Linjapuhe budjetista

Linjapuhe käynnissä

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron kaupunginvaltuuston budjettikokouksen aluksi maanantaina 19.11. Puheessa mainitut tavoitteet toteutuivatkin osittain. Puhe kokonaisuudessaan alla:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunkilaiset.

Talousarvio on valmisteltu laajan yhteistyön hengessä ilman turhaa kriisitunnelmaa ja siinä on hyväksytty joitakin periaatteellisesti tärkeitä pieniä panostuksia peruspalveluihin ja iso panostus erikoissairaanhoitoon. Budjettiesityksessä on vielä jonkin verran korjattavaa.

Vasemmistossa olemme iloisia panostuksista oppilashuoltoon, hoivapalveluihin, tuntikehyksiin ja lastensuojelun jälkihuoltoon.

Ympäristön kannalta esityksessä on korjattavaa. Kaupunginhallituksen pieni enemmistö päätti esittää Sibeliuksenkadun kaivatun pyörätien tyrmäämistä ja 1,4 miljoonan valtiontuen kaatamista kaivoon. Lisäksi metsähakkuiden tulotavoitetta päätettiin kasvattaa runsaat 30% yli viranhaltijaesityksessä määritellyn kestävän tason. Metsän kasvun ylittävät hakkuut heikentäisivät hiilinieluja ja tulevaisuuden hakkuutuloja.

Ensi vuonna ja taloussuunnitelmavuosina tehdään poikkeuksellisen suuria kouluinvestointeja. Korkeatasoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen on elinvoimainvestointi parhaimmillaan. Korkeasta investointitasosta johtuen Hämeenlinna joutuu ottamaan velkaa. Sitä ei kuitenkaan oteta käyttömenoihin, vaan tulevaisuuden talouden pohjan varmistamiseen. Elinvoimaa myös turvataan sillä, että on uskottu asukkaita, jotka ovat vastustaneet lähipalvelujen sulkemisia ja toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia menneen maailman investointeja.

Ensi vuoden taloudelliset lähtökohdat ovat poikkeuksellisen hyvät. Marinin hallitus on sitoutunut korona-aikanakin kuntien hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamiseen. Hallituksen onnistunut suhdannepolitiikka ja työpaikkoja luovat toimet ovat tukeneet myös Hämeenlinnan tulokehitystä. Viime vuosi oli reilusti ylijäämäinen. Tänä vuonna ollaan matkalla kohti nollatulosta tai jopa pientä ylijäämää.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä kaupungin vastuulta poistuvat nopeasti kasvavat sote-menot. Lisäksi uusimpien tietojen mukaan Hämeenlinnan valtionosuudet ovat vuodesta 2023 lähtien yli 4 miljoonaa korkeammat vuosittain, kuin mitä käsittelyssä olevassa talousarviossa esitetään. Valtiovarainministeriö oli aiemmin laskenut uudistuksen jälkeiset valtionosuudet virheellisesti liian pieniksi. Tämä lisäys ei ole vielä mukana tässä taloussuunnitelmassa, kuten eivät muutkaan viimeisen kuukauden aikana ilmentyneet talousennusteita parantaneet muutokset.

Joidenkin poliittisten toimijoiden tavoitteita kuitenkin palvelee tosiseikkojen hämärtäminen ja vanhan paikkansapitämättömän virren toistelu kaupungin heikosta taloustilanteesta. Tälläistä perusteetonta alarmisismia on kuultu myös tänään. Vasemmisto kuitenkin korostaa talousrealismia. Hämeenlinnan talous ei ole kriisissä, päinvastoin sen tila on parempi kuin pitkään aikaan.

Talouden tasapainotusohjelmalle on kuitenkin tarve, koska sote-uudistuksen myötä konserni- ja tukipalveluihin syntyy sopeutusvaraa. Sopeutus on jo alkanut hyvin, kun apulaiskaupunginjohtajan virasta luovuttiin ja kaupunki saa 120 tuhannen vuosisäästöt. Talouden tasapainottaminen ei kuitenkaan saa olla tekosyynä hyvinvointipalveluiden leikkauksille. Vasemmisto tuleekin tänään esittämään, että tulevaan sopeutusohjelmaan ei sisällytetä peruspalveluiden laadun tai määrän heikennyksiä, vaan säästöt etsitään ensisijaisesti konserni- ja tukipalveluista sekä paisuneesta konserniyhteisörakenteesta.

Budjetissa edistyy Vasemmiston tavoitteista kotihoidon ja omaishoidon henkilöstölisäykset, joista osalla myös parannetaan itäisen kantakaupungin vanhusten päivätoiminnan tarjontaa. Hämeenlinnan olisi myös syytä lisätä panostusta kahden sosiaali- ja terveydenhuollon pahimman alibudjetointiongelman korjaamiseksi lisäämällä lastensuojeluun kaksi sosiaalityöntekijän vakanssia ja pääterveysasemalle yksi uusi lääkäri-hoitaja-työpari. Kummastakaan ei synny pysyviä kustannuksia, mutta parempi lähtökohta puolustaa hämeenlinnanlaisten palveluita myös uudella hyvinvointialueella.

Hyvinvointierojen kaventaminen on kaupungille keskeinen strateginen tavoite, mutta sen toteuttamiseksi ei ole määritelty keinoja. Me Vasemmistossa tulemmekin toistamaan kaupunginhallituksessa tehdyn esityksen, jossa tekstiin lisätään konkreettisia keinoja hyvinvointierojen kaventamiseksi.

Lopuksi on hyvä muistaa, että kaupunki on yhtä kuin sen asukkaat. Luottamustoimeen valituilla on vastuu ajaa hyvää kaupunkia kaikille, ei vain harvoille.

Kiitos viranhaltijoille ja kaupungin henkilöstölle tästä vuodesta, ja kohti seuraavaa.”

Rikkaat rikastuvat ja kansa köyhtyy (Häsa 26.7)

Tänään 26.7 Hämeen Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni, jossa käsittelen rikkauden haitallista kasaantumista ja varallisuuseroja. Epäsuhta on valtava. Vähävaraiset joutuvat tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden välillä, samalla kun superrikkaat nauttivat avaruusturismista. Kirjoitukseni voi lukea kokonaisuudessaan myös tästä.

Aapo Reiman (vas.) mielipide: Talousjärjestelmä ei ole oikeudenmukainen – Superrikkaiden välinen avaruuskilpailu on siitä yksi osoitus

Maailman rikkain ihminen Jeff Bezos lensi hiljattain avaruuteen, ja toinen miljardööri Richard Branson ehti jo ennen häntä. Superrikkaiden välinen avaruuskilpailu on yksi osoitus siitä, että vallitseva rikkaita suosiva talousjärjestelmä ei jaa resursseja oikeudenmukaisesti.

Superrikkaat voisivat käyttää miljardiomaisuuttaan myös vaikkapa maailman nälän lieventämiseen tai ilmastokriisin torjumiseen, mutta sen sijaan he käyttävät sitä rikkaille suunnattuun avaruusturismiin.

Kenelläkään ei kuuluisi olla miljardiomaisuutta, koska kukaan ei voi aidosti omalla työllään sellaista ansaita. Jeff Bezosin omaisuuden arvo on euroissa lähes 175 miljardia, mikä on yli kolminkertaisesti Suomen valtion koko vuosibudjettiin verrattuna. Tällainen varallisuuden valtava keskittyminen on talousjärjestelmämme ominaisuus ja valuvika.

”Kylmän ideologinen leikkauspolitiikka”

Varallisuuden haitallista kasaantumista voitaisiin kuitenkin ehkäistä hyvinvointieroja kaventavalla politiikalla. Hyvinvointivaltion rakentaminen on tästä hyvä esimerkki.

Nykyään enemmän muodissa on kuitenkin kylmän ideologinen leikkauspolitiikka, jonka hampaat ylettyvät myös kuntatasolle. Leikkauspolitiikan myötä omaisuus kasaantuu yhä harvemmille, ja valtaosa kansasta köyhtyy.

Suomessakin varallisuuserot ovat revenneet 2000-luvulla ja etenkin Sipilän oikeistohallituksen aikaan vuosina 2016–2019. Varakkain 10 prosenttia on vaurastunut entisestään, kun taas kaikki muut ovat köyhtyneet. Rikkain kymmenys omistaa jo puolet koko Suomen nettovarallisuudesta, kun taas vähävaraisin puolisko omistaa yhteensä vain reilu viisi prosenttia.

Maailmalla tilanne on vielä karumpi. Rikkain prosentti omistaa enemmän kuin kaikki muut yhteensä.

”Verotuksen painopistettä tulisi siirtää”

Varallisuuserot konkretisoituvat arkielämässä. Suomessakin moni vähävarainen joutuu tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden välillä, kun samaan aikaan superrikkaat juhlivat huvijahdeillaan tai leikkivät avaruudessa.

Varallisuus- ja hyvinvointieroja voitaisiin kaventaa määrätietoisella politiikalla.

Verotuksen painopistettä tulisi siirtää sijoitustulojen ja suurten omaisuuksien verottamiseen, ja rikkaita suosivat verotuksen porsaanreiät ja kevennykset pitäisi poistaa. Lisääntyneet verotulot voisi käyttää hyvinvointipalveluiden parantamiseen sekä pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen.

Kuntatasolla on erityisen tärkeää välttää hyvinvointipalveluista leikkaamista, vaikka taloustilanne olisikin haastava. Peruspalveluleikkaukset köyhdyttävät kansaa ja kostautuvat tulevaisuudessa.

Aapo Reima

kaupunginvaltuutettu (vas.)

Hämeenlinna

Leikataan päästöjä, ei palveluita

Kuntavaalikeskusteluissa puhutaan paljon leikkaamisesta. Valitettavan usein se tarkoittaa vastuuttomia leikkauksia koulutukseen, terveydenhuoltoon, nuorisotoimeen ja muihin peruspalveluihin.

Jatkossa tulee leikata ilmastopäästöjä eikä palveluita. Ilmastokriisi on aikamme suurin uhka, jonka ratkaiseminen on elintärkeää. Samalla kun vähennetään päästöjä, on tehtävä hyvinvointivaltiota tukevaa politiikkaa. Uuden ilmastokestävän yhteiskunnan on oltava oikeudenmukainen kaikille asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Oikein tehtynä ilmastokriisin torjuminen lisää asukastyytyväisyyttä ja tasa-arvoa, luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa taloutta.

Hämeenlinnalla on Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma, jossa hiilineutraaliuden tavoitevuodeksi on valittu 2035. On tärkeää, että kaupunki sitoutuu tekemään tavoitteen saavuttamiseen tarvittavat päästövähennykset. Vasemmistoliiton mielestä tavoitevuotta pitäisi myös kirittää vuoteen 2030, ja tehdä Hämeenlinnasta vihreän siirtymän edelläkävijä.

Askeleet ilmastokestävään Hämeenlinnaan:

1. Joukkoliikenne edullisemmaksi ja kattavammaksi

Hämeenlinnan bussien tulee olla merkittävästi nykyistä edullisempia ja vuorojen sekä reittien määrää on lisättävä. Lisäksi lipunostotapoja on edelleen monipuolistettava. Hyvät joukkoliikenneyhteydet on saatava myös pitäjiin. Joukkoliikenteestä on tehtävä yhä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle. Bussiliikenteessä on siirryttävä biokaasu- ja sähköbusseihin.

2. Lämmitys ja sähköntuotanto vähäpäästöiseksi

Aurinkopaneeleja on asennettava kaupungin rakennuksiin ja rakennusten öljylämmitys on korvattava maalämmöllä. Geotermisen energian ja tuulivoiman edellytyksiä tulee tutkia ja parantaa. Kaukolämmössä hukkalämpö on hyödynnettävä aiempaa tehokkaammin mm. lämpöpumppujen avulla. Lopuistakin fossiilisista on ripeästi luovuttava kaukolämmöntuotannossa, ja keskipitkällä tähtäimellä on luovuttava myös pääosin puun polttoon perustuvista väliaikaisratkaisuista.

3. Lisää puurakentamista

Puurakentaminen on huomattavasti vähäpäästöisempää kuin betonirakentaminen. Kaupungin julkisessa rakentamisessa tulee suosia mahdollisuuksien mukaan puurakentamista. Kaavoituksen keinoin voidaan ohjata yritykset rakentamaan uudet kerrostalot betonin sijaan puusta. Puurakentamista tulee edistää hyödyntäen paikallista yrittäjyyttä ja osaamista.

4. Energiatehokkuuden parantaminen

Kaupungin rakennusten energiatehokkuus on jo matkalla hyvään suuntaan mm. kuntien energiantehokkuussopimuksen toimintaohjelman myötä. Hyvää työtä on jatkettava ja nopeutettava.

5. Pyöräilyn edistäminen

Keskustaan on rakennettava pitkään odotetut pyöräväylät, ja kantakaupungin ulkopuolella tulee lisätä kevyen liikenteen väyliä. Pyöräilyreittien talvikunnossapitoon on panostettava nykyistä enemmän, ja katujen kunnossapidon resurssivaje tulee paikata. Toimivat pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät on saatava myös pitäjiin ja maaseudulle.

6. Kasvisruokailun edistäminen julkisissa ruokailuissa

Kouluruokailuissa ja muissa julkisissa ruokailuissa kasvisvaihtoehdon tulee olla helposti saatavilla lihavaihtoehdon vieressä. Kasvissyönti ei ole erikoisruokavalio! Myös kasvisruoan makuun on panostettava.

Kotimaisten kasvisten ja kotimaisen järvikalan määrää tulee lisätä ruokalistoilla.

7. Avohakkuut historiaan kaupungin metsissä

Avohakkuut tulee korvata jatkuvaan kasvatukseen perustuvalla metsänhoidolla. Jatkuva kasvatus tarkoittaa suurista avohakkuista luopumista, ja metsän pitämistä puustoisena. Jatkuva kasvatus tukee metsien hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi se on usein rahallisesti kannattavampaa kuin avohakkuut. Muun muassa Turku on jo luopunut avohakkuista omistamissaan metsissä.

8. Evon tiedekansallispuistohanke toteutettava

Evon retkeilyalue on ainutlaatuinen metsäalue Etelä-Suomessa. Tiedekansallispuisto suojelisi alueen arvokkaan luonnon ja vahvistaisi luonnon monimuotoisuutta sekä metsän hiilinieluja. Kansallispuisto tukisi alueen matkailua ja paikallista elinkeinoelämää, sekä loisi jopa n. 1 000 uutta työpaikkaa. Kansallispuistoa perustettaessa on huomioitava paikallisten mielipiteet, sekä Evon metsäoppilaitoksen tarpeet.

9. Lähipalvelut turvattava

On tärkeää, että palvelut ovat helposti saavutettavissa. Tällöin myös autolla liikkumisen tarve vähenee, ja päästöt pienenevät.

Hämeenlinnan talous hyvällä tolalla

Hämeenlinnan tilinpäätösennuste vuodelle 2020 on n. 15 miljoonaa ylijäämäinen! Vielä viime kesänä peloteltiin 15 miljoonan euron alijäämällä.

Viime vuonna Hämeenlinnassa lietsottiin velkapelkoa ja yritettiin koronaa tekosyynä käyttämällä runnoa läpi ennätysleikkaukset. Kokoomuksen johdolla sovittiin yli kuuden miljoonan euron leikkauksista kaupungin henkilöstöön (kuten hoitohenkilökuntaan ja opettajiin) ja mm. Alvettulan koulun lakkautusta yritettiin.

Todellisuudessa vuosi 2020 oli reilusti ylijäämäinen. Valtion korona-avustukset auttoivat paljon, mutta myös kasvaneet pysyvät valtionosuudet ja odotettua paremmat verotulot olivat tärkeässä roolissa. Valtion tuleva koronatuki kunnille oli odotettavissa jo viime vuoden budjettia laatiessa, kun kaupungin johtavat päättäjät esittelivät massiivisia leikkauslistojaan. Näiden leikkausyritysten taustalla olivat siis puhtaasti ideologiset syyt, taloudella niitä ei voinut eikä voi perustella.

Nyt reilusti ylijäämäisen budjetin ja lähestyvän SOTE-uudistuksen myötä Hämeenlinnan tulevaisuudennäkymät ovat jokseenkin valoisat. Nyt ei ole hyvinvointileikkausten aika.

Lue lisää Hämeenlinnan tilinpäätösennusteesta: https://yle.fi/uutiset/3-11803492