Blogi

Julkaistu

Pelastetaan Yle tuhoisilta leikkauksilta!

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Itä-Hämeessä, Etelä-Suomen Sanomissa, Forssan Lehdessä, ja lyhennettynä myös Hämeen Sanomissa.

Pelastetaan Yle leikkauksilta!

Kokoomuksen ja perussuomalaisten vaalilupaukset Ylen rahoituksen leikkaamiseksi ovat vaarallisia vapaalle tiedonvälitykselle. Esitetyt leikkaukset vastaisivat noin neljäsosaa Yleisradion budjetista. Poliittisesti motivoituneet hyökkäykset Ylen tarjoamaa vapaata tiedonvälitystä kohtaan ovat huolestuttavia ja uhkaavat heikentää suomalaisen mediakentän luotettavuutta sekä suomalaista demokratiaa.

Varsinkin perussuomalaisten motiivi leikkauksille vaikuttaa olevan umpipoliittinen, mikä kuulostaa huolestuttavasti sensuurilta. On myös varsin lyhytnäköistä leikata vapaalta tiedonvälitykseltä vain sen vuoksi, ettei itse pidä kaikista ohjelmista. Kokoomus sentään vetoaa talouden tasapainottamiseen.

Yleisradio on Suomen ainoa täysin epäkaupallinen uutisia, ajankohtaisohjelmia ja viihdettä tarjoava palvelu. 90 prosenttia suomalaisista katsoo Ylen onnistuvan tehtävässään vähintään melko hyvin, ja se on Suomen luotetuin media. Ylen sisällöt ovat itsenäisiä ja poliittisesti riippumattomia.

Yle on paikallislehtien tapaan keskeinen suomalaisen demokratian moottori mahdollistaessaan taloudellisesti ja poliittisesti riippumattoman tiedonvälityksen ja mielipiteenvaihdon. Se on koko kansan areena.

Leikkausten sijaan meidän tulee panostaa Ylen rahankäytön avoimuuteen sekä edelleen vahvistaa Ylen sisältöjen riippumattomuutta valtiosta.

Pelastetaan Yle tuhoisilta leikkauksilta!

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vas.).

Julkaistu

Leikataanko laput silmillä vai tasapainotetaanko kestävästi?

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin mm. Hämeen Sanomissa, Etelä-Suomen Sanomissa ja Itä-Hämeessä.

Leikataanko laput silmillä vai tasapainotetaanko kestävästi?

Julkisen talouden tasapainotus on tärkeä tavoite. Siksi onkin harmi, että sen varjolla esitetään toinen toistaan tuhoisampia ja epärealistisempia leikkaushaaveita.

Valtiovarainministeriö esitti vastikään oman ehdotelmansa tasapainotustoimenpiteiksi. Vaalien alla julkaistua listaa luetaan herkästi suosituksena. Ministeriössä on leikkausvimman vallassa laitettu laput silmille ja alettu yliviivailla tuloja ja menoja excel-johtamisen hengessä.

Leikkauksia tarjotaan muun muassa koulutukseen, soteen, sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, luonnonsuojeluun ja lapsiperheiden toimeentuloon. Korkeakouluihin lobataan lukukausimaksuja ja opintotuki ehdotetaan jopa poistettavaksi kokonaan. Lista on käsittämätön ehdotus hyvinvointivaltion romuttamiseksi.

On selvää, että talouden tasapainotustarve on miljardiluokkaa. Tasapainottamisen tavat tulee kuitenkin valita harkiten ja järkevästi, eikä laput silmillä sieltä täältä leikaten ja kurjistaen.

Työllisyyttä tuetaan parhaiten panostamalla koulutukseen ja tukemalla ihmisten terveyttä.

Vasemmistoliiton taloudellisesti ja inhimillisesti kestävä tasapainotusresepti perustuu neljään peruspilariin: koulutus- ja sote-panostuksiin, oikeudenmukaiseen veropolitiikkaan, tarvittaviin menosopeutuksiin sekä työllisyyden, tuottavuuden ja palkkakehityksen parantamiseen.

Poliitikkojen tulee uskaltaa sanoa suoraan, että tarvitsemme suuriin omistuksiin ja pääomiin kohdistuvia kipeitä päätöksiä. Suomen veroaste on laskenut koko 2000-luvun, ja ilman uusia veropäätöksiä se jatkaa edelleen laskuaan. Jos veroasteemme olisi edelleen vuoden 2016 tasolla, valtio ei velkaantuisi juuri ollenkaan.

Meidän on kiristettävä pääomien ja isojen varallisuuksien verotusta. Lisäksi meidän on korjattava tehottomuuteen kannustava osinkoverojärjestelmä, leikattava rikkaita suosivat verovähennykset ja estettävä haitallinen verovälttely.

Suomella ei ole enää varaa rikkaiden vapaamatkustukseen. Menosäästöjä löytyy muun muassa monista haitallisiksi todetuista yritystuista.

Työllisyyttä tuetaan parhaiten panostamalla koulutukseen ja tukemalla ihmisten terveyttä. Vasemmisto ehdottaa oppimisen tuen kokonaisuudistusta, 200 miljoonan lisäpanostusta koulutukseen ja sote-palveluiden resurssivajeen paikkaamista.

Talouden tasapainottamisen keinot ovat arvovalintoja. Talouden kestävyys ei saa tarkoittaa laput silmillä leikkaamista ja ihmisten kyykyttämistä. Suomi tarvitsee reilua ja kestävää tasapainotusta, jotta hyvinvointivaltiomme voidaan turvata.

Kirjoittaja on valtiotieteen opiskelija, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vas.).

Julkaistu

Hämeenlinna investoi isosti ledeihin

Kaupunginvaltuusto teki tänään merkittävän päätöksen uusia kaikki kaupungin katuvalojen lamput ledeiksi 4 vuoden investointiohjelmalla.

Pidin allaolevan puheen valtuuston kokouksessa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olemme tekemässä tärkeää päätöstä katuvalojen led-investoinneista. Investoimme led-valosiirtymän merkittävään nopeuttamiseen, jotta kaikki kaupungin katuvalot olisivat ledejä neljän vuoden kuluessa.

Päätös tulee säästämään kaupungin menoja vuositasolla lähes puolella miljoonalla eurolla. Summa koostuu sekä energiansäästöstä, että huoltotarpeen vähenemisestä. Päätös on merkittävä apu kaupungin talouden tasapainottamistyössä. Investointi maksaa itsensä takaisin jo 7 vuodessa, eli hyvin nopeasti.

Led-investointi lisää liikenneturvallisuutta ja katuturvallisuutta, koska ledien valaisuteho on huomattavasti vanhakantaisia lamppuja parempi. Investointi myös pienentää riskiä katuvalaistuksen käyttämisestä säästökeinona tulevaisuudessa, ja lisää myös tätä kautta turvallisuuttamme. Toimivampi valaistus parantaa myös kaupunkikuvaa.

Investointi on merkittävä myös Hämeenlinnan vuoteen 2035 asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Kaupungin energiankulutusta, ja siten päästöjä, pystytään leikkaamaan tehokkaasti. Investointi toteuttaa etuajassa Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelmassa päätetyn led-tavoitteen.

Päätös tehtiin alustavasti jo viime syksyn budjettikokouksessa, jolloin päätettiin valmistelun aloittamisesta ja siirrettiin lopullinen päätöksenteko maaliskuun lisäbudjettiin.

Investointi oli yksi Vasemmistoliiton keskeisistä esityksistä budjettineuvotteluissa. On hienoa, että investoinnille saatiin yksimielinen kannatus muiltakin puolueilta. Kiitos siitä!

Kaksi viikkoa sitten Kaupunginhallitus hyväksyi investoinnin toteutussuunnitelman, ja nyt hyväksytään viimeinen sinetti eli rahoitus.

Investoinnin merkittävyydestä kertoo se, että tällä hetkellä ledejä on Hämeenlinnassa vasta alle puolessa valotolpista. Resurssit niiden vaihtamiseksi ovat olleet tähän asti liian pieniä. Nyt tähän tulee muutos. Hämeenlinna hyppää Suomen kaupunkien heikommalta keskitasolta suoraan parhaaseen kärkeen. Tästä päätöksestä meidän kaikkien on syytä olla ylpeä ja tyytyväinen.

Julkaistu

Kuunnellaan nuorten toiveita – tuodaan kuukautistuotteet kouluihin!

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 15.3.-23.

Kuunnellaan nuorten toiveita – tuodaan kuukautistuotteet kouluihin!

Kahdeksasluokkalaisten aloitteet Hämeenlinnan koulujen Vaikuta-päivissä ovat usein todella hyviä ja tarpeellisia. Esimerkiksi viime vuonna idea nuorten mopopajasta nousi esiin V-päivässä, ja Vasemmistoliitto teki asiasta valtuustoaloitteen. Tällä hetkellä idea on edennyt kattavaan selvitysvaiheeseen, ja päätöksiä on luvassa syksyllä.

Tänä keväänä Lammin Hakkalan koulussa nuoret toivoivat kuukautistuotteita saataville koulujen wc-tiloihin. Ehdotus on hyvä ja tärkeä, ja on harmillista, ettei tällainen perusjuttu ole vielä kunnossa. Asia on syytä korjata nopeasti. Ainakin moni Hakkalassa paikalla ollut valtuutettu, poliittisen kentän eri laidoilta, suhtautui nuorten aloitteeseen myönteisesti. Toivottavasti tämä myönteisyys kantaa myös konkreettisiin muutoksiin asti!

”Maksuton ja helppo saatavuus vähentäisi myös kuukautisiin liittyvää tarpeetonta häpeää, sekä osin perheiden taloudellisia vaikeuksia.”

Kuukautistuotteiden helppo saatavuus wc-tiloissa helpottaisi tilanteita, joissa kuukautiset alkavat koulupäivän aikana yllättäen. Maksuton ja helppo saatavuus vähentäisi myös kuukautisiin liittyvää tarpeetonta häpeää, sekä osin perheiden taloudellisia vaikeuksia.

Kuukautisköyhyyteen ja kuukautisista aiheutuvaan stigmaan tulee hakea ratkaisuja myös laajemmin. Wc-tiloissa tarjolla olevat tuotteet auttavat akuutteihin tilanteisiin, mutta eivät suoraan kuukautisköyhyyteen. Hyvinvointivaltiossamme ei ole tavatonta, että ihminen joutuu tekemään valintoja ruoan ja välttämättömien hygieniatuotteiden välillä. Hintojen nousu on ennestään pahentanut myös tätä ongelmaa.

Valtiotasolla kuukautistuotteiden arvonlisävero tulee laskea muiden terveystuotteiden tasolle alennettuun 10 prosentin verokantaan. Helsingissä kokeiltiin viime vuonna kuukautistuotteiden tarjoamista maksutta oppilaitoksissa, ja kokeilun tulokset olivat hyviä. Skotlannissa on taattu maksuttomat kuukausituotteet koko kansalle. Suomessakin niiden laajempi maksuton tarjoaminen oppilaitoksissa ja vähävaraisille olisi tarpeen. Tätä tulee edistää yhdessä hyvinvointialueen kanssa.

Nuorten kuuntelusta on hyvä aloittaa! Vasemmisto tekee töitä sen eteen, että kuukautistuotteita saataisiin tarjolle koulujen wc-tiloihin Hämeenlinnassa.

Kirjoittaja on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna.

Julkaistu

Metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavasti

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Kaupunkiuutisissa 8.3.

Vaalimielipide | Aapo Reima (vas.): Metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavasti – Pääradan väliasemilta kyytiin nousee huomattavasti enemmän matkustajia kuin Tampereelta

Raideliikenne on tulevaisuutta, ja siihen tulee investoida vahvasti. Investoinnit tulee kuitenkin tehdä järkevästi, ilmaston kannalta kestävästi ja kustannustehokkaasti. Metsärata ei täytä yhtäkään näistä ehdoista, mutta pääradan pikainen parantaminen ja lisäraiteet täyttää. Silti metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavin kustannus- ja matkustajamäärälaskelmin.

Metsäratalinjauksen hinta olisi reilu 6 miljardia euroa, pääradan parantamisen reilu 4 miljardia. Eroa kasvattaa kuitenkin entisestään se, että molempiin on leivottu sisään pääkaupunkiseudulle suunnitellun lentoradan hinta eli 3 miljardia. Pääradan parantaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi lentorataa, mutta metsäradan rakentamiselle se on perusedellytys. Tämä huomioon ottaen pääradan parannus maksaisi vain noin miljardin, kun taas metsäratalinjaus edelleen reilu kuusi miljardia. Toki lentorata on tärkeä osa Suomen raideliikenneyhteyksien parantamista, mutta sitä ei tule virheellisesti niputtaa yhteen pääradan parantamisen kanssa.

Nykyinen päärata on pikaisen kunnostamisen ja parantamisen tarpeessa. Tarpeelliset korjaukset ja parannukset tulisi tehdä joka tapauksessa, mikä entisestään lisää pääradan parantamisen kustannustehokkuutta suhteessa metsärataan. Helsinki-Riihimäki-välin kapasiteetin parantamisen 3. vaihe sekä Helsinki-Tampere-välin peruskorjaus ovatkin jo mukana Väyläviraston investointiohjelmassa.

Kustannuslaskelmien lisäksi harhaanjohtava on myös metsäradan myötä luvattu merkittävä matkustajamäärien kasvu. Todellinen vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen, kun väliasemien matkustajapotentiaali ohitettaisiin, lippuhinnat nousisivat ja pääradan palvelutaso laskisi. On hyvä muistaa, että pääradan varren väliasemilta kyytiin nousee huomattavasti enemmän matkustajia kuin Tampereelta.

Pääradan lisäraiteilla ja pääratakäytävän parantamisella voidaan tehokkaasti nopeuttaa matka-aikoja ja lisätä vuoroja, palvellen koko radanvartta aina pohjoiseen Suomeen ja Narvikiin asti. Myös lähijunaliikennettä tulee vahvasti kehittää ja raideliikennettä palauttaa myös alueille, joista se on jo ehditty lakkauttaa.

Julkaistu

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Kanta-Hämeessä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin sekä Aamupostissa (21.3.) että Hämeen Sanomissa (22.3). Juttu käsittelee terveyskeskuslääkäriin pääsyä Kanta-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Päijät-Hämeen lehdissä. Kanta-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Kanta-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2068 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin 2 käyntiä/asukas. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 1003 käyntiin tuhatta asukasta kohti. Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana avohoitokäynnit somaattisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat yli kaksinkertaistuneet ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille lisääntyneet yli 50 %. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Tilasto hätkähdyttää. Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisi edellytys sairauksien ehkäisylle, riittävän varhaiselle hoidolle ja toimivalle erikoissairaanhoidon jälkihoidolle. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella huomio tulee kiinnittää kevään lisäbudjettiin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämistrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu monilla projekteilla, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaaliohjelmissaan ehdottamilla miljardileikkauksilla, jotka toteutuessaan vähentäisivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla. Ratkaisu ei ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Emme tarvitse oikeiston rummuttamaa soten ”hallinnollista korjaussarjaa”, vaan lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Aapo Reima

Kanta-Hämeen aluevaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (vas.)

Julkaistu

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Päijät-Hämeessä

Alla oleva kirjoitukseni julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa 20.2.2023. Kirjoituksen pääpaino on Päijät-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Kanta-Hämeen lehdissä. Päijät-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Ehdokkaalta | Terveyskeskus­lääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Päijät-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2 120 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin kaksi käyntiä asukasta kohti. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 764 käyntiin tuhatta asukasta kohti.

Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana asukkaiden avohoitokäynnit erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat lisääntyneet rajusti. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisivat sairauksien ehkäisyn, riittävän varhaisen hoidon ja toimivan erikoissairaanhoidon jälkihoidon edellytys. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Hyvinvointialueilla huomio tulee kiinnittää mahdollisiin lisäbudjetteihin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämisstrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista miljardileikkauksilla. Ratkaisu eivät ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Tarvitsemme lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vas.).

Julkaistu

Nyt on työntekijän vuoro

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa 31.1.

Nyt on työntekijän vuoro – Ihmisten köyhdyttäminen ei ole järkevää kenellekään

Suomalainen työntekijä köyhtyy. Voimakkaan inflaation takia palkansaajien reaaliansiot ovat pudonneet 5,7 prosenttia vuodentakaisesta tilanteesta. Romahdus on suurin 60 vuoteen, ja erityisen vaikeassa tilanteessa ovat pienipalkkaiset työntekijät.

Nyt palkansaajat oikeutetusti vaativat ostovoiman ja toimeentulon turvaavia palkankorotuksia. Työnantajapuoli taas yrittää edelleen saada työntekijöitä tyytymään mitättömiin korotuksiin.

Neuvottelut palkoista ja työehdoista ovat kesken muun muassa kaupan alalla, teollisuudessa, rakennusalalla ja kuljetusalalla. Tehdyt ratkaisut vaikuttavat myös kunta-alojen palkankorotuksiin, jotka on keväällä tehdyn sopimuksen mukaisesti sidottu vientialojen korotustasoon. Teollisuuden sopimus on nyt avainasemassa ratkaisun löytymisessä.

Hylkäys oli vastuullinen päätös

Viime perjantaina työntekijöiden Teollisuusliitto hylkäsi valtakunnansovittelijan sovintoesityksen, jossa tarjottu 6,6 prosentin korotustaso kahden vuoden aikana olisi laskenut reaaliansioita merkittävästi. Esityksessä oli myös toinen ongelma: kaikille työntekijöille maksettavan yleiskorotuksen määrä oli siinä vain 4,6 prosenttia kahdelle vuodelle. Oli siis vastuullinen päätös, että Teollisuusliitto hylkäsi esityksen, ja neuvotteluja jatketaan.

Suomalainen työntekijä on jo pitkään tyytynyt pieniin palkankorotuksiin maan kilpailukyvyn nimissä. Nyt yritykset ovat takoneet jättivoittoja, eli palkanmaksuvaraa on.

Kilpailukyky ei ole vaarantumassa

Lisäksi Suomen keskeisissä kilpailijamaissa on tehty korkeita palkankorotuspäätöksiä, eli merkittävätkään korotukset eivät vaarantaisi Suomen kilpailukykyä. Olisiko siis viimein työntekijän vuoro saada osansa tuottavuuden ja voittojen kasvusta?

Nykyisessä taloudellisesti epävarmassa tilanteessa työnantajien joustaminen suomalaisten toimeentulon turvaamiseksi olisi talouskehityksen kannalta tärkeää, koska suomalaisten ostovoiman tukeminen palautuu yrityksille kotimaisen kysynnän muodossa. Ihmisten köyhdyttäminen taas ei ole pitkällä aikavälillä järkevää kenellekään.

Kikyn pirullinen häntä

Valtiovallaltakin löytyisi eräitä ratkaisun avaimia. Sipilän hallituksen kiky-sopimuksesta on vielä jäljellä sen pirullinen häntä, työnantajamaksujen siirto työntekijälle reilun 2 prosentin edestä. Näiden palauttaminen työnantajan maksettavaksi kohentaisi palkansaajien toimeentuloa, vähentäisi palkankorotuspainetta ja olisi julkiselle taloudelle kustannusneutraalia.

Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa antaa ihmisten toimeentulon romahtaa. Siksi tarvitaan kunnolliset palkankorotukset. Lopultakin on oltava työntekijän vuoro.

Aapo Reima

kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja, kansanedustajaehdokas (vas.)

Hämeenlinna

Julkaistu

Häirintätapaus ravisteli paikallista urheilua ja politiikkaa – Mitä opimme Lentopallokerhon tapauksesta?

Allaoleva kolumnini julkaistiin Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 27.1.-23.

Häirintätapaus ravisteli paikallista urheilua ja politiikkaa

Lentopallokerhossa paljastunut häirintätapaus ravisteli hämeenlinnalaista urheilua ja politiikkaa vuodenvaihteen tienoilla. Tapaus kytkeytyi kaupunkiin erityisesti, koska Lentopallokerho on kaupungin tärkeä yhteistyökumppani ja tuensaaja.

Mihin asia lopulta johti, ja mitä siitä opittiin?

Tapaus herätti kaupungin johtoa ja päättäjiä torjumaan urheilumaailmassa esiintyvää epäasiallista käytöstä. Kaupunginjohtaja ja valtaosa kaupungin poliittisesta johdosta otti asian tosissaan, ja toimenpiteisiin ryhdyttiin.

Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen on hoitanut asiaa kiitettävällä tavalla ja tuonut selkeästi esiin kaupungin nollatoleranssin seksuaaliseen häirintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen, myös yhteistyökumppaneita koskien.

Lentopallokerholle tehtiin siis selväksi, että tälläinen peli ei vetele.

Lentopallokerhon ja kaupungin välinen yhteistyösopimus uudistettiin. Naisten urheilun tukisumma pidetään ennallaan, mutta sopimus päivitettiin eettisten kysymysten osalta nykyaikaan. Uudistetussa sopimuksessa edellytetään urheilun eettisten periaatteiden noudattamista ja mekanismien luomista mahdollisiin ongelmatilanteisiin puuttumiseksi.

Sopimusehtojen rikkominen johtaa jatkossa sopimussakkoon, eli käytännössä rahojen perimiseen takaisin. Seuran tulee vuosittain raportoida kaupungille yhteistyön toimivuudesta. Vastaavat ehdot kirjataan jatkossa kaikkiin kaupungin yhteistyösopimuksiin eri urheilutoimijoiden kanssa. Pienin tarkennuksin ehdot viedään myös kulttuuritapahtumien markkinointisopimuksiin.

Tapaus johti parannuksiin myös omassa organisaatiossa. Kaupungin eettiset ohjeet tullaan päivittämään. Kaupungin omia mekanismeja häirintään ja muuhun epäasialliseen käytökseen puuttumiseksi parannetaan ja ilmoituskanavia kehitetään.

Kaupungissa tapauksesta siis otettiin opiksi ja toimintatapoja korjattiin, jotta vastaavaan voidaan jatkossa puuttua tehokkaammin. Asiassa ei nimittäin ole kyse vain Lentopallokerhosta, vaan kyseessä on laajempi yhteiskunnallinen ongelma.

Työtä häirinnän ja epäasiallisen käytöksen torjumiseksi on syytä jatkaa myös nyt akuutin kriisin laannuttua. Vielä on paljon tehtävää.

Kirjoittaja on on valtuutettu (vas.), Hämeenlinna

Julkaistu

Oikeudenmukainen siirtymä nyt!

Sitouduin eduskuntavaaliehdokkaana oikeudenmukaisen siirtymän periaatteisiin: Katso periaatteet tästä!

Sitoudun tekemään ilmastokriisiä ja luontokatoa torjuvaa politiikkaa. Vihreät investoinnit tuovat Suomeen uutta työtä ja liiketoimintaa. Nämä mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti, ja vihertyvää teollisuutta suojata hiilitullein.

Panoksia pitää laittaa tuulivoiman, aurinkovoiman ja ydinvoiman edistämiseen sekä energiaomavaraisuuden parantamiseen. Hiilinielut tulee turvata kehittämällä hakkuumenetelmiä, ja lisäämällä metsänomistajien kannusteita hakkuiden rajoittamiseen. Tärkeää on myös muun muassa luonnonsuojelun, joukkoliikenteen, kiertotalouden ja kosteikkoviljelyn edistäminen.

Siirtymän reiluus tulee varmistaa vahvistamalla hyvinvointivaltiota ja korjaamalla koulutuksen sekä soten akuutit ongelmat. Ihmisten työllisyydestä, työpaikoista ja hyvästä palkkakehityksestä tulee huolehtia.

Sitoumukseni kampanjan sivuilla löytyy tästä!