Tekijä: aaporeima

Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu ja Kanta-Hämeen aluevaltuutettu.
Julkaistu

Vastuullisuutta vai populismia? (Kaupunkiuutiset 17.8.2022)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa 17.8. Käsittelen siinä ilmastokriisiä ja energiakriisiä sekä inflaatiota. Kolumnissa pyrin haastamaan populistisia ratkaisuja, ja peräänkuuluttamaan vastuullisuutta. Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan myös alta.

Vastuullisuutta vai populismia


Kulunut kesä on ollut vaikea. Venäjän sota, inflaatio ja energiakriisi ovat kurittaneet suomalaisia kotitalouksia ja maamme kansantaloutta. Samalla ilmastokriisi on jälleen iskenyt Eurooppaan toden teolla. Monessa maassa kärsitään vesipulasta ja tuhansia eurooppalaisia on kuollut helteiden takia. Sadot ja teollisuuden toimitusketjut ovat vaarantuneet äärisäiden ja kuivuuden vuoksi.


Ilmastopolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa


Riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista on juurisyy sekä ilmastokriisille että energiakriisille. Ilmastopolitiikka on tästä syystä mitä suuremmissa määrin myös turvallisuuspolitiikkaa. Energiakriisiä, inflaatiota ja ilmastokriisiä onkin syytä ratkaista mahdollisuuksien mukaan yhtenä pakettina. Julkisen talouden ja ympäristön kestävyyden varjelemiseksi inflaatioon liittyvät tukitoimet on syytä kohdistaa pienituloisille, tehottomien ja populististen veronalennusten sijaan.


Populistit Kremlin puudeleina


Populisti menee vastuuttomuudessaan helposti veronalennuksiakin pidemmälle, ja ehdottaa päästökaupan keskeyttämistä ja fossiilisten käytön lisäämistä muka apuna energiakriisiin. Tälläiset lyhytnäköiset ratkaisut kuitenkin sitoisivat meidät entistä tiukemmin Venäjään ja muihin autoritäärisiin diktatuureihin. Meistä tulisi Kremlin ja saudikuninkaallisten puudeleita. Samalla inflaatio jatkaisi laukkaansa ja ilmasto jatkaisi kuumenemistaan. Ongelmat kansantalouksille, toimitusketjuille ja maataloudelle jatkaisivat kärjistymistään.

Ilmastokriisin torjunta elintärkeää

Tosiasioiden tunnustaminen ja ratkaisukeskeisyys ovat vastuullisen politiikan tärkeitä ainesosia. Fossiilisista on irtauduttava suunniteltua nopeammin, ja ilmastokriisin kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava.


Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa laatia ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman Vasemmistoliiton aloitteesta. Päätös on merkittävä. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tähtäävien toimien lisäksi on tärkeää sopeutua ilmastokriisin negatiivisiin vaikutuksiin, kuten kuivuuteen ja sään ääri-ilmiöihin.


Ilmastokriisin torjunta ja siihen varautuminen on elintärkeää suomalaiselle kansantaloudelle ja suomalaisten kukkaroille. Nyt onkin syytä valita vastuullisuus populismin sijaan.


Aapo Reima

Kirjoittaja on valtuutettu (vas)

Julkaistu

Paikallista porinaa: Ei anneta taantumuksen voittaa (Kaupunkiuutiset 29.6)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisissa kaksi viikkoa sitten Pride-kuukauden loppupuolella. Nyt siitä oli kuitenkin pahoitettu mieltä Kaupunkiuutisten mielipidepalstalla, joten sen kunniaksi jaan kolumnini täällä. Kirjoitukseni sanoma onkin edelleen erittäin ajankohtainen.

Ei anneta taantumuksen voittaa – Tehdään yhdessä töitä yhdenvertaisuuden puolesta

Alkanutta Pride-viikkoa ovat edeltäneet useat surulliset uutiset.

Yhdysvalloissa käännettiin kelloja vuosikymmeniä taaksepäin poistamalla aborttioikeuden perustuslaillinen suoja. Norjassa tehtiin tuhoisa terrori-isku sateenkaariyhteisöä vastaan.

Näiden uutisten keskellä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän Priden merkitys korostuu.

Yhdysvaltojen kehollista itsemääräämisoikeutta loukkaavasta päätöksestä ovat vastuussa kiihkouskonnolliset fanaatikot, ja maan kahtiajako on vahvempaa kuin koskaan.

Taantumuksellisilla voimilla on muuallakin maailmassa huolestuttavaa ja kasvavaa vaikutusvaltaa, mikä näkyy esimerkiksi äärioikeistolaisen ja ääri-islamistisen terrorismin muodoissa.

Suomi ei ole lintukoto

Myös Suomessa on piirejä, jotka edustavat samanlaista taantumuksellisuutta ja ihmisvihaa. Suomi ei ole lintukoto, joka olisi turvassa tälläiseltä ihmisoikeuksia uhkaavalta kehitykseltä.

Yhteiskunnan jakautuminen, ääriliikkeiden nousu ja ihmisoikeuksia väheksyvä poliittinen puhe ovat riskejä ja osin toteutunutta kehitystä myös täällä meillä.

Toimintaa, ei lamaannusta

Huonojen uutisten edessä ei kuitenkaan ole syytä lamaantua, vaan ryhtyä toimintaan ihmisoikeuksien eteen. Paikallisella tasollakin on mahdollista tehdä paljon yhdenvertaisuuden parantamiseksi.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tasolla tehokkaita toimia ovat muun muassa ilmaisen ehkäisyn laajentaminen ja sen piiriin kuuluvien ehkäisyvälineiden valikoiman lisääminen, yhdenvertaisuuskoulutusten järjestäminen henkilöstölle ja sukupuolten moninaisuuden huomioiminen kiinteistöjen suunnittelussa.

Ei olisi pahitteeksi myöskään Hämeenlinnan seudun oma Pride-kulkue.

Puhujan vastuu

Meillä jokaisella on myös vastuu siitä, miten me puhumme kanssaihmisistämme. Esimerkiksi vähemmistöihin kohdistuva vitsailu ja väheksyntä rakentavat ja ylläpitävät vähemmistövihamielisiä asenteita.

Jokaisella on sananvapaus, mutta myös vastuu sanomisistaan. Ihmisoikeuksia murentavaa keskustelua ei kannata ehdoin tahdoin rakentaa.

Ei anneta taantumuksen ja ihmisvihan voittaa. Tehdään yhdessä ja yhtenäisinä töitä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta.

Julkaistu

Linna Golfin kaupassa ei suvaittu alihintaa (Häsa 11.6)

Minun ja valtuustotoveri Pirkko Juuruksen mielipidekirjoitus Linna Golfin kaupasta julkaistiin Hämeen Sanomissa tänään 11.6. Teksti on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Linna Golfin kaupassa ei suvaittu alihintaa – Nyt ehdot ovat kaupungin kannalta paremmat

Kaupunginhallitus päätti maanantaina hyväksyä Linna Golfin golfkenttäalueen myynnin, aiempaa paremmin ehdoin.

Ennen nyt tehtyä päätöstä kauppaa oli kolmesti lykätty ja palautettu valmisteluun, koska ehdotettu hinta oli ollut selvästi liian alhainen ja muutkin kaupan ehdot kaupungin kannalta heikkoja.

Osa kaupunginhallituksen jäsenistä kannatti myyntiä julkisuudessa jo aiemmilla, kaupungin kannalta huomattavasti huonommilla ehdoilla. Meidän kaikkien onneksi kaupunginhallitus kuitenkin kokonaisuutena piti pään kylmänä, ja ei suvainnut alihintaa.

Ensimmäisessä päätösesityksessä kauppahinta oli noin miljoonan, ja maksuaikaa kymmenen vuotta.

Nyt hyväksytyssä kaupassa hinta on puoli miljoonaa korkeampi, ja maksuaikaa viisi vuotta.

Ensimmäisen esityksen mukaan omistusoikeus olisi siirtynyt ostajalle jo ennen koko kauppahinnan suorittamista, nyt hyväksytyssä kaupassa tälläistä riskiä ei kaupungille aseteta.

Kaupan ehdot paranivat siis huomattavasti, kun asian kanssa ei hätiköity ja uskallettiin palauttaa heikot tarjoukset bumerangina takaisin.

Alkuperäistä kaupungin edun kannalta kyseenalaista myyntiesitystä perusteltiin riippumattomien arvioijien hinta-arvioilla. Kuitenkin ostajan oli annettu tilata näistä arvioista puolet, syistä joita voimme vain arvailla. Ostajan tilaamat arviot olivat huomattavasti alhaisempia kuin kaupungin tilaamat, mikä painoi ehdotettua kauppahintaa alaspäin. Sattumaako?

Jatkoneuvotteluissa kaupunki perustellusti päätyi kauppahinnan määrittelyyn vain kaupungin itse tilaamien, aidommin riippumattomien, arvioiden pohjalta.

Linna Golf on hyvä esimerkki siitä, että neuvotteluvaraa on lähes aina, ja ensimmäinen tarjous on harvoin viimeinen.

Kaupungin kokonaisetu on pidettävä jatkossakin mielessä, eikä elinvoima- ja yritysmyönteisyyspuheen saada antaa johtaa yksittäisiä yrityksiä perusteettomasti suosiviin diileihin ja kehittämishankkeisiin.

Linna Golfin kauppa kytkeytyy osaksi Vanajanlinnan alueen laajempia tulevaisuudennäkymiä. Kaupungin olisi syytä vähitellen pyrkiä eroon myös Vanajanlinnan kiinteistöistä. Ne keräävät mittavaa, jo miljoonissa liikkuvaa korjausvelkaa, joka uhkaa tulla kaupungille kalliiksi. Kiinteistöt eivät myöskään tuo kaupungille nettotuloja. Hotellikiinteistöjen omistaminen ei ole kaupungin varsinainen tehtävä, joten omistuksesta olisi perusteltua luopua. Tässä vaaditaan samankaltaista kaupungin kokonaisedun pohdintaa, kuin Linna Golf -kaupassa.

Aapo Reima
Kaupungivaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Pirkko Juurus
Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja (vas.)

Julkaistu

Ehdolla eduskuntaan 2023

Minut nimitettiin eilen Hämeen Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaaksi ensi vuoden vaaleihin!

Ilmastokriisin kärjistyessä, Venäjän hyökkäyssodan pitkittyessä ja taantuman uhatessa vaaleista on tulossa erittäin tärkeät.

Tavoitteeni vaaleissa on tuoda nuorta ja uudistushaluista näkemystä eduskuntaan. Kansanedustajana tulisin jatkamaan työtä työntekijän oikeuksien ja toimeentulon, mielenterveyden ja ympäristön puolesta.

Talouspolitiikassa tulee kurjistavan leikkauslinjan sijaan keskittyä tasapainoiseen ja kestävään talouteen, joka perustuu työpaikkoihin, hyvinvointiin tehtäviin investointeihin ja oikeudenmukaiseen veropolitiikkaan. Velkaantumiskehitys on mahdollista katkaista työllisyyttä lisäämällä, investoimalla soteen ja koulutukseen, sekä tukkimalla veropohjan aukkoja.

Odotan innolla hyvää yhteistä vaalikampanjaa Vasemmiston muiden loistavien ehdokkaiden kanssa. Tähän mennessä minun lisäkseni ehdokkaiksi on nimetty pätevät Hanna Jokinen, Aino-Kaisa Pekonen ja Pirkko Juurus!

Julkaistu

Turkin saappaita ei tule nuolla

Turkki suunnittelee uutta sotilasoperaatiota Syyrian kurdialueille. Se olisi Venäjän helmikuisen hyökkäyksen tavoin kansainvälisen lain kieltämä julma hyökkäyssota. Operaation julkistamisen ajoitus liittyy todennäköisesti ainakin osittain Suomen ja Ruotsin natohakemuksiin: Turkki on itsevaltaisen presidenttinsä Erdoganin johdolla siirtynyt iltalypsystä kiristykseen. Erdogan pyrkii ehkäisemään lännen kielteisiä reaktioita hyökkäykseen pitämällä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia löysässä hirressä.


Pohjois-Syyrian kurdialueilla sijaitsee Rojavan itsehallintoalue. Rojava on Syyrian valopilkku, demokraattisen itsehallinnon kokeilu. Rojavan asejoukot (SDF, YPG, YPJ), joita Turkki valheellisesti väittää terroristeiksi, ovat olleet lännen tärkeitä liittolaisia Isisin vastaisessa taistelussa. Rojavan ideologia perustuu yhdistelmään suoraa demokratiaa, feminismiä, monikulttuurisuutta ja ekologisuutta. Rojavan puolustajat ovatkin ukrainalaisten tavoin demokratian esitaistelijoita, ja nyt Suomen tuleva Nato-liittolainen Turkki aikoo hyökätä heitä vastaan.


On surullista, että Turkin verenhimoisella diktaattorilla on mahdollisuus käyttää Suomen ja Ruotsin natohakemuksia poliittisena aseena. Nyt Suomessa ja Ruotsissa on tärkeintä pitää pää kylmänä ja rintama yhtenäisenä. Erdoganin saappaiden nuoleminen olisi turhaa. Esimerkiksi asenvientiä Turkkiin ei tule sallia painostuksen alla. Asiantuntija-arvioiden mukaan Turkin todelliset vaatimukset kohdistuvat Yhdysvalloille. Pallo on siis rapakon takana, koska Suomen ja Ruotsin mahdollisuudet vaikuttaa Yhdysvaltojen ja Turkin kiistoihin esimerkiksi F-35 -hävittäjäohjelmasta ovat hyvin ohuet.

Suomen ja Ruotsin tulee nyt seistä suoraselkäisesti oikeusvaltion arvojen ja periaatteiden takana. Turkille Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden lopullinen torppaaminen kävisi kalliiksi lännen sanktioiden myötä. Talousromahdus taas haastaisi Erdoganin asemaa ensi vuoden parlamenttivaaleissa, ja diktaattorin asemaansa vahvistamaan pyrkivälle Erdoganille se olisi huono uutinen.

Suomi ja Ruotsi tarvitsevat Nato-jäsenyyttä, mutta ei ihmisoikeuksien kustannuksella. Turkin toiminta kuoppasi alkuunsa Naton romantisoinnin jonkinlaisena läntisenä arvoyhteisönä. Toisaalta Naton merkitys Suomelle ja Ruotsille ei ole kuuluminen läntiseen arvoyhteisöön, vaan sen tuoma sotilaallinen turva. Siksi Nato-prosessia ja neuvotteluja Turkin kanssa tulee kärsivällisesti jatkaa. Mutta ihmisoikeuksista tinkimättä ja diktaattoria nöyristelemättä.

Julkaistu

Sähköpotkulautailun turvallisuus paranee Hämeenlinnassa!

Kaupunkirakennelautakunta päätti viime viikolla kannattaa tekemääni esitystä, jolla Hämeenlinnassa toimivia sähköpotkulautayrityksiä ohjeistetaan asettamaan laudat ajokieltoon viikonloppuöisin klo 00-05. Päätös on voitto liikenneturvallisuudelle, ja se syntyi äänin 9-2.

Lautakunta käsitteli sääntöjä sähköpotkulautojen vuokraamistoiminnasta Hämeenlinnassa. Kaupungissa on vastikään aloittanut kaksi vuokrapotkulautoja tarjoavaa yritystä, ja sääntöjen muotoileminen tuli siksi ajankohtaiseksi.

Viikonloppuöiden ajokielto on Helsingin kaupungin mallin mukainen, ja lisää merkittävästi liikenneturvallisuutta kun laudoilla humalassa ajo vähentyy. Sähköpotkulaudoilla tapahtuvat onnettomuudet ovat yleisiä etenkin yöaikaan, ja niistä seuraa pahimmillaan vakaviakin vammautumisia. Hämeenlinnakaan ei ole säästynyt onnettomuuksilta.

Hyväksytty päätös tulee toivottavasti jatkossa ennaltaehkäisemään näitä turhia onnettomuuksia.

On silti hyvä huomata, että hyväksytyt potkulautojen vuokraustoiminnan säännöt ovat ohjeellisia, eivätkä sido yrityksiä lain edessä. Kuitenkin muiden kaupunkien kokemusten perusteella yritykset yleensä noudattavat sääntöjä. Noudattamatta jättäminen olisikin yritykselle merkittävä mainehaitta.

Julkaistu

Paikallista porinaa: Muutoksen merkkejä on ilmassa – Siirrytään oman edun ajasta yhteisen hyvän aikaan (Kaupunkiuutiset 11.5)

Kolumnini julkaistiin keskiviikon Kaupunkiuutisissa 11.5. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Muutoksen merkkejä on ilmassa – Siirrytään oman edun ajasta yhteisen hyvän aikaan 

Arvokeskustelu herättää usein vahvojakin tunteita, ja siksi sitä joskus pelätään. Se on kuitenkin tärkeää, koska se muokkaa koko yhteiskunnan arvoilmapiiriä.

Viime aikoina muodissa on ollut kylmä yksilökeskeisyys, mutta muutoksen merkkejä on ilmassa. Maailma tarvitsee lisää myötätuntoa, yhteisöllisyyttä ja heikommista huolehtimista.

Kova työ ei takaa vaurautta

Nykyään mediatilaa hallitsevat huippumenestyjät ja miljardöörit, Björn Wahlroosin ja Elon Muskin kaltaiset länsimaiden oligarkit.

Me kaikki tunnemme tarinan omalla työllään miljoonaomaisuuden keränneistä huippuyksilöistä. Tarina on tavallaan lohdullinen, koska se antaa ymmärtää kenellä tahansa olevan mahdollisuus rikastua ja menestyä.

Ikävä kyllä tarina on useimmiten myös valheellinen. Kova työ ei takaa vaurautta hyvinvointivaltio Suomessakaan, puhumattakaan köyhemmistä maista.

Lisää myötätuntoa keskusteluun

Omalla ahkeruudella on toki paljon merkitystä vaurastumisen kannalta, mutta niin on myös lähtökohdilla ja sattumalla.

Keskiluokkainen suomalainen on paljon lähempänä koditonta, kuin monimiljonääriä. Siksi julkiseen keskusteluun kaipaisi lisää myötätuntoa: kaikkien ei tarvitse olla huippujohtajia tai kunnianhimoisia työnarkomaaneja.

Suomi ja maailma tarvitsee lisää yhdessä tekemisen ja yhteistyön henkeä. Se kuulostaa perinteiseltä konsulttijargonilta, mutta en tarkoita sillä laimeaa kompromissihakuisuutta enkä elinvoimapöhinää. Vaan yhteisöllisyyttä ja suoraselkäistä heikommista huolehtimista.

Yksilökeskeisyys vai yhteiskuntavastuu?

Hämeenlinnan strategian valmistelu lähestyy loppusuoraa. Strategia tulee ohjaamaan koko valtuustokauden suuntaa, ja siinäkin näkyy ajan henki. Elinvoimaa ja yritysmyönteisyyttä korostetaan, kun taas sosiaalinen ja ekologinen vastuu on jätetty sivuosaan.

Annetaanko yksilökeskeisyyden voittaa yhteiskuntavastuu myös Hämeenlinnassa? Korvaako epämääräinen menestyspöhinä kaupungin perustehtävän, laadukkaiden palveluiden tuottamisen ja paikallisdemokratian edistämisen?

Siirtykäämme oman edun tavoittelun ajasta yhteisen hyvän aikaan, ja aloitetaan kaupungin strategiasta.

Julkaistu

Kunta-alan palkkaohjelma voidaan rahoittaa (Häsa 27.4.2022)

Aluevaltuustotoveri, lähihoitaja Hanna Jokisen ja minun yhteinen mielipidekirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 27.4. Kirjoituksessa esitämme taloudellisia perusteluja kuntasektorin pienipalkkaisille aloille suunnattavan palkkaohjelman puolesta. Esitämme myös rahoituskeinot palkkaohjelmalle. Kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alla.

Kunta-alan palkkaohjelma on mahdollista rahoittaa – Tulee halvemmaksi kuin ylityöt, vuokratyövoima ja siirtotyöläiset

Kunta-alan työmarkkinakierros on kriisiytynyt. Kuntasektorin pienipalkkaisille aloille suunnattava palkankorotusohjelma on välttämätön, koska muuten meiltä loppuvat työntekijät. Tosiasioiden tunnustamisen sijaan työnantajapuoli on levittänyt epätotuuksia mitoituksista ja suojelutyöstä, ja lainsäätäjä on valmistautunut turvautumaan pakkotyöhön. Painavin argumentti palkkaohjelmaa vastaan on sen aiheuttamat kustannukset julkiselle taloudelle, mutta siihen löytyy kyllä ratkaisut.

Nykyisissä taloudellisen epävarmuuden oloissa kuntatyöntekijöiden todellisen ostovoiman kutistaminen inflaatiota pienempien palkankorotusten myötä olisi myrkkyä kotimaiselle kulutukselle ja siten talouskehitykselle. Vastaavasti ostovoiman kohentaminen palkankorotuksilla kohdentuisi pääosin paikalliseen kulutukseen. Paluuhyöty julkiseen talouteen olisi merkittävä verojen ja talouskasvun muodossa.

Palkkojen korottaminen on monelle kuntatyöntekijälle kriittisen tärkeää jo pelkän työssäkäynnin mahdollistamiseksi. Kun elämisen kustannukset, polttoaineiden hinnat ym. nousevat, alkaa se tuntua jo monen pienipalkkaisen työssäkäynnin kuluissa.

Palkkaohjelman kustannuksista on esitetty monenlaisia väitteitä. Otetaan esimerkiksi hoitajien esittämä palkkaohjelma, jolla palkkoja korotettaisiin vuosittain 3,6% normaalien korotusten päälle viiden vuoden ajan. Laskennallinen lisäkustannus viiden vuoden päästä olisi n. 1,6 miljardia verrattuna vuoteen 2021. Kuitenkin suuri osa tästä summasta palaa julkiseen talouteen valtion tuloveron, kunnallisverotuksen ja arvonlisäverojen kautta. Esimerkiksi STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainán mukaan on todennäköistä, että yli puolet palkankorotuksesta palautuisi verotuksen kautta. Tällöin hoitajien palkkaohjelman nettokustannuksiksi jäisi siis noin 750 miljoonaa vuodessa.

Miten tämä sitten rahoitetaan? Tapoja on monia, mutta esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennuksen poisto sekä Vasemmistoliiton esittämä miljonäärivero olisivat taloudellisesti tehokkaita tapoja. Osinkohuojennuksen poisto toisi noin 350 miljoonaa euroa, ja maltillinen 0,5% miljonäärivero yli 500 miljoonaa euroa. Yhteensä yli 850 miljoonaa vuodessa, millä palkkaohjelma rahoitettaisiin helposti.

Palkkaohjelma on siis täysin mahdollista rahoittaa, ja joka tapauksessa se tulee paljon halvemmaksi kuin jatkuvat ylityöt, vuokratyövoiman käyttö ja siirtotyöläisten lennättäminen ulkomailta. Kunta-alan ja sote-alan töissä on myös valtava potentiaali olla haluttua työtä. Työtä Suomi tarvitsee kipeästi myös tulevaisuudessa. Itse työ alalla on palkitsevaa ja monipuolista, kunhan siitä maksetaan asiallista palkkaa ja työolot saadaan kuntoon. Julkisen talouden kestävyydestä se ei jää kiinni.

Aapo Reima, opiskelija ja aluevaltuutettu (vas.)

Hanna Jokinen, lähihoitaja ja aluevaltuutettu (vas.)

Julkaistu

Paikallista porinaa: Hämeenlinnaan tarvitaan oma mopopaja nuorille

Kolumnini nuorten mopopajan ja harjoittelualueen perustamiseksi julkaistiin Kaupunkiuutisissa 15.3. Pahoittelut että blogiin jakamisessa kesti. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on jättänyt mopopajan perustamisesta myös valtuustoaloitteen. Kolumnin voi lukea kokonaisuudessaan alta:

Hämeenlinnaan tarvitaan oma mopopaja nuorille – Mallia voisi ottaa esimerkiksi Hattulasta

Hämeenlinnaan tarvitaan tilat mopoileville nuorille. Monessa kunnassa on perustettu erilaisia mopopaja-nuorisotiloja ja turvallisia harjoittelualueita mopoilla ajeluun.

Tarvetta mopoilijoiden omille tiloille on ollut jo pitkään. Idea mopopajasta nousi esiin myös 8-luokkalaisten V-päivissä, joissa oppilaat tapaavat kaupungin päättäjiä ja viranhaltijoita ja tekevät esityksiä kaupungin kehittämiseksi.

Mopopajasta monia hyötyjä

Mopopajalla nuoret voisivat korjata ja tuunata mopojaan yhdessä kavereiden kanssa, asiantuntevan ohjaajan läsnä ollessa. Nuorten hyvinvoinnin lisäämisen ohella mopopaja edistäisi nuorisotyön tavoitteita. Mopopaja houkuttelisi nuorisotyön pariin myös sellaisia nuoria, joita perinteiset nuorisotilat eivät houkuta.

Harjoittelualueella mopopajan yhteydessä voisi ajella ja kokoontua mopoilla suljetulla ja turvallisella alueella. Siellä voisi luvan kanssa keulia ja testailla mopoja. Se lisäisi mopoilun turvallisuutta, kun ajelu siirtyisi pois yleisiltä teiltä. Tämä myös rauhoittaisi naapurustoja, joten kaikki voittaisivat.

Mopoilu on useille mopoikäisille nuorille tärkeä harrastus, monille ainoa. Pelkän edestakaisin ajelun lisäksi sillä on merkittävä sosiaalinen puoli, kun mopoilla kokoonnutaan tapaamaan kavereita.

Hattula malliesimerkkinä

Mallia mopopajaan voisi ottaa esimerkiksi Hattulasta, jossa toimii joka torstai nuorten moottoripaja. Hattulassa yhteistyökumppanina toimii Lasten ja Nuorten Keskus ry, jolla on vakiintunutta moottoripajatoimintaa useilla paikkakunnilla.

Hattulassa kustannukset ovat maltilliset, ja toiminnalla on tavoitettu useita pudokkuusvaarassa olevia nuoria. Naapurikunnan jo olemassaoleva toiminta tarjoaa myös seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia.

Nuorten toive huomioon

Nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa nuorten äänen kuuntelu on entistäkin tärkeämpää. Synkkien uutisten vastapainoksi on hyvä pyrkiä luomaan lisää ilonaiheita arkeen. Mopopajan perustamisella olisi merkittävä positiivinen vaikutus nuorten hyvinvointiin, ja se myös osoittaisi että kaupunki kuuntelee nuorten ideoita.

Toivottavasti nuorten toive mopoilijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi saa myös laajempaa poliittista tukea, ja asiaa voitaisiin esittää jo ensi vuoden talousarvioon.

Julkaistu

Aluevaltuustoraportti 8.3 – hallintosääntö ja ylisuuret palkkiot

Tiistaina oli Kanta-Hämeen aluevaltuuston historiallinen avauskokous.

Tiistain kokouksessa hyväksyttiin vain minimihallintosääntö ja lakisääteisten toimielinten jäsenet, koska suuret päätökset esimerkiksi organisaatiorakenteesta ja johtamisrakenteesta oli siirretty myöhemmäksi.

Eniten keskustelua herättivät valtuutettujen kokous- ja muut palkkiot, joiden ehdotettu taso oli huolestuttavan ja törkeän korkea. Vasemmistoliitto esitti palkkiotason kohtuullistamista, mutta hävisimme molemmat äänestykset suurinpiirtein äänijakaumalla 20-40.

Hyväksytyllä ylisuurella palkkiotasolla yksi yli 3-tuntinen valtuuston kokous esimerkiksi kustantaa alueen asukkaille n. 18 000 euroa pelkkinä valtuutettujen kokouspalkkioina. Jokainen valtuutettu kuittasi tästäkin kokouksesta 300 euroa.

Vasemmisto teki myös vastaesityksen ehdotetulle aluehallituksen puheenjohtajan päätoimisuudelle, ja ehdotti tilalle osa-aikaisuutta max. 2 päivää viikossa. Tämän äänestyksen hävisimme jokseenkin samalla jakaumalla.

Kokouksen lopuksi Vasemmiston valtuustoryhmä jätti Erja Hirviniemen johdolla valtuustoaloitteen mielenterveys- ja päihdeneuvottelukunnan perustamiseksi hyvinvointialueelle.

Seuraavassa kokouksessa maaliskuun lopussa eteen tulevat isot kysymykset organisaatiorakenteesta. Työ jatkuu.

Puhe palkkiotasosta
Vasemmiston aluevaltuutetut