Aluevaltuustoraportti 8.3 – hallintosääntö ja ylisuuret palkkiot

Tiistaina oli Kanta-Hämeen aluevaltuuston historiallinen avauskokous.

Tiistain kokouksessa hyväksyttiin vain minimihallintosääntö ja lakisääteisten toimielinten jäsenet, koska suuret päätökset esimerkiksi organisaatiorakenteesta ja johtamisrakenteesta oli siirretty myöhemmäksi.

Eniten keskustelua herättivät valtuutettujen kokous- ja muut palkkiot, joiden ehdotettu taso oli huolestuttavan ja törkeän korkea. Vasemmistoliitto esitti palkkiotason kohtuullistamista, mutta hävisimme molemmat äänestykset suurinpiirtein äänijakaumalla 20-40.

Hyväksytyllä ylisuurella palkkiotasolla yksi yli 3-tuntinen valtuuston kokous esimerkiksi kustantaa alueen asukkaille n. 18 000 euroa pelkkinä valtuutettujen kokouspalkkioina. Jokainen valtuutettu kuittasi tästäkin kokouksesta 300 euroa.

Vasemmisto teki myös vastaesityksen ehdotetulle aluehallituksen puheenjohtajan päätoimisuudelle, ja ehdotti tilalle osa-aikaisuutta max. 2 päivää viikossa. Tämän äänestyksen hävisimme jokseenkin samalla jakaumalla.

Kokouksen lopuksi Vasemmiston valtuustoryhmä jätti Erja Hirviniemen johdolla valtuustoaloitteen mielenterveys- ja päihdeneuvottelukunnan perustamiseksi hyvinvointialueelle.

Seuraavassa kokouksessa maaliskuun lopussa eteen tulevat isot kysymykset organisaatiorakenteesta. Työ jatkuu.

Puhe palkkiotasosta
Vasemmiston aluevaltuutetut

Puolitetaan kokouspalkkiot!

Karsitaan valtuutettujen ylisuuria kokouspalkkioita!

Tällä hetkellä Hämeenlinnan kaupunginvaltuutetun saama kokouspalkkio esimerkiksi valtuuston kokouksesta on n. 160 euroa ja lautakunnan kokouksesta n. 110 euroa.

Näiden lisäksi mm. kaupunginhallituksen jäsenet ja valtuuston puheenjohtajisto saavat usean tuhannen euron suuruiset vuosipalkkiot jokainen.

Nykyiset palkkiot ovat nähdäkseni aivan liian suuret, koska kyseessä on luottamustehtävä eikä osa-aikatyö. On myös moraalisesti kyseenalaista, että valtuutetut korottavat omia palkkioitaan valtuustokaudesta toiseen ja samalla päättävät miljoonaleikkauksista kaupungin henkilöstöön.

Hämeenlinnan palkkiot ovat myös kuntienvälisessä vertailussa poikkeuksellisen suuret. Esimerkiksi Lahdessa ja Riihimäellä palkkiot ovat pienemmät, ja Hattulassa jopa lähes puolet pienemmät.

Valtuutettujen kokouspalkkiot ja vuosipalkkiot maksavat kaupungille vuosittain lähes 400 000 euroa. Summa vastaa yli 11 kuntasektorilla töissä olevan lähihoitajan vuosipalkkaa. Rahalle olisi parempaakin käyttöä kuin valtuutettujen taskut.

Mielestäni valtuutettujen palkkioita pitäisi laskea reippaasti. Ne voitaisiin esimerkiksi puolittaa. Vähintäänkin näissä kuntavaaleissa valituilta valtuutetuilla toivoisin suoraselkäisyyttä pidättäytyä palkkioiden korotuksista. Tässä on paikka puoluerajat ylittävälle yhteistyölle.

Kokouspalkkioita ei kuitenkaan tule sekoittaa ansionmenetyskorvauksiin. Valtuutetut saavat korvauksen menetetyistä ansioista, jos vaikkapa työvuoro sattuu valtuuston kokouksen päälle. Tämä on mielestäni hyvä asia, jotta taataan jokaiselle mahdollisuus toimia luottamustehtävässä. Ongelma on ylisuurissa kokouspalkkioissa.

Itse aioin lahjoittaa saamani kokouspalkkiot puolueen keräämän vero-osuuden jälkeen täysimääräisesti hyväntekeväisyyteen, jos tulen valituksi valtuustoon, lautakuntiin tai muihin luottamuselimiin. Tulen lahjoittamaan palkkiot hämeenlinnalaisten vähävaraisten lasten hyväksi.