Avainsana: leikkaukset

Julkaistu

Viisautta ja harkintaa hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseen!

Otimme Erja Hirviniemen kanssa kantaa hyvinvointialueen talouden tasapainottamisesitykseen maakunnan lehdissä. Kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 8.5 (nettilehti 7.5.). Kirjoituksen voi kokonaisuudessaan lukea alta.

Aapo Reima ja Erja Hirviniemi (vas.): Aluevaltuusto tekee tiistaina lopulliset päätökset: Viisautta ja harkintaa talouden tasapainottamiseen

Hyvinvointialueen talouden tasapainottamisohjelma hyväksyttiin aluehallituksen enemmistön äänin lähes sellaisenaan.

Vasemmistoliiton ja keskustan edustajat olivat aktiivisesti etsineet ja esittäneet parannuksia paperiin, mutta he jäivät selvään vähemmistöön. Nyt tuo monin kohdin erittäin ongelmallinen leikkauspaperi etenee aluevaltuustoon, joka tekee lopulliset päätökset. Vielä on siis aikaa korjata esityksen pahimmat ongelmakohdat.

Erityisen ongelmallinen on esityksen merkittävä, 7,8 miljoonan, leikkaus ikäihmisten ympärivuorokautiseen asumiseen 2025 mennessä.

Leikkauksen aikataulu on toteuttamiskelvoton, ja uhkaa aiheuttaa kaaoksen kotihoitoon ja vuodeosastoille sekä ruuhkauttaa päivystykset. Ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevia vanhuksia jää oman kotinsa vangeiksi.

Saadaanko kotisairaalatoiminta ajoissa käyntiin?

Korvaajaksi esitetty kotisairaalatoiminta on hyvä asia, mutta on epävarmaa saadaanko se ajoissa kunnolla käyntiin. Käytännössä noin mittava leikkaus ei luultavasti tule täysin toteutumaan, koska siitä seuraava palvelutarpeen kasvu ja henkilöstön kuormitus pakottanee kalliisiin hätäratkaisuihin lain vaatiman hoidon toteuttamiseksi.

Aluehallituksessa vasemmistoliiton Juhani Lehto esitti vaihtoehtoa, jossa ikäihmisten palveluiden leikkaustahti olisi vähintäänkin puolitettu. Tämä olisi kompensoitu lisäämällä erikoissairaanhoidon säästöjä ennakoiden Assi-siirtymää, leikkaamalla luottamushenkilöiden kokouspalkkioita ja puolueiden ryhmärahoja sekä korvaamalla maltillisesti konsulttipalveluiden ostoja omalla asiantuntijuudella. Lehdon esitys jäi äänestyksessä vähemmistöön.

Vaihtoehtojen löytämisestä teki hankalaa se, että virkajohto ei sellaisia esittänyt. Aiemmista lupauksista ja toistuvista pyynnöistä huolimatta poliitikoille ei tuotu vaihtoehtoja, vaan lopullinen esitys kuvattiin ainoaksi mahdollisuudeksi.

Vaihtoehtojen etsiminen vaikeaa

Vaihtoehtojen etsiminen olikin varmasti vaikeaa, mutta se olisi kuitenkin merkittävästi parantanut valmistelun laatua.

On toki totta, että soten rahoitusmalli sitoo vaikealla tavalla poliitikkojen ja virkajohdon käsiä. Valtio sanelee hyvinvointialueen rahoitustason, alijäämää ei saa kertyä eikä verotusoikeutta ole. Menoleikkausten kokonaismäärä on siis laista ja rahoitusmallista johtuvan pakon sanelema.

Hyvinvointialueella on kuitenkin mahdollisuus valita leikkausten toteuttamistavat, ja ne olisi valittava haittojen ja riskien minimoinnin periaatteella. Nyt aluehallituksen enemmistö ei kuitenkaan halunnut tätä tehdä. Vastuulta ei silti voi piiloutua virkajohdon selän taakse.

Aluevaltuusto tekee tiistaina lopulliset päätökset tasapainottamisohjelmasta.

Valtuutetuilla on mahdollisuus tehdä tarvittavat muutokset aluehallituksen esitykseen, jotta pahimmat skenaariot eivät toteutuisi. Toivomme viisautta ja harkintaa kaikille valtuutetuille.

Kirjoittajat ovat vasemmistoliiton aluevaltuutettuja, Reima Hämeenlinnasta ja Hirviniemi Riihimäeltä.

Julkaistu

Vappupuhe 2023

Pidin työväen vappujuhlan päätössanat torilla. Tori oli lähes ääriään myöten täynnä kuuntelemassa Palefacen esitystä ja poliittista sanomaa💪 Puheeni kokonaisuudessaan alla:

Hyvät toverit!

Kiitos teille kaikille hienosta vapputapahtumasta! Työväen ja opiskelijoiden juhla on yksi vuoden kohokohdista. Nyt kun sinimustat tuulet puhaltavat Suomessa, niin meillä on vahva tarve vasemmistolaisen liikkeen tiiviille yhteistyölle, reilulle vaihtoehdolle ja työväen sekä opiskelijoiden asiaa ajavalle politiikalle.

Jos Kokoomuksen johtamat hallitusneuvottelut onnistuvat, niin Suomeen muodostetaan kaikkein oikeistolaisin hallitus sitten Lapuan liikkeen aikojen. Toivottavasti neuvottelut kariutuvat, eikä sitä tarvitse nähdä. Siihen uhkaan on kuitenkin varauduttava.

Oikeistohallitusta ja leikkauksia on pohjustettu lähes uskonnolliset mittapuut saaneella julistamisella, minkä mukaan leikkaukset olisivat välttämättömyys eikä vaihtoehtoja olisi. Uhkana on Sipilän hallitustakin kylmempi kyyti. Jos näin käy, niin voittajat ovat harvassa. Tavallinen kansa kärsii, suurten pääomasijoittajien nauraessa vieressä.

Synkkyydelle ei kuitenkaan tule antaa sijaa. Vappu on ilon ja toivon juhla. Meidän täytyy olla vahva vastavoima oikeiston fantasioimalle kurjistamispolitiikalle. Emme voi hyväksyä työehtojen ja palkkojen polkemista, ihmisten toimeentulon romuttamista emmekä ihmisoikeuksien ja ympäristöarvojen murentamista. Toimitaan aktiivisesti paremman toimeentulon, kattavamman hyvinvointivaltion ja kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan puolesta. Eli paremman tulevaisuuden puolesta!

Hyvät kuulijat!

Vappu on työväen juhla. Juhlaan on syytä, vaikka ajat eivät ole todellakaan olleet helpot. Toimeentuloa murentava hintojen nousu on edelleen kiivasta, eikä nopeaa ratkaisua ole näköpiirissä. Monen meistä toimeentulo on ollut pahasti koetuksella. Palkkoihin ja sosiaaliturvaan on kyllä saatu reiluja korotuksia, mutta nekään eivät ole riittäneet korvaamaan hintojen nopeaa nousua.

Positiivisena huomiona haluan kuitenkin todeta, että työllisyyden saralla on tapahtunut paljon hyvää. Marinin hallituksen työllisyyspolitiikka on ollut tuloksellista, mikä osoittaa että hyvään työllisyyspolitiikkaan ei keppiä tarvita eikä kaivata. Toivoa sopii, että tämä muistettaisiin myös jatkossa.

Ei kuitenkaan siltä näytä. Sinimusta oikeisto terottaa kynsiään romuttaakseen toimivat työmarkkinat ja riittävän sosiaaliturvan. Työehtosopimusten yleissitovuus, yhdessä sopimisen kulttuuri, sosiaaliturva ja elämiseen riittävät palkat tulevat joutumaan rajun hyökkäyksen kohteeksi, jos maahan tulee oikeistohallitus. Ollaan siis hereillä ja valmiina vastatoimiin niin ay-liikkeessä kuin poliittisessa vasemmistossakin!

Keskeisin pointti on selvä: yhdestä työstä saadulla palkalla täytyy tulla toimeen! Se on normaalia maalaisjärkeä, ja ehdoton edellytys toimivalle yhteiskunnalle!

Hyvät ystävät!

Vappu on myös opiskelijoiden juhla. Itsehän olen siitä onnellisessa asemassa, että kuulun parhaillaan sekä opiskelijoihin että työväkeen. Voinen siis juhlia tuplasti!

Vakavasti puhuen työn ja opiskelun yhdistäminen on tuttu tilanne monelle toimeentulo-ongelmien kanssa painivalle opiskelijalle. Opiskelijoiden toimeentuloa tulee vahvistaa, ja painopistettä palauttaa lainasta opintorahan puolelle.

Erittäin keskeistä on myös vastata nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyskriisiin. Purkkaratkaisujen aika on ohi. Lupaukset mielenterveyspalveluiden parantamisesta ovat pitkään olleet kokoomuslaisittain sanottuna juhlapuheita, vaikka Marinin hallitus onneksi veikin niitä jonkun verran konkretian suuntaan. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää. Meidän pitää laittaa mielenterveyden polku ennaltaehkäisystä aina osastohoitoon asti kerralla kuntoon! Nuoret eivät enää niele yhtäkään puolivillaista lupausta.

Hyvät toverit!

Olen ihmetellyt, että miksi ilmastokriisi ja luontokato ovat jääneet viime aikoina pahasti taka-alalle julkisessa keskustelussa. Kunnollista mediatilaa eivät saaneet edes erittäin huolestuttavat uutiset siitä, että jäätiköiden sulamista ei voi enää estää.

Tarvitsemme päättäväisiä toimia luontokadon ja ilmastokriisin torjumiseksi, jotta meillä olisi jatkossakin neljä vuodenaikaa ja lumiset talvet. Jotta jatkossakin suomalainen luonto olisi kaunista ja puhdasta. Jotta talous ja yhteiskunta kestää. Suomi on pieni maa, mutta voi olla tässä selvästi kokoaan suurempi tekijä.

Meidän pitää varmistaa, että ympäristökriisien torjunta on reilua. Kustannuksia ei saa maksattaa duunareilla, vaan niillä, jotka eniten saastuttavat. 100 suurinta fossiiliyhtiötä on aiheuttanyt yli 70% maailman päästöistä. Miljardööri aiheuttaa tutkitusti miljoonakertaiset päästöt verrattuna keskimääräiseen ihmiseen. Ilmastotoimien maksajana ei siis tule olla tavallinen duunari, vaan rikas suurpääomasijoittaja. 

Hyvät kuulijat!

Solidaarisuus on työväenliikkeen kantava arvo, ja myös kansainvälinen solidaarisuus kuuluu kiinteästi vappuun. Suomen tulee osoittaa vankkumatonta tukea vapauden ja demokratian puolesta taisteleville kansoille ja ihmisille ympäri maailman.

Solidaarisuutta ukrainalaisille, kurdeille, palestiinalaisille ja uiguureille! Solidaarisuutta jokaiselle puolustustaistelua käyvälle, rauhan puolesta kamppailevalle sekä diktatuurin ja sorron ikeen alla elävälle!

Hyvät toverit, ystävät ja kuulijat,

kevät on toivoa täynnä. Kiitos hienosta työväen yhteisestä vapusta ja hyvällä yhteistyöllä kohti parempaa huomista!

Julkaistu

Pelastetaan Yle tuhoisilta leikkauksilta!

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin Itä-Hämeessä, Etelä-Suomen Sanomissa, Forssan Lehdessä, ja lyhennettynä myös Hämeen Sanomissa.

Pelastetaan Yle leikkauksilta!

Kokoomuksen ja perussuomalaisten vaalilupaukset Ylen rahoituksen leikkaamiseksi ovat vaarallisia vapaalle tiedonvälitykselle. Esitetyt leikkaukset vastaisivat noin neljäsosaa Yleisradion budjetista. Poliittisesti motivoituneet hyökkäykset Ylen tarjoamaa vapaata tiedonvälitystä kohtaan ovat huolestuttavia ja uhkaavat heikentää suomalaisen mediakentän luotettavuutta sekä suomalaista demokratiaa.

Varsinkin perussuomalaisten motiivi leikkauksille vaikuttaa olevan umpipoliittinen, mikä kuulostaa huolestuttavasti sensuurilta. On myös varsin lyhytnäköistä leikata vapaalta tiedonvälitykseltä vain sen vuoksi, ettei itse pidä kaikista ohjelmista. Kokoomus sentään vetoaa talouden tasapainottamiseen.

Yleisradio on Suomen ainoa täysin epäkaupallinen uutisia, ajankohtaisohjelmia ja viihdettä tarjoava palvelu. 90 prosenttia suomalaisista katsoo Ylen onnistuvan tehtävässään vähintään melko hyvin, ja se on Suomen luotetuin media. Ylen sisällöt ovat itsenäisiä ja poliittisesti riippumattomia.

Yle on paikallislehtien tapaan keskeinen suomalaisen demokratian moottori mahdollistaessaan taloudellisesti ja poliittisesti riippumattoman tiedonvälityksen ja mielipiteenvaihdon. Se on koko kansan areena.

Leikkausten sijaan meidän tulee panostaa Ylen rahankäytön avoimuuteen sekä edelleen vahvistaa Ylen sisältöjen riippumattomuutta valtiosta.

Pelastetaan Yle tuhoisilta leikkauksilta!

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vas.).

Julkaistu

Leikataanko laput silmillä vai tasapainotetaanko kestävästi?

Allaoleva kirjoitukseni julkaistiin mm. Hämeen Sanomissa, Etelä-Suomen Sanomissa ja Itä-Hämeessä.

Leikataanko laput silmillä vai tasapainotetaanko kestävästi?

Julkisen talouden tasapainotus on tärkeä tavoite. Siksi onkin harmi, että sen varjolla esitetään toinen toistaan tuhoisampia ja epärealistisempia leikkaushaaveita.

Valtiovarainministeriö esitti vastikään oman ehdotelmansa tasapainotustoimenpiteiksi. Vaalien alla julkaistua listaa luetaan herkästi suosituksena. Ministeriössä on leikkausvimman vallassa laitettu laput silmille ja alettu yliviivailla tuloja ja menoja excel-johtamisen hengessä.

Leikkauksia tarjotaan muun muassa koulutukseen, soteen, sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, luonnonsuojeluun ja lapsiperheiden toimeentuloon. Korkeakouluihin lobataan lukukausimaksuja ja opintotuki ehdotetaan jopa poistettavaksi kokonaan. Lista on käsittämätön ehdotus hyvinvointivaltion romuttamiseksi.

On selvää, että talouden tasapainotustarve on miljardiluokkaa. Tasapainottamisen tavat tulee kuitenkin valita harkiten ja järkevästi, eikä laput silmillä sieltä täältä leikaten ja kurjistaen.

Työllisyyttä tuetaan parhaiten panostamalla koulutukseen ja tukemalla ihmisten terveyttä.

Vasemmistoliiton taloudellisesti ja inhimillisesti kestävä tasapainotusresepti perustuu neljään peruspilariin: koulutus- ja sote-panostuksiin, oikeudenmukaiseen veropolitiikkaan, tarvittaviin menosopeutuksiin sekä työllisyyden, tuottavuuden ja palkkakehityksen parantamiseen.

Poliitikkojen tulee uskaltaa sanoa suoraan, että tarvitsemme suuriin omistuksiin ja pääomiin kohdistuvia kipeitä päätöksiä. Suomen veroaste on laskenut koko 2000-luvun, ja ilman uusia veropäätöksiä se jatkaa edelleen laskuaan. Jos veroasteemme olisi edelleen vuoden 2016 tasolla, valtio ei velkaantuisi juuri ollenkaan.

Meidän on kiristettävä pääomien ja isojen varallisuuksien verotusta. Lisäksi meidän on korjattava tehottomuuteen kannustava osinkoverojärjestelmä, leikattava rikkaita suosivat verovähennykset ja estettävä haitallinen verovälttely.

Suomella ei ole enää varaa rikkaiden vapaamatkustukseen. Menosäästöjä löytyy muun muassa monista haitallisiksi todetuista yritystuista.

Työllisyyttä tuetaan parhaiten panostamalla koulutukseen ja tukemalla ihmisten terveyttä. Vasemmisto ehdottaa oppimisen tuen kokonaisuudistusta, 200 miljoonan lisäpanostusta koulutukseen ja sote-palveluiden resurssivajeen paikkaamista.

Talouden tasapainottamisen keinot ovat arvovalintoja. Talouden kestävyys ei saa tarkoittaa laput silmillä leikkaamista ja ihmisten kyykyttämistä. Suomi tarvitsee reilua ja kestävää tasapainotusta, jotta hyvinvointivaltiomme voidaan turvata.

Kirjoittaja on valtiotieteen opiskelija, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vas.).

Julkaistu

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Kanta-Hämeessä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin sekä Aamupostissa (21.3.) että Hämeen Sanomissa (22.3). Juttu käsittelee terveyskeskuslääkäriin pääsyä Kanta-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Päijät-Hämeen lehdissä. Kanta-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Kanta-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2068 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin 2 käyntiä/asukas. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 1003 käyntiin tuhatta asukasta kohti. Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana avohoitokäynnit somaattisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat yli kaksinkertaistuneet ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon vastaanotoille lisääntyneet yli 50 %. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Tilasto hätkähdyttää. Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisi edellytys sairauksien ehkäisylle, riittävän varhaiselle hoidolle ja toimivalle erikoissairaanhoidon jälkihoidolle. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella huomio tulee kiinnittää kevään lisäbudjettiin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämistrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu monilla projekteilla, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaaliohjelmissaan ehdottamilla miljardileikkauksilla, jotka toteutuessaan vähentäisivät Kanta-Hämeen hyvinvointialueen rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla. Ratkaisu ei ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Emme tarvitse oikeiston rummuttamaa soten ”hallinnollista korjaussarjaa”, vaan lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Aapo Reima

Kanta-Hämeen aluevaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (vas.)

Julkaistu

Terveyskeskuslääkäriin pääsy kuntoon Päijät-Hämeessä

Alla oleva kirjoitukseni julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa 20.2.2023. Kirjoituksen pääpaino on Päijät-Hämeessä. Vastaavanlainen juttu julkaistiin myös Kanta-Hämeen lehdissä. Päijät-Hämettä koskeva teksti kokonaisuudessaan alla.

Ehdokkaalta | Terveyskeskus­lääkäriin pääsy kuntoon

Tilanne on hälyttävä. Vuonna 2000 Päijät-Hämeen terveyskeskuslääkäreille tehtiin 2 120 avohoitokäyntiä tuhatta asukasta kohti eli keskimäärin kaksi käyntiä asukasta kohti. Vuonna 2021 käyntien määrä oli pudonnut alle puoleen, 764 käyntiin tuhatta asukasta kohti.

Näin kertoo tuore THL:n Sotkanet-tilasto. Luvut olivat alhaalla jo ennen koronapandemiaa, ja valtakunnallinen trendi on samansuuntainen.

Saman 20 vuoden jakson aikana asukkaiden avohoitokäynnit erikoissairaanhoidon vastaanotoille ovat lisääntyneet rajusti. Tämä kertoo perusterveydenhuollon heikkenemisen aiheuttamasta erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvusta.

Vuodesta toiseen on puhuttu siitä, että terveyskeskuslääkäriin pääsyä on helpotettava, mutta toteutunut kehitys on ollut päinvastaista. Toimiva perusterveydenhoito ja omalääkäri- sekä omahoitajamallin toteutuminen olisivat sairauksien ehkäisyn, riittävän varhaisen hoidon ja toimivan erikoissairaanhoidon jälkihoidon edellytys. Se on myös ainoa keino hillitä soten menokasvua.

Osa lääkärikäynneistä voidaan toki korvata sairaanhoitajien vastaanotoilla tai jopa digivastaanotoilla ja puhelinsoitoilla. Samoista tilastolähteistä käy kuitenkin ilmi, että näiden vastaanottojen lisääntyminen ei ainakaan vielä ole vastannut lupauksia.

Sote-uudistuksen suuren perusterveydenhuollon kuntoon laittamislupauksen toimeenpanon aika on nyt. Siihen tarvitaan tulevan eduskunnan ja hallituksen sitoutumista rahoituksen lisäämiseen. Nykyisen hallituksen lisäbudjettiesityksen 350 miljoonan lisärahoitus hyvinvointialueille on hyvä alku.

Hyvinvointialueilla huomio tulee kiinnittää mahdollisiin lisäbudjetteihin, ensi vuoden budjetin valmisteluun ja palvelurakenteen kehittämisstrategiaan. Terveysasematoiminnan parantamista on valmisteltu, nyt toimenpiteet on vietävä käytäntöön.

Sote-sektoriamme uhkaavaa haastetta ei ratkaista miljardileikkauksilla. Ratkaisu eivät ole myöskään kalliit lisäostot yksityiseltä terveysbisnekseltä. Yksityisiltä osto ei auta edes työvoimapulaan, koska firmat rekrytoivat ammattilaisensa samoilta työmarkkinoilta kuin julkinen terveydenhuoltokin.

Tarvitsemme lääkäriin pääsyn kuntoon laittamisen.

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (vas.).

Julkaistu

Kaupungin budjetti 2023 – Mitä on luvassa?

Kunnallispolitiikan vuoden tärkein kohta, eli ensi vuoden budjetista päättäminen, on nyt Hämeenlinnan kaupungin osalta takana. Maanantaina kaupunginvaltuusto teki lopulliset päätökset kaupunginhallituksen tekemän esityksen pohjalta. Vasemmisto osallistui budjettikäsittelyyn molemmissa elimissä, ja suurimmat onnistumiset meidän näkökulmasta saavutettiin jo kaupunginhallituksessa.

Kaupungin talousnäkymät ovat suhteellisen valoisat, ja budjetti on reilusti ylijäämäinen. Talouden tasapainottamista tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta velkaantuminen saadaan pysyvästi katki.

Alla listattuna budjetin risuja ja ruusuja. Poliittisesti tehdyt päätökset on merkitty X-llä, loput olivat mukana jo viranhaltijoiden pohjaesityksessä. Poliittiset puolueet on listattu suuruusjärjestyksessä.

✅ Oppilaiden kasvaneeseen tuen tarpeeseen vastataan 4 uudella pienryhmällä.

✅ X Muuta perusopetusta uhannut sadan tuhannen euron koulutusleikkaus peruttiin. Leikkauksen perumisen puolesta SDP, PS, Vihr, Vas, Kd. Vastaan Kok, Kesk.

✅ X Henkilöstön 100e liikunta-, kulttuuri- ja hyvivointisetelistä tehtiin pysyvä jokavuotinen etuus. Puolesta eri asteisesti Kok, SDP, Vihr, Vas, Kd. Vastaan Kesk.

✅ X Omaan varhaiskasvatukseen esitettyä 200 000 euron leikkausta onnistuttiin pienentämään puoleen. Ikävä kyllä leikkausta jäi silti 100 000 euroa. Leikkauksen pienentämisen puolesta olivat SDP, PS, Vihr, Vas, KD. Täyden leikkauksen puolesta olivat Kok, Keskusta.

✅ Loput öljy- ja kaasulämmityskohteet vaihdetaan maalämmölle tai muulle uusiutuvalle 2023 ja 2024 aikana

✅ X Kaupungin ulkovalaistuksen siirtymää led-valoihin nopeutetaan merkittävästi. Tarkemmasta toteutuksesta päätetään keväällä lisätalousarviossa. Yksimielinen päätös

✅ X Tilapäisiin liikennejärjestelyihin lisätään esteettömyysvaatimus. Yksimielinen päätös.

✅ X Keskustan arvorakennuksista tehdään suunnitelma niiden säilyttämisestä ja tulevasta käytöstä. Yksimielinen päätös.

✅ X Asumisneuvonnan kehittämisen mahdollisuuksia selvitetään. Yksimielinen päätös.

✅ X Nuorten mopopajan perustamisesta tehdään tarkka toteutussuunnitelma ja -selvitys, Vasemmiston aiheesta tekemän valtuustoaloitteen pohjalta. Yksimielinen päätös.

✅ X Tyhjillään olevien kiinteistöjen sekä omakotitalotonttien myyntiä vauhditetaan. Yksimielinen päätös.

❌ X Oikeisto sai läpi tahtonsa korottaa varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvoa eli kasvattaa kaupungin yksityisille päiväkotifirmoille maksamaa rahasummaa yli sadalla tuhannella. Korotuksen puolesta Kok, PS, Kesk. Vastaan SDP, Vihr, Vas, Kd

❌ X Metsänmyyntitavoitetta lisättiin Kokoomuksen esityksestä 150 000e, mikä nostaa metsähakkuut yli kestävänä pidetyn tason. Puolesta Kok, SDP, PS, KD. Vastaan Vihr, Vas.

❌ X Koulukuljetusetuutta ei laajennettu lapsen molempien vanhempien koteihin. Laajentamista vastaan Kok, Ps, Kesk. Puolesta SDP, Vihr, Vas, Kd.

❌ X Joukkoliikenteellä rautatieasemalle saapuvia ei päätetty tuettavan, vaikka autolla saapuvia jo tuetaan hiekkaparkin lähes ilmaisen pysäköinnin kokeilulla.

Julkaistu

Hämeenlinnassa tarvitaan budjettiviisautta (Häsa 8.11)

Kirjoitukseni Hämeenlinnan budjettikäsittelystä julkaistiin Hämeen Sanomissa tiistaina 8.11.2022. Viimeinen kappale oli lehden tekstistä lyhennetty pois, mutta kirjoitus on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

Hämeenlinnassa tarvitaan budjettiviisautta

Ensi vuoden budjettia käsitellessään kaupunginhallitus osoitti kiitettävää viisautta ja kaukonäköisyyttä peruessaan perusopetukseen suunnitellun leikkauksen ja päättäessään henkilöstön 100 euron suuruisen hyvinvointisetelin vakinaistamisesta pysyväksi etuudeksi. Viisas oli myös periaatepäätös katuvalojen led-siirtymän reilusta nopeuttamisesta, mihin rahoitus osoitetaan keväällä annettavassa lisätalousarviossa.

Kaukonäköisyyttä osoittivat yksimieliset päätökset, että tilapäisiin liikennejärjestelyihin tullaan asettamaan esteettömyysvaatimus ja että asumisneuvonnan kehittämistä sekä nuorten mopopajan perustamista selvitetään. Viisasta oli myös kaupungin talouden kestävyydestä huolehtiminen.

Vasemmistoliitolla ei ole tällä hetkellä kaupunginhallituksessa äänivaltaista edustajaa, mutta valtuuston varapuheenjohtajistoon kuuluvana istun kokouksissa puheoikeudella varustettuna. Hyvällä yhteistyöllä ylempänä mainitut Vasemmistollekin tärkeät tavoitteet saatiinkin toteutumaan jo kaupunginhallituksen budjettikäsittelyvaiheessa, mopopajan osalta jo lautakunnassa.

Oli kuitenkin harmillista, että kaupunginhallituksen kaukonäköisyys loppui kokouksessa kesken. Kokoomuksen ja päiväkotifirmojen ristiretki saavutti yhden maalinsa, kun päiväkotifirmojen saamaa rahaa eli palvelusetelin arvoa päätettiin korottaa, lisäten kaupungin menoja reilu 100 tuhatta euroa. Samaan aikaan omista päiväkodeista leikataan 200 000 euroa.

SDP:n maltillinen esitys leikkauksen puolittamiseksi hävisi äänestyksen luvuin 7-6. Sama äänijakauma oli myös palvelusetelin arvon korottamisesta äänestettäessä. Käytännössä nuo seitsemän, eli Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan jäsenet, linjasivat, että kaupungin tulee maksaa firmoille lisää, mutta samalla leikata omasta toiminnasta.

Kaukonäköisyys oli hukassa myös päätöksessä, jossa metsänmyynnin tulotavoitetta nostettiin 150 000 euroa yli kestävän tason. Päätöksen myötä hakkuumäärät voivat jopa ylittää kaupungin talousmetsien vuosittaisen kasvun! Toisaalta hyvänä voidaan pitää edes sitä, että tästä huolimatta metsänmyyntitaso on ensi vuonna matalampi kuin kuluvana vuonna.

Kaupunginvaltuusto tekee ensi maanantaina lopulliset budjettipäätökset. Valtuustolta kaivataan sitä viisautta ja kaukonäköisyyttä, jota kaupunginhallitus ei ihan joka päätöksessään löytänyt. Korjataan valtuustossa varhaiskasvatuksen rahankohdennukset kohdalleen, ja harkitaan uudestaan metsänmyynnin tasoa. Olisi myös syytä panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen, vaikkapa kohdistamalla osin uudestaan pysäköintikokeiluihin kuluvia rahoja.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Julkaistu

Etusijalle laadukas varhaiskasvatus (Häsa 21.10)

Kolumnini varhaiskasvatuksen palvelusetelistä herätti vilkasta keskustelua, ja poiki kaksi kokoomuslaisten kirjoittamaa vastinetta. Kirjoitin niihin vastineen, joka julkaistiin jo viime kuussa Hämeen Sanomissa. Pahoittelut myöhäinen päivitys verkkosivuille. Tällä hetkellä ikävä kyllä näyttää siltä, että Kokoomus ja päiväkotiyrittäjät ovat Keskustan ja Perussuomalaisten tuella saavuttamassa ristiretkensä yhden tavoitteen eli palvelusetelin arvon korottamisen. Mutta asiasta tullaan äänestämään vielä ensi viikolla budjettivaltuustossa.

Mielipidekirjoitukseni on kokonaisuutena luettavissa alla:

Etusijalle laadukas varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus puhututtaa kaupungin budjettikäsittelyn lähestyessä. Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajan Helena Lehkosen (kok.) vastineessa Kaupunkiuutisissa (12.10) sekä valtuutettu ja päiväkotiyrittäjä Atte Tarrin (kok.) Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessa (12.10) vastataan yksityisen varhaiskasvatuksen perusteetonta suosimista kohtaan esittämääni kritiikkiin.

Siitä olemme Lehkosen kanssa samaa mieltä, että tarvitsemme sekä yksityistä että julkista varhaiskasvatusta. Molemmille on paikkansa. Yksityisen osuuden jatkuva kasvattaminen julkisesta samalla leikkaamalla on kuitenkin ideologinen ja kalliiksi käyvä valinta. Tavoite tulisi olla mahdollisimman laadukas ja edullinen varhaiskasvatus, ei yksityisen osuuden kasvattaminen. On hyvä muistaa, että varhaiskasvatuksen lapsimäärä ei enää juuri laske, ja moniin päiväkoteihin on leikkauspolitiikan takia syntynyt jonoja.

Lehkosen ja Tarrin mukaan yksityinen varhaiskasvatus on kaupungin omaa tuotantoa halvempaa. Tarri jopa esittää luvun: 1,6 miljoonaa vuodessa. Yksinkertaistetut laskelmat eivät kuitenkaan huomioi kolmea seikkaa. Ensinnäkin hintavampaa erityistä tukea tarvitsevat ohjautuvat pääosin kunnalliselle puolelle, mikä aiheuttaa myös lasten eriarvoistumista. Toisekseen yksityisellä puolella palkat ovat pienemmät, eli yksityinen polkee työntekijöiden toimeentuloa. Kolmannekseen palvelusetelin hinnan lisäksi yksityisestä varhaiskasvatuksesta syntyy kaupungille myös muita kustannuksia, kuten valvonta-, asiakasohjaus-, ja asiakasrekisterimenoja.

Selvää dataa hintaeroista ei siis ole. On kuitenkin kiistatonta, että Kokoomuksen ja päiväkotifirmojen vaatima palvelusetelin arvon korotus, eli lisärahan maksaminen firmoille, johtaisi kaupungin kustannusten kasvuun. Kustannusten kasvuun johtaisi myös se, jos kaupungin oikeus tarvittaessa evätä palveluseteli poistettaisiin. Tarrin vastine herättääkin kysymyksiä myös intressiristiriidoista. Edistääkö päiväkotiyrittäjä ja kaupunginvaltuutettu asiassa yrityksensä vai kaupungin etua?

Oman toiminnan supistamisen ja firmojen suosimisen sijaan olisi aika tehdä varhaiskasvatuksen positiivista kehittämistä. Varhaiskasvatuksen jokavuotisista säästöistä olisi syytä luopua. Työntekijöiden hyvinvointiin ja saatavuuteen voitaisiin panostaa esimerkiksi palkkaohjelmalla tai työterveyttä parantamalla. Sillä voitaisiin ehkäistä tilanteen luisuminen Helsingin kaltaiseksi henkilöstöpulaksi, mihin suuntaan Hämeenlinnassakin näkyy jo merkkejä.

Lehkonen viittaa kaikkien puolueiden sitoutuneen yrittäjäystävällisyyteen, mikä on totta. Mielestäni yrittäjäystävällisyyden ei kuitenkaan tule tarkoittaa yritysten tukemista kaupunkilaisten ja lasten etujen vastaisesti. Yksityistä on järkevää hyödyntää maltillisesti, mutta ei rajatta.

Aapo Reima

Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.)

Julkaistu

Raportti budjettivaltuustosta (15.11.2021) / Juhani Lehto ja Aapo Reima

Hämeenlinnassa on jo perinne, että valtuuston budjettikokous on pitkä. Tänä vuonna budjetin käsittelyyn käytettiin noin 10 tuntia kokousaikaa. Euromääräiset muutokset kaikkiaan noin puolen miljardin budjettiin olivat pieniä – sekin perinteen mukaista. Sekä budjettiesitys, että siitä käyty keskustelu ja äänestykset kertovat kuitenkin paljon kaupungin poliittisten ryhmien arvoista ja pyrkimyksistä.

Vasemmiston tavoitteista saa hyvän kuvan lukemalla valtuustoryhmän Hämeen Sanomissa julkaistun budjettimielipiteen ja/tai valtuustossa pidetyn ryhmäpuheenvuoron.

Valtuusto päätti jatkaa entisillä tulojen ja kiinteistöjen veroprosenteilla. Budjetti ei sisällä edellisen vuoden kaltaisia henkilöstöön kohdistuvia leikkauslinjauksia eikä päiväkotien, lähikoulujen tai lähiterveysasemien sulkemisia. Myös toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia kyseenalaisia kokoomuksen ”elinvoimahankkeiksi” kutsumia suuria virheinvestointeja ei budjettiin sisälly. Hyvinvointipalvelut turvataan entisellään, tosin myöskään suuria palvelujen kehittämispanostuksia ei niukkaan budjettiin sopinut. Hyvinvointipalvelujen investointimenot sen sijaan ovat merkittävät, sekä koulurakennuksiin että sairaanhoitopiirin kautta Assi-sairaalaan.

Edellä kuvattu budjetin aiempia vuosia myönteisempi yleislinja oli mahdollista ennen muuta siksi, että Marinin hallituksen linjana on ollut lisätä kuntien hyvinvointipalvelujen valtionosuuksia sekä koronapandemiasta huolimatta että pandemiamenot täysimääräisenä korvaten. Hallituksen elvytyspolitiikka on myös turvannut ja nyt parantanut työllisyyttä, mikä merkitsee kaupungin verotulojenkin nopeaa kasvua.

Oikeiston budjettipuheissa Marinin hallitusta ei kuitenkaan kiitelty. Perussuomalaiset vaativat kaupungilta jopa 10 miljoonan euron käyttömenojen leikkaamista muutamassa vuodessa. Kokoomuskin puhui ”tasapainotukseksi” kutsutun leikkauspolitiikan käynnistämisestä ja haikaili veroalennusta tukijoilleen. Linjakamppailu tasapainotuksen sisällöstä jatkuu heti budjettikokouksen jälkeen, ja varsin vaativasta asetelmasta.

Aapo Reima esitti kokouksessa taloussuunnitelmaan kirjattavaksi, että tasapainotuksessa hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja menojen siirtäminen hyvinvointialueen ja valtion vastuulle vuoden 2023 alusta. Tämän muutoksen yhteydessä säästöt voidaan kohdistaa niihin konserni- ja tukipalveluihin ja konsernirakenteisiin, jotka on sopeutettava kaupungin tehtävien ja käyttömenojen supistumiseen noin puoleen nykyisestä. Siksi Aapon esityksen mukaan voidaan linjata, että tasapainotuksessa ei puututa asukkaiden peruspalvelujen menoihin tai henkilöstöön. Valitettavasti tämä esitys hävisi äänin 42-9. Tukea Aapon esitystä sai vasemmiston lisäksi vain kristillisdemokraateilta, muutamalta perussuomalaiselta ja yhdeltä keskustan ja sosialidemokraattien valtuutetulta.

Budjettiesitykseen sisältyy kaivattu lisäys koulujen oppilashuoltoon (uusi psykologi ja kuraattori). Lisäksi hankerahoituksella pyritään saamaan toinen pari. Myös lastensuojelun jälkihuollossa lähdetään liikkeelle kohti suosituksia lisäämällä 3 sosiaalityöntekijää, ja ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan tehdään merkittävä panostus hallituksen säätämän sitovan henkilöstömitoituksen ansiosta.

Jo budjettiesitystä muokattaessa kaupunginhallituksessa oli Vasemmiston, SDP:n, Vihreiden ja KD:n yhteisestä ehdotuksesta lisätty pienryhmäopetuksen lisäämisen mahdollistavaa tuntikehysrahaa. Lähes samalla yhteistyöllä oli saatu läpi myös lisäykset ikääntyneiden kotihoitoon ja omaishoidon tukeen.

Kaupunginhallituksessa emme vielä saaneet läpi esityksiä lastensuojelun sosiaalityöntekijämäärän nostamiseksi lähemmäs suositeltua minimitasoa ja Viipurintien terveysaseman pitkien jonojen purkamiseksi lisäämällä yksi lääkäri-hoitajatyöpari. Valtuustossa näistä molemmista äänestettiin.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden lisäämisehdotus hävisi äänestyksessä pahasti, äänin 45-5. Kylli Kylliäisen (kd) nimissä olleen ehdotuksen puolesta äänestivät Vasemmiston ja kristillisdemokraattien lisäksi vain yksi sosialidemokraatti. Huolestuttavaa.

Viipurintien terveysasema sen sijaan saa uuden lääkäri-hoitaja-työparin äärimmäisen tiukan äänestyksen 25-25 tuloksena, puheenjohtajan(sd.) äänen ratkaistaessa. Ehdotuksemme takana olivat myös sosialidemokraatit, vihreät ja kristillisdemokraatit sekä kolme kymmenestä perussuomalaisesta. Ilahdutti.

On myös mainittava tärkeä hyvinvointipalveluja koskeva torjuntavoittoäänestys. Kokoomus esitti sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa yksityisen varhaiskasvatusbisneksen osuuden lisäämistä Hämeenlinnassa nykyisestä 27 %:sta aina 50 %:in asti. Valtuustossa tämä linjaus ei saanut kuin kokoomuksen omat 14 ääntä taakseen. Tällä esityksellään Kokoomus aloitteli myös hyvinvointialuekampanjaansa, jossa puolueen keskeinen tavoite on taas ”valinnanvapaudeksi” naamioitu yksityisen sote-bisneksen kasvattaminen palvelusetelimäärärahaa lisäämällä, oman henkilöstön tuottaman palvelun kustannuksella. Kaverikapitalismia!

Kiusallisen niukan tappion taas kärsimme äänestettäessä kaupungin järjestöavustusten kasvattamisesta. Järjestöavustuksia oli lautakunnan budjettiesityksessä ensin yksimielisesti esitetty kasvatettavaksi 50 000 eurolla, jotta koronan rasittamaa kansalaistoimintaa saataisiin elvytettyä. Kaupunginhallitus oli nirhaissut esityksestä pois 30 000 euroa ja valtuustossa sitä esitettiin palautettavaksi 50 000 eurolla sosialidemokraattien Mia Heinosen esityksellä. Esitys kaatui äänin 26-25. Vasemmiston, sosialidemokraattien, vihreiden ja kristillisdemokraattien lisäksi vain kaksi keskustan valtuutettua saatiin esitystä tukemaan. Hämmästyttävää.

Budjettikokouksen surullisimmat äänestykset syntyivät, kun kokoomuksen oikeistosiiven ja perussuomalaisten oikeistokonservatiivinen ”yksityisautoilun puolesta, viherpiipertäjät hiljaa”- linja sai huolestuttavassa määrin tukea. Tämä linja oli jo lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla kaatanut 1,4 miljoonan euron valtion rahoituksenkin saaneen pyörätien rakentamisen keskustan Sibeliuksenkadulle. Valtuustossa  tämä menneisyyslinja voitti äänin 29-22

Kokoomus myös esitti, että kaupunkipyörien käyttöönottoa ei edes harkittaisi, vaan ajatus hylättäisiin saman tien. Esitys sentään kaatui, mutta vain äänin 28-22. Kun autolla rautatieasemalle ajaville annettava hinnanalennus nk. hiekkaparkin käyttöön voitti äänin 44-7, valtuustoa muistutettiin siitä, että autolla tulevan vuoden parkkimaksu on tästä lähtien alempi, kuin joukkoliikenteen käyttäjän kuukausimaksu. Lopuksi eräänlaisena viherpesuna valtuusto päätti äänin 31-20, että jonkinlaista ”kevytrakenteista” pyörätietä aletaan valmistella Sibeliuksen- ja Kasarminkaduille. Milloin ja millaisena se toteutuu, jos toteutuu, nähdään joskus tulevaisuudessa.

Harhateille valtuusto lähti myös hyväksyessään ehdotuksen, että kaupungin metsien hakkuita lisätään yli 30 % lisätulojen saamiseksi. Virkamiesarvio on kuitenkin ollut, että kestävän metsänhoidon ja hiilinielujen säilyttämisen kannalta on jo oltu maksimitasolla ennen tätä nousua. Hälyttävää.