlinnan on säädettävä harrastustakuu eli jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava mielekäs harrastus tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Myös pienituloisten perheiden lapsilla tulee olla tasavertainen mahdollisuus harrastaa.  Lisäksi harrastustarjontaa ja ulkoliikuntapaikkoja tulee lisätä sekä kantakaupungissa että pitäjissä. 

Tällä hetkellä monella lapsella ja nuorella ei ole rahanpuutteen takia mahdollisuutta mielekkääseen harrastukseen. Hämeenlinnassakin on yli 1 000 köyhässä perheessä asuvaa lasta, joiden harrastusmahdollisuudet ovat heikommat kuin muilla ikäisillään. Enemmän kuin joka neljäs nuori on joutunut lopettamaan harrastuksen rahanpuutteen takia. Harrastustakuu lisäisi lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta.

Nykyinen vasemmistohallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut säätämään harrastustakuun ja tarjoamaan kunnille riittävän rahoituksen sen toteuttamiseen. Tällä hetkellä käynnissä on valtion rahoittama kokeilu, jossa lapsille ja nuorille tarjotaan erilaisten kerhojen muodossa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Hämeenlinna on mukana kokeilussa, ja harrastustoimintaa on alettu käynnistää. Kokeilussa pidempään mukana olleissa kunnissa on jo saatu lupaavia tuloksia. Esimerkiksi Lapualla monet kerhot ovat huippusuosittuja, ja malli on ollut menestys. Kokeilusta on saatava pysyvä toimintamalli Hämeenlinnaan.

Lisäksi lasten ja nuorten harrastamista tulisi edistää Islannin mallin mukaisella harrastusrahalla. Pienituloisten hämeenlinnalaisperheiden lapsille ja nuorille voitaisiin tarjota harrastusraha, jolla voi rahoittaa omaa harrastustoimintaa esimerkiksi urheiluseurassa tai musiikkiopistossa.

Harrastustakuuta toteutettaessa on kuunneltava lapsia ja nuoria, ja tarjottava heidän itse haluamiaan harrastuksia. Erilaisilla kyselyillä pystytään selvittämään, mitkä harrastukset ovat toivottuja ja mieluisia. Harrastusten toteutuksessa on tehtävä yhteistyötä paikallisten harrastus- ja liikuntatoimintaa tarjoavien seurojen, järjestöjen ja yrittäjien kanssa.

Leikataan päästöjä, ei palveluita

Kuntavaalikeskusteluissa puhutaan paljon leikkaamisesta. Valitettavan usein se tarkoittaa vastuuttomia leikkauksia koulutukseen, terveydenhuoltoon, nuorisotoimeen ja muihin peruspalveluihin.

Jatkossa tulee leikata ilmastopäästöjä eikä palveluita. Ilmastokriisi on aikamme suurin uhka, jonka ratkaiseminen on elintärkeää. Samalla kun vähennetään päästöjä, on tehtävä hyvinvointivaltiota tukevaa politiikkaa. Uuden ilmastokestävän yhteiskunnan on oltava oikeudenmukainen kaikille asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Oikein tehtynä ilmastokriisin torjuminen lisää asukastyytyväisyyttä ja tasa-arvoa, luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa taloutta.

Hämeenlinnalla on Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma, jossa hiilineutraaliuden tavoitevuodeksi on valittu 2035. On tärkeää, että kaupunki sitoutuu tekemään tavoitteen saavuttamiseen tarvittavat päästövähennykset. Vasemmistoliiton mielestä tavoitevuotta pitäisi myös kirittää vuoteen 2030, ja tehdä Hämeenlinnasta vihreän siirtymän edelläkävijä.

Askeleet ilmastokestävään Hämeenlinnaan:

1. Joukkoliikenne edullisemmaksi ja kattavammaksi

Hämeenlinnan bussien tulee olla merkittävästi nykyistä edullisempia ja vuorojen sekä reittien määrää on lisättävä. Lisäksi lipunostotapoja on edelleen monipuolistettava. Hyvät joukkoliikenneyhteydet on saatava myös pitäjiin. Joukkoliikenteestä on tehtävä yhä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle. Bussiliikenteessä on siirryttävä biokaasu- ja sähköbusseihin.

2. Lämmitys ja sähköntuotanto vähäpäästöiseksi

Aurinkopaneeleja on asennettava kaupungin rakennuksiin ja rakennusten öljylämmitys on korvattava maalämmöllä. Geotermisen energian ja tuulivoiman edellytyksiä tulee tutkia ja parantaa. Kaukolämmössä hukkalämpö on hyödynnettävä aiempaa tehokkaammin mm. lämpöpumppujen avulla. Lopuistakin fossiilisista on ripeästi luovuttava kaukolämmöntuotannossa, ja keskipitkällä tähtäimellä on luovuttava myös pääosin puun polttoon perustuvista väliaikaisratkaisuista.

3. Lisää puurakentamista

Puurakentaminen on huomattavasti vähäpäästöisempää kuin betonirakentaminen. Kaupungin julkisessa rakentamisessa tulee suosia mahdollisuuksien mukaan puurakentamista. Kaavoituksen keinoin voidaan ohjata yritykset rakentamaan uudet kerrostalot betonin sijaan puusta. Puurakentamista tulee edistää hyödyntäen paikallista yrittäjyyttä ja osaamista.

4. Energiatehokkuuden parantaminen

Kaupungin rakennusten energiatehokkuus on jo matkalla hyvään suuntaan mm. kuntien energiantehokkuussopimuksen toimintaohjelman myötä. Hyvää työtä on jatkettava ja nopeutettava.

5. Pyöräilyn edistäminen

Keskustaan on rakennettava pitkään odotetut pyöräväylät, ja kantakaupungin ulkopuolella tulee lisätä kevyen liikenteen väyliä. Pyöräilyreittien talvikunnossapitoon on panostettava nykyistä enemmän, ja katujen kunnossapidon resurssivaje tulee paikata. Toimivat pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät on saatava myös pitäjiin ja maaseudulle.

6. Kasvisruokailun edistäminen julkisissa ruokailuissa

Kouluruokailuissa ja muissa julkisissa ruokailuissa kasvisvaihtoehdon tulee olla helposti saatavilla lihavaihtoehdon vieressä. Kasvissyönti ei ole erikoisruokavalio! Myös kasvisruoan makuun on panostettava.

Kotimaisten kasvisten ja kotimaisen järvikalan määrää tulee lisätä ruokalistoilla.

7. Avohakkuut historiaan kaupungin metsissä

Avohakkuut tulee korvata jatkuvaan kasvatukseen perustuvalla metsänhoidolla. Jatkuva kasvatus tarkoittaa suurista avohakkuista luopumista, ja metsän pitämistä puustoisena. Jatkuva kasvatus tukee metsien hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi se on usein rahallisesti kannattavampaa kuin avohakkuut. Muun muassa Turku on jo luopunut avohakkuista omistamissaan metsissä.

8. Evon tiedekansallispuistohanke toteutettava

Evon retkeilyalue on ainutlaatuinen metsäalue Etelä-Suomessa. Tiedekansallispuisto suojelisi alueen arvokkaan luonnon ja vahvistaisi luonnon monimuotoisuutta sekä metsän hiilinieluja. Kansallispuisto tukisi alueen matkailua ja paikallista elinkeinoelämää, sekä loisi jopa n. 1 000 uutta työpaikkaa. Kansallispuistoa perustettaessa on huomioitava paikallisten mielipiteet, sekä Evon metsäoppilaitoksen tarpeet.

9. Lähipalvelut turvattava

On tärkeää, että palvelut ovat helposti saavutettavissa. Tällöin myös autolla liikkumisen tarve vähenee, ja päästöt pienenevät.

Antirasistinen Suomi ja Hämeenlinna

Tänään vietetään Yhdistyneiden Kansakuntien julistamaa rasismin vastaista päivää. Suomi ei ole vapaa rasismista ja rakenteellisesta syrjinnästä. Esimerkiksi ulkomaalainen nimi vaikeuttaa merkittävästi mahdollisuuksia päästä työhaastatteluun, vaikka hakijan ammattipätevyys olisi kunnossa. Suomi olikin EU-maiden keskinäisessä vertailussa kaikkein rasistisin maa. Vertailun mukaan 63% Suomessa asuvista tummaihoisista henkilöistä on kokenut rasistista häirintää viimeisen viiden vuoden aikana.

Rakenteellista rasismia on muun muassa työelämässä, koulutuksessa ja julkisissa palveluissa. Rasismi on yhteiskunnallinen ongelma, johon tulee jokaisen henkilökohtaisen vastuun lisäksi puuttua myös valtion ja kuntien tasolla.

Keinoja puuttua rakenteelliseen rasismiin kunnissa:

1. Anonyymi rekrytointi
Hämeenlinnan on otettava käyttöön anonyymi rekrytointi. Se ehkäisisi syrjintää työnhakutilanteissa ja takaisi jokaiselle yhdenvertaisen mahdollisuuden päästä työhaastatteluun. Anonyymissa rekrytoinnissa hakijan työnhaun kannalta epäoleelliset tiedot eli nimi, sukupuoli, syntymäaika tai äidinkieli ei tule työnantajan tietoon ennen haastatteluvaihetta.

Anonyymi rekrytointi on käytössä esimerkiksi Helsingissä ja Vaasassa. Lisäksi muun muassa Janakkalassa käynnistyi viime vuonna aiheesta kokeilu. Hämeenlinnan tulisi ottaa mallia naapuristaan ja ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi työnhakijoiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

2. Antirasistista koulutusta kaupungin henkilöstölle
Etenkin koulujen, terveydenhuollon ja nuorisotoimen henkilöstölle tulee järjestää laajaa koulutusta rasismin tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Koulutukseen osallistumisen tulee olla osa työnkuvaa. Esimerkiksi Helsingissä opetushenkilöstölle on järjestetty laajaa antirasistista koulutusta.

3. Palkka-avoimuus
Julkisen hallinnon, kuten kaupungin, palkat ovat jo nyt julkisia. Palkka-avoimuus varmistaa, että samasta työstä maksetaan sama palkka riippumatta esim. sukupuolesta tai ihonväristä. Palkka-avoimuutta on edellytettävä myös kaupungin konserniyhtiöiltä sekä yksityisiltä yhteistyötoimijoilta.

4. Hallituksen rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman toteuttaminen
Nykyinen vasemmistohallitus on sitoutunut muodostamaan ja toteuttamaan rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman. Toimintaohjelman toteuttamiseen on sitouduttava myös Hämeenlinnassa ja muissa kunnissa.

5. Asuinalueiden eriytymisen torjuminen
Asuinalueiden eriytymistä asukkaiden taustan tai tulotason mukaan on ehkäistävä. Tärkeää on rakentaa kohtuuhintaista vuokra-asumista myös ns. kalliimmille alueille, kuten rakenteilla olevaan Asemanrantaan. Lisäksi Hämeenlinnan Vasemmisto ehdottaa Hämeenlinnan lähiöiden elinvoiman turvaamista erityisillä lähiöprojekteilla, joilla parannetaan alueiden asukastyytyväisyyttä, palvelutasoa, lähiluonnon saavutettavuutta sekä esimerkiksi julkisen liikenteen yhteyksiä. Kohtuuhintainen ja viihtyisä asuminen hyödyttää kaikkia hämeenlinnalaisia.

6. Uusille valtuutetuille koulutusta rasismin ilmenemisestä ja torjumisesta kunnissa
Päätöksentekijöillä tulee olla tietoa rakenteellisesta rasismista, jotta sitä voidaan tehokkaasti torjua. Valtuutetuille järjestettävä koulutus tukee yhdenvertaisuuden edistämistä kunnan toiminnassa.

Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen? (HäSa 17.3)

Alla oleva mielipidekirjoituksemme julkaistiin Hämeen Sanomissa keskiviikkona 17.3. Kirjoituksen kirjoittivat kanssaehdokas Marja-Leena Ruuskanen ja minä yhteisesti.

Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen?

Suomen lain mukaan jokainen maassa asuva tai oleskeleva on oikeutettu terveydenhuoltoon. Tämä toteutuu psyykkisen terveydenhuollon osalta Suomessa ja Hämeenlinnassa vain vaivoin. Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriötä. Koronakriisi kuormittaa ihmisten mielenterveyttä entisestään ja lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta. Nyt on aika tehdä korjausliike.

Hoidontarpeen arviointiin pääsee Hämeenlinnassa matalalla kynnyksellä. Sitten saattaa kestää 4-6 viikkoa ennen kuin ehkä saa seuraavan ajan terveyskeskuksessa, vaikka mielenterveyden järkkyessä hoitoa pitäisi saada nopeasti. Hoidon saanti ei ole riittävää, koska mielenterveyspalveluita vaivaa henkilöstöpula. Palveluiden nykyinen rahoitus ei riitä parantavan ja tehokkaan hoidon tarjoamiseen.

Varsinkin nuorten tilanne on heikko. Hämeenlinna alittaa Psykologiliiton valtakunnallisen suosituksen koulupsykologien määrästä yli kaksinkertaisesti. Yhdellä koulupsykologilla voi olla vastuullaan jopa kuusi koulua ja jopa 1200 oppilasta. Oppilashuollon resurssit on nostettava suosituksia vastaaviksi. Lisäksi Turusta tulisi ottaa mallia, ja palkata Hämeenlinnan koululaisia varten psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan oppilashuoltoa ja oppilaiden mielenterveyttä.

Toinen erityistä tukea tarvitseva ryhmä on ikääntyneet. Yli 67-vuotiailla ei ole enää oikeutta Kelan mielenterveyskuntoutukseen. Korona-aikana ikääntyneiden yksinäisyys lisää mielenterveyspalvelujen tarvetta. Mielenterveyden kriisi ratkaistaan resursseja lisäämällä ja panostamalla etenkin varhaisen tuen palveluihin. Mielenterveyden ammattilaisten määrää on lisättävä psykiatrian poliklinikalla ja terveyskeskuksissa, jotta laadukasta ja parantavaa hoitoa on saatavilla kaikille maksukyvystä riippumatta.

Mielenterveyspalveluiden parantaminen on taloudellisesti järkevää. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain noin 11 miljardin kustannukset yhteiskunnalle, ja ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttaja. Jokainen mielenterveyteen investoitu euro maksaa itsensä takaisin yli nelinkertaisesti. Sijoittaminen mielenterveyteen on siis mitä vastuullisinta talouspolitiikkaa.

Mielenterveyden järkkyessä ota yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Sieltä saat neuvoa miten toimia. Netissä keskusteluapua tarjoavat esimerkiksi Tukinet ja nuorille suunnattu Sekasin-chat. Akuutissa tilanteessa mene päivystykseen tai soita esimerkiksi MIELI ry:n ympärivuorokautiseen kriisipuhelimeen. Apua löytyy, älä jää yksin!

Vaalivideo ja Hämeenlinnan mielenterveyspalvelut

Ensimmäisellä vaalivideollani keskityn yhteen keskeisistä vaaliteemoistani, mielenterveyteen. Lisäksi kerron miksi olen ehdolla ja hieman muista mulle tärkeistä teemoista.

Joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Silti Hämeenlinnassa mielenterveyspalvelut takkuavat.

Hoidontarpeen arviointiin pääsee periaatteessa matalalla kynnyksellä, mutta sen jälkeen hoidonsaanti on pahimmillaan hidasta ja epävarmaa. Palveluiden nykyinen rahoitus ei aina riitä parantavan ja tehokkaan hoidon tarjoamiseen.

Vakavia ongelmia on myös oppilashuollossa, Psykologiliiton suositukset koulupsykologien määrässä alitetaan yli kaksinkertaisesti. Yhden koulupsykologin vastuulla voi olla jopa 6 koulua ja 1 200 oppilasta. Ei ihme, että ammattilaisten kalenterit ovat täynnä.

Mielenterveyden edistäminen on myös vastuullista taloudenpitoa. Jokainen mielenterveyspalveluihin käytetty euro tuo tutkitusti yli neljän euron tuoton, puhumattakaan inhimillisistä hyödyistä. Investoinnit mielenterveyteen maksavat itsensä nopeasti takaisin.💰

Ratkaisut mielenterveyden edistämiseen Hämeenlinnassa:

1️⃣ Parannetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta lisäämällä niiden resursseja ja parantamalla niistä tiedottamista

2️⃣ Nostetaan oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöresurssit suosituksia vastaaviksi.

4️⃣ Turun mallin mukaisesti palkataan psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan koulujen mielenterveystyötä

5️⃣ Panostetaan nuorten matalan kynnyksen Ohjaamo -toimintaan ja etsivään nuorisotyöhön

Hämeenlinnasta pyöräilykaupunki

Allekirjoitin Tawast Cycling Clubin kuntavaaliteesit pyöräilyn edistämiseksi Hämeenlinnassa. Hämeenlinnalla on potentiaalia tulla toimivaksi pyöräilykaupungiksi. Pyöräilyn edistäminen lisää kaupungin viihtyisyyttä, kasvattaa kaupunkilaisten liikkumismahdollisuuksia ja on keskeistä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

Ottamalla mallia pyöräilyn edelläkävijöistä, kuten Oulusta, Hämeenlinnassa saadaan lisättyä pyöräilyn houkuttelevuutta. Tärkeintä on rakentaa toimivia pyöräväyliä ja huolehtia hyvästä väyläkunnossapidosta myös talvella. Keskustan lisäksi toimivista pyöräväylistä on huolehdittava myös pitäjissä ja suurten teiden varsilla.

Tällä hetkellä Hämeenlinnasta puuttuu yhtenäiset pyöräväylät keskustan läpi. Etelä-pohjoissuunnan väylästä on päätös tehty, mutta rakentamista ei ole vieläkään aloitettu, vaikka valtio rahoittaa puolet työstä. Toteuttamista on nopeutettava, ja samalla aloitettava myös itä-länsisuuntaisen pyöräväylän suunnittelu. Kantakaupungin ulkopuolella on huolehdittava kevyen liikenteen väylien lisäämisestä ja kunnossapidosta. Hämeenlinnan katujen kunnossapidon resurssi- ja henkilöstövaje on paikattava, jotta pyöräväylien ja teiden kunnossapito onnistuu.

Tawast Cycling Clubin vaaliteesit löytää täältä.

Hämeenlinnan talous hyvällä tolalla

Hämeenlinnan tilinpäätösennuste vuodelle 2020 on n. 15 miljoonaa ylijäämäinen! Vielä viime kesänä peloteltiin 15 miljoonan euron alijäämällä.

Viime vuonna Hämeenlinnassa lietsottiin velkapelkoa ja yritettiin koronaa tekosyynä käyttämällä runnoa läpi ennätysleikkaukset. Kokoomuksen johdolla sovittiin yli kuuden miljoonan euron leikkauksista kaupungin henkilöstöön (kuten hoitohenkilökuntaan ja opettajiin) ja mm. Alvettulan koulun lakkautusta yritettiin.

Todellisuudessa vuosi 2020 oli reilusti ylijäämäinen. Valtion korona-avustukset auttoivat paljon, mutta myös kasvaneet pysyvät valtionosuudet ja odotettua paremmat verotulot olivat tärkeässä roolissa. Valtion tuleva koronatuki kunnille oli odotettavissa jo viime vuoden budjettia laatiessa, kun kaupungin johtavat päättäjät esittelivät massiivisia leikkauslistojaan. Näiden leikkausyritysten taustalla olivat siis puhtaasti ideologiset syyt, taloudella niitä ei voinut eikä voi perustella.

Nyt reilusti ylijäämäisen budjetin ja lähestyvän SOTE-uudistuksen myötä Hämeenlinnan tulevaisuudennäkymät ovat jokseenkin valoisat. Nyt ei ole hyvinvointileikkausten aika.

Lue lisää Hämeenlinnan tilinpäätösennusteesta: https://yle.fi/uutiset/3-11803492