Ukrainan sota, NATO ja energiaomavaraisuus

Ajatuksiani Ukrainan sodasta, NATOsta, energiaomavaraisuudesta ja muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

Venäjän julma ja epäinhimillinen hyökkäys on järisyttänyt poliittisia mannerlaattoja. Putin pyrkii sotilaallisen imperialismin keinoin palauttamaan Venäjän menetettyä suurvalta-asemaa, ja kärsijäksi joutuivat demokraattinen Ukraina ja ukrainalaiset sekä tavalliset venäläiset. Hyökkäyksen myötä maat, puolueet ja yksilöt ovat joutuneet miettimään uudestaan kantojaan moniin turvallisuuspolitiikan kysymyksiin. Niin myös minä.

EUn yhtenäisyys ja tehokkaiden talouspakotteiden nopea määrääminen Venäjän diktatuurille ovat olleet positiivisia yllätyksiä. Putin onnistui vahingossa yhdistämään vapaan Euroopan. On myös hienoa, että Suomi päätti aseellisesta ja rahallisesta tuesta Ukrainalle.

On selvää, että Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui hyökkäyksen myötä hetkessä. Putinin Venäjä osoitti hyökkäyksellään arvaamattomuutensa ja vainoharhaisuutensa. Lisäksi Suomen asevienti Ukrainalle hävitti loputkin harhakuvitelmat Suomen puolueettomuudesta. Suomi näytti suoraselkäisesti, kummalla puolella se seisoo. Venäjältä tämä ei ole jäänyt huomaamatta.

Olen ollut vahva NATOn vastustaja. Nyt Venäjän hyökkäys kuitenkin pakotti minutkin pohtimaan kantaani uudelleen. Kritisoin vahvasti Yhdysvaltojen maailmanpoliisi -asennetta ja jatkuvaa imperialistista sodankäyntiä. En myöskään mielelläni olisi samassa sotilasliitossa kurdeja murhaavan Turkin Erdoganin kanssa. Myös Yhdysvaltojen sisäpoliittinen epävakaus ja Trumpin republikaanien kova kannatus mietityttää.

Mutta muuttuneet realiteetit on tunnustettava. Suomi ei ole aidosti liittoutumaton maa, se on EUn jäsen, NATOn kumppanimaa ja nyt myös asemoitui Venäjää vastaan asevientipäätöksellään Ukrainaan. Venäjän silmissä Suomi on käytännössä jo osa länsileiriä, mutta meiltä toistaiseksi puuttuu NATOn sotilaallinen suoja. Uusin Ylen gallup myös näyttää, että yli puolet Suomen kansasta kannattaa jäsenyyttä.

NATOon liittymisestä onkin käytävä laajaa kansalaiskeskustelua. Asiantuntijoiden ja poliitikkojen on punnittava hyötyjä ja riskejä. NATOn ei voi liittyä kiireessä tai kansalaisaloitteen pohjalta, mutta asiaa on aidosti alettava selvittää. Ovi NATOn on pidettävä auki, ja siitä on tarvittaessa uskallettava käydä sisään. Asiassa on edettävä harkiten ja myös NATOn sisäistä kehitystä seuraten.

Suomen on myös mahdollisimman nopeasti katkaistava riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta. Suomen tilanne ei ole yhtä vaikea kuin esimerkiksi Keski-Eurooppalaisten maakaasulla lämpeävien maiden, mutta täälläkään riippuvuuden katkaisu ei ole helppoa. Vihreä siirtymä on tässä olennaisessa asemassa, eli venäläisen fossiilienergian korvaaminen kotimaisella uusiutuvalla energiantuotannolla. Energiaomavaraisuuden kasvattamisesta seuraavaa energian hinnannousua tulee kompensoida ihmisille esimerkiksi verotuksella tai suorilla tuilla. Lisäksi tulee rajoittaa etenkin sähkönsiirtoyhtiöiden voitontavoittelua.

Valtuustoraportti 7.2.2022

Kaupunginvaltuuston helmikuun kokouksessa keskusteltiin hämeenlinnalaisesta kestopuheenaiheesta eli pysäköinnistä ja hyväksyttiin joukkoliikenneohjelma. Lisäksi hyväksyttiin Asemantaustan alueen suojelukaava, jonka tarkoitus on tukea historiallisen kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttämistä. Myös vähävaraisten kulttuuriosallisuutta tukevaa Kaikukortti-toimintaa päätettiin jatkaa.

Valtuusto hyväksyi Hämeenlinnan seudun joukkoliikenneohjelman vuodelle 2030 asti. Ohjelma sisältää useita kannatettavia tavoitteita ja toimenpiteitä, mutta siitä ikävä kyllä puuttuu rohkeus suurempiin kehitysaskeliin. Esimerkiksi siinä ei ehdoteta juurikaan lisärahoitusta joukkoliikenteeseen. Ohjelma on kuitenkin hyvä alku joukkoliikenteen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Vasemmiston valtuutetut esittivät päätöksen yhteyteen seuraavaa toimenpidealoitetta: 

” Joukkoliikenneohjelmassa päätetyt toimenpiteet ja niiden vaatima rahoitus tulee huomioida jo vuoden 2023 talousarvion valmistelussa, ja niitä tulee mahdollisuuksien mukaan tuoda osaksi vuosien 2024-2025 taloussuunnitelmaa ja vuoden 2023 talousarviota.”

Toimenpidealoite olisi vahvistanut ohjelman ohjaavaa vaikutusta, mutta ikävä kyllä äänestys hävittiin luvuin 21-30. Puolesta äänesti Vasemmisto, Vihreät ja suurin osa SDP:stä sekä toinen kristillisdemokraatti, yksi kokoomuslainen ja yksi perussuomalainen. Muut äänestivät vastaan. Työ joukkoliikenteen kehittämiseksi kuitenkin jatkuu nyt hyväksytyn ohjelman tuella.

Polveilevin ja erikoisin keskustelu käytiin Rataparkin pendelöintipysäköinnin toteuttamisesta. Viime vuonna valtuusto päätti budjettikäsittelyssä, että Rautatieaseman viereinen ns. hiekkaparkki vapautetaan pysäköintimaksuista, ja hämeenlinnalaiset voivat lunastaa sinne pysäköintiluvan 50 euron vuosihintaan. Kyseisestä parkkialueesta vastaava Hämeenlinnan Pysäköinti Oy sen sijaan ehdotti vuoden kokeilua aiheesta.

Valtuuston päätettävänä oli vain tarvittavan lisämäärärahan myöntäminen pysäköintiyhtiölle, mutta keskustelu leimahti sanasta kokeilu. Vihreät halusivat sanan kokeilu mukaan päätökseen, kun taas Kokoomus ei. Molemmat tekivät asiasta oman muutosesityksensä. Lopulta myös valtuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ehdotti varsin pätevää kompromissiratkaisua, mutta se ei ikävä kyllä saanut riittävää kannatusta. Sanamuodoista taistelu sai kokoaan isommat mittasuhteet, koska kumpikaan tehdyistä muutosesityksistä ei varsinaisesti muuttaisi päätöksen vaikutuksia suuntaan tai toiseen. Käytännön toteutuksen nimittäin määrittelee kaupunkirakennelautakunnan ja pysäköintiyhtiön välinen sopimus. Vasemmiston Aapo Reima muistutti tästä kokouksessa. Lopulta kahden äänestyksen jälkeen Kokoomuksen ehdottama lisäys tuli mukaan päätökseen.

Kokouksen seuraava äänestys käytiin Asemantaustan alueen kaavan yhteydessä. Kristillisdemokraatit esittivät, että Pintiälänpuistoa ei esityksen mukaisesti kaavoitettaisi asuinrakentamiseen, vaan se säilytettäisiin puistona. Vasemmiston Juhani Lehto huomautti aiheellisesti, että kyseinen alue on käytännössä pieni rakentamaton tontti, eikä puisto. Puut on kaadettu alueelta, eivätkä edes monet paikalliset asukkaat tiedä puiston olemassaolosta. Alueelle jää useita rakennettuja puistoja: Kirjurinpuisto, Eklofinpuisto, Klerckerinpuisto sekä metsäinen mäkialue Aulangontien ja Vaneritehtaantien kulmassa. 

Paikallista porinaa: Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä (Kaupunkiuutiset 26.1)

Kirjoitin Kaupunkiuutisten Paikallista Porinaa -kolumnipalstalle 26.1 kaupungin asuntopolitiikasta, ja joulukuussa jättämästämme valtuustoaloitteesta asuntopoliittisen ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Kirjoituksen voi lukea Kaupunkiuutisten sivuilta, tai kokonaisuudessaan alta:

Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä – On suuri ongelma, jos parhaille paikoille rakennetaan vain kovan rahan asuntoja

Hämeenlinnan asuntopolitiikassa tarvitaan selkeää tavoitetilaa tulevaisuuteen.

Haasteita ovat kaupungin vuokra-asuntojen kasvava korjausvelka, kohtuuhintaisen asuntotarjonnan väheneminen ja asumiskustannusten kasvu.

Joulukuussa SDP, Vihreät, Vasemmisto ja KD jättivät yhteisen valtuustoaloitteen asunto-ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Asunto-ohjelmassa tulisi löytää toimenpiteet, joilla turvataan jokaiselle hämeenlinnalaiselle mahdollisuus kohtuulliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen

Hyvä- ja huono-osaisuus kasautuvat

Kantakaupungissa suunnitellaan vauhdilla uutta asuinrakentamista. Tarjonnan lisääminen on tärkeää, mutta tulisi kiinnittää huomiota myös tarjonnan laatuun.

On suuri ongelma, jos kaupungin parhaille paikoille Hämeensaareen, Asemanrantaan ja Ykköskortteliin rakennetaan vain kovan rahan asuntoja. Tämä johtaisi kantakaupungin alueelliseen eriytymiseen, kun hyväosaisuus ja huono-osaisuus kasautuvat eri alueille.

Tämän haitallisen kehityskulun torjumiseksi on huolehdittava monipuolisesta asumisesta: kaikille uusille kaavoitettaville ja rakennettaville alueille on rakennettava myös kohtuuhintaista asumista.

Kohtuullisuus huomioon jo kaavoituksessa

Jo kaavoituksessa tulisi huomioida monipuoliset asumisen mahdollisuudet. Kaikkia tontteja ei tule myydä kiinteistösijoittajille vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon.

Kaupunki voisi tukea monipuolista asumista myymällä omistamiaan kerrostalotontteja markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla kohtuuhintaista asumista tarjoaville kaupungin ja kolmannen sektorin yhteisöille.

Tarvitaan myös korjausliike

Ryhtiliikkeen lisäksi tarvitaan korjausliike. Kaupungin asuntoyhtiön Hämeenlinnan Asunnot Oy:n asunnoista lähes 80 prosenttia on vain tyydyttävässä tai sitä huonommassa kunnossa, eli korjausvelkaa on paljon.

Korjausrakentamisen lisääminen on välttämätöntä, ja se lisää asumisen laatua ja viihtyisyyttä.

Myös asuntojen esteettömyys ja energiatehokkuus kaipaavat parannusta. Kaupungin olisi syytä tukea yhtiötä rahallisesti korjausten nopeuttamiseksi

Voimaa myös yhteistyöstä

Yhteistyö on voimaa myös asuntopolitiikassa. Monet kolmannen sektorin toimijat tarjoavat kohtuuhintaista ja sosiaalista asumista.

Asunto-ohjelma tulisikin valmistella yhteistyössä asumisen eri toimijoiden kanssa.

Kiitos x352!


Kiitos kaikille äänestäjille ja tukijoille! Saamani 352 ääntä vetävät nöyräksi🧡

Vasemmisto sai ison vaalivoiton sekä valtakunnallisesti että Kanta-Hämeessä. Pääsin aluevaltuustoon osana upeaa kuuden vasemmistoliittolaisen porukkaa.

Vasemmiston kannatus Kanta-Hämeessä kasvoi yli 2 prosenttiyksikköä verrattuna kuntavaaleihin, ja oli nyt yli 10%.

Suuri kiitos luottamuksesta äänestäjilleni!

Kiitos myös perheelleni, tukijoilleni ja flaikkujani jakaneille. Kiitos loistaville ehdokastovereille ja Vasemmiston vaalityöryhmälle. Kiitos kaikille onnitteluja lähettäneille. Tämä vaalivoitto tehtiin yhdessä✌️

Tästä on hyvä jatkaa kohti pian alkavaa aluevaltuustotyötä. Pyrin olemaan luottamuksenne arvoinen, ja tekemään töitä lähipalveluiden, mielenterveyden ja parempien työolojen puolesta!

Pelastustoimi aluevaaleissa

Pelastustoimi on jäänyt aluevaalikampanjoinnissa pienemmälle huomiolle, vaikka se siirtyy sote-palveluiden mukana hyvinvointialueille. Eli näissä vaaleissa päätetään myös pelastustoimesta ja ensihoidosta.

Pelastustoimen ja ensihoidon toimivuus on sosiaali- ja terveydenhuollon ohella erittäin tärkeää. Niissä voi olla kysymys elämästä ja kuolemasta: ehtiikö paloauto tai ambulanssi ajoissa paikalle?

Pelastustoimen osuudesta uudistuksessa on hyvä huomata kolme asiaa: rahoitus, henkilöstön riittävyys ja sopimuspalokuntien asema.

Rahoitus

Pelastustoimen vuosittainen rahoitus on vain pieni siivu hyvinvointialueiden tulevasta rahoituksesta, esimerkiksi Kanta-Hämeessä n. 25 miljoonaa euroa. Koko Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuosibudjetti tulee olemaan n. 750 miljoonan euron luokkaa.

Sote-palveluiden ja pelastustoimen yhdistäminen saman järjestäjän alle voi parantaa yhteistoimintaa esimerkiksi sairaaloiden ja pelastustoimen välillä. Tällöin saadaan samalla rahalla paremmat palvelut.

Toisaalta uudistuksessa voi piillä riski pelastustoimen rahoitukselle. Aluevaltuutetuilla voi olla kiusaus siirtää rahoitusta pelastustoimesta sote-palveluihin, mutta tähän kiusaukseen ei tule langeta. Molempia tarvitaan.

Henkilöstön riittävyys

Toinen huomio liittyy työoloihin ja henkilöstön riittävyyteen. Sote-alan tavoin myös pelastustoimessa kärsitään työntekijäpulasta. Pelastusalan ammattilaisia jää vuosittain eläkkeelle enemmän, kuin uusia koulutetaan. Pelastajapulan ratkaisuun toimivat osittain samat keinot kuin hoitajapulankin: enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa esim. työvuoroihin, parempi palkka, enemmän koulutuspaikkoja ja johtamisen kehittäminen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös työssä jaksamiseen ja työturvallisuuteen.

Lisäksi pelastusalalla esiintyvään epäasialliseen toimintaan ja seksuaaliseen häirintään pitää puuttua nykyistä tiukemmin ja tehokkaammin, jotta työturvallisuus aidosti toteutuisi.

Sopimuspalokunnat

Kolmas huomio liittyy sopimuspalokuntien asemaan. Sopimuspalokunnat, kuten VPK:t, ovat erittäin tärkeitä etenkin haja-asutusalueilla. Ne ovat mukana n. 60% vuosittaisista hälytystehtävistä. Niiden toimintaedellytykset ja rahoitus tulee turvata myös jatkossa.

Tällä hetkellä sopimuspalokuntien hälytysosastoihin kuuluu Suomessa yli 15 000 ihmistä, ja määrä on kasvussa. Silti monilla sopimuspalokunnilla on rekryongelmia etenkin ikääntyvissä maaseutukylissä. Tähän ongelmaan pitää hyvinvointialueen reagoida, ja pitää sopimuspalokunnat jatkossakin vahvana osana suomalaista pelastusjärjestelmää. Aluevaltuustossa pitää varmistaa, että sopimuspalokuntien rahoituksesta ei lähdetä leikkaamaan.

Huomenna vaalipäivänä päätetään sote-palveluiden ja pelastustoimen tulevaisuudesta. Muista äänestää!

Toisen asteen maksuttomuutta laajennettiin Hämeenlinnan seudulla!

Iloisia uutisia monille nuorille: toisen asteen maksuttomuus laajeni Hämeenlinnan seudulla tämän lukuvuoden alusta lähtien!

Toisen asteen koulutuksen (KkTavastia) oppimateriaalien maksuttomuutta laajennettiin koskemaan myös heitä syksyllä aloittaneita opiskelijoita, jotka olivat käyneet välissä esim. kymppiluokan, valma-koulutuksen tai muun nivelvaiheen koulutuksen. Päätöksestä hyötyivät kymmenet nuoret.

Päätöksen taustoja:
Marinin hallitus vei viime vuonna maaliin historiallisen merkittävän koulutuspanostuksen eli oppivelvollisuuden pidentämisen, johon kuuluu myös maksuton toinen aste. Viime syksynä toisella asteella aloittaneet 05-syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jota uudistus koskee. Siirtymävaiheen aikana toinen aste muuttuu ikäluokka kerrallaan täysin maksuttomaksi.

Siirtymävaiheeseen jäi kuitenkin pieni valuvika. Kymppiluokalta tai valma-koulutuksesta syksyllä toiselle asteelle siirtyneet joutuivat eriarvoiseen asemaan, koska he eivät luokkatovereidensa tavoin olleet oikeutettuja ilmaisiin oppimateriaaleihin. Nyt tämä valuvika on kuitenkin Hämeenlinnan seudulla korjattu.

Tämä korjaus oli tärkeä tavoite Hämeenlinnan Vasemmistoliitolle. Myös SDPn panos oli tärkeä asian edistämiseksi. Lopulta KKTavastian hallitus teki asiasta yksimielisen päätöksen!

Poliitikot päättävät sote-palkoista – Monet pesevät kätensä laukomalla osatotuuksia (Häsa 11.1.2022)

Mielipidekirjoitukseni julkaistiin Hämeen Sanomissa tänään 11.1.2022. Kirjoitus luettavissa kokonaisuudessaan alapuolella:

Aapo Reiman (vas.) aluevaalimielipide: Poliitikot päättävät sote-palkoista – Monet pesevät kätensä laukomalla osatotuuksia

Lähestyvien aluevaalien myötä hoitajien palkat ovat jälleen kuuma peruna poliittisessa keskustelussa. On selvää, että hoitajat ja muut sote-sektorin alipalkatut työntekijät ansaitsevat reilut palkankorotukset.

Alat ovat olleet liian pitkään palkkakuopassa, ja isoin osin sen seurauksena kärsimme nyt vakavasta työntekijäpulasta esimerkiksi kotihoidossa ja lastensuojelussa.

Vaalitenteissä lähes kaikki puolueet sanovat kannattavansa palkankorotuksia, mutta useimmat tuntuvat kuitenkin pakoilevan vastuuta asiassa.

Poliitikkojen käsienpesua osatotuuksia laukomalla

Monet poliitikot pyrkivät pesemään kätensä koko palkkakysymyksestä laukomalla osatotuuksia, joiden mukaan he eivät voisi asiasta päättää. Kulunut mantra kuuluu jokseenkin näin: ”palkoista neuvottelevat työntekijä- ja työnantajajärjestöt, eivät poliitikot”. Kätevä lause, jolla saa vaikeat päätökset ulkoistettua.

Nämä poliitikot kuitenkin yleensä unohtavat mainita, että työehtosopimusneuvotteluissa sote-alan julkisia työnantajia edustaa KT eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, jonka päätösvaltaa käyttää poliittisin perustein valittu valtuuskunta.

Valtuuskunta päättää osaltaan virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä, joten sillä olisi valta hyväksyä myös suuremmat palkankorotukset. Valtuuskunnassa istuu kuuden suurimman eduskuntapuolueen edustajat.

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus korottaa palkkoja

Hyvinvointialueilla on mahdollisuus päättää korottaa palkkoja työehtosopimuksen määräämää minimiä enemmän. Hyvinvointialueet taas saavat valtaosan rahoituksestaan valtiolta, joten eduskunnassa voidaan päättää kohdentaa hyvinvointialueille lisää varoja palkankorotuksia varten. Poliitikoilla on siis kaikki valta korottaa sote-alan palkkoja.

On myös jokseenkin mielenkiintoista kuunnella kiky-leikkauksista päättämässä olleiden kärkipoliitikkojen vakuuttelua, että poliitikoilla ei olisi sananvaltaa palkkaratkaisuihin.

Sipilän hallitukselle leikkaukset eivät olleet ongelma

Sipilän oikeistohallitukselle ei ollut ongelma tehdä poliittisen paineen avulla ennätysleikkauksia etenkin julkisen sektorin työntekijöiden palkkatuloihin. Nyt kun puhe on palkankorotuksista, yritetään piiloutua työmarkkinajärjestöjen selän taakse.

On pakko lähteä ratkaisemaan työvoimapulaa

Poliitikkojen on pian pakko lähteä ratkaisemaan sote-alan pahenevaa työntekijäpulaa.

Hyvinvointialueiden tulisi tehdä yhdessä valtion ja työmarkkinajärjestöjen kanssa pitkän aikavälin työvoimasuunnitelma, jossa käsitellään myös palkankorotukset ja etsitään niihin tarvittavat rahat. Enää ei ole varaa piiloutua selitysten taakse, ja sysätä vastuuta muille.

Aapo Reima

Aluevaaliehdokas (vas.)

Ulkoistamisen vaara – Janakkalan ja Hattulan tapaus

Hämeen Sanomat uutisoi Janakkalalle ja Hattulalle ateriapalveluita tuottavan Vanajan Juhlapalvelut Oy:n konkurssista ja sen seurauksista. Tapaus on malliesimerkki kokonaisen palvelun ulkoistamiseen liittyvistä vaaroista. Hattula ja Janakkala eivät pysty tarjoamaan kotiateriapalveluidensa asiakkaille kunnollista ruokaa, koska palvelut tuottanut yritys meni konkurssiin.

Tällä kertaa asia ratkesi tarjoamalla asiakkaille kylmiä eineksiä kunnes uusi palveluntuottaja löydetään, mutta mitä jos kyseessä olisikin ollut vaikkapa katujen auraus tai elintärkeä sote-alan palvelu? Palvelut olisi nopeasti sekaisin, jos ja kun kaupunki ei heti pystyisi tarjoamaan korvaavaa palvelua. Siksi julkiset palvelut ovat myös huoltovarmuuden kannalta luotettavampia kuin yksityiset. Pahimmassa tapauksessa yksityistämisen hintana voi siis olla jonkun henki ja terveys.

Äkillinen konkurssi tai sopimuksen purkaminen voisi Hämeenlinnassa syöstä esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon kaaokseen, koska palvelu on täysin ulkoistettu.

Sote-uudistus parantaa tilannetta jonkin verran, koska hyvinvointialueet eivät voi tehdä sote-alan kokonaisulkoistuksia. Näin pyritään turvaamaan peruspalveluiden osaaminen myös julkisella puolella, esimerkiksi tälläisten äkillisten konkurssitilanteiden varalta.

Valtuustoaloite: Ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava

Valtuutetut Juhani Lehto, Aapo Reima (vas), Kylli Kylliäinen (KD), Veera Jussila, Päivi Sieppi, Outi Bottas ja Mirka Soininkoski (Vihr), Tiera Laitinen (ps) ja Prabhakaran Ranjith Kumar (SDP), tekivät 13.12.2021 aloitteen ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumisesta Hämeenlinnassa. Aloitteessa todetaan, että ilmastomuutos ehtii aiheuttaa monia kielteisiä vaikutuksia, vaikka tulevaisuudessa ilmastomuutoksen hillinnässä onnistuttaisiin. Aloite kokonaisuudessaan on seuraava:

”Hämeenlinnalla on Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta ei toistaiseksi ole tehty suunnitelmaa. Tämä on selkeä puute, koska ilmastonmuutos aiheuttaa väistämättä negatiivisia paikallisia vaikutuksia, vaikka sen hillinnässä onnistuttaisiinkin. Ilmasto on jo nyt lämmennyt 2-3 astetta Suomen alueella verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmaston lämpeneminen tulee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia ja riskejä. Hämeenlinna ei toistaiseksi ole riittävällä tavalla varautunut näihin riskeihin.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuivuusjaksoja ja rankkasateita. Lisäksi se kasvattaa mm. tartuntatautien leviämisen ja maailmanlaajuisten pandemioiden riskiä. Se lisää myös mm. tuholaisvahinkoja, ja edesauttaa uusien tuholaisten, taudinaiheuttajien ja kasvitautien leviämistä Suomeen. Tämä aiheuttaa merkittäviä riskejä mm. maataloudelle.

Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä yleistyviä pitkiä ja kuumia hellejaksoja ei ole riittävällä tavalla huomioitu kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat myös merkittäviä terveysriskejä haavoittuville ryhmille, kuten lapsille ja vanhuksille. Kasvava ilmasto-ahdistus aiheuttaa ongelmia hämeenlinnalaisten henkiselle hyvinvoinnille.

Suomella on ollut kansallinen sopeutumisstrategia jo vuodesta 2005, mutta kuntatasolla niitä on vasta muutamalla. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan asian suhteen huomattavasti pidemmällä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki aloittaa ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman laatimisen. Suunnitelmaa varten tulee mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja arvioida merkittävät ilmastonmuutoksesta johtuvat alueelliset riskit, ja esittää toimenpiteet näihin riskeihin varautumiseksi ja niiden minimoimiseksi. Tarvittaessa suunnitelman laadintaa varten perustetaan työryhmä.”

Valtuustoaloite: Hämeenlinna tarvitsee asunto-ohjelman!

Vasemmistoliiton, SDP:n, Vihreiden ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät tekivät joulukuussa yhteisen valtuustoaloitteen toimenpidesuunnitelmasta, jolla turvattaisiin jokaiselle Hämeenlinnan asukkaalla mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Näiden neljän valtuustoryhmän valtuutettujen lisäksi aloitteen allekirjoittivat myös Helana Lehkonen (kokoomus) ja Mika Lartmana (perussuomalaiset).  Aloitetta perusteltiin Hämeenlinnan asunto-olojen monilla merkittävillä muutoksilla 2000-luvulla. Aloite kokonaisuudessaan:


”Laki asunto-olojen kehittämisestä asettaa tavoitteeksi turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Lain mukaan kunnanvaltuusto tarpeen mukaan hyväksyy asunto-ohjelman.

Hämeenlinnan asunto-olojen 2000-luvun muutos on ollut merkittävä. Muutokseen liittyy muun muassa seuraavia ilmiöitä:

– kantakaupungin asuntomäärä kasvaa, laajojen haja-asutusalueiden asuntojen kysyntä hiljentyy,
– asuntokannan peruskorjaustarve lisääntyy, kun suurimman asuntorakentamisen vuosikymmeninä (1970- ja 1980-luvut) rakennettu asuntokanta on peruskorjausikäistä,
– asuntokuntien keskimääräinen koko pienenee nopeasti, erityisesti yksin asuvien osuus kaikista asuntokunnista kasvaa ja on jo lähes 50 % kaikista asuntokunnista,


– vastuu nk. sosiaalisesta vuokra-asuntokannasta on jäänyt miltei pelkästään kaupunkikonsernin asunto-osakeyhtiöille, kun muut sosiaalisen vuokra-asuntotarjonnan toimijat ovat vetäytyneet ja siirtyneet nk. kovan rahan vuokra-asuntomarkkinoille. Samalla vuokratason erot sosiaalisen ja kovan rahan asuntotarjonnan välillä ovat olennaisesti pienentyneet,
– on merkkejä kantakaupungin asumisen segregaationlisääntymisestä, eli huono-osaisuuden ja hyväosaisuuden keskittymisestä eri kaupunginosiin
– ahtaasti asuvia on kaikista asuntokunnista noin 7 %, mutta lapsiperheistä noin 28 %, ja osuudet laskevat erittäin hitaasti


– valtakunnallisesti esteettömiä on asunnoista vain noin 15 %, joka on aivan riittämätön ikääntyneiden ja yksin asuvien ikääntyneiden määrään nähden,
– asumiskustannukset muodostavat valtakunnallisesti tuntuvan taloudellisen rasitteen lähes 20 %:lle. Hämeenlinnassakin nämä ongelmat ovat liian yleisiä,
– asuntojen rakentamisen ja ylläpidon hiilipäästöjen alentaminen on keskeinen ilmastomuutoksen hillinnän keino, johon myös Hämeenlinnan tulee osallistua,
– asumiseen tarjottavien kohtuuhintaisten tonttien tarjonnan ylläpito riittävällä tasolla edellyttää kaupungilta jatkuvaa varautumista. Monipuolisten asumismuotojen ja asumisympäristöjen kaupunki on vetovoimainen vain ylläpitämällä monipuolista tarjontaa.

Kaupungilla ei ole voimassa olevaa asunto-ohjelmaa tai asumispolitiikan toimenpiteiden ja keinojen yleissuunnitelmaa. Edellinen ohjelma oli vuosille 2014-2020. Siksi on tarve tarkastella uudelleen kaupungin asumispolitiikan kokonaisuutta, huomioiden Hämeenlinnan Asunnot Oy:n merkittävä rooli kaupungin asuntopolitiikassa.

Valtakunnallisessa asunto-olojen kehittämisohjelmassa on asetettu seuraavat periaatteet ja tavoitteet:

1. Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen
2. Asuntotarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja asuinalueet ovat sosiaalisesti kestäviä
3. Asuntotarjonta edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja tukee alueiden elinvoimaa
4. Asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys on vakaata
5. Rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöt ovat kestävällä tasolla 
6. Julkisen vallan toimenpiteillä täydennetään markkinoiden toimivuutta ja korjataan markkinapuutteita. Julkinen valta tarjoaa tukea asumiseen niille, joilla on vaikeuksia järjestää asumistaan markkinoilla.
7. Asuntopolitiikalla tasataan suhdanteita ja vastataan asuntomarkkinoiden riskeihin

Näitä valtakunnallisia periaatteita ja tavoitteita soveltaen ja tarvittaessa täydentäen Hämeenlinnalle on syytä kehittää asuntopolitiikkaa ohjaava asunto-ohjelma. Asunto-ohjelmassa tulisi myös pyrkiä asunnottomuuden poistamiseen, ”asunto ensin” -mallin mukaisesti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki käynnistää kevään 2022 aikana asunto-ohjelman valmistelemisen siten, että asia saadaan valtuuston päätettäväksi vuoden loppuun mennessä. Ohjelmaan tulee sisältyä konkreettiset asumisolosuhteiden ja -ympäristön kehittämistoimenpiteet ja näiden toimenpiteiden tavoiteaikataulu. Ohjelman valmistelu tulee tehdä yhteistyössä Hämeenlinnan Asunnot Oy:n kanssa.”