Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Kaupunkiuutisissa 8.3.
Vaalimielipide | Aapo Reima (vas.): Metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavasti – Pääradan väliasemilta kyytiin nousee huomattavasti enemmän matkustajia kuin Tampereelta
Raideliikenne on tulevaisuutta, ja siihen tulee investoida vahvasti. Investoinnit tulee kuitenkin tehdä järkevästi, ilmaston kannalta kestävästi ja kustannustehokkaasti. Metsärata ei täytä yhtäkään näistä ehdoista, mutta pääradan pikainen parantaminen ja lisäraiteet täyttää. Silti metsärataa markkinoidaan harhaanjohtavin kustannus- ja matkustajamäärälaskelmin.
Metsäratalinjauksen hinta olisi reilu 6 miljardia euroa, pääradan parantamisen reilu 4 miljardia. Eroa kasvattaa kuitenkin entisestään se, että molempiin on leivottu sisään pääkaupunkiseudulle suunnitellun lentoradan hinta eli 3 miljardia. Pääradan parantaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi lentorataa, mutta metsäradan rakentamiselle se on perusedellytys. Tämä huomioon ottaen pääradan parannus maksaisi vain noin miljardin, kun taas metsäratalinjaus edelleen reilu kuusi miljardia. Toki lentorata on tärkeä osa Suomen raideliikenneyhteyksien parantamista, mutta sitä ei tule virheellisesti niputtaa yhteen pääradan parantamisen kanssa.
Nykyinen päärata on pikaisen kunnostamisen ja parantamisen tarpeessa. Tarpeelliset korjaukset ja parannukset tulisi tehdä joka tapauksessa, mikä entisestään lisää pääradan parantamisen kustannustehokkuutta suhteessa metsärataan. Helsinki-Riihimäki-välin kapasiteetin parantamisen 3. vaihe sekä Helsinki-Tampere-välin peruskorjaus ovatkin jo mukana Väyläviraston investointiohjelmassa.
Kustannuslaskelmien lisäksi harhaanjohtava on myös metsäradan myötä luvattu merkittävä matkustajamäärien kasvu. Todellinen vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen, kun väliasemien matkustajapotentiaali ohitettaisiin, lippuhinnat nousisivat ja pääradan palvelutaso laskisi. On hyvä muistaa, että pääradan varren väliasemilta kyytiin nousee huomattavasti enemmän matkustajia kuin Tampereelta.
Pääradan lisäraiteilla ja pääratakäytävän parantamisella voidaan tehokkaasti nopeuttaa matka-aikoja ja lisätä vuoroja, palvellen koko radanvartta aina pohjoiseen Suomeen ja Narvikiin asti. Myös lähijunaliikennettä tulee vahvasti kehittää ja raideliikennettä palauttaa myös alueille, joista se on jo ehditty lakkauttaa.