Turvealaa ei kannata tekohengittää (HäSa 5.5)

Tänään 5.5 Hämeen Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni turpeen energiakäytöstä luopumiseksi. Kirjoitus on kokonaisuudessaan myös alla:

Mielipide: Kuolevan turvealan tekohengittäminen ei ole järkevää

”Monelle alan yrittäjälle ja työntekijälle löytyy uusia työmahdollisuuksia soiden ennallistamisesta ja soiden kasvatuskäytöstä.”

Matti Hietala kritisoi mielipiteessään (Häsa 26.4.) Suomen ilmastotavoitteita ja turpeenpoltosta luopumista. Hänen mukaansa Suomen tulisi luopua vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Hän väittää virheellisesti, että tavoitteet eivät perustuisi kansainvälisiin sitoumuksiin ja että asettamillamme tavoitepäivämäärillä ei olisi ilmaston kannalta merkitystä.

Suomi on Pariisin ilmastosopimuksessa sitoutunut pyrkimään toimiin, joilla ilmaston lämpeneminen rajataan 1,5 asteeseen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi hiilineutraalius on saavutettava mahdollisimman nopeasti. Turpeen poltosta luopuminen on tärkeä askel kohti ilmastokestävyyttä.

Turpeella tuotetaan vain vajaa viisi prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa yli 10 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Se on ilmastolle jopa kivihiiltä haitallisempi polttoaine. Turpeenpoltosta luopuminen on helpoin suuri ilmastoteko, jonka Suomi voi tehdä hiilineutraaliuden eteen. Turpeelle säilyy edelleen markkinoita mm. maatalouden kuivikkeena ja kasvihuoneiden kasvualustana.

Turvealan omien laskelmien mukaan turve työllistää Suomessa välilliset vaikutukset mukaan lukien vain 4 200 ihmistä. Tätä voi verrata esimerkiksi koronan vuoksi vaikeuksissa olevaan tapahtuma-alaan, joka työllistää lähes 200 000 ihmistä.

Turvealan työntekijät tarvitsevat luonnollisesti muutosturvaa ja tukea uudelleenkoulutukseen. Monelle alan yrittäjälle ja työntekijälle löytyy uusia työmahdollisuuksia soiden ennallistamisesta ja soiden kasvatuskäytöstä. Kuolevan turvealan tekohengittäminen ei ole järkevää.

Hietalan teksti sisältää myös asiavirheitä. Hän väittää, että Suomen tavoitteena on lopettaa turpeenpoltto vuoteen 2030 mennessä, vaikka todellisuudessa hallituksen tavoite on energiaturpeen käytön puolittaminen siihen mennessä. Tällä hetkellä turpeen käyttö toki vähentyy huomattavasti nopeammin ilman valtion toimiakin. Hallituksen tavoitetta voidaankin perustellusti kritisoida liian lepsuksi, ilmaston kannalta olisi tärkeää todellakin saada turpeenpoltto loppumaan mahdollisimman nopeasti.

Hietalan huoli energiaturpeen korvaamisesta tuontihakkeella on aiheellinen, ja Suomessa onkin panostettava polttoon perustumattomiin ratkaisuihin kaukolämmöntuotannossa. Puun ja muun uusiutuvan biomassan polton tulee olla vain siirtymävaiheen ratkaisu. Erityisesti lämpöpumppujen käyttöä ja hukkalämmön talteenottoa tulee edistää.

On tärkeää luoda yrityksille ennakoitava toimintaympäristö, jossa vähähiiliseen tuotantoon investointiin kannustetaan. Turve ei kuulu osaksi tulevaisuuden energiapalettia.

Aapo Reima

kuntavaaliehdokas (vas.)

Hämeenlinna

Anonyymi rekrytointi Hämeenlinnaan (HäSa 12.4)

Tänään 12.4 Hämeen Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni anonyymin rekrytoinnin käyttöönottamiseksi Hämeenlinnassa. Kirjoitus on kokonaisuudessaan alla:

Anonyymi rekrytointi Hämeenlinnaan

Hämeenlinnan kaupungin tulee ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi. Se ehkäisisi syrjintää työnhakutilanteissa ja takaisi jokaiselle yhdenvertaisen mahdollisuuden päästä työhaastatteluun. Anonyymissa rekrytoinnissa hakijan nimi, sukupuoli, syntymäaika ja äidinkieli eivät tule työnantajan tietoon ennen haastatteluvaihetta. Tällä varmistetaan, että huomio kiinnittyy hakijan ammatilliseen osaamiseen, eikä työhön liittymättömiin seikkoihin.

Anonyymille rekrytoinnille on tarvetta, koska syrjintä on yleistä työnhakutilanteissa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijan Akhlaq Ahmadin toteuttaman kattavan tutkimuksen mukaan nimen perusteella syrjintä on erittäin yleistä suomalaisilla työmarkkinoilla.

Suomenkielisen nimen avulla pääsee jopa lähes neljä kertaa helpommin työhaastatteluun kuin ulkomaalaisella nimellä, vaikka hakijoiden ammattipätevyys ja kielitaito olisivat täysin identtiset. Anonyymi rekrytointi parantaisi tilannetta, koska se haastaisi työhönottajien piileviä ennakkoluuloja. Lisäksi anonyymi rekrytointi edistäisi myös sukupuolten tasa-arvoa, ja ehkäisisi ikäsyrjintää.

Janakkalassa käynnistyi viime vuoden loppupuolella kokeilu anonyymista rekrytoinnista. Vuoden mittaisen kokeilun jälkeen mallista voidaan tehdä pysyvä. Lisäksi anonyymi rekrytointi on jo käytössä esimerkiksi Helsingissä, Rovaniemellä ja Vaasassa, ja siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia sekä työnantajan että työnhakijoiden taholta. Hämeenlinnassakin tulisi käynnistää laaja kokeilu anonyymistä rekrytoinnista.

Aapo Reima, kuntavaaliehdokas (vas)

Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen? (HäSa 17.3)

Alla oleva mielipidekirjoituksemme julkaistiin Hämeen Sanomissa keskiviikkona 17.3. Kirjoituksen kirjoittivat kanssaehdokas Marja-Leena Ruuskanen ja minä yhteisesti.

Saako Hämeenlinnassa hoitoa mielenterveyteen?

Suomen lain mukaan jokainen maassa asuva tai oleskeleva on oikeutettu terveydenhuoltoon. Tämä toteutuu psyykkisen terveydenhuollon osalta Suomessa ja Hämeenlinnassa vain vaivoin. Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriötä. Koronakriisi kuormittaa ihmisten mielenterveyttä entisestään ja lisää mielenterveyspalveluiden tarvetta. Nyt on aika tehdä korjausliike.

Hoidontarpeen arviointiin pääsee Hämeenlinnassa matalalla kynnyksellä. Sitten saattaa kestää 4-6 viikkoa ennen kuin ehkä saa seuraavan ajan terveyskeskuksessa, vaikka mielenterveyden järkkyessä hoitoa pitäisi saada nopeasti. Hoidon saanti ei ole riittävää, koska mielenterveyspalveluita vaivaa henkilöstöpula. Palveluiden nykyinen rahoitus ei riitä parantavan ja tehokkaan hoidon tarjoamiseen.

Varsinkin nuorten tilanne on heikko. Hämeenlinna alittaa Psykologiliiton valtakunnallisen suosituksen koulupsykologien määrästä yli kaksinkertaisesti. Yhdellä koulupsykologilla voi olla vastuullaan jopa kuusi koulua ja jopa 1200 oppilasta. Oppilashuollon resurssit on nostettava suosituksia vastaaviksi. Lisäksi Turusta tulisi ottaa mallia, ja palkata Hämeenlinnan koululaisia varten psykiatrisia sairaanhoitajia tukemaan oppilashuoltoa ja oppilaiden mielenterveyttä.

Toinen erityistä tukea tarvitseva ryhmä on ikääntyneet. Yli 67-vuotiailla ei ole enää oikeutta Kelan mielenterveyskuntoutukseen. Korona-aikana ikääntyneiden yksinäisyys lisää mielenterveyspalvelujen tarvetta. Mielenterveyden kriisi ratkaistaan resursseja lisäämällä ja panostamalla etenkin varhaisen tuen palveluihin. Mielenterveyden ammattilaisten määrää on lisättävä psykiatrian poliklinikalla ja terveyskeskuksissa, jotta laadukasta ja parantavaa hoitoa on saatavilla kaikille maksukyvystä riippumatta.

Mielenterveyspalveluiden parantaminen on taloudellisesti järkevää. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain noin 11 miljardin kustannukset yhteiskunnalle, ja ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttaja. Jokainen mielenterveyteen investoitu euro maksaa itsensä takaisin yli nelinkertaisesti. Sijoittaminen mielenterveyteen on siis mitä vastuullisinta talouspolitiikkaa.

Mielenterveyden järkkyessä ota yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Sieltä saat neuvoa miten toimia. Netissä keskusteluapua tarjoavat esimerkiksi Tukinet ja nuorille suunnattu Sekasin-chat. Akuutissa tilanteessa mene päivystykseen tai soita esimerkiksi MIELI ry:n ympärivuorokautiseen kriisipuhelimeen. Apua löytyy, älä jää yksin!