Paikallista porinaa: Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä (Kaupunkiuutiset 26.1)

Kirjoitin Kaupunkiuutisten Paikallista Porinaa -kolumnipalstalle 26.1 kaupungin asuntopolitiikasta, ja joulukuussa jättämästämme valtuustoaloitteesta asuntopoliittisen ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Kirjoituksen voi lukea Kaupunkiuutisten sivuilta, tai kokonaisuudessaan alta:

Kaupungin asuntopolitiikka kaipaa ryhtiliikettä – On suuri ongelma, jos parhaille paikoille rakennetaan vain kovan rahan asuntoja

Hämeenlinnan asuntopolitiikassa tarvitaan selkeää tavoitetilaa tulevaisuuteen.

Haasteita ovat kaupungin vuokra-asuntojen kasvava korjausvelka, kohtuuhintaisen asuntotarjonnan väheneminen ja asumiskustannusten kasvu.

Joulukuussa SDP, Vihreät, Vasemmisto ja KD jättivät yhteisen valtuustoaloitteen asunto-ohjelman valmistelemiseksi Hämeenlinnaan. Asunto-ohjelmassa tulisi löytää toimenpiteet, joilla turvataan jokaiselle hämeenlinnalaiselle mahdollisuus kohtuulliseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen

Hyvä- ja huono-osaisuus kasautuvat

Kantakaupungissa suunnitellaan vauhdilla uutta asuinrakentamista. Tarjonnan lisääminen on tärkeää, mutta tulisi kiinnittää huomiota myös tarjonnan laatuun.

On suuri ongelma, jos kaupungin parhaille paikoille Hämeensaareen, Asemanrantaan ja Ykköskortteliin rakennetaan vain kovan rahan asuntoja. Tämä johtaisi kantakaupungin alueelliseen eriytymiseen, kun hyväosaisuus ja huono-osaisuus kasautuvat eri alueille.

Tämän haitallisen kehityskulun torjumiseksi on huolehdittava monipuolisesta asumisesta: kaikille uusille kaavoitettaville ja rakennettaville alueille on rakennettava myös kohtuuhintaista asumista.

Kohtuullisuus huomioon jo kaavoituksessa

Jo kaavoituksessa tulisi huomioida monipuoliset asumisen mahdollisuudet. Kaikkia tontteja ei tule myydä kiinteistösijoittajille vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon.

Kaupunki voisi tukea monipuolista asumista myymällä omistamiaan kerrostalotontteja markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla kohtuuhintaista asumista tarjoaville kaupungin ja kolmannen sektorin yhteisöille.

Tarvitaan myös korjausliike

Ryhtiliikkeen lisäksi tarvitaan korjausliike. Kaupungin asuntoyhtiön Hämeenlinnan Asunnot Oy:n asunnoista lähes 80 prosenttia on vain tyydyttävässä tai sitä huonommassa kunnossa, eli korjausvelkaa on paljon.

Korjausrakentamisen lisääminen on välttämätöntä, ja se lisää asumisen laatua ja viihtyisyyttä.

Myös asuntojen esteettömyys ja energiatehokkuus kaipaavat parannusta. Kaupungin olisi syytä tukea yhtiötä rahallisesti korjausten nopeuttamiseksi

Voimaa myös yhteistyöstä

Yhteistyö on voimaa myös asuntopolitiikassa. Monet kolmannen sektorin toimijat tarjoavat kohtuuhintaista ja sosiaalista asumista.

Asunto-ohjelma tulisikin valmistella yhteistyössä asumisen eri toimijoiden kanssa.

Valtuustoaloite: Ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin on varauduttava

Valtuutetut Juhani Lehto, Aapo Reima (vas), Kylli Kylliäinen (KD), Veera Jussila, Päivi Sieppi, Outi Bottas ja Mirka Soininkoski (Vihr), Tiera Laitinen (ps) ja Prabhakaran Ranjith Kumar (SDP), tekivät 13.12.2021 aloitteen ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumisesta Hämeenlinnassa. Aloitteessa todetaan, että ilmastomuutos ehtii aiheuttaa monia kielteisiä vaikutuksia, vaikka tulevaisuudessa ilmastomuutoksen hillinnässä onnistuttaisiin. Aloite kokonaisuudessaan on seuraava:

”Hämeenlinnalla on Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelma ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta ei toistaiseksi ole tehty suunnitelmaa. Tämä on selkeä puute, koska ilmastonmuutos aiheuttaa väistämättä negatiivisia paikallisia vaikutuksia, vaikka sen hillinnässä onnistuttaisiinkin. Ilmasto on jo nyt lämmennyt 2-3 astetta Suomen alueella verrattuna esiteolliseen aikaan. Ilmaston lämpeneminen tulee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia ja riskejä. Hämeenlinna ei toistaiseksi ole riittävällä tavalla varautunut näihin riskeihin.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuivuusjaksoja ja rankkasateita. Lisäksi se kasvattaa mm. tartuntatautien leviämisen ja maailmanlaajuisten pandemioiden riskiä. Se lisää myös mm. tuholaisvahinkoja, ja edesauttaa uusien tuholaisten, taudinaiheuttajien ja kasvitautien leviämistä Suomeen. Tämä aiheuttaa merkittäviä riskejä mm. maataloudelle.

Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä yleistyviä pitkiä ja kuumia hellejaksoja ei ole riittävällä tavalla huomioitu kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat myös merkittäviä terveysriskejä haavoittuville ryhmille, kuten lapsille ja vanhuksille. Kasvava ilmasto-ahdistus aiheuttaa ongelmia hämeenlinnalaisten henkiselle hyvinvoinnille.

Suomella on ollut kansallinen sopeutumisstrategia jo vuodesta 2005, mutta kuntatasolla niitä on vasta muutamalla. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan asian suhteen huomattavasti pidemmällä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Hämeenlinnan kaupunki aloittaa ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman laatimisen. Suunnitelmaa varten tulee mahdollisuuksien mukaan kartoittaa ja arvioida merkittävät ilmastonmuutoksesta johtuvat alueelliset riskit, ja esittää toimenpiteet näihin riskeihin varautumiseksi ja niiden minimoimiseksi. Tarvittaessa suunnitelman laadintaa varten perustetaan työryhmä.”

Valtuustoaloite: Hämeenlinna tarvitsee asunto-ohjelman!

Vasemmistoliiton, SDP:n, Vihreiden ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät tekivät joulukuussa yhteisen valtuustoaloitteen toimenpidesuunnitelmasta, jolla turvattaisiin jokaiselle Hämeenlinnan asukkaalla mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Näiden neljän valtuustoryhmän valtuutettujen lisäksi aloitteen allekirjoittivat myös Helana Lehkonen (kokoomus) ja Mika Lartmana (perussuomalaiset).  Aloitetta perusteltiin Hämeenlinnan asunto-olojen monilla merkittävillä muutoksilla 2000-luvulla. Aloite kokonaisuudessaan:


”Laki asunto-olojen kehittämisestä asettaa tavoitteeksi turvata jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Lain mukaan kunnanvaltuusto tarpeen mukaan hyväksyy asunto-ohjelman.

Hämeenlinnan asunto-olojen 2000-luvun muutos on ollut merkittävä. Muutokseen liittyy muun muassa seuraavia ilmiöitä:

– kantakaupungin asuntomäärä kasvaa, laajojen haja-asutusalueiden asuntojen kysyntä hiljentyy,
– asuntokannan peruskorjaustarve lisääntyy, kun suurimman asuntorakentamisen vuosikymmeninä (1970- ja 1980-luvut) rakennettu asuntokanta on peruskorjausikäistä,
– asuntokuntien keskimääräinen koko pienenee nopeasti, erityisesti yksin asuvien osuus kaikista asuntokunnista kasvaa ja on jo lähes 50 % kaikista asuntokunnista,


– vastuu nk. sosiaalisesta vuokra-asuntokannasta on jäänyt miltei pelkästään kaupunkikonsernin asunto-osakeyhtiöille, kun muut sosiaalisen vuokra-asuntotarjonnan toimijat ovat vetäytyneet ja siirtyneet nk. kovan rahan vuokra-asuntomarkkinoille. Samalla vuokratason erot sosiaalisen ja kovan rahan asuntotarjonnan välillä ovat olennaisesti pienentyneet,
– on merkkejä kantakaupungin asumisen segregaationlisääntymisestä, eli huono-osaisuuden ja hyväosaisuuden keskittymisestä eri kaupunginosiin
– ahtaasti asuvia on kaikista asuntokunnista noin 7 %, mutta lapsiperheistä noin 28 %, ja osuudet laskevat erittäin hitaasti


– valtakunnallisesti esteettömiä on asunnoista vain noin 15 %, joka on aivan riittämätön ikääntyneiden ja yksin asuvien ikääntyneiden määrään nähden,
– asumiskustannukset muodostavat valtakunnallisesti tuntuvan taloudellisen rasitteen lähes 20 %:lle. Hämeenlinnassakin nämä ongelmat ovat liian yleisiä,
– asuntojen rakentamisen ja ylläpidon hiilipäästöjen alentaminen on keskeinen ilmastomuutoksen hillinnän keino, johon myös Hämeenlinnan tulee osallistua,
– asumiseen tarjottavien kohtuuhintaisten tonttien tarjonnan ylläpito riittävällä tasolla edellyttää kaupungilta jatkuvaa varautumista. Monipuolisten asumismuotojen ja asumisympäristöjen kaupunki on vetovoimainen vain ylläpitämällä monipuolista tarjontaa.

Kaupungilla ei ole voimassa olevaa asunto-ohjelmaa tai asumispolitiikan toimenpiteiden ja keinojen yleissuunnitelmaa. Edellinen ohjelma oli vuosille 2014-2020. Siksi on tarve tarkastella uudelleen kaupungin asumispolitiikan kokonaisuutta, huomioiden Hämeenlinnan Asunnot Oy:n merkittävä rooli kaupungin asuntopolitiikassa.

Valtakunnallisessa asunto-olojen kehittämisohjelmassa on asetettu seuraavat periaatteet ja tavoitteet:

1. Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen
2. Asuntotarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja asuinalueet ovat sosiaalisesti kestäviä
3. Asuntotarjonta edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja tukee alueiden elinvoimaa
4. Asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys on vakaata
5. Rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöt ovat kestävällä tasolla 
6. Julkisen vallan toimenpiteillä täydennetään markkinoiden toimivuutta ja korjataan markkinapuutteita. Julkinen valta tarjoaa tukea asumiseen niille, joilla on vaikeuksia järjestää asumistaan markkinoilla.
7. Asuntopolitiikalla tasataan suhdanteita ja vastataan asuntomarkkinoiden riskeihin

Näitä valtakunnallisia periaatteita ja tavoitteita soveltaen ja tarvittaessa täydentäen Hämeenlinnalle on syytä kehittää asuntopolitiikkaa ohjaava asunto-ohjelma. Asunto-ohjelmassa tulisi myös pyrkiä asunnottomuuden poistamiseen, ”asunto ensin” -mallin mukaisesti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki käynnistää kevään 2022 aikana asunto-ohjelman valmistelemisen siten, että asia saadaan valtuuston päätettäväksi vuoden loppuun mennessä. Ohjelmaan tulee sisältyä konkreettiset asumisolosuhteiden ja -ympäristön kehittämistoimenpiteet ja näiden toimenpiteiden tavoiteaikataulu. Ohjelman valmistelu tulee tehdä yhteistyössä Hämeenlinnan Asunnot Oy:n kanssa.”

Raportti budjettivaltuustosta (15.11.2021) / Juhani Lehto ja Aapo Reima

Hämeenlinnassa on jo perinne, että valtuuston budjettikokous on pitkä. Tänä vuonna budjetin käsittelyyn käytettiin noin 10 tuntia kokousaikaa. Euromääräiset muutokset kaikkiaan noin puolen miljardin budjettiin olivat pieniä – sekin perinteen mukaista. Sekä budjettiesitys, että siitä käyty keskustelu ja äänestykset kertovat kuitenkin paljon kaupungin poliittisten ryhmien arvoista ja pyrkimyksistä.

Vasemmiston tavoitteista saa hyvän kuvan lukemalla valtuustoryhmän Hämeen Sanomissa julkaistun budjettimielipiteen ja/tai valtuustossa pidetyn ryhmäpuheenvuoron.

Valtuusto päätti jatkaa entisillä tulojen ja kiinteistöjen veroprosenteilla. Budjetti ei sisällä edellisen vuoden kaltaisia henkilöstöön kohdistuvia leikkauslinjauksia eikä päiväkotien, lähikoulujen tai lähiterveysasemien sulkemisia. Myös toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia kyseenalaisia kokoomuksen ”elinvoimahankkeiksi” kutsumia suuria virheinvestointeja ei budjettiin sisälly. Hyvinvointipalvelut turvataan entisellään, tosin myöskään suuria palvelujen kehittämispanostuksia ei niukkaan budjettiin sopinut. Hyvinvointipalvelujen investointimenot sen sijaan ovat merkittävät, sekä koulurakennuksiin että sairaanhoitopiirin kautta Assi-sairaalaan.

Edellä kuvattu budjetin aiempia vuosia myönteisempi yleislinja oli mahdollista ennen muuta siksi, että Marinin hallituksen linjana on ollut lisätä kuntien hyvinvointipalvelujen valtionosuuksia sekä koronapandemiasta huolimatta että pandemiamenot täysimääräisenä korvaten. Hallituksen elvytyspolitiikka on myös turvannut ja nyt parantanut työllisyyttä, mikä merkitsee kaupungin verotulojenkin nopeaa kasvua.

Oikeiston budjettipuheissa Marinin hallitusta ei kuitenkaan kiitelty. Perussuomalaiset vaativat kaupungilta jopa 10 miljoonan euron käyttömenojen leikkaamista muutamassa vuodessa. Kokoomuskin puhui ”tasapainotukseksi” kutsutun leikkauspolitiikan käynnistämisestä ja haikaili veroalennusta tukijoilleen. Linjakamppailu tasapainotuksen sisällöstä jatkuu heti budjettikokouksen jälkeen, ja varsin vaativasta asetelmasta.

Aapo Reima esitti kokouksessa taloussuunnitelmaan kirjattavaksi, että tasapainotuksessa hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja menojen siirtäminen hyvinvointialueen ja valtion vastuulle vuoden 2023 alusta. Tämän muutoksen yhteydessä säästöt voidaan kohdistaa niihin konserni- ja tukipalveluihin ja konsernirakenteisiin, jotka on sopeutettava kaupungin tehtävien ja käyttömenojen supistumiseen noin puoleen nykyisestä. Siksi Aapon esityksen mukaan voidaan linjata, että tasapainotuksessa ei puututa asukkaiden peruspalvelujen menoihin tai henkilöstöön. Valitettavasti tämä esitys hävisi äänin 42-9. Tukea Aapon esitystä sai vasemmiston lisäksi vain kristillisdemokraateilta, muutamalta perussuomalaiselta ja yhdeltä keskustan ja sosialidemokraattien valtuutetulta.

Budjettiesitykseen sisältyy kaivattu lisäys koulujen oppilashuoltoon (uusi psykologi ja kuraattori). Lisäksi hankerahoituksella pyritään saamaan toinen pari. Myös lastensuojelun jälkihuollossa lähdetään liikkeelle kohti suosituksia lisäämällä 3 sosiaalityöntekijää, ja ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan tehdään merkittävä panostus hallituksen säätämän sitovan henkilöstömitoituksen ansiosta.

Jo budjettiesitystä muokattaessa kaupunginhallituksessa oli Vasemmiston, SDP:n, Vihreiden ja KD:n yhteisestä ehdotuksesta lisätty pienryhmäopetuksen lisäämisen mahdollistavaa tuntikehysrahaa. Lähes samalla yhteistyöllä oli saatu läpi myös lisäykset ikääntyneiden kotihoitoon ja omaishoidon tukeen.

Kaupunginhallituksessa emme vielä saaneet läpi esityksiä lastensuojelun sosiaalityöntekijämäärän nostamiseksi lähemmäs suositeltua minimitasoa ja Viipurintien terveysaseman pitkien jonojen purkamiseksi lisäämällä yksi lääkäri-hoitajatyöpari. Valtuustossa näistä molemmista äänestettiin.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden lisäämisehdotus hävisi äänestyksessä pahasti, äänin 45-5. Kylli Kylliäisen (kd) nimissä olleen ehdotuksen puolesta äänestivät Vasemmiston ja kristillisdemokraattien lisäksi vain yksi sosialidemokraatti. Huolestuttavaa.

Viipurintien terveysasema sen sijaan saa uuden lääkäri-hoitaja-työparin äärimmäisen tiukan äänestyksen 25-25 tuloksena, puheenjohtajan(sd.) äänen ratkaistaessa. Ehdotuksemme takana olivat myös sosialidemokraatit, vihreät ja kristillisdemokraatit sekä kolme kymmenestä perussuomalaisesta. Ilahdutti.

On myös mainittava tärkeä hyvinvointipalveluja koskeva torjuntavoittoäänestys. Kokoomus esitti sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa yksityisen varhaiskasvatusbisneksen osuuden lisäämistä Hämeenlinnassa nykyisestä 27 %:sta aina 50 %:in asti. Valtuustossa tämä linjaus ei saanut kuin kokoomuksen omat 14 ääntä taakseen. Tällä esityksellään Kokoomus aloitteli myös hyvinvointialuekampanjaansa, jossa puolueen keskeinen tavoite on taas ”valinnanvapaudeksi” naamioitu yksityisen sote-bisneksen kasvattaminen palvelusetelimäärärahaa lisäämällä, oman henkilöstön tuottaman palvelun kustannuksella. Kaverikapitalismia!

Kiusallisen niukan tappion taas kärsimme äänestettäessä kaupungin järjestöavustusten kasvattamisesta. Järjestöavustuksia oli lautakunnan budjettiesityksessä ensin yksimielisesti esitetty kasvatettavaksi 50 000 eurolla, jotta koronan rasittamaa kansalaistoimintaa saataisiin elvytettyä. Kaupunginhallitus oli nirhaissut esityksestä pois 30 000 euroa ja valtuustossa sitä esitettiin palautettavaksi 50 000 eurolla sosialidemokraattien Mia Heinosen esityksellä. Esitys kaatui äänin 26-25. Vasemmiston, sosialidemokraattien, vihreiden ja kristillisdemokraattien lisäksi vain kaksi keskustan valtuutettua saatiin esitystä tukemaan. Hämmästyttävää.

Budjettikokouksen surullisimmat äänestykset syntyivät, kun kokoomuksen oikeistosiiven ja perussuomalaisten oikeistokonservatiivinen ”yksityisautoilun puolesta, viherpiipertäjät hiljaa”- linja sai huolestuttavassa määrin tukea. Tämä linja oli jo lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla kaatanut 1,4 miljoonan euron valtion rahoituksenkin saaneen pyörätien rakentamisen keskustan Sibeliuksenkadulle. Valtuustossa  tämä menneisyyslinja voitti äänin 29-22

Kokoomus myös esitti, että kaupunkipyörien käyttöönottoa ei edes harkittaisi, vaan ajatus hylättäisiin saman tien. Esitys sentään kaatui, mutta vain äänin 28-22. Kun autolla rautatieasemalle ajaville annettava hinnanalennus nk. hiekkaparkin käyttöön voitti äänin 44-7, valtuustoa muistutettiin siitä, että autolla tulevan vuoden parkkimaksu on tästä lähtien alempi, kuin joukkoliikenteen käyttäjän kuukausimaksu. Lopuksi eräänlaisena viherpesuna valtuusto päätti äänin 31-20, että jonkinlaista ”kevytrakenteista” pyörätietä aletaan valmistella Sibeliuksen- ja Kasarminkaduille. Milloin ja millaisena se toteutuu, jos toteutuu, nähdään joskus tulevaisuudessa.

Harhateille valtuusto lähti myös hyväksyessään ehdotuksen, että kaupungin metsien hakkuita lisätään yli 30 % lisätulojen saamiseksi. Virkamiesarvio on kuitenkin ollut, että kestävän metsänhoidon ja hiilinielujen säilyttämisen kannalta on jo oltu maksimitasolla ennen tätä nousua. Hälyttävää.

Linjapuhe budjetista

Linjapuhe käynnissä

Pidin Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron kaupunginvaltuuston budjettikokouksen aluksi maanantaina 19.11. Puheessa mainitut tavoitteet toteutuivatkin osittain. Puhe kokonaisuudessaan alla:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunkilaiset.

Talousarvio on valmisteltu laajan yhteistyön hengessä ilman turhaa kriisitunnelmaa ja siinä on hyväksytty joitakin periaatteellisesti tärkeitä pieniä panostuksia peruspalveluihin ja iso panostus erikoissairaanhoitoon. Budjettiesityksessä on vielä jonkin verran korjattavaa.

Vasemmistossa olemme iloisia panostuksista oppilashuoltoon, hoivapalveluihin, tuntikehyksiin ja lastensuojelun jälkihuoltoon.

Ympäristön kannalta esityksessä on korjattavaa. Kaupunginhallituksen pieni enemmistö päätti esittää Sibeliuksenkadun kaivatun pyörätien tyrmäämistä ja 1,4 miljoonan valtiontuen kaatamista kaivoon. Lisäksi metsähakkuiden tulotavoitetta päätettiin kasvattaa runsaat 30% yli viranhaltijaesityksessä määritellyn kestävän tason. Metsän kasvun ylittävät hakkuut heikentäisivät hiilinieluja ja tulevaisuuden hakkuutuloja.

Ensi vuonna ja taloussuunnitelmavuosina tehdään poikkeuksellisen suuria kouluinvestointeja. Korkeatasoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen on elinvoimainvestointi parhaimmillaan. Korkeasta investointitasosta johtuen Hämeenlinna joutuu ottamaan velkaa. Sitä ei kuitenkaan oteta käyttömenoihin, vaan tulevaisuuden talouden pohjan varmistamiseen. Elinvoimaa myös turvataan sillä, että on uskottu asukkaita, jotka ovat vastustaneet lähipalvelujen sulkemisia ja toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaisia menneen maailman investointeja.

Ensi vuoden taloudelliset lähtökohdat ovat poikkeuksellisen hyvät. Marinin hallitus on sitoutunut korona-aikanakin kuntien hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamiseen. Hallituksen onnistunut suhdannepolitiikka ja työpaikkoja luovat toimet ovat tukeneet myös Hämeenlinnan tulokehitystä. Viime vuosi oli reilusti ylijäämäinen. Tänä vuonna ollaan matkalla kohti nollatulosta tai jopa pientä ylijäämää.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä kaupungin vastuulta poistuvat nopeasti kasvavat sote-menot. Lisäksi uusimpien tietojen mukaan Hämeenlinnan valtionosuudet ovat vuodesta 2023 lähtien yli 4 miljoonaa korkeammat vuosittain, kuin mitä käsittelyssä olevassa talousarviossa esitetään. Valtiovarainministeriö oli aiemmin laskenut uudistuksen jälkeiset valtionosuudet virheellisesti liian pieniksi. Tämä lisäys ei ole vielä mukana tässä taloussuunnitelmassa, kuten eivät muutkaan viimeisen kuukauden aikana ilmentyneet talousennusteita parantaneet muutokset.

Joidenkin poliittisten toimijoiden tavoitteita kuitenkin palvelee tosiseikkojen hämärtäminen ja vanhan paikkansapitämättömän virren toistelu kaupungin heikosta taloustilanteesta. Tälläistä perusteetonta alarmisismia on kuultu myös tänään. Vasemmisto kuitenkin korostaa talousrealismia. Hämeenlinnan talous ei ole kriisissä, päinvastoin sen tila on parempi kuin pitkään aikaan.

Talouden tasapainotusohjelmalle on kuitenkin tarve, koska sote-uudistuksen myötä konserni- ja tukipalveluihin syntyy sopeutusvaraa. Sopeutus on jo alkanut hyvin, kun apulaiskaupunginjohtajan virasta luovuttiin ja kaupunki saa 120 tuhannen vuosisäästöt. Talouden tasapainottaminen ei kuitenkaan saa olla tekosyynä hyvinvointipalveluiden leikkauksille. Vasemmisto tuleekin tänään esittämään, että tulevaan sopeutusohjelmaan ei sisällytetä peruspalveluiden laadun tai määrän heikennyksiä, vaan säästöt etsitään ensisijaisesti konserni- ja tukipalveluista sekä paisuneesta konserniyhteisörakenteesta.

Budjetissa edistyy Vasemmiston tavoitteista kotihoidon ja omaishoidon henkilöstölisäykset, joista osalla myös parannetaan itäisen kantakaupungin vanhusten päivätoiminnan tarjontaa. Hämeenlinnan olisi myös syytä lisätä panostusta kahden sosiaali- ja terveydenhuollon pahimman alibudjetointiongelman korjaamiseksi lisäämällä lastensuojeluun kaksi sosiaalityöntekijän vakanssia ja pääterveysasemalle yksi uusi lääkäri-hoitaja-työpari. Kummastakaan ei synny pysyviä kustannuksia, mutta parempi lähtökohta puolustaa hämeenlinnanlaisten palveluita myös uudella hyvinvointialueella.

Hyvinvointierojen kaventaminen on kaupungille keskeinen strateginen tavoite, mutta sen toteuttamiseksi ei ole määritelty keinoja. Me Vasemmistossa tulemmekin toistamaan kaupunginhallituksessa tehdyn esityksen, jossa tekstiin lisätään konkreettisia keinoja hyvinvointierojen kaventamiseksi.

Lopuksi on hyvä muistaa, että kaupunki on yhtä kuin sen asukkaat. Luottamustoimeen valituilla on vastuu ajaa hyvää kaupunkia kaikille, ei vain harvoille.

Kiitos viranhaltijoille ja kaupungin henkilöstölle tästä vuodesta, ja kohti seuraavaa.”

Maksuttomasta aamupalasta järjestettävä kokeilu (Kaupunkiuutiset 13.11)

Minun ja Hanna Rokkanen (varavaltuutettu, vas.) mielipidekirjoitus maksuttoman kouluaamiaisen puolesta julkaistiin Kaupunkiuutisissa lauantaina 13.11. Teksti on kokonaisuudessaan luettavissa myös alta.

Maksuttomasta aamupalasta järjestettävä kokeilu

Maanantaina kaupunginvaltuustossa käsitellään erästä vähemmän huomiota saanutta, mutta tärkeää asiaa. Vasemmisto jätti keväällä valtuustoaloitteen maksuttoman kouluaamupalan kokeilun aloittamiseksi Hämeenlinnassa.

Kaupunginhallitus päätyi suhteellisen tasaisen äänestyksen myötä esittämään valtuustolle, ettei aamupalakokeilua toteuteta. Valtuusto voi kuitenkin päättää palauttaa asian valmisteluun.

Aamupalakokeiluja on tehty jo mm. Lahdessa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Hämeenlinnan lukioissa ja ammattikoulussa maksuton aamupala on jo käytössä. Kokeilut ovat olleet onnistuneita ja vaikuttaneet positiivisesti sekä työrauhaan että keskittymiseen. Kouluissa tarjottavan aamiaisen on myös todettu lisäävän positiivista suhtautumista kouluruokailuun. Aamupala on vähentänyt koulu-uupumusta, sairauspoissaoloja ja luvattomia poissaoloja. 

Yli 40% 8- ja 9-luokkalaisista ei syö aamupalaa joka päivä. Lapsille koulussa tarjottava aamiainen olisi monelle perheelle merkittävä taloudellinen apu ja helpotus arkeen.

Lahdessa tarjolla olevaa aamupalaa on syönyt n. 20% oppilaista. Kaupungin viranhaltijoiden arvioon pohjautuen aamupalan vuosikustannukset jäisivät tällä käyttöasteella alle 250 tuhannen euron, vaikka aamupala tarjottaisiin kaikissa kouluissa. Muutamassa koulussa toteutettavan kokeilun kustannukset olisivat tuosta pieni osa.

Oikeistovoimat kuitenkin perustelivat aamupalakokeilun torjumista sen kustannuksilla. Samassa kaupunginhallituksen kokouksessa osa heistä kuitenkin yritti toteuttaa maksuttoman pysäköinnin kokeilua, jonka vuosikustannukset olisivat olleet kolminkertaiset aamupalaan verrattuna, noin 700-800 tuhatta euroa.

Hämeenlinna haluaa olla lapsiystävällinen kaupunki. Ilmainen aamupala olisi tärkeä konkreettinen teko sen puolesta. Ylevät tavoitteet ovat pelkkää sanahelinää, jos teot puuttuvat.

Vasemmisto tulee valtuustossa esittämään maksuttoman aamupalan kokeilun toteuttamista

Sote-palveluiden valvonta laitettava kuntoon

Maanantaina julkaistiin järkyttäviä tietoja hämeenlinnalaisessa Mehiläisen hoitokodissa vuosia jatkuneesta kehitysvammaisen lapsen pahoinpitelystä ja lainvastaisesta sitomisesta esimerkiksi teipillä ja kuormaliinoilla.

Ylen uutisessa kuvatut asiat ovat vakavia ihmisoikeusrikkomuksia, ja ikävä kyllä mahdollisesti vain jäävuoren huippu. 

Tapaus näyttää mitä yksityisten jättifirmojen voitontavoittelusta pahimmillaan seuraa, kun kyseessä on hoivapalvelu. Lainvastainen toiminta oli yksikön johtoportaan ohjeistusten mukaista. Ongelmista oli raportoitu myös Mehiläisen korkeampaan johtoon, mutta ongelmiin ei puututtu. Lisäksi henkilöstöä oli yksikössä jatkuvasti liian vähän suhteessa vaatimustasoon, jotta Mehiläisen omistajat saisivat suuremmat voitot.

Ongelmat eivät kuitenkaan rajoitu vain yksityiselle puolelle, vaan vastaavia ongelmia paljastuu myös julkisista palveluista seurauksena leikkauksista ja riittämättömästä valvonnasta.

Hämeenlinnan perusongelma on riittämätön valvontaresurssi, joka vaatii kipeästi kasvattamista.

Ensi vuoden talousarvioon esitetäänkin laatukoordinaattorin vakanssin perustamista. 

Laatukoordinaattorin vakanssin perustamista on viranhaltijoiden mukaan ehdotettu jo useita vuosia, mutta kaupungin johtavat poliittiset voimat ovat tähän asti leikanneet sen pois lopullisista esityksistä. Tänä vuonna se onneksi lopulta etenee.

Valvonnan lisäämiselle on jatkossa tarvetta myös omassa toiminnassa ostopalveluiden lisäksi. Tuleekin harkita laatukoordinaattorin tehtävien laajentamista myös omien palveluiden valvontaan ja nimikkeen vaihtamista valvontakoordinaattoriksi.

Resurssien lisäämisen kanssa yhtä keskeistä on parantaa toimintamalleja. Yllätystarkastuksien määrää pitää lisätä, jotta firmat eivät ehdi piilottaa lainvastaista toimintaansa ennen tarkastusta. Tälläkin hetkellä kaupunki tekee yllätystarkastuksia, mutta resurssipulan takia liian harvoin.

Raportointia havaituista epäkohdista pitää lisätä myös korkeammalle johdolle ja päättäjille. On tärkeää, että tulevalle laatukoordinaattorille säädetään raportointivelvollisuus myös sotelautakunnalle ja jatkossa hyvinvointialueen päättäjille.

Hoitajilla on ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan epäkohdista. Anonyymeja ilmiantokanavia on kehitettävä edelleen, jotta ilmoituksen tehnyttä työntekijää ei voi tunnistaa.

Pian toteutuvan soteuudistuksen myötä täytyy huolehtia, että tulevaan sote-maakuntaan luodaan vahva valvontayksikkö.

Sibeliuksenkadun pyörätie vastatuulessa

Sibeliuksenkadun pyörätien suhteen koettiin uusi takaisku tällä viikolla, kun kaupunginhallitus päätti poistaa sen ensi vuoden budjettiesityksestä.

Päätös oli erityisen harmillinen, koska pysäköintikysymykseen oli jo löydetty ratkaisut. Pyörätien myötä keskeiseltä sijainnilta poistuvat parkkipaikat oltaisiin korvattu Raatihuoneen pysäköintialueelta, torin välittömästä läheisyydestä.

Pysäköinti oli siis tekosyy. Pyörätien vastustus onkin puhtaan ideologista, ja autoilijoiden ja pyöräilijöiden välille rakennettiin keinotekoista vastakkainasettelua.

Kaupunginhallituksen esitys on kuitenkin vain ehdotus, ja lopulliset päätökset tekee 15.11 kokoontuva kaupunginvaltuusto. Toivottavasti valtuustolla on rohkeutta päättää vastoin kaupunginhallituksen vastuutonta esitystä, jossa pyörätiehen myönnetty 1,4 miljoonan valtiontuki heitettäisiin hukkaan.

Sibeliuksenkadun pyörätiehen löydettävä ratkaisu

Viime aikoina Hämeenlinnassa on puhututtanut pyöräily, ja etenkin Sibeliuksenkadun pyörätiestä tehty päätös.

Sibeliuksenkadulle suunniteltu pyörätie eli keskustan pohjois-etelä -suuntainen pääväylä äänestettiin kumoon Kaupunkirakennelautakunnassa viime viikolla. 

Äänestys oli tiukka, äänet jakaantuivat 6-5. Kokoomus oli kaatamassa pyörätietä PSn ja Keskustan tuella. Sen sijaan Vasemmisto, SDP ja Vihreät kannattivat hanketta.

Valtionavustus heitettiin hukkaan

Pyörätiehen oli myönnetty n. 1,4 miljoonaa euroa valtionavustusta, joka kaadettiin nyt kaivoon. Kokoomus on pyrkinyt esiintymään talouspuolueena, mutta tämä päätös ei varsinaisesti vahvista sitä kuvaa.

Pyörätietä vastustettiin, koska se olisi vienyt teiden varsilta vajaakäytöllä olevia parkkipaikkoja. Valtiontuen menetys tarkoittaa, että jokainen näistä 42 parkkipaikasta käytännössä maksoi kaupungille yli 33 tuhatta euroa kappale. Lisäksi iso osa pyörätien tieltä poistuvista parkkipaikoista olisi saatu korvattua lähialueilta.

Korvaavat parkkipaikat Raatihuoneelta?

Nyt tulisi etsiä ratkaisu, johon enemmistö voisi sitoutua. Lähes puoltatoista miljoonaa euroa ei kannata heittää hukkaan. Pyörätien vastustajat ovat huolissaan erityisesti parkkipaikoista. Korvaavia parkkipaikkoja täytyy siis etsiä entistä kovemmin.

Uusia parkkipaikkoja löytyisikin mm. Hallituskadulta, Keskuskoululta ja Linja-autoasemalta. Nämä eivät kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi riittäneet Kokoomukselle.

Kokoomuksen sinivihreää siipeä edustava Sari Rautio ehdotti Raatihuoneen parkkialueen avaamista yleiseen pysäköintikäyttöön. Sieltä löytyisi helposti Kokoomuksen vaatimat korvaavat paikat. Nykyisellään kyseinen parkkipaikka on vain kaupungin työntekijöiden ja valtuutettujen käytössä, mikä on jo itsessään epätehokasta ja epätasa-arvoista. Siksi sen avaaminen yleiseen pysäköintikäyttöön olisi tehokas ratkaisu parkkipaikkakysymykseen.

Toivottavasti Kokoomus lähtee mukaan etsimään kompromissia, jolla kaupunkilaisten toivoma pyörätie voitaisiin toteuttaa.

Pyörätielle iso tarve

Nykyisellään keskustassa ei ole ollenkaan pohjois-etelä -suuntaista pyörätietä, ja mukulakiviteillä autojen seassa pyöräily on sekä epämukavaa että vaarallista. Pyörätien puute johtaa myös jalkakäytävillä pyöräilyyn, joka heikentää jalankulkijoiden ja esim. liikuntarajoitteisten liikenneturvallisuutta.

Pyörätie parantaisi kaikkien liikkumismahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta sekä edistäisi ilmastotavoitteita ja keskustan elinvoimaa.

Keskustan Liikennesuunnitelman valmistelun yhteydessä toteutetun asukaskyselyn vastaajista lähes puolet nosti keskustan pahimmaksi ongelmaksi pyöräteiden vähäisen määrän.

Aiemmat päätökset puoltavat pyörätietä

Lautakunnassa tehty kielteinen päätös on ristiriidassa valtuuston aiempien päätösten kanssa. Pyöräväylän rakentamiseen on sitouduttu mm. keskustavisiossa ja pyöräilyn edistämisohjelmassa.

Vaihtoehtona on esitetty pyörätien rakentamista Sibeliuksenkadun sijaan Kasarmikadulle. Tähän ei kuitenkaan saisi valtionavustusta, ja lisäksi parkkipaikkoja poistuisi 14 enemmän.

Lautakunnan päätös ei ole välttämättä lopullinen

Pyörätie on osa käsittelyssä olevaa ensi vuoden budjettiehdotusta. Siihen siis tullaan palaamaan sekä kaupunginhallituksessa että valtuustossa. Lautakunnan päätös ei onneksi siis ole lopullinen. Olisi järkevää palauttaa asia lautakuntaan, ja velvoittaa etsimään korvaavat parkkipaikat esim. Raatihuoneelta. Toivottavasti kompromissi saadaan tehtyä, ja pyörätie rakennettua. Se olisi kaupunkilaisten etu.

Kirjoitin aiemmin tänä vuonna Hämeenlinnan potentiaalista kehittyä pyöräilykaupungiksi. Se vaatii myös Sibeliuksenkadun pyörätietä. Kirjoituksen voi lukea täältä.

Paikallista porinaa: Puheita vai tekoja? – Lasten ja nuorten palvelut kuntoon (Kaupunkiuutiset 13.10)

Kolumnini julkaistiin Kaupunkiuutisten Paikallista Porinaa -palstalla keskiviikkona 13.10. Sen voi lukea ilman maksumuuria alta tai Kaupunkiuutisten sivuilta täältä.

Puheita vai tekoja? – Lasten ja nuorten palvelut kuntoon

Kuuluuko lasten ja nuorten ääni tehdyssä politiikassa?

Viikko sitten valtuuston kokouksessa kuultiin useita hyviä puheenvuoroja, joissa oltiin huolissaan nuorten hyvinvoinnista ja vaadittiin mielenterveyspalveluiden ja oppilashuollon vakavan resurssivajeen korjaamista.

Nämä korjaustarpeet ovat olleet tiedossa jo pitkään, ja niiden korjaamisesta on puhuttu pitkään.

Tulokset ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet laihoiksi. Puheiden ja tekojen välillä on merkittävä epäsuhta.

Yksinäisyyttä ja masennusta

THL:n tekemän kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka neljännellä 8.–9.-luokkalaisella hämeenlinnalaisella nuorella on ollut vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua kyselyn tekohetkellä.

Lähes joka viides on kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta edellisen kahden viikon aikana. Noin 16 prosenttia tuntee itsensä yksinäiseksi.

Pahoinvointi kasvussa

Valtaosalla lapsista ja nuorista menee onneksi edelleen hyvin, mutta pahoinvointi on monella mittarilla kasvussa.

Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaverkko on rispaantunut. Ja mitä pidemmälle verkon korjaamista lykätään, niin sitä vaikeampaa ja kalliimpaa se tulee olemaan.

Ajattelua pitkällä tähtäimellä

Monella päättäjällä menee sormi suuhun, kun resurssivajeiden korjaaminen vaatii rahaa. Järkevä talouspolitiikka kuitenkin edellyttää pitkän tähtäimen ajattelua.

Lasten ja nuorten pahoinvointi tulee kalliiksi, sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Meillä ei ole varaa antaa kenenkään pudota kyydistä. Hyvinvointiin panostaminen on parasta talouspolitiikkaa.

Koko paletin oltava kunnossa

Mielenterveys- ja päidepalveluiden sekä oppilashuollon resurssivajeen korjaamisen lisäksi on huolehdittava muun muassa harrastusmahdollisuuksista, turvallisista kouluista ja esimerkiksi etsivän nuorisotyön toimintamahdollisuuksista.

Puheista tekoihin

Paras aika laittaa nuorten palvelut kuntoon oli eilen, mutta toiseksi paras aika on tänään. Asia on erityisen ajankohtainen nyt, kun kaupungin ensi vuoden budjetin käsittely on täydessä vauhdissa.

Meiltä päättäjiltä vaaditaan nyt selkärankaa ja rohkeutta tehdä tulevaisuuteen katsovia päätöksiä.

Marraskuussa valtuuston budjettikokouksessa voidaan tehdä puheista tekoja.