Avainsana: mielipidekirjoitus

Julkaistu

Paikallista porinaa: Ei anneta taantumuksen voittaa (Kaupunkiuutiset 29.6)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa kaksi viikkoa sitten Pride-kuukauden loppupuolella. Nyt siitä oli kuitenkin pahoitettu mieltä Kaupunkiuutisten mielipidepalstalla, joten sen kunniaksi jaan kolumnini täällä. Kirjoitukseni sanoma onkin edelleen erittäin ajankohtainen.

Ei anneta taantumuksen voittaa – Tehdään yhdessä töitä yhdenvertaisuuden puolesta

Alkanutta Pride-viikkoa ovat edeltäneet useat surulliset uutiset.

Yhdysvalloissa käännettiin kelloja vuosikymmeniä taaksepäin poistamalla aborttioikeuden perustuslaillinen suoja. Norjassa tehtiin tuhoisa terrori-isku sateenkaariyhteisöä vastaan.

Näiden uutisten keskellä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän Priden merkitys korostuu.

Yhdysvaltojen kehollista itsemääräämisoikeutta loukkaavasta päätöksestä ovat vastuussa kiihkouskonnolliset fanaatikot, ja maan kahtiajako on vahvempaa kuin koskaan.

Taantumuksellisilla voimilla on muuallakin maailmassa huolestuttavaa ja kasvavaa vaikutusvaltaa, mikä näkyy esimerkiksi äärioikeistolaisen ja ääri-islamistisen terrorismin muodoissa.

Suomi ei ole lintukoto

Myös Suomessa on piirejä, jotka edustavat samanlaista taantumuksellisuutta ja ihmisvihaa. Suomi ei ole lintukoto, joka olisi turvassa tälläiseltä ihmisoikeuksia uhkaavalta kehitykseltä.

Yhteiskunnan jakautuminen, ääriliikkeiden nousu ja ihmisoikeuksia väheksyvä poliittinen puhe ovat riskejä ja osin toteutunutta kehitystä myös täällä meillä.

Toimintaa, ei lamaannusta

Huonojen uutisten edessä ei kuitenkaan ole syytä lamaantua, vaan ryhtyä toimintaan ihmisoikeuksien eteen. Paikallisella tasollakin on mahdollista tehdä paljon yhdenvertaisuuden parantamiseksi.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tasolla tehokkaita toimia ovat muun muassa ilmaisen ehkäisyn laajentaminen ja sen piiriin kuuluvien ehkäisyvälineiden valikoiman lisääminen, yhdenvertaisuuskoulutusten järjestäminen henkilöstölle ja sukupuolten moninaisuuden huomioiminen kiinteistöjen suunnittelussa.

Ei olisi pahitteeksi myöskään Hämeenlinnan seudun oma Pride-kulkue.

Puhujan vastuu

Meillä jokaisella on myös vastuu siitä, miten me puhumme kanssaihmisistämme. Esimerkiksi vähemmistöihin kohdistuva vitsailu ja väheksyntä rakentavat ja ylläpitävät vähemmistövihamielisiä asenteita.

Jokaisella on sananvapaus, mutta myös vastuu sanomisistaan. Ihmisoikeuksia murentavaa keskustelua ei kannata ehdoin tahdoin rakentaa.

Ei anneta taantumuksen ja ihmisvihan voittaa. Tehdään yhdessä ja yhtenäisinä töitä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta.

Julkaistu

Kunta-alan palkkaohjelma voidaan rahoittaa (Häsa 27.4.2022)

Aluevaltuustotoveri, lähihoitaja Hanna Jokisen ja minun yhteinen mielipidekirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 27.4. Kirjoituksessa esitämme taloudellisia perusteluja kuntasektorin pienipalkkaisille aloille suunnattavan palkkaohjelman puolesta. Esitämme myös rahoituskeinot palkkaohjelmalle. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alla.

Kunta-alan palkkaohjelma on mahdollista rahoittaa – Tulee halvemmaksi kuin ylityöt, vuokratyövoima ja siirtotyöläiset

Kunta-alan työmarkkinakierros on kriisiytynyt. Kuntasektorin pienipalkkaisille aloille suunnattava palkankorotusohjelma on välttämätön, koska muuten meiltä loppuvat työntekijät. Tosiasioiden tunnustamisen sijaan työnantajapuoli on levittänyt epätotuuksia mitoituksista ja suojelutyöstä, ja lainsäätäjä on valmistautunut turvautumaan pakkotyöhön. Painavin argumentti palkkaohjelmaa vastaan on sen aiheuttamat kustannukset julkiselle taloudelle, mutta siihen löytyy kyllä ratkaisut.

Nykyisissä taloudellisen epävarmuuden oloissa kuntatyöntekijöiden todellisen ostovoiman kutistaminen inflaatiota pienempien palkankorotusten myötä olisi myrkkyä kotimaiselle kulutukselle ja siten talouskehitykselle. Vastaavasti ostovoiman kohentaminen palkankorotuksilla kohdentuisi pääosin paikalliseen kulutukseen. Paluuhyöty julkiseen talouteen olisi merkittävä verojen ja talouskasvun muodossa.

Palkkojen korottaminen on monelle kuntatyöntekijälle kriittisen tärkeää jo pelkän työssäkäynnin mahdollistamiseksi. Kun elämisen kustannukset, polttoaineiden hinnat ym. nousevat, alkaa se tuntua jo monen pienipalkkaisen työssäkäynnin kuluissa.

Palkkaohjelman kustannuksista on esitetty monenlaisia väitteitä. Otetaan esimerkiksi hoitajien esittämä palkkaohjelma, jolla palkkoja korotettaisiin vuosittain 3,6% normaalien korotusten päälle viiden vuoden ajan. Laskennallinen lisäkustannus viiden vuoden päästä olisi n. 1,6 miljardia verrattuna vuoteen 2021. Kuitenkin suuri osa tästä summasta palaa julkiseen talouteen valtion tuloveron, kunnallisverotuksen ja arvonlisäverojen kautta. Esimerkiksi STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainán mukaan on todennäköistä, että yli puolet palkankorotuksesta palautuisi verotuksen kautta. Tällöin hoitajien palkkaohjelman nettokustannuksiksi jäisi siis noin 750 miljoonaa vuodessa.

Miten tämä sitten rahoitetaan? Tapoja on monia, mutta esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennuksen poisto sekä Vasemmistoliiton esittämä miljonäärivero olisivat taloudellisesti tehokkaita tapoja. Osinkohuojennuksen poisto toisi noin 350 miljoonaa euroa, ja maltillinen 0,5% miljonäärivero yli 500 miljoonaa euroa. Yhteensä yli 850 miljoonaa vuodessa, millä palkkaohjelma rahoitettaisiin helposti.

Palkkaohjelma on siis täysin mahdollista rahoittaa, ja joka tapauksessa se tulee paljon halvemmaksi kuin jatkuvat ylityöt, vuokratyövoiman käyttö ja siirtotyöläisten lennättäminen ulkomailta. Kunta-alan ja sote-alan töissä on myös valtava potentiaali olla haluttua työtä. Työtä Suomi tarvitsee kipeästi myös tulevaisuudessa. Itse työ alalla on palkitsevaa ja monipuolista, kunhan siitä maksetaan asiallista palkkaa ja työolot saadaan kuntoon. Julkisen talouden kestävyydestä se ei jää kiinni.

Aapo Reima, opiskelija ja aluevaltuutettu (vas.)

Hanna Jokinen, lähihoitaja ja aluevaltuutettu (vas.)

Julkaistu

Paikallista porinaa: Hämeenlinnaan tarvitaan oma mopopaja nuorille

Kolumnini nuorten mopopajan ja harjoittelualueen perustamiseksi julkaistiin Kaupunkiuutisissa 15.3. Pahoittelut että blogiin jakamisessa kesti. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on jättänyt mopopajan perustamisesta myös valtuustoaloitteen. Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan alta:

Hämeenlinnaan tarvitaan oma mopopaja nuorille – Mallia voisi ottaa esimerkiksi Hattulasta

Hämeenlinnaan tarvitaan tilat mopoileville nuorille. Monessa kunnassa on perustettu erilaisia mopopaja-nuorisotiloja ja turvallisia harjoittelualueita mopoilla ajeluun.

Tarvetta mopoilijoiden omille tiloille on ollut jo pitkään. Idea mopopajasta nousi esiin myös 8-luokkalaisten V-päivissä, joissa oppilaat tapaavat kaupungin päättäjiä ja viranhaltijoita ja tekevät esityksiä kaupungin kehittämiseksi.

Mopopajasta monia hyötyjä

Mopopajalla nuoret voisivat korjata ja tuunata mopojaan yhdessä kavereiden kanssa, asiantuntevan ohjaajan läsnä ollessa. Nuorten hyvinvoinnin lisäämisen ohella mopopaja edistäisi nuorisotyön tavoitteita. Mopopaja houkuttelisi nuorisotyön pariin myös sellaisia nuoria, joita perinteiset nuorisotilat eivät houkuta.

Harjoittelualueella mopopajan yhteydessä voisi ajella ja kokoontua mopoilla suljetulla ja turvallisella alueella. Siellä voisi luvan kanssa keulia ja testailla mopoja. Se lisäisi mopoilun turvallisuutta, kun ajelu siirtyisi pois yleisiltä teiltä. Tämä myös rauhoittaisi naapurustoja, joten kaikki voittaisivat.

Mopoilu on useille mopoikäisille nuorille tärkeä harrastus, monille ainoa. Pelkän edestakaisin ajelun lisäksi sillä on merkittävä sosiaalinen puoli, kun mopoilla kokoonnutaan tapaamaan kavereita.

Hattula malliesimerkkinä

Mallia mopopajaan voisi ottaa esimerkiksi Hattulasta, jossa toimii joka torstai nuorten moottoripaja. Hattulassa yhteistyökumppanina toimii Lasten ja Nuorten Keskus ry, jolla on vakiintunutta moottoripajatoimintaa useilla paikkakunnilla.

Hattulassa kustannukset ovat maltilliset, ja toiminnalla on tavoitettu useita pudokkuusvaarassa olevia nuoria. Naapurikunnan jo olemassaoleva toiminta tarjoaa myös seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia.

Nuorten toive huomioon

Nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa nuorten äänen kuuntelu on entistäkin tärkeämpää. Synkkien uutisten vastapainoksi on hyvä pyrkiä luomaan lisää ilonaiheita arkeen. Mopopajan perustamisella olisi merkittävä positiivinen vaikutus nuorten hyvinvointiin, ja se myös osoittaisi että kaupunki kuuntelee nuorten ideoita.

Toivottavasti nuorten toive mopoilijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi saa myös laajempaa poliittista tukea, ja asiaa voitaisiin esittää jo ensi vuoden talousarvioon.

Julkaistu

Paikallista porinaa: Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä (Kaupunkiuutiset 26.1)

Kirjoitin Kaupunkiuutisten Paikallista Porinaa -kolumnipalstalle 26.1 kaupungin asuntopolitiikasta, ja joulukuussa jättämästämme valtuustoaloitteesta asuntopoliittisen ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Kirjoituksen voi lukea Kaupunkiuutisten sivuilta, tai kokonaisuudessaan alta:

Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä – On suuri ongelma, jos parhaille paikoille rakennetaan vain kovan rahan asuntoja

Hämeenlinnan asuntopolitiikassa tarvitaan selkeää tavoitetilaa tulevaisuuteen.

Haasteita ovat kaupungin vuokra-asuntojen kasvava korjausvelka, kohtuuhintaisen asuntotarjonnan väheneminen ja asumiskustannusten kasvu.

Joulukuussa SDP, Vihreät, Vasemmisto ja KD jättivät yhteisen valtuustoaloitteen asunto-ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Asunto-ohjelmassa tulisi löytää toimenpiteet, joilla turvataan jokaiselle hämeenlinnalaiselle mahdollisuus kohtuulliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen

Hyvä- ja huono-osaisuus kasautuvat

Kantakaupungissa suunnitellaan vauhdilla uutta asuinrakentamista. Tarjonnan lisääminen on tärkeää, mutta tulisi kiinnittää huomiota myös tarjonnan laatuun.

On suuri ongelma, jos kaupungin parhaille paikoille Hämeensaareen, Asemanrantaan ja Ykköskortteliin rakennetaan vain kovan rahan asuntoja. Tämä johtaisi kantakaupungin alueelliseen eriytymiseen, kun hyväosaisuus ja huono-osaisuus kasautuvat eri alueille.

Tämän haitallisen kehityskulun torjumiseksi on huolehdittava monipuolisesta asumisesta: kaikille uusille kaavoitettaville ja rakennettaville alueille on rakennettava myös kohtuuhintaista asumista.

Kohtuullisuus huomioon jo kaavoituksessa

Jo kaavoituksessa tulisi huomioida monipuoliset asumisen mahdollisuudet. Kaikkia tontteja ei tule myydä kiinteistösijoittajille vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon.

Kaupunki voisi tukea monipuolista asumista myymällä omistamiaan kerrostalotontteja markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla kohtuuhintaista asumista tarjoaville kaupungin ja kolmannen sektorin yhteisöille.

Tarvitaan myös korjausliike

Ryhtiliikkeen lisäksi tarvitaan korjausliike. Kaupungin asuntoyhtiön Hämeenlinnan Asunnot Oy:n asunnoista lähes 80 prosenttia on vain tyydyttävässä tai sitä huonommassa kunnossa, eli korjausvelkaa on paljon.

Korjausrakentamisen lisääminen on välttämätöntä, ja se lisää asumisen laatua ja viihtyisyyttä.

Myös asuntojen esteettömyys ja energiatehokkuus kaipaavat parannusta. Kaupungin olisi syytä tukea yhtiötä rahallisesti korjausten nopeuttamiseksi

Voimaa myös yhteistyöstä

Yhteistyö on voimaa myös asuntopolitiikassa. Monet kolmannen sektorin toimijat tarjoavat kohtuuhintaista ja sosiaalista asumista.

Asunto-ohjelma tulisikin valmistella yhteistyössä asumisen eri toimijoiden kanssa.

Julkaistu

Poliitikot päättävät sote-palkoista – Monet pesevät kätensä laukomalla osatotuuksia (Häsa 11.1.2022)

Mielipidekirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa tänään 11.1.2022. Kirjoitus luettavissa kokonaisuudessaan alapuolella:

Aapo Reiman (vas.) aluevaalimielipide: Poliitikot päättävät sote-palkoista – Monet pesevät kätensä laukomalla osatotuuksia

Lähestyvien aluevaalien myötä hoitajien palkat ovat jälleen kuuma peruna poliittisessa keskustelussa. On selvää, että hoitajat ja muut sote-sektorin alipalkatut työntekijät ansaitsevat reilut palkankorotukset.

Alat ovat olleet liian pitkään palkkakuopassa, ja isoin osin sen seurauksena kärsimme nyt vakavasta työntekijäpulasta esimerkiksi kotihoidossa ja lastensuojelussa.

Vaalitenteissä lähes kaikki puolueet sanovat kannattavansa palkankorotuksia, mutta useimmat tuntuvat kuitenkin pakoilevan vastuuta asiassa.

Poliitikkojen käsienpesua osatotuuksia laukomalla

Monet poliitikot pyrkivät pesemään kätensä koko palkkakysymyksestä laukomalla osatotuuksia, joiden mukaan he eivät voisi asiasta päättää. Kulunut mantra kuuluu jokseenkin näin: ”palkoista neuvottelevat työntekijä- ja työnantajajärjestöt, eivät poliitikot”. Kätevä lause, jolla saa vaikeat päätökset ulkoistettua.

Nämä poliitikot kuitenkin yleensä unohtavat mainita, että työehtosopimusneuvotteluissa sote-alan julkisia työnantajia edustaa KT eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, jonka päätösvaltaa käyttää poliittisin perustein valittu valtuuskunta.

Valtuuskunta päättää osaltaan virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä, joten sillä olisi valta hyväksyä myös suuremmat palkankorotukset. Valtuuskunnassa istuu kuuden suurimman eduskuntapuolueen edustajat.

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus korottaa palkkoja

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus päättää korottaa palkkoja työehtosopimuksen määräämää minimiä enemmän. Hyvinvointialueet taas saavat valtaosan rahoituksestaan valtiolta, joten eduskunnassa voidaan päättää kohdentaa hyvinvointialueille lisää varoja palkankorotuksia varten. Poliitikoilla on siis kaikki valta korottaa sote-alan palkkoja.

On myös jokseenkin mielenkiintoista kuunnella kiky-leikkauksista päättämässä olleiden kärkipoliitikkojen vakuuttelua, että poliitikoilla ei olisi sananvaltaa palkkaratkaisuihin.

Sipilän hallitukselle leikkaukset eivät olleet ongelma

Sipilän oikeistohallitukselle ei ollut ongelma tehdä poliittisen paineen avulla ennätysleikkauksia etenkin julkisen sektorin työntekijöiden palkkatuloihin. Nyt kun puhe on palkankorotuksista, yritetään piiloutua työmarkkinajärjestöjen selän taakse.

On pakko lähteä ratkaisemaan työvoimapulaa

Poliitikkojen on pian pakko lähteä ratkaisemaan sote-alan pahenevaa työntekijäpulaa.

Hyvinvointialueiden tulisi tehdä yhdessä valtion ja työmarkkinajärjestöjen kanssa pitkän aikavälin työvoimasuunnitelma, jossa käsitellään myös palkankorotukset ja etsitään niihin tarvittavat rahat. Enää ei ole varaa piiloutua selitysten taakse, ja sysätä vastuuta muille.

Aapo Reima

Aluevaaliehdokas (vas.)

Julkaistu

Maksuttomasta aamupalasta järjestettävä kokeilu (Kaupunkiuutiset 13.11)

Minun ja Hanna Rokkanen (varavaltuutettu, vas.) mielipidekirjoitus maksuttoman kouluaamiaisen puolesta julkaistiin Kaupunkiuutisissa lauantaina 13.11. Teksti on kokonaisuudessaan luettavissa myös alta.

Maksuttomasta aamupalasta järjestettävä kokeilu

Maanantaina kaupunginvaltuustossa käsitellään erästä vähemmän huomiota saanutta, mutta tärkeää asiaa. Vasemmisto jätti keväällä valtuustoaloitteen maksuttoman kouluaamupalan kokeilun aloittamiseksi Hämeenlinnassa.

Kaupunginhallitus päätyi suhteellisen tasaisen äänestyksen myötä esittämään valtuustolle, ettei aamupalakokeilua toteuteta. Valtuusto voi kuitenkin päättää palauttaa asian valmisteluun.

Aamupalakokeiluja on tehty jo mm. Lahdessa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Hämeenlinnan lukioissa ja ammattikoulussa maksuton aamupala on jo käytössä. Kokeilut ovat olleet onnistuneita ja vaikuttaneet positiivisesti sekä työrauhaan että keskittymiseen. Kouluissa tarjottavan aamiaisen on myös todettu lisäävän positiivista suhtautumista kouluruokailuun. Aamupala on vähentänyt koulu-uupumusta, sairauspoissaoloja ja luvattomia poissaoloja. 

Yli 40% 8- ja 9-luokkalaisista ei syö aamupalaa joka päivä. Lapsille koulussa tarjottava aamiainen olisi monelle perheelle merkittävä taloudellinen apu ja helpotus arkeen.

Lahdessa tarjolla olevaa aamupalaa on syönyt n. 20% oppilaista. Kaupungin viranhaltijoiden arvioon pohjautuen aamupalan vuosikustannukset jäisivät tällä käyttöasteella alle 250 tuhannen euron, vaikka aamupala tarjottaisiin kaikissa kouluissa. Muutamassa koulussa toteutettavan kokeilun kustannukset olisivat tuosta pieni osa.

Oikeistovoimat kuitenkin perustelivat aamupalakokeilun torjumista sen kustannuksilla. Samassa kaupunginhallituksen kokouksessa osa heistä kuitenkin yritti toteuttaa maksuttoman pysäköinnin kokeilua, jonka vuosikustannukset olisivat olleet kolminkertaiset aamupalaan verrattuna, noin 700-800 tuhatta euroa.

Hämeenlinna haluaa olla lapsiystävällinen kaupunki. Ilmainen aamupala olisi tärkeä konkreettinen teko sen puolesta. Ylevät tavoitteet ovat pelkkää sanahelinää, jos teot puuttuvat.

Vasemmisto tulee valtuustossa esittämään maksuttoman aamupalan kokeilun toteuttamista

Julkaistu

Kriisileikkausten sijaan tulevaisuuden hyvinvointia (Häsa 11.11)

Vasemmiston valtuustoryhmän mielipidekirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa tänään 11.11. Kirjoituksessa pohdimme kaupungin budjettiesitystä, siinä saatuja voittoja ja toisaalta sen ongelmia. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta:

Kriisileikkausten sijaan tulevaisuuden hyvinvointia

Marinin hallituksen sitoutuminen korona-aikanakin kuntien hyvinvointipalvelujen rahoituksen turvaamiseen ja työllisyyttä parantava talouspolitiikka on turvannut myös Hämeenlinnan tulot. Kuntien valtionosuudet ovat kasvaneet sekä pysyvillä että koronaratkaisuilla. Elvyttävä talouspolitiikka on ylläpitänyt asukkaiden tuloja ja niistä maksettavia kuntaveroja.  Hyvinvointialueuudistus siirtää väistämättömien menokasvujen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusvastuun kunnilta valtiolle.

Hämeenlinnan tilinpäätös vuodelta 2020 oli ylijäämäinen. Kun vuoden 2021 ennusteesta poistetaan pessimismin lietsonta, tämäkin vuosi menee vähintään tasapainossa. Vuoden 2022 ennuste ja hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset eivät nekään kerro kriisistä. Pikemminkin tarjolla on niukka mahdollisuus korjata pahimpia hyvinvointipalvelujen ongelmia. 

Tulevaisuusinvestointeihin velkaa

Vuosina 2022-2025 aiotaan toteuttaa noin 50 miljoonan euron investoinnit koulurakennuksiin. Vuonna 2022 on edessä vähintään 8 miljoonan euron investoinnit kunnallistekniikkaan. Poikkeuksellisen suuret investoinnit kouluihin edellyttävät lisävelkaa.  Korkeatasoisen koulutuksen edellytysten takaaminen on mitä tärkein investointi kaupungin tulevaisuuteen, elinvoimaan ja asukasmäärän kasvattamiseen. Kunnallistekniikan kunto on investointi sekä asukkaiden että yritysten toimintaedellytyksiin. Velkaa ei tarvita käyttömenoihin, vaan tulevaisuuden talouden pohjan varmistamiseen. Sellaiseen velkaa ottavat niin yritykset kuin terve julkinen sektorikin.

Hukkainvestointeihin ei ole varaa. Edellinen kaupunginvaltuusto jo torppasikin ”elinvoimainvestoinniksi” harhauttavasti luonnehditun toriparkkihankkeen. Lähiaikoina pysähtynee myös mahtipontinen Hämeensaari-areenahanke. Talousarvioesityksellä ei myöskään edellisten vuosien tapaan yritetä ajaa lähikoulujen tai -terveysasemien lakkauttamisia.

Ympäristöä ei saa unohtaa


Kaupunginvaltuustossa joudutaan kuitenkin vielä kamppailemaan talousarvion kaupungin hiilineutraalisuustavoitteiden käytännön toteuttaminen. Kaupunginhallituksessa niukka enemmistö torjui Sibeliuksenkadun pyörätien – investoinnin, johon oli luvattu merkittävä valtion rahoitustuki. Metsähakkuutulojen tavoitetta lisättiin kuitenkin runsaat 30 % yli sen tason, jota virkamiesesittelyssä oli pidetty hiilinielun ennallaan pitämisen kannalta hyväksyttävänä.

Niukkuuden valintoja

Kaupunginhallituksen budjettikokouksessa poistettiin talousarvioesityksestä edellisen kauden perintönä sinne jäänyt linjaus kohdentamattomasta 5 miljoonan euron leikkauksesta henkilöstömenoihin vuoteen 2025 mennessä. Hallituksen enemmistölle ei kelvannut edes supistettu 2,75 miljoonan euron leikkaus. Kun sote-uudistuksessa puolet henkilöstöstä ja suuri osa ostopalvelusopimuksista ja hankinnoista siirtyy hyvinvointialueen vastuulle, on ilman muuta myös kaupungin keskushallinnossa ja tukipalveluissa muutosten paikka. 

Vuonna 2022 on selvitettävä, mikä osa voidaan tehdä ostopalveluja supistamalla ja henkilöstön tehtävien muutoksilla. Tässä on hyvän henkilöstöyhteistyön eikä irtisanomisilla uhkaamisen paikka. 

Budjettiesitykseen saatiin sisään oppilashuollon henkilöstöön ja tuntikehykseen lisäyksiä, joilla korona-ajan vaurioita voidaan korjata. Ikääntyneiden koti- ja omaishoitoon tehtiin pienet lisäykset, kun hoitajamitoituksen lakisääteinen parantaminen olisi muuten koskenut vain palvelutaloja. Kaupunginvaltuustossa voitaisiin vielä lisätä ainakin lastensuojelun sosiaalityöhön ja pisimpien jonotusaikojen terveysasemiin panostamista. Kaupungin strateginen tavoite on asukkaiden hyvinvointierojen vähentäminen. Sen pitää näkyä myös jokaisessa talousarviossa.

Juhani Lehto, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas)

Aapo Reima, Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja

Julkaistu

Paikallista porinaa: Puheita vai tekoja? – Lasten ja nuorten palvelut kuntoon (Kaupunkiuutiset 13.10)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisten Paikallista Porinaa -palstalla keskiviikkona 13.10. Sen voi lukea ilman maksumuuria alta tai Kaupunkiuutisten sivuilta täältä.

Puheita vai tekoja? – Lasten ja nuorten palvelut kuntoon

Kuuluuko lasten ja nuorten ääni tehdyssä politiikassa?

Viikko sitten valtuuston kokouksessa kuultiin useita hyviä puheenvuoroja, joissa oltiin huolissaan nuorten hyvinvoinnista ja vaadittiin mielenterveyspalveluiden ja oppilashuollon vakavan resurssivajeen korjaamista.

Nämä korjaustarpeet ovat olleet tiedossa jo pitkään, ja niiden korjaamisesta on puhuttu pitkään.

Tulokset ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet laihoiksi. Puheiden ja tekojen välillä on merkittävä epäsuhta.

Yksinäisyyttä ja masennusta

THL:n tekemän kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka neljännellä 8.–9.-luokkalaisella hämeenlinnalaisella nuorella on ollut vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua kyselyn tekohetkellä.

Lähes joka viides on kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta edellisen kahden viikon aikana. Noin 16 prosenttia tuntee itsensä yksinäiseksi.

Pahoinvointi kasvussa

Valtaosalla lapsista ja nuorista menee onneksi edelleen hyvin, mutta pahoinvointi on monella mittarilla kasvussa.

Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaverkko on rispaantunut. Ja mitä pidemmälle verkon korjaamista lykätään, niin sitä vaikeampaa ja kalliimpaa se tulee olemaan.

Ajattelua pitkällä tähtäimellä

Monella päättäjällä menee sormi suuhun, kun resurssivajeiden korjaaminen vaatii rahaa. Järkevä talouspolitiikka kuitenkin edellyttää pitkän tähtäimen ajattelua.

Lasten ja nuorten pahoinvointi tulee kalliiksi, sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Meillä ei ole varaa antaa kenenkään pudota kyydistä. Hyvinvointiin panostaminen on parasta talouspolitiikkaa.

Koko paletin oltava kunnossa

Mielenterveys- ja päidepalveluiden sekä oppilashuollon resurssivajeen korjaamisen lisäksi on huolehdittava muun muassa harrastusmahdollisuuksista, turvallisista kouluista ja esimerkiksi etsivän nuorisotyön toimintamahdollisuuksista.

Puheista tekoihin

Paras aika laittaa nuorten palvelut kuntoon oli eilen, mutta toiseksi paras aika on tänään. Asia on erityisen ajankohtainen nyt, kun kaupungin ensi vuoden budjetin käsittely on täydessä vauhdissa.

Meiltä päättäjiltä vaaditaan nyt selkärankaa ja rohkeutta tehdä tulevaisuuteen katsovia päätöksiä.

Marraskuussa valtuuston budjettikokouksessa voidaan tehdä puheista tekoja.

Julkaistu

Rikkaat rikastuvat ja kansa köyhtyy (Häsa 26.7)

Tänään 26.7 Hämeen Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni, jossa käsittelen rikkauden haitallista kasaantumista ja varallisuuseroja. Epäsuhta on valtava. Vähävaraiset joutuvat tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden välillä, samalla kun superrikkaat nauttivat avaruusturismista. Kirjoitukseni voi lukea kokonaisuudessaan myös tästä.

Aapo Reiman (vas.) mielipide: Talousjärjestelmä ei ole oikeudenmukainen – Superrikkaiden välinen avaruuskilpailu on siitä yksi osoitus

Maailman rikkain ihminen Jeff Bezos lensi hiljattain avaruuteen, ja toinen miljardööri Richard Branson ehti jo ennen häntä. Superrikkaiden välinen avaruuskilpailu on yksi osoitus siitä, että vallitseva rikkaita suosiva talousjärjestelmä ei jaa resursseja oikeudenmukaisesti.

Superrikkaat voisivat käyttää miljardiomaisuuttaan myös vaikkapa maailman nälän lieventämiseen tai ilmastokriisin torjumiseen, mutta sen sijaan he käyttävät sitä rikkaille suunnattuun avaruusturismiin.

Kenelläkään ei kuuluisi olla miljardiomaisuutta, koska kukaan ei voi aidosti omalla työllään sellaista ansaita. Jeff Bezosin omaisuuden arvo on euroissa lähes 175 miljardia, mikä on yli kolminkertaisesti Suomen valtion koko vuosibudjettiin verrattuna. Tällainen varallisuuden valtava keskittyminen on talousjärjestelmämme ominaisuus ja valuvika.

”Kylmän ideologinen leikkauspolitiikka”

Varallisuuden haitallista kasaantumista voitaisiin kuitenkin ehkäistä hyvinvointieroja kaventavalla politiikalla. Hyvinvointivaltion rakentaminen on tästä hyvä esimerkki.

Nykyään enemmän muodissa on kuitenkin kylmän ideologinen leikkauspolitiikka, jonka hampaat ylettyvät myös kuntatasolle. Leikkauspolitiikan myötä omaisuus kasaantuu yhä harvemmille, ja valtaosa kansasta köyhtyy.

Suomessakin varallisuuserot ovat revenneet 2000-luvulla ja etenkin Sipilän oikeistohallituksen aikaan vuosina 2016–2019. Varakkain 10 prosenttia on vaurastunut entisestään, kun taas kaikki muut ovat köyhtyneet. Rikkain kymmenys omistaa jo puolet koko Suomen nettovarallisuudesta, kun taas vähävaraisin puolisko omistaa yhteensä vain reilu viisi prosenttia.

Maailmalla tilanne on vielä karumpi. Rikkain prosentti omistaa enemmän kuin kaikki muut yhteensä.

”Verotuksen painopistettä tulisi siirtää”

Varallisuuserot konkretisoituvat arkielämässä. Suomessakin moni vähävarainen joutuu tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden välillä, kun samaan aikaan superrikkaat juhlivat huvijahdeillaan tai leikkivät avaruudessa.

Varallisuus- ja hyvinvointieroja voitaisiin kaventaa määrätietoisella politiikalla.

Verotuksen painopistettä tulisi siirtää sijoitustulojen ja suurten omaisuuksien verottamiseen, ja rikkaita suosivat verotuksen porsaanreiät ja kevennykset pitäisi poistaa. Lisääntyneet verotulot voisi käyttää hyvinvointipalveluiden parantamiseen sekä pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen.

Kuntatasolla on erityisen tärkeää välttää hyvinvointipalveluista leikkaamista, vaikka taloustilanne olisikin haastava. Peruspalveluleikkaukset köyhdyttävät kansaa ja kostautuvat tulevaisuudessa.

Aapo Reima

kaupunginvaltuutettu (vas.)

Hämeenlinna

Julkaistu

Avohakkuut historiaan kaupungin metsissä (Häsa 12.6)

Viikko sitten lauantaina 12.6 Hämeen Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni avohakkuista luopumiseksi kaupungin omistamissa metsissä. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa myös alla:

Avohakkuut historiaan kaupungin metsissä

Tänä vuonna aloitetaan Hämeenlinnan metsänhoidon linjauksien valmistelu. Kaupungin kannattaisi ottaa mallia Turusta ja luopua avohakkuista kaupungin omistamissa metsissä. Vallitseva suuriin avohakkuisiin perustuva metsänhoito heikentää luonnon monimuotoisuutta, ajaa metsälajeja uhanalaisiksi ja kasvattaa ilmastopäästöjä avohakatusta metsämaasta.

Siirtyminen jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon palvelisi luonnon monimuotoisuutta, retkeilyä ja asukkaita. Yhdessä Evon tiedekansallispuiston kanssa se olisi myös maine-etu Hämeenlinnalle.

Jatkuvan kasvatuksen metsät pidetään jatkuvasti puustoisina. Näissä metsissä hakkuita tehdään metsätyypistä riippuen muun muassa erilaisina poiminta- ja pienaukkohakkuina isojen avohakkuiden sijaan. Tällöin metsä myös näyttäisi metsältä. Jatkuva kasvatus suojelee luonnon monimuotoisuutta ja esimerkiksi mustikan kasvua. Menetelmän käyttö on myös merkittävä ilmastoteko.

Tutkimustiedon mukaan jatkuvan kasvatuksen metsänhoidosta tulisi tehdä eniten käytetty metsänhoitomenetelmä, esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehdyn tuoreen simulaatiotutkimuksen mukaan jatkuvaa kasvatusta tulisi käyttää noin 75% prosentilla Suomen metsäalasta. Tällä hetkellä sen osuus on vain noin 5%.

Hämeenlinna on merkittävä paikallinen metsänomistaja vajaan 6 000 hehtaarin omistuksillaan, ja kaupunki hoitaa jo nyt virkistysalueitaan ja taajamien lähimetsiä pääosin jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Laajentamalla menetelmän käyttöä ja luopumalla avohakkuista kokonaan Hämeenlinna voisi toimia esimerkkinä yksityisille maanomistajille ja myös muille kunnille.

Jatkuva kasvatus voi olla metsänomistajalle jopa tuottoisampaa kuin avohakkuisiin perustuva metsänhoito, joten kaupungin tulot eivät kärsisi. Jatkuvan kasvatuksen metsistä kerätään pääasiassa arvokasta tukkipuuta halvemman kuitupuun sijaan. Hakkuutuloja ei myöskään tarvitse odottaa vuosikymmeniä. Jatkuvan kasvatuksen metsässä myös hoitotarve on pienempi, ja taimien ostoon ja istutukseen ei tarvitse käyttää rahaa. Pystyyn jätetyt puut hoitavat uusien siementen levityksen.

Hämeenlinnan kannattaisi selvittää jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon edellytykset, ja luopua avohakkuista omissa metsissään. Samalla tulee luopua lintujen pesinnänaikaisista hakkuista, jotka aiheuttavat suuria poikastuhoja. Nämä toimet tukisivat luonnon monimuotoisuutta, kaupungin viihtyisyyttä sekä Hiilineutraali Hämeenlinna-ilmastotavoitteita.